ESIOPETUKSEN TYÖ-, ARVIOINTI- JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TYÖ-, - JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA Lukuvuosi YKSIKÖN TIEDOT Esiopetusyksikön nimi Liikuntapäiväkoti Huiske kunnallinen yksityinen Osoite Rahkasammaleentie 1,04300 Tuusula Rehtori/varhaiskasvatusyksikön johtaja Sani Rusila Puhelin Pitkäkorvat, p Esiopetuksen päivittäinen työaika Vastuuopettaja Heli Melaja-Jalkanen 2. TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMISTÄ OHJAAVAT PERIAATTEET Kirjaa tähän lyhyesti toimintakulttuurin keskeiset asiat. Pedagogisista ratkaisuista kerrotaan tarkemmin kohdassa 4. Toimintakulttuuri Pilke liikuntapäiväkoti Huiskeessa on myönteinen, liikkumiseen innostava, salliva, osallistava ja läsnäoleva. Tärkeintä on olla lapsille aidosti läsnä ja toteuttaa hyvää arjen pedagogiikkaa. Rohkaista, tukea, kehua ja kannustaa lasta. Antaa erilaisten oppimistyylien ja persoonanlaatujen kehittyä ja tukea lasta itsetuntemuksessa. Antaa lapselle myönteisiä oppimiskokemuksia turvallisessa ja myönteisessä ympäristössä. Lasten osallistaminen arjessa ja jatkuva arviointi ovat osa toimintakulttuuria. Miten tavoitteet toteutuivat? Missä onnistuttiin? Mitä olisi voitu tehdä toisin?

2 Ideoita ja ajatuksia huomioitavaksi seuraavalle toimintakaudelle 3. LUKUVUODEN TEEMAT JA KEHITTÄMISKOHTEET Lukuvuoden teemat: Ystävyys ja sosiaaliset taidot, hyvinvoiva ja liikkuva lapsi. Esiopetusyksikön toimintakulttuurin, oppimisympäristöihin ja työtapoihin tai muuhun sisäiseen kehittämiseen liittyvät kehittämiskohteet: Lähiympäristön hyödyntäminen esiopetuksessa, Oppimisympäristön jatkuva kehittäminen painotusalueen mukaisesti. Sisä- ja ulkotilojen muokkaaminen niin, että se innostaa lapsia liikkumaan monipuolisesti. Uusien liikuntavälineiden hankinta ja käyttöönotto. Kehittämiskohde 1: Hyvinvoiva lapsi (Tuusulan esiopetuksen yhteinen kehittämiskohde) Jokainen on tärkeä ryhmän jäsen. Antaa lapselle keinoja, tietoa ja taitoja millätavoin omaa hyvinvointia voi tukea. Kehittämiskohde 2: LIIkunta. Liikunnan ilon ja liikunnan tuoman hyvinvoinnin ja sen merkityksen ymmärryksen lisääminen. Kehittämiskohde 3: Pedagoginen dokumentointi. Saada toimintaa näkyväksi vanhemmille ja saada dokumentoitua lapsen oppimisprosessia. Arvio esiopetuksen teemojen ja kehittämiskohteiden toimivuudesta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset s euraavalle toimintakaudelle Teemat Tähän kirjataan arviointi teemojen toteutumisesta Kehittämiskohteet Tähän kirjataan arviointi kehittämiskohteiden toteutumisesta 4. PEDAGOGISET RATKAISUT Millaiset sisällöt painottuvat Esiopetussuunnitelman mukaiset pedagogiset ratkaisut: Esiopetusta toteutetaan 12 lapsen ryhmässä. Esiopetusaika on päivittäin kello: Esiopetusikäiset toimivat Pitkökorvien 5-6-vuotiaiden ryhmässä. Koko ryhmässä on 22 lasta. Pienryhmätoimintaa toteutetaan suunnitellusti tarpeen mukaisesti. Liikuntapäiväkoti Huiskeessa painotetaan liikuntaa. Liikunta näkyy päivittäisessä arjessa pihaleikkien, sisäliikunnan, retkien ja omaehtoisen liikunnan muodossa. Eheytämme liikuntaa myös esiopetuksen

