Työmarkkinatutkimus 2010

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työmarkkinatutkimus 2010"

Transkriptio

1 Työmarkkinatutkimus 2010 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL ry Real Stats Oy

2 Sisältö 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TULOSTEN EDUSTAVUUS JÄSENKUNNAN TAUSTATIEDOT SIJOITTUMINEN TYÖMARKKINOILLE Joka toinen yksityisellä sektorilla, neljännes yliopistolla Miehet ja naiset eritasoisissa tehtävissä Neljä kymmenestä tutkimustehtävissä Määräaikaiset työsuhteet yleisiä erityisesti yliopistolla TYÖAIKA JA YLITYÖT Johtoporras tekee pisintä työviikkoa Kolme neljästä tekee ylitöitä TYÖHÖN LIITTYVÄ MATKUSTAMINEN: JOKA KOLMAS MATKUSTAISI ENEMMÄNKIN JÄSENKUNNAN PALKKATASO LOKAKUUSSA Kokonaisansiot euroa kuukaudessa Yksityisellä sektorilla korkeimmat palkat Jäsenkunnan kokonaisansiot nousivat maltillisesti Työpuhelin yleisin luontoisetu Lähes joka kolmas tulospalkkiojärjestelmän piirissä LOPUKSI...19 LIITETAULUKKO 1. Liiton jäsenet työnantajan toimialan mukaan Taulukot Taulukko 1. Tutkimuksen perusjoukko ja aineiston edustavuus liitoittain...3 Taulukko 2. LAL:n jäsenet sukupuolen ja työmarkkinatilanteen mukaan...6 Taulukko 3. Keskimääräiset kuukausiansiot ammattiliiton mukaan...15 Taulukko 4. Keskimääräiset kuukausiansiot työnantajasektorin mukaan...16 Taulukko 5. Keskimääräiset kuukausiansiot työnantajasektorin ja työsuhteen pysyvyyden mukaan Taulukko 6. Tehtäväkohtaisen ja henkilökohtaisen palkanosan suuruus kuntasektorilla...16 Taulukko 7. Keskipalkkojen muutos vuosina ammattiliiton ja työnantajasektorin mukaan..17 Kuviot Kuvio 1. LAL:n jäsenet sukupuolen ja ikäryhmän mukaan...4 Kuvio 2. LAL:n jäsenet suoritetun tutkinnon mukaan...5 Kuvio 3. Työsuhteessa olevat jäsenet sukupuolen ja työnantajasektorin mukaan...7 Kuvio 4. Työsuhteessa olevat jäsenet työpaikan koon mukaan...8 Kuvio 5. Työsuhteessa olevat toimiaseman mukaan....9 Kuvio 6. Työsuhteessa olevat toimiaseman ja sukupuolen mukaan....9 Kuvio 7. Työsuhteessa olevat pääasiallisen työtehtävän mukaan...10 Kuvio 8. Määräaikaisten työntekijöiden osuus sukupuolen ja työnantajasektorin mukaan...11 Kuvio 9. Kokoaikaisten todellinen työaika viikossa työnantajasektorin mukaan...12 Kuvio 10. Kokoaikaisten todellinen työaika viikossa toimiaseman mukaan...12 Kuvio 11. Ylitöiden korvaaminen...13 Kuvio 12. Kuinka paljon voi itse vaikuttaa työhön liittyvään matkustamiseen?...14 Kuvio 13. Mikä on aiheuttanut muutoksen kokonaisansioissa lokakuusta 2009 lokakuuhun 2010?

3 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TULOSTEN EDUSTAVUUS Agronomiliitto, Luonnontieteiden akateemisten liitto (LAL), Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto (YKL) ja Metsänhoitajaliitto seuraavat vuosittain toteutettavalla työmarkkinatutkimuksella jäsentensä työmarkkinoille sijoittumista, palkkatasoa, ansiokehitystä, työaikoja ja muita edunvalvonnallisesti keskeisiä asioita. Tutkimus toteutetaan sähköisenä kyselytutkimuksena, ja tiedot kerätään Digium oy:n työkalulla. Tutkimuksen tulokset kuvaavat jäsenistön tilannetta lokakuussa Tutkimusaineiston analysoinnista ja tulosten raportoinnista vastaa Real Stats Oy. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Agronomiliiton, YKL:n, LAL:n ja Metsänhoitajaliiton työikäinen jäsenkunta (N=13 777). Sähköisen kyselylomakkeen postitusta varten kohdehenkilöiden sähköpostiosoitteet poimittiin liittojen jäsenrekisteristä. Sähköpostiosoite löydettiin ja tutkimuslomakkeet saatiin lähetettyä sähköisesti liittojen jäsenelle. Tiedonkeruu käynnistettiin marraskuun 11. päivä. Vastaamattomille lähetettiin kaksi erillistä muistutusviestiä, ja kysely suljettiin 30. päivänä marraskuuta. Lopullinen tutkimusaineisto muodostui henkilön vastauksista. Vastanneista oli Agronomiliiton, LAL:in, 908 YKL:n ja 595 Metsänhoitajaliiton jäseniä. Taulukossa 1 on arvioitu aineiston edustavuutta vastanneiden osuutena koko perusjoukosta. Aineistojen edustavuudessa on eroja liittojen välillä: kattavin aineisto on Metsänhoitajaliiton ja YKL:n jäsenistössä. LAL:in jäsenistä aineisto edustaa vain kolmannesta (taulukko 1). Tutkimuksen perusjoukkoon kuuluvista keskimäärin 29 prosenttia vastasi kyselyyn. Vastausaktiivisuus on ollut laskussa viime vuosina, ja viime vuoteen verrattuna vastanneiden osuus oli keskimäärin noin yhdeksän prosenttiyksikköä matalampi. Niistä, joille onnistuttiin lähettämään kyselylomake sähköisesti, 31 prosenttia myös vastasi kyselyyn. Vastausaktiivisuus on laskenut viime vuosien aikana ja oli nyt alimmillaan viiteen vuoteen. Taulukko 1. Tutkimuksen perusjoukko ja aineiston edustavuus liitoittain. Perusjoukko Palautetut lomakkeet Vastanneiden osuus/ perusjoukko Agronomiliitto ,8 LAL ,7 Metsänhoitajaliitto ,5 YKL ,0 Yhteensä ,4 Aikaisempiin vuosiin verrattuna kyselylomaketta muokattiin jonkin verran viimevuotisesta. Työnantajasektori-muuttujaa tarkennettiin siten, että yliopisto kysyttiin omana luokkanaan, lisäksi vastausvaihtoehtoihin lisättiin kohta muu, jonka valitsevista suurin osa työskenteli yksityisellä sektorilla mm. eri järjestöissä. Muuttujaan tehdyt muutokset saattavat vaikuttaa sektorikohtaisiin ansiokehitystarkasteluihin. Palkkauksen rakennetta (tehtäväkohtainen palkka, henkilökohtaiset palkanosat) tiedusteltiin ainoastaan kuntien ja kuntayhtymien työntekijöiltä, kun aikaisempina vuosina myös valtion ja yliopistojen työntekijöitä oli pyydetty erittelemään eri palkanosien suuruus. Palkkauksen osalta tämänvuotisessa tutkimuksessa ei tiedusteltu myöskään vuoden takaista palkkatasoa, arviota koko vuoden 2010 ansioista eikä lokakuussa maksettujen ylityökorvausten suuruutta. Työmarkkinatutkimuksen vuosittain vaihtuvassa osiossa (ns. YTN-kysymykset) tiedusteltiin tarkennetusti mm. työasioissa matkustamisesta. Lomakkeella oli myös uusi työpaikan virallista kieltä kartoittava kysymys. Aineiston luotettavuutta on parannettu tekemällä laskelmat kunkin liiton jäsenrekisterin tiedoin ikäluokittain ja sukupuolittain painotettuina. Painotettuina tehdyt laskelmat pakottivat vastaajien ja kaikkien tutkimuksen kohteena olleiden henkilöiden iän ja sukupuolen mukaiset jakaumat vastaamaan tarkasti toisiaan. Tämä menettely mahdollista myös sen, että raportissa esitetyt lukumäärätiedoilla voidaan kuvata jäsenten kokonaismäärää eri ryhmissä. Tämä raportti sisältää kuvailevia perustuloksia LAL:n jäsenten sosiodemografisesta rakenteesta, koulutustaustasta, työmarkkinoille sijoittumisesta, työajoista sekä palkkatasosta. Raportin liitteinä olevissa taulukoissa tarkastellaan jäsenkunnan palkkatasoa vielä yksityiskohtaisemmin eri sektoreilla. 3