3 oppimiskokonaisuuksiin, kuten kielellisten- ja matemaattisten taitojen harjoitteluun. Koko talossa on lisäksi koko talon yhteinen yksikön pedagoginen toimintasuunnitelma ja liikunnan vuosisuunnitelma. Suunnitelmia päivitetään parhaillaan. Pilkeellä ei ole käytössä tiettyä yhtenäistä esiopetusmateriaalia. Esiopetuksessa painottuu lasten ajatuksista, ideoista ja leikeistä nousseet teemat ja esiopetus liikunnan keinoin. Yksikön sisäinen yhteistyö: Koko talon yhteiset tapahtumat, retket tai muut juhlat. Joustava yhteistyö tiimien välillä. Noin kerran viikossa ryhmätoiminta yhdessä viisivuotiaiden kanssa erilaisin pienryhmäjaoin. Joustavat ryhmittelyt: Pitkäkorvien lapset on jaettu kolmeen pienryhmään. Esiopetusikäiset lapset ovat omassa pienessä ryhmässään. Esiopetustoiminta toteutuu pääsääntöisesti tässä ryhmässä, mutta toimintaa on myös viisivuotiaiden kanssa esimerkiksi yhteiset projektit, ulkoliikuntaleikit ja yhteiset tapahtumat, retket tai muut juhlat. Erilaisia pienryhmiä voidaan toteuttaa esimerkiksi niin, että esiopetusryhmä voidaan jakaa puoliksi niin, että osa esiopetusikäisistä työskentelee sisällä ja osa on ulkoliikunnan parissa tai muuten ulkoilemassa. Oppimisympäristöt: Esikoululaisilla on oma pienryhmätila/eskarihuone ja sen lisäksi käytössä on muut ryhmän tilat; salitila, eteinen, käytävä ja viisivuotiaiden retkeillessä myös kaksi pienryhmätilaa lisää. Oppimisympäristöä muokataan niin, että se mahdollistaa päivittäisen liikunnan. Tilat ja välineet innostavat lapsia omaehtoiseen liikkumiseen. Oppimisympäristöön kuuluu myös Huiskeen piha, lähimetsä, puistot sekä lähialueiden liikuntapaikat. Monipuoliset työtavat: Esiopetusta toteutetaan liikunnan, draaman ja tutkimisen keinoin. Toimintaa toteutetaan pääsääntöisesti 12 lapsen pienessä ryhmässä. Kaikkia päivän tilanteita porrastetaan niin, että lapset saavat siirtyä, pukea/riisua ja ruokailla pienissä ryhmissä. Tavoitteena on se, että vältetään turhaa jonottamista. Toiminnan porrastamisessa huomioidaan myös sisä- ja ulkotilojen käytön porrastaminen. Esimerkiksi viisivuotiailla on maanantaisin retkipäivä ja esiopetusikäisillä loppuviikosta retkipäivä, joka kestää lähes koko aamupäivän ajan. Lapsen yksilölliset tarpeet huomioidaan ja tuetaan lapsen kasvua ja kehitystä. Lasta rohkaistaan kokeilemaan sellaisiakin asioita, mitä lapsi ei vielä osaa. Lasten leikeistä ja mielenkiinnonkohteista nousevat ideat teema- ja projektityöskentelyyn. Lasten kysymyksiä, kokemuksia, ihmettelyä, oivalluksia ja mielikuvitusta hyödynnetään. Lapset otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Lapsia kannustetaan huolehtimaan itsestään, toisistaan, omista tavaroistaan ja yhteisestä ympäristöstä. Laaja-alainen osaaminen esiopetuksessa: Laaja- alaisen osaamisen eri osa-alueet, ajattelu ja oppimaan oppiminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, monilukutaito, tieto ja viestintäteknologinen osaaminen ja osallistuminen ja vaikuttaminen toteutuvat erilaisten projektejen ja oppimiskokonaisuuksien kautta. Lapset pääsevät itse suunnittelemaan, ideoimaan, toteuttamaan ja arvioimaan. Viikottaiset lastenkokoukset tukevat lapsen laajaalaisen osaamisen kehittymistä. Lapsi pääsee osalliseksi ja suunnittelee sekä arvioi omaa esiopetusviikkoaan. Yhdessä pohditaan, mitä projekteja meillä on kesken ja mitä olisi hyvä jatkaa kyseisellä viikolla. Sanomalehtiprojekti ja lastenuutiset ovat nousseet lasten omista mielenkiinnonkohteista ja sopivat monilta osin myös laaja-alaiseen osaamisen vahvistamiseen. Arvio esiopetuksen pedagogisten ratkaisujen toimivuutta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle

4 5. LUKUVUODEN KESKEISET TAPAHTUMAT Yksikön ulkopuolella tapahtuva toiminta: Ryhmät voivat järjestää retkiä yksikön alueen ulkopuolelle. Opettaja esittää retkestä suunnitelman koulun rehtorille/varhaiskasvatusyksikön johtajalle, joka tekee päätöksen retken toteuttamisesta. Syyslukukausi Viikottaiset retket joko puistoon, pyöräilemään tai metsäretkille. Kevätlukukausi Retki tanssiteatteri Raatikkoon. Pidempi pyöräretki keväällä ja Pitkäkorvien ryhmän yhteinen kevätretki. Muista retkistä tiedotetaan myöhemmin. 6. YHTEISTYÖ Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö Päivittäiset keskustelut vanhempien kanssa tuonti- ja hakutilanteissa ovat luonteva ja tärkeä osa yhteistyötä. Päivittäisissä keskusteluissa vanhemmat saavat tietää oman lapsensa päivän kulusta. Pilkeellä on käytössä nimilista, johon kirjataan lapsikohtaiset päivän tapahtumat sekä pienryhmien eskari- ja viskaritoiminta. Erityisen tärkeää on toiminnan takautuva dokumentointi. Päivän puuhat näkyvät eteisen ilmoitustaululla pienryhmäkohtaisesti eriteltynä viskarit ja eskarit. Tarvittaessa lisäksi yhteistyötä vanhempien kanssa voidaan tehdä soittamalla päivällä puhelimitse. Tiedottaminen tapahtuu hakutilanteissa, ovi-ilmoituksilla ja Daisyn kautta. Esiopetuksen oma vanhempainilta järjestettiin syyskuussa. Lisäksi toimintavuoden aikana järjestetään tapahtumia koko perheelle. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmakeskustelut pidetään syksyllä ja keväällä. Vanhempaintoimikunta on käynnistänyt toimintansa Huiskeessa. Alueellinen yhteistyö esiopetuksen ja alkuopetuksen välillä. Yhteistyössä huomioidaan Tuusulan esi- ja alkuopetuksen välisen minimiyhteistyön periaatteet. Pilke liikuntapäiväkoti Huiske tekee yhteistyötä muiden Pilkkeen liikuntapäiväkotien kanssa. Pilke liikuntapäiväkoti Vauhdista on mahdollista saada kollegiaalista tukea esiopetusasioissa. Syystoimintakaudella otetaan yhteyttä Paijalan koulun alkuopettajiin ja sovitaan tapaaminen, jossa saa kuulla viime vuoden esikoululaisten kuulumiset. Lisäksi tapaamisessa sovitaan alkuopetuksen kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Kevättoimintakaudella tutustumiskäynnit lähikouluun. Keväällä esiopettaja selvittää koulupaikat ja lähettää paperit lapsen tulevaan kouluun. Yksittäisen lapsen tiedonsiirtopalaveri pidetään tarvittaessa. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Esim. varhaiskasvatusyksikkö, muu alueen esiopetus, ala- ja yläkoulu Yhteistyötä tehdään varhaiskasvatuksen erityisopettajan, neuvolan, puheterapian, lähikoulun, lähialueen esiopetusryhmien, perheneuvolan, kirjaston, seurakunnan, oppilashuoltoryhmän, englanninkerhon opettajan, koko talon ja oman tiimin kanssa.