4 Palkkatarkasteluissa on taustamuuttujina käytetty mm. jäsenen sukupuolta, ikää, työkokemusvuosia, toimiasemaa ja työtehtävää. 2 JÄSENKUNNAN TAUSTATIEDOT Vuonna 2010 LAL:n jäsenistä 67 % oli naisia. Naisista suhteellisesti miehiä suurempi osa kuului nuorimpaan ikäluokkaan eli alle 35-vuotiaisiin. Vastaavasti miesten ryhmässä yli 55-vuotiaiden osuus oli suurempi kuin naisilla. Tämä käy ilmi kuviosta 1, jossa on esitetty sukupuolen mukaiset ikäjakaumat. Jäsenistön keski-ikä vuonna 2010 oli 41.6 vuotta. Miesten keski-ikä oli 43.7 vuotta ja naisten 40.5 vuotta. Kuvio 1. LAL:n jäsenet sukupuolen ja ikäryhmän mukaan. 100 % 90 % 21,9 14,3 16,8 80 % 70 % 22,9 19,5 20, % % 40 % 31,3 30,3 30, % % 10 % 23,9 35,9 31,9 0 % Mies Nainen Kaikki Myös yliopistoja, joista LAL:n jäsenet olivat valmistuneet, oli useita. Joka kolmas (33 %) oli valmistunut Helsingin yliopistosta. Seuraavaksi eniten oli Turun yliopistosta valmistuneita, 22 %. Reilu kymmenys oli valmistunut Jyväskylän (13 %) ja Oulun (13 %) yliopistoista. Lähes yhtä moni (11 %) oli suorittanut tutkintonsa Itä-Suomen yliopistossa. Åbo Akademista valmistuneita oli aineistossa viisi prosenttia. Loput olivat valmistuneet jostain muusta koti- tai ulkomaisesta opinahjosta. 4

5 Kuvio 2. LAL:n jäsenet suoritetun tutkinnon mukaan. Ylempi korkeakoulututkinto 81,9 Tohtori 29,8 Alempi korkeakoulututkinto 8,1 Lisensiaatti 7,8 Sairaalakemisti 3,6 Ammatillinen perustutkinto 3,1 Ammattikorkeakoulututkinto 3,1 Sairaalamikrobiologi, - solubiologi, -geneetikko 1,8 Toinen maisterintutkinto 0, % Tutkintoa koskevassa kysymyksessä vastaajaa pyydettiin ilmoittamaan kaikki suoritetut tutkinnot. Siten henkilö on voinut suorittaa perustutkinnon lisäksi alempia oppiarvoja tai jatkotutkintoina lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon. Kaikista LAL:n jäsenistä yli 80 prosenttia oli suorittanut maa- ja metsätieteen-, elintarviketieteen-, filosofian maisterin tai jonkin muun ylemmän korkeakoulututkinnon. Tohtorin tutkinnon oli suorittanut noin 30 prosenttia ja lisensiaatin tutkinnon noin kahdeksan prosenttia jäsenkunnasta. Alempi korkeakoulututkinto oli harvemmalla kuin joka kymmenennellä. Työelämän kokemusvuosia oli vastaajille karttunut keskimäärin 14.2 vuotta. Miehet olivat olleet työelämässä 15.9 vuotta, kun taas naisille työkokemusta oli kertynyt keskimäärin 13.3 vuotta. Lomakkeella kysyttiin vastaajan pääasiallista toimintaa lokakuussa Kuusi kymmenestä liiton jäsenestä ilmoitti olleensa tuolloin vakituisessa työsuhteessa (taulukko 2). Miehistä noin 65 prosenttia oli vakituisessa työsuhteessa, kun naisista vastaava osuus oli selvästi alhaisempi, 54 prosenttia. Määräaikaisten osuus oli koko jäsenkunnassa lähes 30 prosenttia. Naisista määräaikaisia oli lähes kolmannes, kun taas miehillä määräaikaisten osuus jäi neljännekseen. Työttömänä tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa olleita oli noin viisi prosenttia vastanneita, mikä on prosenttiyksikön verran vähemmän kuin vuoden 2009 lokakuussa. Apurahaa saavia oli jäsenistä noin kaksi prosentti, ja apurahan suuruus oli keskimäärin euroa kuukaudessa (mediaani euroa). 5

6 Taulukko 2. LAL:n jäsenet sukupuolen ja työmarkkinatilanteen mukaan. Sukupuoli Mies Nainen Yhteensä (N=1 755) (N=3 544) (N=5 299) Tilanne työmarkkinoilla 10/2010 % % % Vakituisessa työsuhteessa 65,1 53,7 57,5 Määräaikaisessa työsuhteessa 25,4 31,3 29,4 Lomautettuna, lyhennetyllä työviikolla 0,4 0,8 0,7 Äitiys- tai muulla perhevapaalla 0,2 4,7 3,2 Osa-aikaeläkkellä 1,7 0,2 0,7 Apurahalla 1,5 2,7 2,3 Työttömänä / työvoimapol. koulutuksessa 5,1 4,5 4,7 Yrittäjä Vuorottelu- tai opintovapaalla 0,2 0,1 0,1 Työelämän ulkopuolella 0,4 1,9 1,4 Yhteensä, % 100,0 100,0 100,0 3 SIJOITTUMINEN TYÖMARKKINOILLE Työmarkkinoille sijoittumista tarkasteltiin vain vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa olevien palkansaajien osalta eli yrittäjät ja työelämän ulkopuolella oleva jäsenistö rajattiin tarkastelun ulkopuolelle. Aineistossa oli useita työnantajaa (mm. sektori, toimiala ja henkilöstömäärä) ja työtehtävää (mm. pääasiallinen työtehtävä, toimiasema, työsuhteen laatu) koskevaa muuttujaa, joiden perusteella voidaan tarkastella jäsenten työelämään sijoittumista. 3.1 Joka toinen yksityisellä sektorilla, neljännes yliopistolla Kuviossa 3 työnantajat on jaettu neljään eri sektoriin: yksityiseen, valtioon, kunnalliseen sektoriin (kunnat ja kuntayhtymät) ja yliopistoihin. Yksityisellä sektorilla toimivia oli suurin osa jäsenkunnasta, 47 %. Yliopistoissa työskenteli neljännes jäsenkunnasta ja valtion virastoissa 17 % jäsenistä. Joka kymmenennen jäsenen työpaikka löytyy kuntasektorilta. Miesten ja naisten sijoittumisessa eri työnantajasektoreille on vain vähäisiä eroja. Miehet toimivat naisia hieman useammin yliopistolla. Naisilla puolestaan kuntasektorin ja yksityisen sektorin osuus on hieman suurempi kuin miehillä. Kuviossa valtio- ja kuntasektori sisältävät myös liikelaitoksissa toimivan jäsenkunnan (kuvio 3). 6

7 Kuvio 3. Työsuhteessa olevat jäsenet sukupuolen ja työnantajasektorin mukaan. 100 % 90 % 80 % 26,3 23,6 24,5 70 % Yliopisto 60 % Yksityinen 50 % 46,5 47,9 47,4 40 % Valtio 30 % Kunta 20 % 17,1 17,3 17,2 10 % 0 % 10,1 11,2 10,8 Mies Nainen Kaikki Toimialoittainen tarkastelu tarkentaa kuvaa jäsenkunnan työmarkkinoille sijoittumisesta. Yksityisellä sektorilla suurimpia työllistäjiä ovat lääketeollisuus (29 %) ja kemianteollisuus (20 %). Ryhmään muu yksityinen kuului joka kymmenes yksityisellä sektorilla toimiva jäsen. Lähes yhtä moni työskentelee yksityisellä laboratorioalalla. Julkisella sektorilla eniten jäseniä oli valtion tutkimuslaitoksissa, lähes 600 jäsentä. Kunnallisissa liikelaitoksissa toimivia oli yli 40 prosenttia koko kuntasektorilla toimivasta jäsenistöstä. Yhtä moni oli kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa (liitetaulukko 1). Joka kolmannen työpaikka on kooltaan vähintään 1000 henkilöä. Pienissä yrityksissä toimivia oli vastaajajoukossa kaikkein vähiten. Noin 15 prosenttia työllisistä jäsenistä ei osannut vastata kysymykseen (kuvio 4). Työpaikan koko määriteltiin kyselylomakkeella säännöllisesti työnantajan palveluksessa olevien henkilöiden lukumääränä. Jäsenkunnasta noin 13 prosenttia työskentelee työpaikalla, jossa virallisena kielenä on jokin muu kuin suomi. Näistä lähes kaikilla työpaikan virallisena kielenä on englanti (11 % jäsenistä). Ruotisa puhutaan virallisena kielenä vain joka sadannen jäsenen työpaikalla. Kuntasektorin ja muun opetusalan palveluksessa olevilta tiedusteltiin lisäksi sopimusalan piiriin kuulumisesta. Valtaosa (78 %) vastasi työsuhteensa ehtojen määräytyvän yleisen kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaisesti. Joka kymmenes jäsen kuului Opetusalan sopimuksen piiriin ja teknisten sopimuksen piiriin kuuluvia oli noin kuusi prosenttia. Yhtä moni vastanneista (6 %) ilmoitti työehtojensa määräytyvän jonkin muun kunnallisen sopimuksen mukaisesti. 7

8 Kuvio 4. Työsuhteessa olevat jäsenet työpaikan koon mukaan. 20,0 18,0 17,0 17,9 16,0 15,6 15,3 14,0 12,0 10,0 % 8,0 6,5 9,8 8,2 6,9 6,0 4,0 2,8 2,0 0, En tiedä Työpaikan henkilöstömäärä 3.2 Miehet ja naiset eritasoisissa tehtävissä Työmarkkinatutkimuksessa tiedustellaan työtehtävien vaativuudesta ja vastaajan sijoittumista työpaikan hierarkkisessa rakenteessa toimiasema-muuttujalla. Toimiasema on henkilön subjektiivinen näkemys, ei objektiivinen mittari. Yleisimmin jäsenkunta sijoittui eriasteisiin asiantuntijatehtäviin. Asiantuntijat jakaantuvat kolmeen luokkaan tehtävän vaativuuden perusteella: asiantuntijatehtäviä tekeviin, vaativia asiantuntijatehtäviä tekeviin ja erittäin vaativia asiantuntijatehtäviä tekeviin. Asiantuntijatehtäviin kuului suunnittelu-, tutkimus- ja tuotekehitystehtäviä, joiden parissa työskenteli lähes 40 prosenttia työllisestä jäsenkunnasta (kuvio 5). Joka neljäs ilmoitti tekevänsä vaativia asiantuntijatehtäviä. Asiantuntijahierarkian kärjessä olevien, erittäin vaativaa asiantuntijatyötä tekevien tehtäväkirjoon kuului muun muassa ylimmän johdon esikuntatehtäviä sekä koko yritystä tai virastoa koskevia tutkimus-, suunnittelu- ja kehitystehtäviä. Kuusin prosenttia jäsenistä ilmoitti työskentelevänsä näiden tehtävien parissa. Keskijohtoon sijoittui 17 prosenttia jäsenistä. Ylemmän johdon tehtävät olivat jäsenistössä hyvin harvinaisia. Toimiasemajakaumat poikkeavat selvästi miehillä ja naisilla (kuvio 6). Yli 40 prosenttia naisista toimii perustason asiantuntijatehtävissä, kun miehillä vastaava osuus jäi neljännekseen. Vaativien asiantuntijatehtävien kohdalla tilanne oli päinvastainen. Miehet miehittivät selvästi naisia useammin keskijohdon ja ylimmän johdon tehtäviä, kun taas naiset työskentelivät miehiä useammin toimihenkilöasemassa. 8

9 Kuvio 5. Työsuhteessa olevat toimiaseman mukaan. Asiantuntijatehtävät 37,2 Vaat. asiantunt.teht. 25,5 Al. keskijohto 9,7 Yl. keskijohto 7,3 Toimihenkilö 6,8 Eritt. vaat. asiantunt.teht. 6,2 Opettaja 3,5 Johto 2,9 Ylin johto 1, % Kuvio 6. Työsuhteessa olevat toimiaseman ja sukupuolen mukaan. Asiantuntijatehtävät 26,4 42,8 Vaat. asiantunt.teht. 22,7 30,7 Al. keskijohto Yl. keskijohto 8,9 6,9 8,1 11,2 Toimihenkilö Eritt. vaat. asiantunt.teht. 7,2 5,9 5,7 7,2 Naiset Miehet Opettaja Johto Ylin johto 1,8 0,7 1,6 3,3 3,9 5, % 9

10 3.3 Neljä kymmenestä tutkimustehtävissä Pääasiallista työtehtävää koskevista tuloksista ilmeni, että yleisintä oli tutkimukseen liittyvien työtehtävien hoitaminen: pääasiallisesti tutkimuksen parissa työskenteli noin 40 prosenttia jäsenistä. Seuraavaksi yleisimpinä tehtäväryhminä tulivat tuotekehitys- ja tekniset suunnittelutehtävät sekä hallinnolliset tehtävät. Kaikkiaan jäsenten tehtäväkirjo oli hyvin laaja (kuvio 7). Kuvio 7. Työsuhteessa olevat pääasiallisen työtehtävän mukaan. Tutkimustehtävät 40,7 Tuotekehitys- ja tekniset suunnittelutehtävät 13,2 Hallinnolliset tehtävät Muu Laatutehtävät, auditointi Muu luonnontieteen alaan liittyvä tehtävä Opetus- ja koulutustehtävät Käyttö- ja ylläpitotehtävät, tuotteiden valmistus Kaupalliset tehtävät kotimaassa Konsultointi Tarkastustehtävät Ympäristönsuojelu- ja tarkastustehtävät Kansainvälisen kaupan tehtävät Neuvonta/asiakaspalvelu Muu kuin luonnontieteen alaan liittyvä tehtävä 8,8 6,9 6,6 5,0 4,1 3,4 2,5 1,9 1,6 1,4 1,4 1,4 1, % 3.4 Määräaikaiset työsuhteet yleisiä erityisesti yliopistolla Jäsenkunnan taustatietoja koskevassa luvussa todettiin jo, että lähes 30 prosenttia liiton jäsenistä työskenteli määräajaksi sovitussa työsuhteessa. Työsuhteisista laskettuna määräaikaisia on suurempi osuus, 34 prosenttia. Määräaikaisessa työsuhteessa olevien osuus on hieman korkeampi kuin vuosi sitten. Yliopistolla toimivista 86 prosenttia oli määräaikaisia. Muilla sektoreilla osuudet jäivät selvästi matalammiksi: kuntasektorilla määräaikaisia oli 35 %, valtiosektorilla 23 % ja yksityisellä sektorilla 10 %. Määräaikaiset työsuhteet ovat kaikilla sektoreilla yleisempiä naisilla kuin miehillä. Keskimäärin naisista 37 prosenttia ja miehistä 28 prosenttia oli määräaikaisessa työsuhteessa (kuvio 8). Sekä miehillä että naisilla määräaikaisuus oli yleisintä yliopistoissa työskentelevillä. Yliopiston palkkalistoilla olevista naisista 90 % ja miehistäkin 79 prosenttia oli määräaikaisia. Määräaikaisten osuus oli alhaisin yksityisen miehillä. 10