5 Arvio yhteistyön onnistumisesta ja yhteistyön kehittämisestä 7. KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVÄT ASIAT Tähän kirjataan ja tarkennetaan toimintatapoja; miten kieleen ja kulttuuriin liittyvät asiat otetaan esiopetusyksikössä huomioon. Kielellisiä taitoja harjoitellaan päivittäin. Lasten kanssa nimetään kirjaimia ja niitä vastaavia äänteitä, rytmitetään sanoja tavuihin, tutkitaan sanojen pituuksia, kuunnellaan alku- ja loppuäänteitä, luetaan yhdessä ääneen ja opetellaan oikea luku- ja kirjoitussuunta oikealta vasemmalle ja ylhäältä alas. Kirjoitetaan joka päivä lasten nähden, jotta lapselle konkretisoituu, kuinka puhuttu kieli muuttuu kirjoitetuksi ja kirjoitettu puheeksi. Harjoitellaan oikeaa kynäotetta. Kielellisten taitojen harjoittelu tapahtuu joka päiväisessä vuorovaikutuksessa. Menetelmänä käytetään lapsille ominaisia tapoja oppia. Lasten kanssa tutustutaan kieleen lorujen, riimien, laulujen, satujen ja draaman avulla. Kirjastoauto käy Huiskeen parkkipaikalla joka toinen keskiviikko. Lapset saavat vuorollaan käydä kirjastoautolla ja valita sieltä kirjoja ja äänitteitä oman kiinnostuksensa mukaan. Tärkeää on valita laadukkaita sumalaisia teoksia, joissa korostuu suomen oma kulttuuri ja hyvä suomen kieli. Kieleen ja kulttuuriin tutustuttaessa tärkeäksi muodostuvat myös lasten spontaanit teatteri-, laulu-, liikunta- ja tanssiesitykset. Kieltä ja kulttuuria tutukimme lasten kanssa myös lapsilta nousseen teeman "lasten uutistet" kautta. Lapset toteuttavat omia uutislähetyksiään ja työstämme lasten uutisetsanomalehteä. Sen avulla on myös tarkoitus dokumentoida eskarivuoden teemoja ja lapsilta nousseita mielenkiinnonkohteita. Omassa esiopetusryhmässä harjoitellaan tabletin käyttöä. Oppimispelejä hyödynnetään, kuten muun muassa Ekapeliä, Mollan ABC:tä ja Mollan riimipareja. Tablettia käytetään lasten kanssa tiedon hakemiseen ja tuottamiseen. Tableteilla myös ideoidaan, valokuvataan ja käytetään arvioinnin tukena. Kalenterivuoden kulttuuriperimään liittyvät juhlat huomioidaan normaalisti esiopetuksen toiminnassa. Syystoimintakaudella merkityksellinen juhlapäivä on itsenäisyyspäivän vietto. Huiskeessa on perinteisesti valittu esiopetusikäisistä presidenttipari presidentinvaalein ja juhlistettu itsenäisyyspäivää. Suomi toisena kielenä opetus Esiopetusryhmässä on yksi eri kieli- ja kulttuuritaustainen lapsi. Lasten kanssa voidaan luontevasti tutustua tämän lapsen kulttuuriin ja kieleen. Lapsi voi tuoda päiväkotiin hänen kultuurilleen tyypillisiä esineitä, kirjoja, musiikkia ja opettaa jonkun tyypillisen omaan kulttuuriinsa liittyvän perinneleikin. Lisäksi lapsen vanhemmat voivat tutustuttaa lapsia esimerkiksi kulttuurinsa tyypilliseen ruokakulttuuriin. Kielellisten taitojen harjoittelu ryhmässä korostuu monin eri tavoin. Asioita nimetään runsaasti arjessa ja huomioidaan kaksikielisyys esimerkisi käyttämällä kuvatukea ja huomioimalla ohjeistuksessa esimerkiksi toistot sekä selkeä puhetapa. Pienryhmätoimintaa hyödynnetään, jolloin lapsi saa yksilöllisempää ohjausta ja tukea. Osa lapsista osallistuu joka viikko englanninkerhoon, jossa he pääsevät tutustumaan englannin kieleen ja toimimaan vuorovaikutuksessa englanninkielisen opettajan kanssa. Miten eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus toteutettiin?

6 8. HENKILÖKUNNAN AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN Koulutuksen tarpeet ja painopistealueet, mentorointi, yhteistyö Pilke järjestää koulutusiltoja sekä kokopäivän kestäviä koulutuksia. Pilke liikuntapäiväkoti Huiskeessa uudet työntekijät perehdytetään ja perehdytyksen muistilistana toimii perehdytyslomake. Liikuntavastaavat käyvät liikuntapalavereissa ja tuovat sieltä uusimman tiedon koko henkilökunnalle. Yhteistyötä tehdään viereisen Nummenharjun päiväkodin kanssa esimerkiksi joka vuotisen ystävänpäiväjuhlan muodossa. Tarvittaessa myös muutoin yhteistyötä tehdään muiden Pilkeen yksiköiden kanssa. Yhteistyötä tehdään lähikoulun kanssa ja esiopettaja osallistuu kunnan järjestämiin esiopetuksen esiopetusiltapäiviin syksyllä ja keväällä. Koulutusten toteutuminen, ammatillinen kehittyminen 9. HUOLTAJIEN PALAUTE Keskeiset arviointipalautteesta saadut tulokset edelliseltä lukuvuodelta. Edellisen lukuvuoden palautteista ei ole saatu erillistä koontia. Arviointi viimekaudella on pohjautunut kevään keskusteluissa nousseista aiheista ja lapsilta nousseista palautteista. 9.1 HUOLTAJIEN PALAUTE kevät (toteutetaan keväisin jokaisessa yksikössä) Keskeiset tulokset keväältä 9.2 PALAUTTEESTA AIHEUTUVAT ASIAT Kehittämiskohteet, koulutustarpeet, vaikutukset seuraavan toimintavuoden suunnitteluun jne.