11 Kuvio 8. Määräaikaisten työntekijöiden osuus sukupuolen ja työnantajasektorin mukaan. Kaikki Yliopisto Kunta Valtio Nainen Yksityinen 5 12 Mies % 4 TYÖAIKA JA YLITYÖT Tämänvuotisessa työmarkkinatutkimuksessa kysyttiin aikaisempaa tarkemmin työajoista ja työsidonnaisuudesta. Kuntasektorin työntekijöiltä kysyttiin myös erikseen, millaista työaikajärjestelmää heihin sovelletaan. 4.1 Johtoporras tekee pisintä työviikkoa Kokoaikaisessa työssä oli noin 95 prosenttia ja noin viisi prosenttia teki osa-aikatöitä. Osa-aikaista työviikkoa tekevät olivat valtaosin naisia: naisista osa-aikatyössä oli seitsemän ja miehistä kolme prosenttia. Osa-aikaisten todellinen työaika oli keskimäärin noin 28.3 tuntia viikossa, kun sopimukseen kirjattu tai muuten sovittu työtuntien määrä oli 27.1 tuntia viikossa. Kokoaikaisesti työskentelevät ilmoittivat työsopimuksessa määritellyksi työajaksi keskimäärin 37.2 tuntia, ja todellinen työviikko on keskimäärin yli kaksi tuntia sovittua pidempi. Työaikaa koskevissa vastauksissa oli joitakin ristiriitaisuuksia: osa kokoaikaisesti työskentelevistä ilmoitti yllättävän alhaisia viikkotuntimääriä. Vaikka kysymyksessä tiedusteltiin tuntimääriä viikkotasolla, osa vastaajista oli selvästi vastannut yhden päivän työtunnit. Nämä vastaukset korjattiin viikkotasolle. Opettajien kohdalla alhaisemmat viikkotuntimäärät liittyvät siihen, että he ilmoittivat todennäköisesti vain viikoittaisen opetusvelvollisuutensa. Epätarkkuuksista huolimatta tulokset antavat suhteellisen luotettavan kuvan jäsenistön viikoittaisista työajoista. Työnantajasektoreittain tarkasteltuna todellisissa viikkotyötunneissa oli varsin vähäisiä eroja (kuvio 9). Keskimäärin pisintä työviikkoa tekivät yksityisen sektorin jäsenet ja lyhintä työviikkopa valtiosektorilla työskentelevät. Noin 61 prosentilla kuntien ja kuntayhtymien työntekijöistä oli sovittu säännölliseksi työajaksi 37 tuntia viikossa. Toimistotyöaika (36,25 h/vko) oli käytössä joka kymmenennellä (11 %). Loput olivat yleistyöajan (7 %), kokonaistyöajan (8 %) tai jonkin muu työaikajärjestelmän piirissä. 11

12 Kuvio 9. Kokoaikaisten todellinen työaika viikossa työnantajasektorin mukaan. Yksityinen 39,9 Yhteensä 39,6 Yliopisto 39,4 Kunta 39,4 Valtio 39, tuntia / viikossa Keskimääräinen viikkotyöaika oli vahvasti yhteydessä myös henkilön asemaan: Johtoportaaseen kuuluvat tekivät selvästi pidempää työviikkoa kuin muut ryhmät (kuvio 10). Kuvio 10. Kokoaikaisten todellinen työaika viikossa toimiaseman mukaan. Ylin johto 45,1 Johto 42,8 Opettaja 42,6 Yl. keskijohto Eritt. vaat. asiantunt.teht. 40,3 40,7 Al. keskijohto 39,6 Yhteensä 39,6 Vaat. asiantunt.teht. 39,3 Toimihenkilö 39,0 Asiantuntijatehtävät 38, tuntia / viikossa 12

13 4.3 Kolme neljästä tekee ylitöitä Ylitöiden tekeminen on varsin yleistä liiton jäsenkunnan keskuudessa. Neljännes (25 %) työssä olevista jäsenistä ilmoitti kuitenkin, että he eivät tee lainkaan ylitöitä. Valtion (28 %) ja yksityisen sektorin (27 %) jäsenillä vastaava osuus oli hieman keskimääräistä korkeampi, kunnissa (22 %) ja yliopistolla (22 %) hieman keskimääräistä matalampi. Yli 40 prosenttia ylitöitä tehneistä ilmoitti voivansa pitää tehdyt ylityötunnit ns. yhden suhde yhteen mallin mukaisesti vapaana ilman korotuksia. Lähes yhtä moni jäi ilman ylityökorvauksia, sillä heillä ylityökorvausten oletetaan jo sisältyvän peruspalkkaan (kuvio 11). Hieman useampi kuin joka kymmenes sai korvauksen ylitöistä korotettuna rahana. Noin kuudelle prosentille ylityöt korvattiin joko korotettuna vapaana. Yhtä tavallista oli saada ylityökorvaukset ilman korotuksia osittain vapaana. Ylitöiden korvaamista koskevassa kysymyksessä vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja. Kuviossa 11 esitetty jakauma on laskettu näiden vaihtoehtojen yhteenlasketusta määrästä. Mukana kuviossa eivät ole ne henkilöt, jotka eivät olleet tehneet ylitöitä tai jotka eivät osanneet sanoa ylitöiden korvaamisesta. Kuvio 11. Ylitöiden korvaaminen. ilman korotuksia vapaana (1:1) 43,3 ylitöitä ei korvata, sisältyvät peruspalkkaan 39,1 korvataan korotettuna rahana 12,6 korvataan korotettuna vapaana ilman korotuksia osittain vapaana 5,7 5,5 ilman korotuksia rahana (1:1) kuukausittainen korvaus, arvio ilman korotuksia osittain rahana 0,8 2,2 1, % 13

14 5 TYÖHÖN LIITTYVÄ MATKUSTAMINEN: JOKA KOLMAS MATKUSTAISI ENEMMÄNKIN Työasioissa matkustaviksi tulkittiin ne, jotka ilmoittivat lomakkeella matkustavansa vähintään yhden työpäivän vuoden aikana. Työmatkoja tekeville kertyi vuoden aikana keskimäärin 10.5 (mediaani 5 matkatyöpäivää) päivärahaan oikeuttavaa matkatyöpäivää kotimaassa ja 9.9 (mediaani 5 pv) päivää ulkomailla. Vähintään yhden kotimaan matkatyöpäivän ilmoitti 76 prosenttia työssä olevista. Ulkomaille suuntautuvia työmatkoja ilmoitti tekevänsä 65 prosenttia jäsenistä. Lähes joka kolmas (31 %) oli sitä mieltä, että voisi matkustaa enemmänkin. Joka kymmenes (12 %) jäsenistä piti työmatkustamisen määrää ainakin ajoittain liian suurena. Suurimman ryhmän (57 %) muodostivat ne, jotka pitivät nykyistä matkamäärää sopivana. Lomakkeella kysyttiin myös jäsenten omista vaikutusmahdollisuuksista työmatkustamiseen. Vastaajat kokivat vaikutusmahdollisuutensa varsin hyviksi. Eniten jäsenet pystyivät vaikuttamaan kulkuvälineiden valintaan, työmatkojen lähtö- ja paluuaikoihin sekä majoittumiseen matkakohteessa. Sen sijaan matkakohteen valintaan voitiin vaikuttaa vähemmän (kuvio 12). Kuvio 12. Kuinka paljon voi itse vaikuttaa työhön liittyvään matkustamiseen? Kuluvälineiden valinta Matkalle lähtö- ja paluuajankohdat Majoituskohteet Matkojen sijoittuminen eri viikonpäiville Matkakohteet % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % En lainkaan Melko vähän Melko paljon Erittäin paljon Kolme neljästä (74 %) ilmoitti, että matka-aikaa ei korvata tai sen katsotaan sisältyvän peruspalkkaan. Jos työmatka-aika korvattiin jotenkin, niin yleisin korvauksen muoto oli korottamattomat vapaapäivät. Joka kymmenes työasioissa (10 %) koti- tai ulkomailla matkustavista ilmoitti saavansa menetetyn ajan kokonaan vapaana. Osittaisena vapaana työmatkaan kulunut aika korvattiin noin neljälle prosentille. Lähes joka kymmenes (9 %) vastaaja ei tiennyt, kuinka työasioissa matkustaminen säännöllisen työajan ulkopuolella korvataan. Jäsenkunta käyttää vapaa-aikaa keskimäärin neljä tuntia kuukaudessa työasioissa matkustamiseen (mediaani 2 h/kk). 14

15 6 JÄSENKUNNAN PALKKATASO LOKAKUUSSA 2010 Tässä luvussa esitetään tietoja jäsenkunnan palkkatasosta ja sen muutoksesta vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Lisäksi raportoidaan tietoja luontoiseduista ja tulospalkkauksesta. Palkkatarkasteluissa aineisto rajattiin ainoastaan niihin jäseniin, jotka vastasivat työskennelleensä kokoaikaisesti. Tässä yhteydessä ei tarkastella myöskään yrittäjien ja ammatinharjoittajien tulonmuodostusta. Käytetty ansiokäsite kuvaa saatuja kokonaisansioita lokakuussa 2010 sisältäen luontoisetujen yhteenlasketut verotusarvot ja muut palkkaan kuuluvat lokakuuhun kohdentuvat lisät (esim. provisiot). Sen sijaan ylityökorvaukset, lomarahat tai omaisuustulot eivät sisälly kuukausiansioihin. Taulukoissa on käytetty tilastollisina tunnuslukuina palkan aritmeettista keskiarvoa (keskipalkka) sekä ns. fraktiileja, joita ovat F10, F25, F50 (mediaani), F75 ja F90. Esimerkiksi kun jonkin ryhmän vastaajien tiedot asetetaan palkan suuruuden mukaan järjestykseen, niin alle F90 palkkaa ansaitsevia on 90 prosenttia ja enemmän ansaitsevia 10 prosenttia ryhmästä. F90:n ja F10:n rajaamalle tuloalueelle sijoittuu siis 80 prosenttia ryhmän palkansaajista. Mediaanipalkkaa (F50) vähemmän ja enemmän ansaitsevia on yhtä paljon. 6.1 Kokonaisansiot euroa kuukaudessa Taulukossa 3 on verrattu kaikkien 4L-liitojen jäsenten kokonaispalkkojen tasoa ja jakaumaa. Kaikkien 4L-liittojen jäsenten keskipalkka oli euroa kuukaudessa. Palkkojen hajonta on melko suuri, sillä parhaiten ansaitseva kymmenys tienasi yli kolme tuhatta euroa enemmän kuin mihin heikoiten ansaitseva kymmenys enimmillään ylsi. Palkkavertailussa parhaiten pärjäsivät Metsänhoitajaliiton jäsenet, joiden keskiansiot olivat yli euroa kuukaudessa. Keskipalkalla mitattuna heikoin palkkataso oli YKL:n jäsenillä, noin euroa kuukaudessa. Kaikkien neljän liiton jäsenten mediaanipalkka asettui euron tasolle. Taulukko 3. Keskimääräiset kuukausiansiot ammattiliiton mukaan. Kokonaisansiot 10/2010 n Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 Agronomiliitto LAL Metsänhoitajaliitto YKL Yhteensä LAL:n jäsenten keskimääräiset kokonaisansiot olivat euroa kuukaudessa. Parhaiten ansaitseva kymmenys ylsi vähintään euroon kuukaudessa, kun taas yksi kymmenestä ansaitsi korkeintaan euroa kuukaudessa. Jäsenkunnan mediaanipalkka oli euroa kuukaudessa eli joka toinen liiton jäsenistä jäi ko. palkkatason alapuolelle. 6.2 Yksityisellä sektorilla korkeimmat palkat Jäsenkunnan palkkatasossa on melko suuria eroja eri työnantajasektorien välillä. Keskimäärin korkeimpiin ansioihin ylsivät yksityisellä sektorilla toimivat jäsenet. Heidän keskipalkkansa oli yli euroa kuukaudessa ja parhaiten ansaitseva kymmenys tienasi vähintään euroa kuukaudessa. Myös 15

16 kuntasektorin keskipalkkataso ylitti euron rajan. Alhaisin ansiotaso oli yliopistolla, jossa jäsenkunnan keskimääräiset kokonaisansiot jäivät alle euroon kuukaudessa (taulukko 4). Taulukko 4. Keskimääräiset kuukausiansiot työnantajasektorin mukaan. Kokonaisansiot 10/2010 n Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 Kunta Valtio Yksityinen Yliopisto Yhteensä Taulukossa 5 tarkastellaan kokonaisansioita karkeammalla sektoriluokituksella. Toiseksi ulottuvuudeksi on valittu työsuhteen määräaikaisuus. Taulukosta nähdään, että vakituisessa työsuhteessa olevat ansaitsevat määräaikaisia työntekijöitä selvästi enemmän kaikilla työnantajasektoreilla. Taulukko 5. Keskimääräiset kuukausiansiot työnantajasektorin ja työsuhteen pysyvyyden mukaan. Vakituinen N Keskipalkka F10 F50 F90 Kunta Valtio Yksityinen Yliopisto Yhteensä Määräaikainen Kunta Valtio Yksityinen Yliopisto Yhteensä Taulukossa 6 esitetään erikseen tehtäväkohtaisen ja henkilökohtaisten palkanosan keskiarvot ja jakauma kuntasektorin työntekijöillä. Osa kyselyyn vastanneista ilmoitti palkkatietonsa erittelemättä niitä eri palkanosiin. Taulukoissa esitetyt luvut on laskettu niiden henkiöiden vastauksista, jotka erittelivät lomakkeella palkkatietonsa. Taulukko 6. Tehtäväkohtaisen ja henkilökohtaisen palkanosan suuruus kuntasektorilla. n Keskiarvo F10 F25 F50 F75 F90 Tehtäväkohtainen palkanosa Henkilökohtainen palkanosa