7 10. KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN JA RESURSSOINTI Yksikössä käytössä olevat yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muodot, tuen resurssien riittävyys, tulkitsemis- ja avustamispalvelut Tuusulan opetustoimen Oppilashuolto ja pedagoginen tuki käsikirjassa ja Tuusulan kunnan esiopetussuunnitelmassa on kuvattu oppimiseen, kasvuun ja hyvinvointiin liittyvät toimintamallit. Käsikirja on luettavissa Kaiussa ja opetussuunnitelma Tuusulan www sivuilla. Miten oppimisen tuen järjestelyt toteutuivat ja onnistuvat? Arvio tuen resurssien riittävyydestä 11. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Oppilashuoltoryhmä ja sen toimintatavat yksikössä Yksikön toimintatavat ja käytänteet kiusaamis- ja väkivaltatilanteissa Pilke Huiskeen esiopettaja ja johtaja osallistuvat Tuusulan kunnan oppilashuoltoryhmiin säännöllisesti. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu sovitusti Vaunukankaan koululla. Yksilöllinen oppilashuoltoryhmä kootaan tarvittaessa yksittäistä lasta koskevissa asioissa. Yksilöllisen oppilashuoltoryhmän tapaaminen pidetään lapsen esiopetuspaikassa ja osallistujina ovat vanhemmat, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, päiväkodin johtaja, esiopettaja ja tutkivat tahot kuten psykologi ja puheterapeutti. Yksikössä on kiusaamisen ehkäisemisen suunnitelma, jossa korostuu kiusaamisen nollalinja. Alkusyksystä toiminnassa korostuu ryhmäytyminen ja kaveritaitojen harjoittelu sekä yhteisten sääntöjen luominen. Mahdollisen kiusaamisen esiintyessä, keskeytämme sen hetkisen toiminnan ja keskitymme kiusaamisen purkuun. Epätoivottu käytös pysäytetään ja riita selvitetään.jokainen osallisena oleva lapsi tulee kuulluksi. Pyydetään anteeksi ja harjoitellaan antamaan anteeksi. Käytetään tarvittaessa selvittelyssä apuna kuvia ja/tai nopeaa piirtämistä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämisen tueksi. Apuna voidaan käyttää myös draamaa, sekä lapsille sopivia satuja ko. aiheesta. Tarvittaessa hyödynnetään esimerkiksi Muksuoppia ja Askeleittain materiaalia. Väkivaltatilanteissa turvataan niin lasten kuin aikuistenkin turvallisuus. Miten oppilashuoltotyö onnistui ja miten sitä tulisi kehittää edelleen?