17 6.3 Jäsenkunnan kokonaisansiot nousivat maltillisesti Kaikkien palkansaajien säännölliset ansiot nousivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2010 heinä syyskuussa 2,3 prosenttia edellisen vuoden heinä syyskuuhun verrattuna. Ansiot kehittyivät suotuisammin julkisella (valtio 3,4 % ja kunta 3,0 %) kuin yksityisellä sektorilla (2,0 %). Palkkakehitys oli maltillisempaa kuin parin edellisen vuoden aikana. Taulukossa 7 tarkastellaan keskipalkkojen muutosta eri sektoreilla. Yksityinen sektori sisältää myös neuvontasektorin palkansaajien palkkatiedot. Kaikilla 4L-liittojen palkansaajilla palkkataso nousi eniten valtiosektorin työpaikoissa, 2,6 %. Kuntasektorilla ansiot nousivat hieman tätä vähemmän (2,1 %) ja yksityisellä sektorilla sekä yliopistoissa ansiokehitys oli noin puolen prosentin tasoa. Liitto- ja sektorikohtaisesti keskipalkkojen muutoksella mitatut ansiokehitysprosentit vaihtelevat suuresti. Yhden vuoden perusteella pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei voida tehdä. Koska tutkimukseen vastaavat joka vuosi eri henkilöt, ja koska tämänkertaisessa tutkimuksessa vastaajia oli selvästi aikaisempaa vähemmän, tuloksiin on syytä suhtautua varauksellisesti. Epävarmuutta tuloksiin aiheuttaa myös se, että työnantajasektoria koskevaa tietoa kysyttiin kyselylomakkeella eri tavoin kuin aikaisemmin. LAL:n jäsenten keskipalkka oli suunnilleen edellisvuoden tasolla. Kuntasektorilla keskipalkkataso nousi lähes viisi prosenttia, mutta muilla sektoreilla keskipalkat olivat hieman edellisvuotta matalammat. Taulukko 7. Keskipalkkojen muutos vuosina ammattiliiton ja työnantajasektorin mukaan. Kunta Valtio Yksityinen Yliopisto Yhteensä Agronomiliitto 0,0 8,1 0,8-0,9 2,2 LAL 4,8-0,3-0,5-1,1-0,9 Metsänhoitajaliitto 6,2 4,9-0,2 0,0 1,3 YKL 2,5-0,2 1,6 4,9 0,4 Yhteensä 2,1 2,6 0,5 0,4 0,9 Vastaajilta kysyttiin vielä erikseen ansioiden kehittymisestä vuoden aikana. Noin 77 prosentilla ansiot olivat nousseet vuodentakaisesta ja 15 prosenttia ilmoitti, että heidän tulotasonsa on pysynyt ennallaan. Kolme prosenttia totesi ansioidensa laskeneen vuoden 2009 lokakuusta. Lisäksi tiedusteltiin syitä ansioiden muutokselle. Kolme neljästä ilmoitti ansioiden nousseen yleiskorotuksen seurauksena. Noin 14 prosenttia oli puolestaan saanut henkilökohtaisen palkankorotuksen, jota oli rahoitettu esimerkiksi paikallisesta tai yrityskohtaisesta järjestelyerästä. Joka kymmenennellä oli palkankorotuksen taustalla henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuva muutos. Lähes yhtä moni totesi ansioidensa nousseen uuteen asemaan tai työpaikkaan siirtymisen myötä. Seitsemän prosenttia jäsenistä ilmoitti työn vaativuuden arvioinnin palkannousun syyksi. Muilla tekijöillä oli vähäisempi merkitys palkkakehitykselle (kuvio 13). Vastaajat pystyivät valitsemaan useamman kuin yhden vaihtoehdon. 17

18 Kuvio 13. Mikä on aiheuttanut muutoksen kokonaisansioissa lokakuusta 2009 lokakuuhun 2010? Yleiskorotus 75,2 Henkilökohtainen korotus 13,9 Henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuva muutos Uusi asema tai tehtävä Siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen Työn vaativuuden arviointiin perustuva muutos Muu syy Yrityskohtainen korotus Lisäkoulutus tai -pätevyys Työnantajan toimenpiteet Omat toimenpiteet Muutos luontoisetujen verotusarvossa Muutos liikkuvassa palkanosassa Ammatinharjoittajan tai oman työpaikan tilanne 9,7 8,6 8,0 7,4 5,8 3,7 3,0 1,5 1,2 0,8 0,5 0, % 6.4 Työpuhelin yleisin luontoisetu Kyselylomakkeella tiedusteltiin myös luontoisetujen yhteenlaskettua verotusarvoa. LAL:n jäsenkunnasta joka kolmas (32 %) raportoi luontoiseduista (esim. puhelinetu tai työsuhdeauto). Yksityisellä sektorilla luontoisedun verotusarvon ilmoitti 58 prosenttia jäsentä, kun taas valtiolla (13 %), kuntasektorilla (8 %) ja yliopistolla (3 %) luontoisetujen maksaminen oli varsin harvinaista. Niillä henkilöillä, joilla oli jotain luontoisetuja, sen keskimääräinen suuruus oli 150 euroa. Luontoisetujen jakauman tarkastelu kuitenkin osoittaa, että joka toisella luontoisetuna oli vain puhelinetu (luontoisetujen mediaani 20 euroa). Joka neljännellä (F75) luontoisedun suuruus oli vähintään 110 euroa ja joka kymmenennellä (F90) vähintään 635 euroa kuukaudessa. 6.5 Lähes joka kolmas tulospalkkiojärjestelmän piirissä Lähes joka kolmas (30 %) työllisestä jäsenkunnasta ilmoitti olevansa tulospalkkiojärjestelmän piirissä. Tulospalkkaus oli yleisempää miehillä kuin naisilla: miehistä 38 ja naisista 26 prosentille maksettiin palkkioita työnantajan tekemän tuloksen perusteella. Sektoreittain tarkasteltuna tulospalkkiot olivat yleisimpiä yksityisen sektorin (47 %) ja valtion (29 %) ja työpaikoilla. Sen sijaan kuntasektorilla (13 %) ja yliopistolla (6 %) tulospalkkiot olivat harvinaisempia. Joka neljäs (24 %) tulospalkkauksen piirissä olevista kuitenkin vastasi, että heidän työnantajansa ei maksa tulospalkkioita vuoden 2009 tuloksen perusteella. Kuusi kymmenestä (68 %) ilmoitti saavansa tulospalkkion myös tänä vuonna. Harvempi kuin joka kymmenes (8 %) vastaaja ei vielä kyselyvaiheessa tiennyt, tullaanko heille maksamaan tulospalkkiota vuoden 2009 tulokseen pohjautuen. Vastaajia pyydettiin lisäksi arvioimaan tulospalkkion suuruutta euromääräisesti sekä prosentuaalisena osuutena oletetusta vuoden 2010 vuosiansiosta. Vastauksien hajonnat olivat suuria ja vastauksista käy ilmi myös tämänkaltaisen arvioinnin hankaluus. Näin ollen tulokset ovat hyvin suuntaa-antavia. Keskimäärin liiton jäsenet arvioivat saavansa tulospalkkion, joka on noin 11 prosenttia (mediaani 9 %) heidän vuoden 2010 vuosituloistaan. Euromääräisesti he arvioivat saavansa noin euron (mediaani 3500 euroa) suuruisen palkkion. 18

19 7 LOPUKSI Raportissa esitetään LAL:n työikäiselle jäsenkunnalle tehdyn työmarkkinatutkimuksen perustuloksia. Tutkimuksen perusteella tarkasteltiin liiton jäsenkunnan sosiodemografista rakennetta, työmarkkinoille sijoittumista, palkkausta ja työaikoja. Tutkimuksen tiedot koskevat lokakuuta Kyselyn vastausaktiivisuuden laskeva trendi jatkui. Kehitys on huolestuttava ja aiheuttaa selvän uhkan tulosten luotettavuudelle. Vastausaktiivisuuden jäädessä alle kolmannekseen, erityisesti muutostrendeihin on syytä suhtautua varauksellisesti. Aineiston edustavuutta parannettiin painottamalla tutkimusaineistoa siten, että vastaajien ja tutkimuksen perusjoukon sukupuoli- ja ikärakenne vastaavat tarkalleen toisiaan. Työmarkkinatutkimus toteutettiin sähköisesti internet-kyselynä. Liiton rekisteristä poimittiin työikäisen jäsenistön sähköpostiosoitteet, ja heille lähetettiin linkki sähköiseen lomakkeeseen. Tiedonkeruu toteutettiin Digium oy:n työkalulla, joka on teknisesti osoittautunut varsin toimivaksi sähköisten kyselyiden toteuttamisessa. Toisaalta vastausaktiivisuuden vuosittainen aleneminen saattaa kertoa myös siitä, että tutkimusviestit jäävät yhä useammin organisaatioiden palomuureihin tai roskapostisuodattimiin. Jotta laskeva trendi saataisiin taitettua, on syytä pohtia työmarkkinatutkimusten yhteydessä myös paluuta, ainakin osittain, perinteiseen postikyselyyn. Lomakkeeseen tehtiin muutoksia (mm. työnantajasektori), jotka saattoivat vaikuttaa vuosimuutosten tarkasteluihin (esim. ansiokehitys). Viime vuoden tapaan tutkimus toteutettiin yhteistyössä eri luonnontieteellisten alojen ammattijärjestöjen kanssa (Agronomiliitto, YKL, LAL ja Metsänhoitajaliitto). Liitot voivat nyt halutessaan vertailla jäsenistöjensä työmarkkinoille sijoittumista, palkkatasoa tai muita edunvalvonnan kannalta keskeisiä asioita. 19

20 LIITETAULUKKO 1. Liiton jäsenet työnantajan toimialan mukaan. 20

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto. 24.1.2012 Real Stats Oy

Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto. 24.1.2012 Real Stats Oy Työmarkkinatutkimus 2011 Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto 24.1.2012 Real Stats Oy Sisältö 1 JÄSENKUNNAN TAUSTATIEDOT...4 2 JÄSENET TYÖELÄMÄSSÄ...6 2.1 Valtion virastot merkittävin työllistäjä...7

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 2011 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto. 22.1.2012 Real Stats Oy

Työmarkkinatutkimus 2011 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto. 22.1.2012 Real Stats Oy Työmarkkinatutkimus 2011 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto 22.1.2012 Real Stats Oy Sisältö 1 JÄSENKUNNAN TAUSTATIEDOT... 4 2 JÄSENET TYÖELÄMÄSSÄ... 6 2.1 Yksityiset yritykset merkittävin työllistäjä...

Lisätiedot

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset vastauspolut työmarkkina-aseman mukaan (palkkatyössä olevat,

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Taloustutkimus Oy Helmikuu 203 2 Sisällys. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet... 4 3. YKL:n jäsenkunnan toiminta

Lisätiedot

Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy

Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Taloustutkimus Oy Helmikuu 2013 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet... 4 3. LAL:n jäsenkunnan toiminta

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014 Taloustutkimus Oy Maaliskuu 2015 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2016 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

YTN:n jäsenen kokovartalokuva 2016

YTN:n jäsenen kokovartalokuva 2016 YTN-datan esittely Esityksen sisältö Taustaa Palkkaus Tulospalkkaus Työaika, ylitöiden korvaaminen, matkapäivät ja matka-ajan korvaaminen Työsuhteen varmuus Yt-neuvottelut ja etujen leikkaus TAUSTAA Mikä

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy

Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2014 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet... 4

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2014 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Yliopistojen. Tilastojulkaisu Yliopistot

Yliopistojen. Tilastojulkaisu Yliopistot Jälkipainos kielletään. Sivistystyönantajat ry Eteläranta 10, FI-00130 Helsinki, Finland Tel. +358 9 1728 5700 www.sivistystyonantajat.fi Yliopistojen Tilastojulkaisu 2014 yleinen työehtosopimus Yliopistot

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-10-8 (nid.) ISBN 978-952-5927-11-5 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007 KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/07 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-9247 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä liittomme

Lisätiedot

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2005. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2006

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2005. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2006 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 200 Akavan Erityisalat ry ISSN 179- Aluksi Akavan Erityisalojen yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus tehtiin jälleen erillisenä

Lisätiedot

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot.

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot. 28 työmarkkinaedunvalvonta Teksti: Teuvo Muhonen TEKin työmarkkinatutkimus Tulospalkkiot lievässä laskussa Tulospalkkioiden osuus kokonaisvuosiansioista oli viime vuonna 7,2 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin

Lisätiedot

Palkat nousivat NIUKASTI

Palkat nousivat NIUKASTI Palkat nousivat NIUKASTI Teksti Henna Laasonen Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa 2011 nousi 5 015 euroon. Mediaanipalkka oli 4 500 euroa kuukaudessa.

Lisätiedot

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Huhtikuu 2008 DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL Tietoja saa lainata vain mikäli lähde mainitaan. RIL Palkkatutkimus 2007 2 (18) 1. Yhteenveto Yleistä Rakennus- ja kiinteistöalan diplomi-insinöörikuntaa

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2011

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2011 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2012 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-30-6 (nid.) ISBN 978-952-5927-31-3 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007. Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007. Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007 Akavan Erityisalojen selvityksiä

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007 Akavan Erityisalat ry ISSN 179-1 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

TILASTOJULKAISU 2013 YLIOPISTOT JA HARJOITTELUKOULUT

TILASTOJULKAISU 2013 YLIOPISTOT JA HARJOITTELUKOULUT TILASTOJULKAISU 2013 YLIOPISTOT JA HARJOITTELUKOULUT Sisällys YLIOPISTOT TYÖLLISTÄJINÄ...3 YLIOPISTOT...5 AVAINLUKUJA YLIOPISTOJEN HENKILÖSTÖSTÄ...6 Henkilöstömäärä...6 Ikärakenne...8 Vakinaisuus ja määräaikaisuus...9

Lisätiedot

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi kaupan alalla Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010

Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 4 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-18-4 (nid.) ISBN 978-952-5927-19-1 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Selvitys vuonna 2003 valmistuneiden luonnontieteilijöiden ja ympäristötieteilijöiden työmarkkinoille sijoittumisesta ja palkkatasosta

Selvitys vuonna 2003 valmistuneiden luonnontieteilijöiden ja ympäristötieteilijöiden työmarkkinoille sijoittumisesta ja palkkatasosta Selvitys vuonna 2003 valmistuneiden luonnontieteilijöiden ja ympäristötieteilijöiden työmarkkinoille sijoittumisesta ja palkkatasosta 16.8.2004 Jukka Vänskä Sisältö 1 JOHDANTO...3 2 VASTAVALMISTUNEIDEN

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2015 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO

OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2015 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO Tutkimusraportti Kirjoittanut Markus Mervola, avustanut Tuomas Lehikoinen Lokakuu Tekninen johdanto Tutkimuksen tarkoitus Agronomiliitto,

Lisätiedot

IT-ura -tutkimus 2009

IT-ura -tutkimus 2009 IT-ura -tutkimus 2009 A. Palkkaus 1. Yhteenveto IT-ammattilaisten peruspalkat ovat pysyneet edellisen vuoden tasolla, mutta kokonaisansiot ovat nousseet vuodessa 5%. Keskimääräinen peruspalkka on nyt 3

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2004 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 14.4.2005 Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2004 Yleistä: Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa

Lisätiedot

JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2006

JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2006 JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 05 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/06 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-4172 Aluksi Tämänkertaisessa julkisen sektorin työmarkkinatutkimuksessamme keskityimme lähes

Lisätiedot

Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK

Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK Kaikki vastaajat, n=1177 Ikäryhmät Alle 35-vuotiaat, n=211 35-50 vuotiaat, n=427 51-65-vuotiaat, n=414 Sukupuoli Naiset, n=746 Miehet, n=422 Ammattiasema Työntekijä,