8 11.1 OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPPILASHUOLTOPALVELUT Oppilashuollon henkilöstö esiopetuksessa ja arvio esiopetuspaikan tarpeesta: Arvioitaessa esiopetuksen oppilashuollon kokonaistarvetta tulee hyödyntää monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan esiopetusyhteisön ja - ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet, sekä tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden määrä. psykologi: kuraattori: terveydenhoitaja: 11.2 YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano: Yksiköiden esimiehet, esiopettajat, varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja psykologi. Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt: Puheenjohta ja sihteeri sekä aihealueet on sovittu etukäteen. Keskustelussa käydään läpi ryhmissä nousseita asioita liittyen käsiteltävään aihealueeseen. Jaetaan konkreettisia käytössä olevia hyviä käytänteitä sekä vinkkejä haastaviin tilanteisiin. Yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten tahojen kanssa liittyen yhteisölliseen oppilashuoltoon: Yhteistyötä tehdään erityisesti varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa. Hänen välityksellään tehdään yhteistyötä mm. puheterapeutin tai muiden asiantuntijatahojen kanssa. Yhteistyö lapsen ohjauksessa ja esiopetuksesta kouluun siirtymävaiheessa: EOPS tavoitteiden keväisissä päivityksissä pohditaan vanhempien kanssa lapsen onnistumiset ja mahdolliset haasteet ja kartoitetaan olennainen tieto tulevaa opettajaa varten lapsen oppimis- ja toimintatavoista. Tiedonsiirtopalaveri koulun opettajien ja rehtorin kanssa ajoittuu huhtikuuhun. Uusien ekaluokkalaisten havainnointilomakkeet vanhempien allekirjoituksilla viedään tai postitetaan kouluihin huhtikuun aikana YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLTO Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää lapsen hyvinvointia ja oppimista sekä kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja terveyttä. Yksilökohtainen oppilashuolto toteutuu tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN LASTEN JA HEIDÄN HUOLTAJIEN KANSSA:

9 Lapsen ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioimisessa: Kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa on ensisijaisen tärkeää. Esiopetusvuoden alussa rakennetaan päivittäisellä tiedonsiirrolla luottamuksellista ja avointa yhteistyötä esikoululaisen vanhempiin. Päivittäisissä kohtaamisissa tuodaan esille päivän kulun lisäksi lapsen onnistumiset ja mahdolliset haasteet. Esiopetuksen oppimissuunnitelma keskusteluissa syvennytään tarkemmin lapsen kehitykseen ja oppimiseen. Keskustelun pohjalta muodostuvia kodin ja esikoulun yhteisiä tavoitteita kirjataan EOPSin lisäksi myös Pitkäkorvien ryhmävasuun, jotta tieto saadaan koko tiimille. Tuusulan kunnan kartoituksilla kartoitetaan lasten lähtötasoa ja saadaan arvokasta tietoa siitä, mitä taitoja esikoulaisten kanssa kannattaa erityisesti harjoitella. Lasten osallisuus ja lapsen itsearviointi on tärkeää. Syksyllä ja keväällä toteutetaan lapsen haastattelut. Lapsi osallistuu osaksi aikaa EOPS-keskusteluun ja on näin mukana luomassa tavoitteita esiopetusvuodelle. Yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille: Ennen EOPS-keskusteluja pidetään vanhempainilta, jossa käydään vanhempien kanssa läpi tuen tarpeen seulonta, seuranta ja arviointi ja avataan heille käsite tuen kolmiportaisuudesta, yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Heille avataan käsitteet yhteisöllinen ja yksilöllinen oppilashuolto ja korostetaan jokaisen lapsen oikeutta oppilashuoltoon. Vanhempainillassa käydään läpi myös yhteistyökäytänteet varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa ja hänen mahdollisesti tekemät kartoitukset. Vanhempien kanssa käydään läpi esiopettajan esiopetuksessa käyttämät lomakkeet ja kartoitukset. Pitkin esiopetusvuotta tiedonsiirrot tapahtuvat päivittäisissä kohtaamisissa. Jos lapselle haetaan jotain tukea esiopetusvuoden aikana tai siirryttäessä esiopetuksesta kouluun, niin asioista keskustellaan lapsen kanssa huomioiden hänen ikätasonsa OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURAAMINEN Miten esiopetuspaikassa on järjestetty kunnan oppilashuollon suunnitelmaan perehtyminen: Liikuntapäiväkoti Huiske on saanut osallistua yksityisenä myös Tuusulan kunnan esiopetusiltapäiviin ja koulutuksiin, mikä on erityisen tärkeää ja samalla valmentamista toimivaan ja tasapuoliseen oppilashuoltoon. Talonkokouksissa ja pedailloissa päivitetään uusin tieto koko henkilökunnalle ESIOPETUSPAIKAN OPPLASHUOLLON TOTEUTUMISEN (täytetään keväällä lukuvuosiarvioinnin yhteydessä) TYÖSUUNNITELMAN KÄSITTELY Työsuunnitelman laatija Heli Melaja- Jalkanen pvm

10 Käsittely esiopetushenkilöstön ja rehtorin / varhaiskasvatusyksikön johtajan kanssa pvm