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Yksityisen. sektorin. työmarkkina tutkimus

Yksityisen. sektorin. työmarkkina tutkimus Yksityisen sektorin työmarkkina tutkimus Akavan Erityisalat ry Toimittanut: Arja Ahola Taitto: Olli Luotonen Kannen taitto: Nanna Särkkä Kannen kuva: Delany Brendan / Comma Painotalo Auranen, Forssa 2009

Lisätiedot

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011

Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011 Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3 2012 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-34-4 (nid.) ISBN 978-952-5927-35-1 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Vuoden 2014 lokakuussa tehdyn

Vuoden 2014 lokakuussa tehdyn Työmarkkinatutkimus 2014 PALKOISSA maltillista nousua Vain 9 prosenttia työssä olevista vastaajista keskustelee palkasta säännöllisesti esimiehensä kanssa. teksti Tuunia Keränen Diplomi-insinöörin keskipalkka

Lisätiedot

5 v. 8 v. 10 v. 15 v. 20 v. 2 % 4 % 6 % 4 % 6 %

5 v. 8 v. 10 v. 15 v. 20 v. 2 % 4 % 6 % 4 % 6 % OSIO C Liite 8 Metsä- ja puutalousoppilaitos Soveltaminen ja palkka OSIO C LIITE 8 METSÄ- JA PUUTALOUSOPPILAITOS I SOVELTAMINEN 1 Soveltamisala Metsä- ja puutalousoppilaitoksen opetushenkilöstön palvelussuhteen

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Sukupuoli 10 8 79% 6 4 2 21% nainen mies Ikä 18 vuotta tai alle 19-26 3% 27-36 37-46 47-56 25% 28% 29% 57-62 16% 63 vuotta tai yli 2 4 6 8 10 Asuinpaikkakuntasi postinumeroalue

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

VALTIOSEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 4/2007

VALTIOSEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 4/2007 VALTIOSEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 4/07 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-9255 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista. Syyskuu 2015. Jaakko Hyry TNS

Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista. Syyskuu 2015. Jaakko Hyry TNS Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista Syyskuu 2015 TNS Tutkimuksen toteuttaminen TNS Gallup Oy kartoitti Greenpeacin toimeksiannosta tällä kyselyllä helsinkiläisten

Lisätiedot

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011 TYÖMARKKINATUTKIMUS Yliopistoissa harjoitellaan suoriutumisen arviointia Teksti Henna Laasonen Kuvat istockphoto TEKin joulu tammikuussa toteutetussa työmarkkinatutkimuksessa kerättiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Kuljetus

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Kuljetus Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Sukupuoli 10 8 6 65 % 35 % 2 nainen mies Ikä 18 vuotta tai alle 19-26 4 % 27-36 37-46 47-56 57-62 22 % 27 % 29 % 17 % 63 vuotta tai yli 1 % 2 6 8 10 Asuinpaikkakuntasi

Lisätiedot

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 Palvelualojen palkkatutkimuksen 2002 on tehnyt Palvelualojen ammattiliiton toimeksiannosta Tuomas Santasalo Ky. Tutkimukseen otettiin

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä

Lisätiedot

Palkkatutkimus 2002 - Orionin Ylemmät Toimihenkilöt OYT ry OYT / Pilvi Villanen

Palkkatutkimus 2002 - Orionin Ylemmät Toimihenkilöt OYT ry OYT / Pilvi Villanen 1/7 Palkkatutkimus 22 - Orionin Ylemmät Toimihenkilöt OYT ry OYT / Pilvi Villanen Sisällys 1. Kysely 1 2. Määrittelyt 3. Palkat vuonna 22 4. Aseman vaikutus palkkoihin 3 5. Koulutuksen vaikutus palkkoihin

Lisätiedot

Yrityskyselyn toteutus

Yrityskyselyn toteutus Yrityskyselyn toteutus Kyselyn perusjoukon muodosti 6480 EK:n jäsenyritystä (kokonaismäärä on n. 16 000), jotka edustavat kaikkia jäsenliittoja ja työllistävät 738792 työntekijää ja toimihenkilöä. Perusjoukon

Lisätiedot

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kandien kesätyöt 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Kandien kesätöitä tutkittiin Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKEMIAA KEMIAA KENTÄLLÄ

YMPÄRISTÖKEMIAA KEMIAA KENTÄLLÄ YMPÄRISTÖKEMIAA KEMIAA KENTÄLLÄ Jouni Vainio Puheenjohtaja YKL ry Mikä YKL on? YKL on akavalainen ammattiliitto. YKL syntyi vuoden 1994 alussa Geologiliiton, Geofyysikkojen liiton ja Ympäristöalan ammattijärjestön

Lisätiedot

Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2011

Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2011 Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2012 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-32-0 (nid.) ISBN 978-952-5927-33-7 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot 1. TUTKITTAVIEN TAUSTATIEDOT...3 Taulukko 1. Tutkinnon suorittaneet ja vastanneet koulutusaloittain... 3 Taulukko

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Kilpailukieltosopimukset akavalaisilla. Akavan selvitys 2017

Kilpailukieltosopimukset akavalaisilla. Akavan selvitys 2017 Kilpailukieltosopimukset akavalaisilla Akavan selvitys 2017 Taustaa Akava selvitti keväällä 2017 kilpailukieltoehtojen yleisyyttä ja sisältöjä jäsenjärjestöjensä yrityksissä työskentelevien palkansaajajäsenten

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2002

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2002 Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus Jalkapalloilijan keskipalkka (luontoisetuineen) 23 691 21 73 5 1 15 2 25 Euroa Palkkatutkimus Pelaajayhdistys tekee vuosittain tutkimuksen jalkapalloilijoiden palkkauksesta.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla

Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2005 www.tek.fi Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus Eero Siljander Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Tavoitteidensa mukaisella työuralla Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta Toteutetaan joka toinen vuosi. Kohderyhmänä 2-3 vuotta aiemmin tohtorin tutkinnon

Lisätiedot

Naisten kaikkien alojen aritmeettinen keskipalkka oli 2900 euroa (v euroa ja miesten keskipalkka 3763 euroa (3739 euroa).

Naisten kaikkien alojen aritmeettinen keskipalkka oli 2900 euroa (v euroa ja miesten keskipalkka 3763 euroa (3739 euroa). TEKSTI JA GRAFIIKKA ESKO LAPPALAINEN Agrologien palkkatutkimus 2016 PALKAT JUNNAAVAT PAIKALLAAN Agrologien työnantajat ovat ilmeisesti ottaneet kasvu- ja kilpailukykysopimuksen (kiky) toteutuksessa reippaan

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

TYÖMARKKINATUTKIMUS 2016

TYÖMARKKINATUTKIMUS 2016 TYÖMARKKINATUTKIMUS 2016 Nuutti Pursiainen Jaakko Kalske Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry Mikonkatu 8 A, 00100 Helsinki Puhelin 010 231 0350 www.yhteiskunta-ala.fi Taitto: Aki Reinimäki & Jaakko Kalske

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2016 KT Kuntatyönantajat 8000 7000 6000 Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2015 7 380 5000 4000 3000 2000 2 743 3

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2011

Poolian palkkatutkimus 2011 Poolian palkkatutkimus 2011 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Humanistisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

Keskiansiot kasvaneet valtiolla työnantajasektoreista eniten vuosina 2003-2012

Keskiansiot kasvaneet valtiolla työnantajasektoreista eniten vuosina 2003-2012 Palkat ja työvoimakustannukset 2013 Palkkarakenne 2012 Keskiansiot kasvaneet valtiolla työnantajasektoreista eniten vuosina 2003-2012 Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kokoaikaisten palkansaajien

Lisätiedot

Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2010

Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-16-0 (nid.) ISBN 978-952-5927-17-7 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot