Työmarkkinatutkimus 2011 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Real Stats Oy

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työmarkkinatutkimus 2011 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto. 22.1.2012 Real Stats Oy"

Transkriptio

1 Työmarkkinatutkimus 2011 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Real Stats Oy

2 Sisältö 1 JÄSENKUNNAN TAUSTATIEDOT JÄSENET TYÖELÄMÄSSÄ Yksityiset yritykset merkittävin työllistäjä Valtaosa jäsenistä asiantuntijatehtävissä Työtehtävien kirjo on erittäin laaja Yliopistolla tehdään pätkätöitä Johtoportaalla pisimmät työviikot Neljä kymmenestä jää ilman ylityökorvauksia Työmatkapäivät ja niiden korvaaminen JÄSENKUNNAN PALKKAUS LOKAKUUSSA Jäsenten kokonaisansiot euroa kuukaudessa Yksityisissä yrityksissä korkein palkkataso, yliopistossa matalin Jäsenkunnan kokonaisansiot nousivat vuodessa 2 % Työpuhelin yleisin luontoisetu Joka kolmas tulospalkkauksen piirissä EPÄVARMUUS TYÖPAIKALLA JA TYÖTTÖMYYSKOKEMUKSET Oma tilanne työpaikalla nähdään valoisampana kuin työpaikan yleinen tilanne Yliopistolla koetaan eniten epävarmuutta, vakain tilanne kunnissa ja valtiolla Monella toimialalla vähemmistö näkee työpaikkansa tilanteen vakaana Joka toinen jäsen ollut vähintään kerran työttömänä VASTAVALMISTUNEET TYÖMARKKINOILLA Vastavalmistuneiden tilanne lokakuussa 2011 ja työttömyyskokemukset Vastavalmistuneet työelämässä Nykyiset työtehtävät koulutuksen mukaisia - ainakin osittain TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TIETOJEN LUOTETTAVUUS LIITE 1. Jäsenet työnantajan toimialan ja sektorin mukaan

3 Taulukot Taulukko 1. Jäsenet sukupuolen ja pääasiallisen toiminnan mukaan Taulukko 2. Kuukausiansioiden tai etuuksien luonne ja suuruus. Työttömänä, perhevapailla tai muuten työelämän ulkopuolella olevat jäsenet Taulukko 3. Kokonaisansiot lokakuussa 2011 ammattiliiton jäsenyyden mukaan Taulukko 4. Jäsenten kokonaisansiot lokakuussa 2011 työnantajasektorin mukaan Taulukko 5. Jäsenten kokonaisansiot työnantajasektorin ja työsuhteen pysyvyyden mukaan Taulukko 6. Tehtäväkohtainen palkka kuntasektorilla Taulukko 7. Keskipalkkojen muutos vuosina ammattiliiton jäsenyyden ja työnantajasektorin mukaan. Kaikki 4L-jäsenet Taulukko 8. Tutkimuksen perusjoukko ja aineiston edustavuus liitoittain Kuviot Kuvio 1. LAL:in jäsenet sukupuolen ja ikäryhmän mukaan Kuvio 2. LAL:in jäsenet suoritetun tutkinnon mukaan Kuvio 3. Työsuhteessa olevat jäsenet sukupuolen ja työnantajasektorin mukaan... 7 Kuvio 4. Työsuhteessa olevat jäsenet työpaikan koon mukaan... 8 Kuvio 5. Työsuhteessa olevat toimiaseman mukaan Kuvio 6. Työsuhteessa olevat toimiaseman ja sukupuolen mukaan Kuvio 7. Työsuhteessa olevat pääasiallisen työtehtävän mukaan Kuvio 8. Määräaikaisten työntekijöiden osuus sukupuolen ja työnantajasektorin mukaan Kuvio 9. Todellinen työaika viikossa työnantajasektorin mukaan, kokoaikaisesti työskentelevät Kuvio 10. Kokoaikaisten todellinen työaika viikossa toimiaseman mukaan Kuvio 11. Ylitöiden korvaaminen Kuvio 12. Oma tilanne työpaikalla ja yleinen tilanne työpaikalla oman näkemyksen mukaan. Kaikki 4Lliittojen (pl. LAL) työsuhteiset jäsenet Kuvio 13. Oma tilanne lähitulevaisuudessa sektorin mukaan. Kaikki 4L-liittojen (pl. LAL) työsuhteiset jäsenet Kuvio 14. Työpaikan yleinen tilanne lähitulevaisuudessa sektorin mukaan. Kaikki 4L-liittojen (pl. LAL) työsuhteiset jäsenet Kuvio 15. Työpaikan yleinen tilanne lähitulevaisuudessa toimialan mukaan. Kaikki 4L-liittojen yksityisellä sektorilla (pl. LAL, yliopisto) toimivat työsuhteiset jäsenet Kuvio 16. Työttömyysjaksojen lukumäärä työuran aikana Kuvio 17. Kuinka pitkään olet ollut työttömänä työurasi aikana? Kuvio 18. Vastavalmistuneiden työmarkkinatilanne lokakuussa Kuvio 19. Kuinka pitkään olet ollut yhteensä työttömänä työurasi aikana? Kuvio 20. Vastavalmistuneet toimiaseman mukaan lokakuussa Kuvio 21. Vastavalmistuneet sektorin mukaan lokakuussa Kuvio 22. Vastaako nykyinen työtehtäväsi vaatimustasoltaan koulutustasoasi? Kuvio 23. Vastaako nykyinen työtehtäväsi koulutusalaasi?

4 1 JÄSENKUNNAN TAUSTATIEDOT Agronomiliitto, Luonnontieteiden akateemisten liitto (LAL), Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto (YKL) ja Metsänhoitajaliitto seuraavat vuosittaisella työmarkkinatutkimuksella jäsentensä työmarkkinoille sijoittumista, palkkatasoa, ansiokehitystä, työaikoja ja muita edunvalvonnallisesti keskeisiä asioita. Tämänvuotisen tutkimuksen kohdejoukkona oli edellä mainittujen ns. 4L-liittojen työikäinen jäsenkunta (N=13 934), josta kerättyjen henkilön vastaukset muodostivat lopullisen tutkimusaineiston. Vastanneista oli Agronomiliiton, LAL:in, YKL:n ja 684 Metsänhoitajaliiton jäseniä. Tutkimuksen toteutusta ja tulosten edustavuutta arvioidaan tarkemmin raportin luvussa 6. Ko. liitot antoivat toimeksiannoksi Real Stats Oy:lle analysoida vuoden 2011 tutkimuksen aineistoa ja laatia tutkimuksen keskeisistä tuloksista kullekin liitolle kirjallisen raportin. Raporttien liitteeksi laadittiin lisäksi sektorikohtaisia palkkatilastoja, joissa tarkastellaan kunkin liiton jäsenkunnan palkkatasoa ja jakaumaa useiden eri taustamuuttujien mukaan. Taustamuuttujina on käytetty mm. jäsenen sukupuolta, ikää, työkokemusvuosia, toimiasemaa ja työtehtävää. Tässä raportissa tarkastellaan LAL:in jäsenistöä. Tiedot perustuvat tilanteeseen lokakuussa LAL:in jäsenistä lähes kaksi kolmasosaa (67,4 %) oli naisia. Naisista suhteellisesti miehiä suurempi osa kuului nuorimpaan ikäluokkaan eli alle 35-vuotiaisiin. Vastaavasti miesten ryhmässä yli 55-vuotiaiden osuus oli suurempi kuin naisilla. Tämä käy ilmi kuviosta 1, jossa on esitetty sukupuolen mukaiset ikäjakaumat. Jäsenistön keski-ikä oli 41.7 vuotta. Miesten keski-ikä oli 43.8 vuotta ja naisten 40.6 vuotta. Kuvio 1. LAL:in jäsenet sukupuolen ja ikäryhmän mukaan. 100% 90% 21,5 14,5 16,8 80% 70% 22,9 19,5 20, % % 40% 32,4 31,0 31, % % 10% 23,3 34,9 31,2 0% Mies Nainen Kaikki Yliopistoja, joista LAL:n jäsenet olivat valmistuneet, oli useita. Joka kolmas (34 %) oli valmistunut Helsingin yliopistosta. Seuraavaksi eniten oli Turun yliopistosta valmistuneita, 21 %. Reilu kymmenys oli valmistunut Jyväskylän (13 %) ja Oulun (13 %) yliopistoista. Lähes yhtä moni (12 %) oli suorittanut tutkintonsa Itä-Suomen yliopistossa. Åbo Akademista valmistuneita oli aineistossa viisi prosenttia. Loput olivat valmistuneet jostain muusta koti- tai ulkomaisesta opinahjosta. 4

5 Tutkintoa koskevassa kysymyksessä vastaajaa pyydettiin ilmoittamaan kaikki suoritetut tutkinnot. Näin ollen henkilö on voinut suorittaa perustutkinnon lisäksi alempia oppiarvoja tai jatkotutkintoina lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon. Kaikista LAL:in jäsenistä 92 prosenttia oli suorittanut maa- ja metsätieteen-, elintarviketieteen-, filosofian maisterin tai jonkin muun ylemmän korkeakoulututkinnon. Tohtorin tutkinnon oli suorittanut lähes joka kolmas liiton jäsen. Noin 14 % jäsenistä oli suorittanut alemman korkeakoulututkinnon. Lisensiaatin paperit oli hankkinut lähes joka kymmenes jäsen (kuvio 2). Kuvio 2. LAL:in jäsenet suoritetun tutkinnon mukaan. Ylempi korkeakoulututkinto 92,0 Tohtori 30,2 Alempi korkeakoulututkinto 13,5 Lisensiaatti 8,4 Ammattikorkeakoulututkin to 3,8 Sairaalakemisti 3,5 Ammatillinen perustutkinto 3,5 Sairaalageneetikko, - mikrobiologi, -solubiologi 1,5 Toinen maisterintutkinto 1,2,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 % Jäsenten opintotaustasta (pääaine tai koulutusala) kysyttiin aikaisempaa tarkemmin. Lomakkeella vastaajia pyydettiin valitsemaan koulutusalansa kuudesta ryhmästä, johon kuhunkin kuului erilaisia pääaineita. Suurimman ryhmän muodostuivat pääaineenaan kemiaa opiskelleet, joita oli 45 % jäsenistä. Lähes joka kolmas (31 %) oli opiskellut biokemiaa tai muita biotieteitä. Joka viides (19 %) jäsen kuului biologian ja sen lähipääaineiden ryhmään (esim. mikrobiologia, solubiologia, genetiikka). Elintarviketieteistä tutkinnon suorittaneita oli vain kaksi prosenttia, samoin ympäristötieteilijöitä. Työelämän kokemusvuosia oli vastaajille karttunut keskimäärin 14.5 vuotta. Miehet olivat olleet työelämässä tutkinnon suorittamisen jälkeen 16.2 vuotta, kun taas naisille työkokemusta oli kertynyt keskimäärin 13.7 vuotta. Lomakkeella kysyttiin vastaajan pääasiallista toimintaa lokakuussa Jäsenten työmarkkinatilanteessa ei ole tapahtunut muutosta vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna. Kuusi kymmenestä liiton jäsenestä ilmoitti olleensa tuolloin vakituisessa työsuhteessa (taulukko 2). Miehistä noin 67 prosenttia oli vakituisessa työsuhteessa, kun naisista vastaava osuus oli selvästi alhaisempi, 53 prosenttia. Määräaikaisten osuus oli koko jäsenkunnassa lähes 30 prosenttia. Naisista määräaikaisia oli lähes kolmannes, kun taas miehillä määräaikaisten osuus jäi alle neljännekseen. Työttömänä tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa olleita oli noin viisi prosenttia vastanneita. Apurahaa saavia oli jäsenistä noin kolme prosenttia, ja apurahan suuruus oli keskimäärin euroa kuukaudessa (mediaani euroa). Perhevapaalla, työttömänä tai muuten työelämän ulkopuolella olevilta kysyttiin tarkemmin heidän kuukausiansioiden tai etuuden luonnetta ja suuruutta. Nämä tunnusluvut esitetään taulukossa 2. Reilu kolmannes tähän ryhmään kuuluvista oli ansiosidonnaisella päivärahalla, jonka suuruus oli keskimäärin 5

6 noin euroa kuukaudessa. Keskimäärin poissa työstä olevien kuukausiansiot olivat euroa, ja kuukausittaisen korvauksen suuruus vaihteli suuresti eri etuuslajeissa (taulukko 2). Taulukko 1. Jäsenet sukupuolen ja pääasiallisen toiminnan mukaan. Mies Nainen Yhteensä Pääasiallinen toiminta 10/2011 % % % Vakituisessa työsuhteessa 66,6 52,9 57,4 Määräaikaisessa työsuhteessa 23,1 31,5 28,8 Lomautettuna, lyhennetyllä työviikolla,9,5,6 Äitiys- tai muulla perhevapaalla 5,0 3,4 Osa-aikaeläkkeellä 1,3,6,8 Apurahalla 1,9 3,3 2,8 Työttömänä / työvoimapoliittisessa koulutuksessa 5,0 5,1 5,1 Yrittäjä,2,1 Vuorottelu- tai opintovapaalla,3,2 Työelämän ulkopuolella 1,0,8,9 Yhteensä, % 100,0 100,0 100,0 Yhteensä, LKM Taulukko 2. Kuukausiansioiden tai etuuksien luonne ja suuruus. Työttömänä, perhevapailla tai muuten työelämän ulkopuolella olevat jäsenet. Kuukausiansion tai etuuden luonne N % Keskiarvo Mediaani Työmarkkinatuki Kelan peruspäiväraha Ansiosidonnainen päiväraha Äitiys- tai isyysraha Vanhempainraha Kotihoidon tuki Opintotuki Jokin muu Yhteensä JÄSENET TYÖELÄMÄSSÄ Työmarkkinoille sijoittumista tarkasteltiin vain vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa olevien palkansaajien osalta eli yrittäjät ja työelämän ulkopuolella oleva jäsenistö rajattiin tarkastelun ulkopuolelle. Aineistossa oli useita työnantajaa (mm. sektori, toimiala ja henkilöstömäärä) ja työtehtävää (mm. pääasiallinen työtehtävä, toimiasema, työsuhteen laatu) koskevaa muuttujaa, joiden perusteella voidaan tarkastella jäsenten työhön sijoittumista. 6

7 2.1 Yksityiset yritykset merkittävin työllistäjä Työnantajat voidaan karkeasti jakaa kolmeen eri sektoriin: yksityiseen (sis. yliopistot), valtioon sekä kunnalliseen sektoriin (kunnat ja kuntayhtymät). Yksityisellä sektorilla toimivia oli suurin osa eli 73 % jäsenkunnasta. Valtiolla työskenteli joka kuudes ja kunnissa joka kymmenes jäsen. Seuraavassa sektoritarkastelua on tarkennettu toimialaluokituksen avulla siten, että yliopisto on erotettu omaksi sektorikseen. Miehet työskentelivät naisia useammin yksityisellä sektorilla. Kun osuuteen lasketaan mukaan yliopistot, yksityisellä sektorilla työskenteli 75 % miehistä ja 72 prosenttia naisista (kuvio 3). Kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa toimiminen oli naisilla (12 %) selvästi yleisempää kuin miehillä (7 %). Kuntasektori sisältää myös kuntien liikelaitoksissa toimivan jäsenkunnan. Kuvio 3. Työsuhteessa olevat jäsenet sukupuolen ja työnantajasektorin mukaan. 100% 90% 80% 24,7 26,6 26,0 Yliopisto 70% 60% Yksityinen 50% 40% 50,7 45,3 47,1 Valtio 30% 20% 10% 0% 16,5 17,2 16,8 7,4 11,5 10,1 Mies Nainen Kaikki Kunta ja kuntayhtymä Toimialoittainen tarkastelu tarkentaa kuvaa jäsenkunnan työmarkkinoille sijoittumisesta. Yksityisellä sektorilla (pl. yliopistot) suurin työllistäjä on lääketeollisuus, jossa toimi noin 13 prosenttia koko työllisestä jäsenkunnasta. Yksityisen sektorin työntekijöistä lääketeollisuus käsittää reilun neljänneksen (28 %). Seuraavaksi suurimmat yksityisen sektorin toimialat olivat kemianteollisuus (20 %) ja yksityinen laboratorioala (10 %). Julkisella sektorilla eniten jäseniä työskenteli valtion tutkimuslaitoksissa, lähes 500 jäsentä. Kunnat ja kuntayhtymät työllistävät puolet koko kuntasektorin liiton jäsenistä (liite 1). Jäsenkunta työskentelee pääosin henkilömääriltään suurissa organisaatioissa. Lähes joka toisen jäsenen työnantajan palveluksessa on vähintään 500 henkilöä. Joka viidennen jäsenen työnantajan koko on henkilömäärältään 3000 tai enemmän. Vastaavasti joka neljännen jäsenen työpaikan koko on korkeintaan sata henkilöä. Kuusi prosenttia ei osannut vastata kysymykseen (kuvio 4). Työpaikan koko määriteltiin kyselylomakkeella säännöllisesti työnantajan palveluksessa olevien henkilöiden lukumääränä. Kuntasektorin ja muun opetusalan palveluksessa olevilta tiedusteltiin lisäksi, minkä sopimusalan piiriin kuuluu. Suurin osa, noin 68 prosenttia, vastasi työsuhteensa ehtojen määräytyvän yleisen kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaisesti. Opetusalan sopimuksen piiriin kuuluvia oli noin 12 prosenttia. Joka kymmenes (19 %) vastanneista oli teknisten sopimuksen piirissä. Yhtä moni vastasi työehtojensa määräytyvän jonkin muun kunnallisen sopimuksen mukaisesti. 7

8 Kuvio 4. Työsuhteessa olevat jäsenet työpaikan koon mukaan. 20,0 18,0 16,0 16,9 18,2 14,0 12,0 10,9 11,5 10,8 10,0 % 9,5 9,5 8,0 7,1 6,0 5,6 4,0 2,0, En tiedä Työpaikan henkilöstömäärä 2.2 Valtaosa jäsenistä asiantuntijatehtävissä Työmarkkinatutkimuksessa tiedustellaan työtehtävien vaativuudesta ja vastaajan sijoittumista työpaikan hierarkkisessa rakenteessa toimiasema-muuttujalla. Toimiasema on henkilön subjektiivinen näkemys, ei objektiivinen mittari. Selvästi yleisintä oli eriasteisissa asiantuntijatehtävissä toimiminen. Asiantuntijat jakaantuvat kolmeen ryhmään tehtävän vaativuuden perusteella: asiantuntijatehtäviä tekeviin, vaativia asiantuntijatehtäviä tekeviin ja erittäin vaativia asiantuntijatehtäviä tekeviin. Asiantuntijatehtäviin kuului suunnittelu-, tutkimus- ja tuotekehitystehtäviä, joiden parissa työskenteli joka kolmas jäsen (kuvio 5). Joka neljäs ilmoitti tekevänsä vaativia asiantuntijatehtäviä. Erittäin vaativaa asiantuntijatyötä tekevien tehtäväkirjoon kuului muun muassa ylimmän johdon esikuntatehtäviä sekä koko yritystä tai virastoa koskevia tutkimus-, suunnittelu- ja kehitystehtäviä. Kuusi prosenttia jäsenistä ilmoitti työskentelevänsä näiden tehtävien parissa. Keskijohtoon sijoittui noin 18 prosenttia jäsenistä. Ylemmän johdon tehtävät olivat jäsenistössä hyvin harvinaisia. Vuosittaiset muutokset jäsenten toimiasemarakenteessa ovat varsin vähäisiä. Samoin vuodesta toiseen on nähtävissä samansuuntaiset erot miesten ja naisten sijoittumisessa eri toimiasemiin. Naisista 40 % toimii perustason asiantuntijatehtävissä, miehistä vain joka neljäs. Miehet sen sijaan sijoittuvat selvästi naisia useammin eritasoisiin johtotehtäviin tai vaativimpiin asiantuntijatehtäviin. Toimihenkilötehtävissä tilanne on päinvastainen. Erot eritasoisiin tehtäviin sijoittumisessa on yksi keskeisimmistä sukupuolten välisen palkkaeron aiheuttajista. 8

9 Kuvio 5. Työsuhteessa olevat toimiaseman mukaan. Asiantuntijatehtävät 35,1 Vaativat asiantuntijatehtävät 27,3 Al. keskijohto 9,8 Yl. keskijohto 7,8 Toimihenkilö 6,4 Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät 5,9 Opettaja 3,6 Johto 3,2 Ylin johto 0, % Kuvio 6. Työsuhteessa olevat toimiaseman ja sukupuolen mukaan. Asiantuntijatehtävät 24,3 40,7 Vaativat asiantuntijatehtävät 24,8 32,2 Al. keskijohto 9,1 11,2 Yl. keskijohto 7,1 9,4 Toimihenkilö Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät 3,1 3,9 8,1 9,7 Naiset Miehet Opettaja 3,5 3,6 Johto 2,5 4,5 Ylin johto,4 2, % 9

10 2.3 Työtehtävien kirjo on erittäin laaja Pääasiallista työtehtävää kysyttiin hieman tarkemmalla luokituksella kuin aikaisempina vuosina. Uusina tehtäväryhminä kysymyksessä olivat Terveydenhuollon ja hyvinvoinnin asiantuntijatehtävät sekä Edunvalvonta, joista ensimmäiseen ryhmään kuuluvia oli noin viisi prosenttia työsuhteisista jäsenistä. Edunvalvontatehtäviä ei juuri kukaan ilmoittanut pääasialliseksi tehtäväkseen. Kaiken kaikkiaan jäsenten tehtäväkirjo on hyvin laaja. Tutkimustehtävien jälkeen yleisimpinä tehtäväryhminä mainittiin tuotekehitys ja tekniset suunnittelutehtävät, joita tekeviä oli reilu kymmenys jäsenkunnasta (kuvio 7). Kuvio 7. Työsuhteessa olevat pääasiallisen työtehtävän mukaan. Tutkimustehtävät Tuotekehitys- ja tekniset suunnittelutehtävät Muu Hallinnolliset tehtävät, johtaminen Laatutehtävät, auditointi Muu luonnontieteen alaan liittyvä tehtävä Terveydenhuollon ja hyvinvoinnin asiantuntijatehtävät Opetus- ja koulutustehtävät Kaupalliset tehtävät kotimaassa Käyttö- ja ylläpitotehtävät, tuotteiden valmistus Konsultointi Kansainvälisen kaupan tehtävät Ympäristönsuojelu- ja tarkastustehtävät Tarkastustehtävät Neuvonta/asiakaspalvelu Edunvalvonta Tiedotus/viestintä 7,7 7,2 6,3 5,0 5,0 4,7 2,2 2,2 1,5 1,4 1,4 1,4 1,3 0,5 0,2 12,4 39, % 2.4 Yliopistolla tehdään pätkätöitä Jäsenkunnan taustatietoja koskevassa luvussa todettiin jo, että noin 29 prosenttia kaikista liiton jäsenistä työskenteli määräajaksi sovitussa työsuhteessa. Työsuhteisista laskettuna määräaikaisia on suurempi osuus, 33 %. Yliopistolla toimivista valtaosa eli 82 % oli määräaikaisia. Muilla sektoreilla osuudet jäivät selvästi matalammiksi: kuntasektorilla määräaikaisia oli 33 % ja valtiolla 24 %. Yksityisellä sektorilla määräaikaisten osuus oli selvästi matalin, noin 10 %. Määräaikaisten osuudet eri sektoreilla ovat kutakuinkin edellisvuoden tasolla. Määräaikaiset työsuhteet ovat kaikilla sektoreilla yleisempiä naisilla kuin miehillä. Keskimäärin naisista 37 prosenttia ja miehistä 26 prosenttia oli määräaikaisessa työsuhteessa (kuvio 8). Sekä miehillä että naisilla määräaikaisuus oli yleisintä yliopistoissa työskentelevillä. Määräaikaisten osuus oli alhaisin yksityisen sektorin miehillä, vain viisi prosenttia. 10

11 Kuvio 8. Määräaikaisten työntekijöiden osuus sukupuolen ja työnantajasektorin mukaan. Kaikki Yliopisto Nainen Kunta Mies Valtio Yksityinen % 2.5 Johtoportaalla pisimmät työviikot Kokoaikaisessa työssä oli noin 96 prosenttia eli vain noin neljä prosenttia jäsenistä teki osa-aikatöitä. Osa-aikaista työviikkoa tekevät olivat lähes yksinomaan naisia: osa-aikatyössä oli viisi prosenttia naisista ja vain yksi prosentti miehistä. Osa-aikaisten todellinen työaika oli keskimäärin noin 29 tuntia viikossa, kun sopimukseen kirjattu tai muuten sovittu työtuntien keskiarvo oli 27.7 tuntia viikossa. Kokoaikaisesti työskentelevät ilmoittivat työsopimuksessa määritellyksi työajaksi keskimäärin 37.4 tuntia, ja todellinen työviikko venyi kesimäärin yli kaksi tuntia sovittua pidemmäksi. Työaikaa koskevissa vastauksissa oli joitakin ristiriitaisuuksia: osa kokoaikaisesti työskentelevistä ilmoitti yllättävän alhaisia viikkotuntimääriä. Vaikka kysymyksessä tiedusteltiin tuntimääriä viikkotasolla, osa vastaajista oli selvästi vastannut yhden päivän työtunnit. Nämä vastaukset korjattiin viikkotasolle. Lisäksi työaikaa koskeviin kysymyksiin liittyi myös osittaiskatoa, eli läheskään kaikki vastaajat eivät osanneet vastata tuntimääriä koskeviin kysymyksiin. Epätarkkuuksista huolimatta tulokset antavat suhteellisen luotettavan kuvan jäsenistön viikoittaisista työajoista. Työnantajasektorien mukaisessa tarkastelussa ei työviikkojen pituudessa ollut juurikaan eroja (kuvio 9). Sen sijaan verrattaessa työviikkojen pituutta toimiasemittain, korostuivat organisaatioiden ylimmässä johdossa olevien pidemmät työviikot. Toimihenkilö- tai perustason asiantuntijatehtävissä toimivien työviikot olivat noin yhden tunnin keskimääräistä lyhyemmät, kun taas johdossa työviikot venyivät useita tunteja keskimääräistä pidemmiksi (kuvio 10). Ylimpään johtoon kuuluvista joka toinen työskenteli vähintään 45 tuntia viikossa eli työtuntien mediaaniarvo oli

12 Kuvio 9. Todellinen työaika viikossa työnantajasektorin mukaan, kokoaikaisesti työskentelevät. Yksityinen 39,8 Kaikki 39,7 Valtio 39,7 Yliopisto 39,6 Kunta ja kuntayhtymä 39, tuntia / viikossa Kuvio 10. Kokoaikaisten todellinen työaika viikossa toimiaseman mukaan. Ylin johto 47,4 Johto 42,5 Yl. keskijohto 40,9 Opettaja Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät Al. keskijohto 40,8 40,6 40,2 Kaikki Vaativat asiantuntijatehtävät Asiantuntijatehtävät 39,7 39,5 39,1 Toimihenkilö 38, tuntia / viikossa 2.6 Neljä kymmenestä jää ilman ylityökorvauksia Ylitöiden tekeminen on varsin yleistä liiton jäsenkunnan keskuudessa. Vain joka neljäs (24 %) työssä olevista ilmoitti, että ei tee lainkaan ylitöitä. Yli 40 prosenttia ylitöitä tehneistä ilmoitti voivansa pitää tehdyt ylityötunnit ns. yhden suhde yhteen mallin mukaisesti vapaana ilman korotuksia. Lähes yhtä moni jäi ilman ylityökorvauksia, sillä heillä ylityökorvausten oletetaan jo sisältyvän peruspalkkaan (kuvio 11). Hieman useampi kuin joka kymmenes sai korvauksen ylitöistä korotettuna rahana. Kahdeksalle 12

13 prosentille ylityötunnit korvataan osittain vapaana. Lähes yhtä moni saa korvaukset korotettuna vapaana. Ylitöiden korvaamista koskevassa kysymyksessä vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja. Kuviossa 11 esitetty jakauma on laskettu näiden vaihtoehtojen yhteenlasketusta määrästä. Mukana kuviossa eivät ole ne henkilöt, jotka eivät olleet tehneet ylitöitä tai jotka eivät osanneet sanoa ylitöiden korvaamisesta. Kuvio 11. Ylitöiden korvaaminen. ilman korotuksia vapaana (1:1) 41,1 ylitöitä ei korvata, sisältyvät peruspalkkaan 37,8 korvataan korotettuna rahana 12,5 ilman korotuksia osittain vapaana 8,0 korvataan korotettuna vapaana 5,7 ilman korotuksia rahana (1:1) 2,5 kuukausittainen korvaus, arvio 1,6 ilman korotuksia osittain rahana 1, % 2.7 Työmatkapäivät ja niiden korvaaminen Työasioissa matkustaviksi tulkittiin ne, jotka ilmoittivat lomakkeella matkustavansa vähintään yhden työpäivän vuoden aikana. Työmatkustamisessa ja sen korvausperiaatteissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosien aikana. Työmatkoja tekeville kertyi vuoden aikana keskimäärin 12.1 (mediaani 5 matkatyöpäivää) päivärahaan oikeuttavaa matkatyöpäivää kotimaassa ja 10.3 (mediaani 6 pv) päivää ulkomailla. Vähintään yhden kotimaan matkatyöpäivän ilmoitti 75 prosenttia työssä olevista. Ulkomaille suuntautuvia työmatkoja ilmoitti tekevänsä 67 prosenttia jäsenistä. Kolme neljästä (76 %) ilmoitti, että matka-aikaa ei korvata tai sen katsotaan sisältyvän peruspalkkaan. Jos työmatka-aika korvattiin jotenkin, niin yleisin korvauksen muoto oli korottamattomat vapaapäivät. Lähes joka kymmenes työasioissa (8 %) koti- tai ulkomailla matkustavista ilmoitti saavansa menetetyn ajan kokonaan vapaana. Osittaisena vapaana työmatkaan kulunut aika korvattiin noin kolmelle prosentille. Lähes joka kymmenes (9 %) vastaaja ei tiennyt, kuinka työasioissa matkustaminen säännöllisen työajan ulkopuolella korvataan. 13

14 3 JÄSENKUNNAN PALKKAUS LOKAKUUSSA 2011 Tässä luvussa esitetään tietoja jäsenkunnan palkkauksesta ja sen muutoksista. Lisäksi raportoidaan tietoja luontoiseduista ja tulospalkkauksesta. Palkkatarkasteluissa aineisto rajattiin ainoastaan niihin jäseniin, jotka vastasivat työskennelleensä työsuhteessa kokoaikaisesti. Tarkasteltava ansiokäsite kuvaa maksettuja kokonaisansioita lokakuussa 2011 sisältäen luontoisetujen yhteenlasketun verotusarvon sekä muut palkkaan kuuluvat ja lokakuuhun kohdentuvat lisät (esim. provisiot). Sen sijaan mahdolliset ylityökorvaukset, lomarahat tai omaisuustulot eivät sisälly kuukausiansioihin. Taulukoissa on käytetty tilastollisina tunnuslukuina palkan aritmeettista keskiarvoa (keskipalkka) sekä ns. fraktiileja, joita ovat F10, F25, F50 (mediaani), F75 ja F90. Kun jonkin ryhmän vastaajien tiedot asetetaan palkan suuruuden mukaan järjestykseen, niin alle F90 palkkaa ansaitsevia on 90 prosenttia ja tätä enemmän ansaitsevia 10 prosenttia ryhmästä. F90:n ja F10:n rajaamalle tuloalueelle sijoittuu siis 80 prosenttia ryhmän palkansaajista. Mediaanipalkkaa (F50) vähemmän ja enemmän ansaitsevia on yhtä paljon. 3.1 Jäsenten kokonaisansiot euroa kuukaudessa Taulukossa 3 tarkastellaan kaikkien 4L-liitojen jäsenten kokonaispalkkojen tasoa ja jakaumaa. Kaikkien 4L-liittojen jäsenten keskipalkka oli euroa kuukaudessa. Palkkojen hajonta on melko suuri, sillä parhaiten ansaitseva kymmenys tienasi noin kolme tuhatta euroa enemmän kuin mihin heikoiten ansaitseva kymmenys enimmillään ylsi. Palkkavertailussa korkein palkkataso oli Metsänhoitajaliiton jäsenillä, joiden keskiansiot olivat noin euroa kuukaudessa. Keskipalkalla mitattuna matalin palkkataso oli YKL:n jäsenillä, noin euroa kuukaudessa. Kaikkien neljän liiton jäsenten mediaanipalkka asettui euron tasolle. Taulukko 3. Kokonaisansiot lokakuussa 2011 ammattiliiton jäsenyyden mukaan. Kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2011, euroa/kk n Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 Agronomiliitto LAL Metsänhoitajaliitto YKL Kaikki LAL:in jäsenet ansaitsivat keskimäärin euroa kuukaudessa. Parhaiten ansaitseva kymmenys ylsi vähintään euroon kuukaudessa, kun taas yksi kymmenestä ansaitsi korkeintaan euroa kuukaudessa. Jäsenkunnan mediaanipalkka oli euroa kuukaudessa eli joka toinen liiton jäsenistä jäi ko. palkkatason alapuolelle. 3.2 Yksityisissä yrityksissä korkein palkkataso, yliopistossa matalin Jäsenkunnan palkkatasossa on melko suuria eroja eri työnantajasektorien välillä. Keskimäärin korkeimpiin ansioihin ylsivät yksityisissä yrityksissä työskentelevät jäsenet. Heidän keskipalkkansa oli noin euroa kuukaudessa. Puolet yksityisen sektorin työntekijöistä ansaitsee euroa kuukaudessa ja parhaiten ansaitseva kymmenys (F90) yltää vähintään euron kuukausiansioihin. Myös kuntasektorilla jäsenten keskipalkkataso oli yli euroa. Alhaisin ansiotaso oli yliopiston työntekijöillä, joiden keskimääräiset kokonaisansiot jäivät noin euroon kuukaudessa (taulukko 4). 14

15 Taulukko 4. Jäsenten kokonaisansiot lokakuussa 2011 työnantajasektorin mukaan. Kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2011, euroa/kk n Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 Kunta ja kuntayhtymä Valtio Yksityinen Yliopisto Total Taulukossa 5 tarkastellaan kokonaisansioita siten, että toiseksi ulottuvuudeksi on valittu työsuhteen määräaikaisuus. Taulukosta nähdään, että vakituisessa työsuhteessa olevat ansaitsevat määräaikaisia työntekijöitä enemmän kaikilla työnantajasektoreilla. Keskimäärin määräaikaisten kokonaispalkat ovat noin 68 prosenttia vakituisten kokonaisansioista. Taulukko 5. Jäsenten kokonaisansiot työnantajasektorin ja työsuhteen pysyvyyden mukaan. Vakituinen N Keskipalkka F10 F50 F90 Kunta Valtio Yksityinen Yliopisto Yhteensä Määräaikainen N Keskipalkka F10 F50 F90 Kunta Valtio Yksityinen Yliopisto Yhteensä Taulukossa 6 esitetään erikseen tehtäväkohtaisen ja henkilökohtaisten palkanosan keskiarvot ja jakauma kuntasektorin työntekijöillä. Osa kyselyyn vastanneista ilmoitti ainoastaan kokonaisansiot erittelemättä palkkausta tarkemmin eri palkanosiin. Taulukoissa esitetyt luvut on laskettu niiden henkiöiden vastauksista, jotka erittelivät lomakkeella palkkatietonsa. Taulukko 6. Tehtäväkohtainen palkka kuntasektorilla. N Keskiarvo F10 F25 F50 F75 F90 Tehtäväkohtainen palkanosa Henkilökohtainen palkanosa

16 3.3 Jäsenkunnan kokonaisansiot nousivat vuodessa 2 % Koko palkansaajakunnan ansiokehitystä voidaan arvioida Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin perusteella. Tilastokeskuksen mukaan palkansaajien säännöllisen työajan ansiot nousivat vuoden 2011 kolmannella vuosineljänneksellä (heinä syyskuu) 3,0 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Ansiokehitys oli samalla tasolla eri työnantajasektoreilla (kunta 3,1 %, valtio 3,0 % ja yksityinen 2,9 %). Taulukossa 7 tarkastellaan keskipalkkojen muutosta liittojäsenyyden ja työnantajasektorin mukaan. Yksityinen sektori sisältää myös neuvontasektorin palkansaajien palkkatiedot. Kaikilla 4L-liittojen palkansaajilla palkkataso nousi eniten yliopistossa (3,5 %) ja valtiosektorilla (2,5 %). Kuntasektorilla ansiot nousivat hieman tätä vähemmän (1,8 %). Yksityisellä sektorilla ansiokehitys oli selvästi maltillisempaa, reilu puolen prosentin tasoa. Liitto- ja sektorikohtaisesti keskipalkkojen muutoksella mitatut ansiokehitysprosentit vaihtelevat suuresti. Yhden tutkimusvuoden perusteella tehtyihin ansiokehitystarkasteluihin liittyy merkittävää epävarmuutta, joka korostuu lukumääräisesti pienissä ryhmissä. Yhden vuoden kyselytutkimusaineiston perusteella ei voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätelmiä ansioiden kehittymisestä. Epävarmuuden taustalla on mm. se, että kyselytutkimuksiin vastaavat joka vuosi eri henkilöt. LAL:in jäsenten keskipalkat nousivat 2 % edellisestä vuodesta. Eniten ansiokehitystä oli nähtävissä valtiosektorilla ja yliopistoissa. Yksityisissä yrityksissä toimivien jäsenten palkat nousivat 1,6 %. Kunnissa toimivien jäsenten keskipalkkataso oli edellisvuoden tasolla (taulukko 7). Taulukko 7. Keskipalkkojen muutos vuosina ammattiliiton jäsenyyden ja työnantajasektorin mukaan. Kaikki 4L-jäsenet. Kunta Valtio Yksityinen Yliopisto Yhteensä Agronomiliitto 4,8-1,2 0,4 0,6 0,6 LAL 0,3 5,0 1,6 4,4 2,0 Metsänhoitajaliitto 5,2 4,6 1,0-0,6 3,0 YKL 1,2 3,7 2,2 7,0 3,2 Kaikki 1,8 2,5 0,7 3,5 1,2 3.4 Työpuhelin yleisin luontoisetu Kyselylomakkeella tiedusteltiin myös luontoisetujen yhteenlaskettua verotusarvoa. LAL:in jäsenkunnasta joka kolmannella osa palkasta maksetaan jonakin luontoisetuna (esim. puhelinetu tai työsuhdeauto). Yksityisellä sektorilla luontoisedun verotusarvon ilmoitti 63 prosenttia jäsentä, kun taas valtiolla (15 %), kuntasektorilla (8 %) ja yliopistolla (2 %) luontoisetujen maksaminen oli varsin harvinaista. Niillä henkilöillä, joilla oli jotain luontoisetuja, sen keskimääräinen suuruus oli 136 euroa. Luontoisetujen jakauman tarkastelu osoittaa, että joka toisella luontoisetuna oli vain puhelinetu (luontoisetujen mediaani 20 euroa). Joka neljännellä (F75) luontoisedun suuruus oli vähintään 59 euroa ja joka kymmenennellä (F90) vähintään 605 euroa kuukaudessa. 3.5 Joka kolmas tulospalkkauksen piirissä 16

17 Kolmannes (33 %) työllisestä jäsenkunnasta ilmoitti olevansa tulospalkkiojärjestelmän piirissä. Tulospalkkaus oli yleisempää miehillä kuin naisilla: miehistä 38 ja naisista 30 prosentille maksettiin palkkioita työnantajan tekemän tuloksen perusteella. Tulospalkkiot olivat yleisimpiä yksityisen sektorin työpaikoilla, joissa työskentelevistä lähes joka toiselle (51 %) liiton jäsenelle maksettiin tulospalkkioita. Toiseksi yleisintä tulospalkkioiden saaminen oli valtion toimipaikoissa (32 %). Sen sijaan kuntasektorilla (12 %) ja yliopistolla (7 %) tulospalkkiot olivat selvästi harvinaisempia. Sukupuolten ja sektorien väliset erot ovat olleet samaa luokkaa myös aikaisempina vuosina. Joka viides (19 %) tulospalkkauksen piirissä olevista kuitenkin vastasi, että heidän yrityksessään ei makseta tulospalkkioita vuoden 2010 tuloksen perusteella. Vastaava osuus oli hieman suurempi (24 %) prosenttia vuotta aikaisemmin. Seitsemän kymmenestä (72 %) ilmoitti saavansa tulospalkkion myös tänä vuonna. Joka kymmenes (10 %) vastaaja ei vielä kyselyvaiheessa tiennyt, tullaanko heille maksamaan tulospalkkiota vuoden 2010 tuloksen perusteella. 4 EPÄVARMUUS TYÖPAIKALLA JA TYÖTTÖMYYSKOKEMUKSET Työpaikan epävarmuutta ja tulevaisuuden näkymiä koskevissa tuloksissa ovat mukana Agronomiliiton, Metsänhoitajaliiton ja Ympäristöasiantuntijoiden liiton jäsenet. LAL:in jäsenille ei näitä kysymyksiä esitetty lainkaan. Työttömyyskokemuksia on tarkasteltu vain LAL:in jäsenten osalta. 4.1 Oma tilanne työpaikalla nähdään valoisampana kuin työpaikan yleinen tilanne Oman tilanne nähdään suhteellisesti vakaampana kuin työpaikan yleinen tilanne (kuvio 12). Kuviossa esitetyt jakaumat on laskettu kaikista em. kolmen liiton työsuhteisista palkansaajista. Yli 80 prosenttia heistä piti omaa tilannettaan lähitulevaisuudessa vakaana tai melko vakaana. Työpaikan yleistä tilannetta vakaana tai melko vakaana pitävien osuus oli selvästi alempi (71 %). Irtisanomisten todennäköisyyttä pidetään hieman suurempana kuin lomautusten, mutta kaikkinensa osuudet ovat varsin pieniä. Vain harva uskoi vähennystoimenpiteiden osuvan omalle kohdalle: irtisanotuksi tulemista piti mahdollisena tai todennäköisenä kahdeksan prosenttia jäsenistä, lomautuksia vielä harvempi. Kuvio 12. Oma tilanne työpaikalla ja yleinen tilanne työpaikalla oman näkemyksen mukaan. Kaikki 4Lliittojen (pl. LAL) työsuhteiset jäsenet. Vakaa Melko vakaa Lomautus on mahdollinen 6 10 Lomautus on todennäköinen 2 1 Työpaikan tilanne yleisesti Irtisanominen on mahdollinen 5 9 Oma tilanne Irtisanominen on todennäköinen 3 5 En osaa sanoa % 17

18 4.2 Yliopistolla koetaan eniten epävarmuutta, vakain tilanne kunnissa ja valtiolla Työpaikalla koettu epävarmuus vaihtelee työmarkkinoiden eri sektoreilla ja toimialoilla. Tätä vaihtelua on havainnollistettu kuvioissa Tarkasteluissa työpaikan tai omaa lähitulevaisuuden tilannetta kuvaavat muuttujat on luokiteltu uudestaan kolmeen luokkaan: vakaa, melko vakaa ja epävarma. Viimeiseen luokkaan on yhdistetty vaihtoehdot irtisanomiset/lomautukset ovat mahdollisia/todennäköisiä. Epävarmimmaksi oman lähitulevaisuuden tilanteensa kokivat yliopistoissa työskentelevät (kuvio 13). Heistä yli kolmannes piti irtisanomisia tai lomautuksia omalla kohdalla mahdollisena tai todennäköisenä. Muilla sektoreilla vastaava osuus oli alle viidennes. Vakaimmaksi oman tilanteensa kokivat kuntien ja kuntayhtymien sekä valtion palveluksessa olevat henkilöt. Sektorien välistä eroa selittänee, ainakin osittain, määräaikaisten työsuhteiden yleisyydessä havaitut erot. Yliopistolla määräaikaisia on suhteellisesti eniten ja tämä saattaa heijastua myös yleisinä epävarmuuden kokemuksina varsinkin, jos oman työsuhteen jatkumisesta nykyisen määräaikaisuuden jälkeen ei ole tietoa. Kuvio 13. Oma tilanne lähitulevaisuudessa sektorin mukaan. Kaikki 4L-liittojen (pl. LAL) työsuhteiset jäsenet. Yhteensä Yliopisto Yksityinen Valtio Kunta % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Vakaa Melko vakaa Epävarma Edellä havaitut erot vain korostuivat, kun vastaajia pyydettiin arvioimaan oman työpaikkansa yleistä tilannetta. Yliopistolla toimivista vain joka kymmenes piti tilannetta vakaana ja joka toinen melko vakaana. Muilla sektoreilla vastaavat osuudet olivat huomattavasti suurempia. Kaikilla sektoreilla oli nähtävissä se, että oma tilanne nähtiin työpaikan yleistä tilannetta vakaampana. Todennäköisesti työpaikoilla henkilöstöä mahdollisesti koskevat vähennystoimenpiteet (irtisanomiset, lomautukset) kohdistetaan muihin kuin korkeasti koulutettuihin henkilöstöryhmiin ja tämä heijastuu myös tämän tutkimuksen vastaajien näkemyksiin (kuvio 14). 18

19 Kuvio 14. Työpaikan yleinen tilanne lähitulevaisuudessa sektorin mukaan. Kaikki 4L-liittojen (pl. LAL) työsuhteiset jäsenet. Yhteensä Yliopisto Yksityinen Valtio Kunta % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Vakaa Melko vakaa Epävarma 4.3 Monella toimialalla vähemmistö näkee työpaikkansa tilanteen vakaana Kuviossa 15 on tarkennettu kuvaa työpaikalla koetusta epävarmuudesta tarkastelemalla erikseen yksityisen sektorin vastaajia toimialoittain. Kuviossa toimialat on järjestetty siten, että ylimpänä ovat ne toimialat, joissa työpaikan tilanne koetaan vakaimmaksi ja alimpana kuviossa ovat ne toimialat, joissa työpaikan yleinen tilanne näyttäytyy vastaajille kaikkein epävarmimpana. Kaupan alalla, elintarvike- ja kemianteollisuudessa sekä rahoitustoiminnan toimialalla työskentelevät näkivät työpaikkansa lähitulevaisuudessa vähiten epävarmuutta. Monella toimialalla tilanne oli päinvastainen. Esimerkiksi metsäaloilla tai neuvonnassa alle puolet kokivat työpaikkansa tilanteen lähitulevaisuuden vakaaksi tai melko vakaaksi. 19

20 Kuvio 15. Työpaikan yleinen tilanne lähitulevaisuudessa toimialan mukaan. Kaikki 4L-liittojen yksityisellä sektorilla (pl. LAL, yliopisto) toimivat työsuhteiset jäsenet. Kauppa Elintarviketeollisuus Kemianteollisuus Rahoitustoiminta Yksityinen järjestö Suunnittelu- ja konsulttiala Muu yksityinen Muu palveluala Tietojenkäsittelypalvelut Muu teollisuus Vakuutustoiminta Lääketeollisuus Tietoliikenne Rakentaminen Metalliteollisuus Yksityinen laboratorioala Metsäteollisuus Neuvonta Metsäkeskus/Tapio % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Vakaa Melko vakaa Epävarma 4.4 Joka toinen jäsen ollut vähintään kerran työttömänä Tutkimusajankohtana työttömänä oli vain noin viisi prosenttia liiton jäsenistä. Kun tarkastellaan koko työuran aikaisia työttömyyskokemuksia, huomataan, että työttömyys on tuttua paljon laajemmalle jäsenjoukolle. Tutkimuksessa tiedusteltiin työttömyyskokemuksia sekä työttömyysjaksojen lukumääränä että työttömyyden yhteenlaskettuna kestona. Kokonaan ilman työttömyyskokemuksia oli selvinnyt vain noin puolet jäsenkunnasta. Joka neljännellä LAL:in jäsenellä oli ollut yksi työttömyysjakso ja joka kymmenes oli ollut työttömänä kaksi kertaa. Tätä useammat työttömyysjaksot olivat selvästi harvinaisempia (kuvio 16). LAL:in jäsenistä useampi kuin joka kymmenes oli ollut työuransa aikana yhteensä vähintään vuoden työttömänä (kuvio 17). Koko 4L-jäsenistössä osuus oli samaa tasoa. Muutenkaan LAL:in jäsenten työttömyyskokemukset eivät poikenneet kaikkien 4L-liittojen työttömyyskokemuksista, ainakaan jos mittarina käytetään työttömyysjaksojen määrää tai yhteenlaskettua kestoa. Työttömänä olleista suurimman ryhmän muodostavat ne, joilla työttömyyttä on mahtunut työuralle yhteensä 1-3 kuukauden verran. 20

21 Kuvio 16. Työttömyysjaksojen lukumäärä työuran aikana. 100 % 90 % 80 % 4,4 5,5 4,0 4,1 10,9 11,0 Yli % 60 % 27,4 26, % 1 40 % 30 % 20 % 53,4 52, % 0 % LAL Kaikki 4L-alat Kuvio 17. Kuinka pitkään olet ollut työttömänä työurasi aikana? 100 % 90 % 80 % 70 % 1,0 1,2 4,5 4,2 7,3 7,5 8,5 9,1 9,9 9,5 Yli 5 v Yli 2 5 v Yli 1 v- 2 v 60 % 12,8 13,3 Yli 6 kk 12 kk 50 % 5,1 5,7 Yli 3 kk 6 kk 40 % 1-3 kk 30 % 20 % 10 % 50,8 49,5 Alle kuukausi En lainkaan 0 % LAL Kaikki 4L-alat 21

22 5 VASTAVALMISTUNEET TYÖMARKKINOILLA 4L-liitot ovat aikaisemmin tutkineet vastavalmistuneiden työllistymistä ja palkkausta omalla erillisellä tiedonkeruulla, joka on toteutettu vuosittain huhtikuussa. Vastavalmistuneiden tutkimus on perinteisesti kohdennettu edellisen vuoden aikana yliopistollisen perustutkinnon suorittaneille, joilla oli näin ollen kyselyajankohtana kulunut 4-16 kuukautta valmistumisesta. Vuonna 2011 erillistä vastavalmistuneiden tutkimusta ei toteutettu, vaan osana koko jäsenkunnan työmarkkinatutkimusta tiedusteltiin vuosina 2010 ja 2011 valmistuneilta kohdennetusti työttömyyskokemuksista sekä koulutuksen ja nykyisen työn vastaavuudesta. Luonnollisesti käytettävissä oli myös kaikki työmarkkinatutkimuksen muuttujat. Tässä raportissa vastavalmistuneiksi määriteltiin kaikki ne jäsenet, jotka olivat valmistuneet vuosien 2010 ja 2011 aikana. Tämän ryhmän työmarkkinoille sijoittumista ja palkkausta tarkastellaan mm. valmistumisvuoden mukaan. Liittokohtaisia tuloksia verrataan kaikkiin 4L-liittojen jäsenten vastauksiin. Palkkatiedot on raportoitu erillisessä palkkatilastossa. Työmarkkinatutkimukseen vastasi yhteensä 334 vastavalmistunutta 4L-liitoista. Vastanneista 108 oli suorittanut perustutkinnon vuonna 2011 ja 226 henkilöä vuonna Kun vastaajien sukupuoli- ja ikärakenne korjataan koko perusjoukkoa edustavaksi, vastaajat edustavat kaikkiaan 793 vastavalmistunutta. Vastannet jakautuivat 4L-liittojen kesken seuraavasti (suluissa koko perusjoukon estimoitu koko): Agronomiliitto: 90 vastaajaa (N=203) Luonnontieteiden akateemisten liitto: 102 vastaajaa (N=244) Metsänhoitajaliitto: 66 vastaajaa (N=141) Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto: 76 vastaajaa (N=205) Kaikista 4L-liittojen vastavalmistuneista jäsenistä oli naisia 75 % ja heidän keski-ikänsä oli 28,4 vuotta. LAL:in jäsenistä naisten osuus oli hieman pienempi (73 %) ja heidän keski-ikänsä oli myös hieman keskimääräistä matalampi, 27.5 vuotta. 5.1 Vastavalmistuneiden tilanne lokakuussa 2011 ja työttömyyskokemukset Vakituisen työpaikan löytäminen tutkinnon suorittamisen jälkeen on erittäin hankalaa. Vain joka kuudes LAL:in jäsen, joka oli valmistunut vuosien 2010 ja 2011 aikana, oli vakituisessa työsuhteessa tutkimusajankohtana. Määräaikaisia oli noin 70 %. LAL:in jäsenet poikkesivat selvästi koko 4Ljäsenkunnasta, jossa määräaikaisten osuus oli huomattavasti matalampi ja vakituisessa työsuhteessa olevien selvästi korkeampi. Työssä olevia oli kuitenkin LAL:in jäsenistössä suhteellisesti enemmän kuin vertailuryhmässä. Työttömien osuus oli LAL:in jäsenistä hieman keskimääräistä pienempi (kuvio 18). Useammalla kuin joka toisella vastavalmistuneella ei ollut lainkaan työttömyyskokemuksia (kuvio 19). Joka viides oli ollut työttömänä yli kolme kuukautta. Niillä, jotka olivat olleet työttömänä jossain työuransa vaiheessa, yleisimmin työttömyys oli kestänyt yhteensä 1-3 kuukautta. Lähes kaikilla työttömänä olleilla oli takana vain yksi työttömyysjakso. Lähes kolmella neljästä (71 %) vastavalmistuneesta oli ensimmäinen työpaikka valmiina heti valmistumisen jälkeen, joten varsinaiseen työnhakuun ei tarvinnut ryhtyä. 22

23 Kuvio 18. Vastavalmistuneiden työmarkkinatilanne lokakuussa % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Muut Työtön/työvoimapoliittisessa koulutuksessa Apurahalla Äitiys/vanhempainvapaalla tai hoitovapaalla Määräaikainen 20 % Vakituinen 10 % % LAL Kaikki 4L-alat Kuvio 19. Kuinka pitkään olet ollut yhteensä työttömänä työurasi aikana? 100 % 90 % 80 % 70 % Yli 6 kk Yli 3 kk 6 kk 60 % kk 50 % 40 % Alle kuukausi 30 % En lainkaan 20 % 10 % 0 % LAL Kaikki 4L-alat 5.2 Vastavalmistuneet työelämässä Vastavalmistuneiden työhön sijoittumista tarkastellaan kuviossa Tarkastelussa ovat mukana vain ne vastavalmistuneista, jotka ilmoittivat olleensa työssä joko määräaikaisessa tai vakituisessa työsuhteessa. Toimiasemaa kuvaavaa muuttujaa jouduttiin karkeistamaan kolmeen luokkaan pienen havaintomäärän takia. Eritasoiset asiantuntijatehtävät niputettiin yhteen, samoin eritasoiset johtotehtävät. Opettajia tarkastellaan osana toimihenkilöiden ryhmää. LAL:in vastavalmistuneista jäsenistä ei juuri kukaan ollut edennyt johtotehtäviin. Koko 4L-jäsenistössä johtoon kuuluvia oli harvempi kuin joka 23

24 kymmenes. Koko 4L-jäsenistöön verrattuna LAL:in jäsenet tekivät useammin toimihenkilötasoisia tehtäviä. Asiantuntijat muodostavat selvästi suurimman ryhmän (kuvio 20). Yliopistot ovat tärkein LAL:in vastavalmistuneiden jäsenten työllistäjä: yliopistoissa työskentelee yli puolet LAL:in vastavalmistuneista jäsenistä. Tässä suhteessa LAL:in jäsenet poikkeavat koko 4Ljäsenistä, jotka sijoittuvat useammin yksityisiin yrityksiin. Myös kuntasektorin ja valtion osuus LAL:in vastavalmistuneiden jäsenten työpaikkoina on keskimääräistä pienempi (kuvio 21). Kuvio 20. Vastavalmistuneet toimiaseman mukaan lokakuussa % 90 % 80 % Toimihenkilöt, opettajat 70 % 60 % 50 % Asiantuntijat 40 % % % Johto 10 % 0 % 1 LAL 8 Kaikki 4L-alat Kuvio 21. Vastavalmistuneet sektorin mukaan lokakuussa % 90 % 80 % 28 Yliopisto 70 % % Yksityinen 50 % % Valtio 30 % % % 7 Kunta ja kuntayhtymä 0 % 7 LAL 11 Kaikki 4L-alat 24

25 5.3 Nykyiset työtehtävät koulutuksen mukaisia - ainakin osittain Vastavalmistuneilta tiedusteltiin vielä erikseen nykyisen työn ja koulutuksen vastaavuutta. Lähes kaikki vastanneet olivat sitä mieltä, että nykyiset työtehtävät vastaavat vaatimustasoltaan, ainakin osittain, omaa koulutustasoa. LAL:in jäsenet tuntuvat työllistyneet keskimääräistä useammin omaa koulutustasoa ja - alaa vastaaviin tehtäviin. Lähes 80 % LAL:in jäsenistä ilmoitti nykyisten työtehtävien vastaavan kokonaan sekä koulutustasoa että omaa koulutusalaa. Vastaavat osuudet koko 4L-jäsenkunnassa olivat noin 10 prosenttiyksikköä matalammat (kuviot 22 ja 23) Kuvio 22. Vastaako nykyinen työtehtäväsi vaatimustasoltaan koulutustasoasi? 100 % % 80 % Ei lainkaan 70 % 60 % Osittain 50 % 40 % 30 % Kokonaan 20 % 10 % 0 % LAL Kaikki 4L-alat Kuvio 23. Vastaako nykyinen työtehtäväsi koulutusalaasi? 100 % % 18 Ei lainkaan 80 % % 60 % Osittain 50 % 40 % 30 % Kokonaan 20 % 10 % 0 % LAL Kaikki 4L-alat 25

26 6 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TIETOJEN LUOTETTAVUUS Raportissa esitetään LAL:in työikäiselle jäsenkunnalle tehdyn työmarkkinatutkimuksen perustuloksia. Tutkimuksen perusteella tarkasteltiin liiton jäsenkunnan sosiodemografista rakennetta, työmarkkinoille sijoittumista, palkkausta ja työaikoja. Tutkimuksen tiedot koskevat lokakuuta Lisäksi raportissa tarkastellaan erikseen vuosien 2010 ja 2011 valmistuneita. Työmarkkinatutkimus toteutettiin sähköisesti internet-kyselynä ja tiedonkeruussa käytettiin Digium oy:n sähköisen tiedonkeruun työkalua. Liiton rekisteristä poimittiin työikäisen jäsenistön sähköpostiosoitteet, ja heille lähetettiin linkki sähköiseen lomakkeeseen. Sähköisen kyselylomakkeen postitusta varten kohdehenkilöiden sähköpostiosoitteet poimittiin liittojen jäsenrekisteristä. Sähköpostiosoite löydettiin ja tutkimuslomakkeet saatiin lähetettyä sähköisesti henkilölle (93 % koko perusjoukosta). Tiedonkeruu käynnistettiin lokakuun 30. päivä. Vastaamattomille lähetettiin kolme erillistä muistutusviestiä, ja kysely suljettiin 9. päivänä joulukuuta. Työmarkkinatutkimuksen vastausaktiivisuuden laskeva trendi saatiin tänä vuonna taitettua. Keskimäärin kerätty aineisto edustaa noin 37 prosenttia koko perusjoukosta ja noin 40 % kyselyn saaneista. Vastausaktiivisuutta voidaan pitää kohtuullisena, varsinkin kun vuotta aikaisemmin saatiin kokoon aineisto, joka oli alle 30 % koko perusjoukosta. Parantuneeseen vastausaktiivisuuteen on ollut varmasti vaikuttamassa liittojen aktiivinen ennakkoviestintä ja markkinointi tutkimukseen liittyen. Tällä linjalla on hyvä jatkaa myös tulevaisuudessa. Taulukossa 8 on arvioitu aineiston edustavuutta vastanneiden osuutena koko perusjoukosta. Aineistojen edustavuudessa on eroja liittojen välillä: kattavin aineisto on Metsänhoitajaliiton ja Agronomiliiton jäsenistössä. YKL:n jäsenkunnassa aineisto edustaa noin kolmannesta koko perusjoukosta. Viime vuoteen verrattuna edustavuus parani kaikkien liittojen kohdalla. Taulukko 8. Tutkimuksen perusjoukko ja aineiston edustavuus liitoittain. Perusjoukko Palautetut lomakkeet Vastanneiden osuus/ perusjoukko Agronomiliitto ,3 LAL ,3 Metsänhoitajaliitto ,5 YKL ,8 Yhteensä ,3 Työmarkkinatutkimuksen kyselylomakkeen rakenteeseen tehtiin joitakin muutoksia, jotka johtuivat lähinnä siitä, että tänä vuonna haluttiin kohdentaa kysymyksiä erikseen vuosien 2010 ja 2011 aikana valmistuneille. Vuosittain vaihtuvassa osiossa (ns. YTN-kysymykset) tiedusteltiin tarkennetusti työpaikan käytännöistä rekrytointi- ja irtisanomistilanteissa. Vastausjakaumista oli nähtävissä, että kysymykset eivät toimineet, sillä en osaa sanoa vastausten osuudet nousivat erittäin korkeiksi, jopa yli 70 % prosenttiin. Tästä syystä kysymysten vastausten tarkastelu jätettiin raportin ulkopuolelle. Aineiston luotettavuutta on parannettu tekemällä laskelmat kunkin liiton jäsenrekisterin tiedoin ikäluokittain ja sukupuolittain painotettuina. Painotettuina tehdyt laskelmat pakottivat vastaajien ja kaikkien tutkimuksen kohteena olleiden henkilöiden iän ja sukupuolen mukaiset jakaumat vastaamaan tarkasti toisiaan. Tämä menettely mahdollista myös sen, että raportissa esitetyillä lukumäärätiedoilla voidaan kuvata jäsenten kokonaismäärää eri ryhmissä. 26

27 LIITE 1. Jäsenet työnantajan toimialan ja sektorin mukaan. Työnantajan sektori Kunta ja kuntayhtymä Valtio Yksityinen Yliopisto Total Toimiala Elintarviketeollisuus Kauppa Kemianteollisuus Lääketeollisuus Metalliteollisuus Metsäteollisuus Muu palveluala Muu teollisuus Neuvonta Rakentaminen Suunnittelu- ja konsulttiala Tietojenkäsittelypalvelut Tietoliikenne Vakuutustoiminta Yksityinen järjestö Yksityinen laboratorioala Muu yksityinen Yliopisto Kunnallinen liikelaitos Muu kunta tai kuntayhtymä Opetus (yleissivistävä) Opetus (toinen aste) Opetus (amk) Valtio Valtion tutkimuslaitos Valtion liikelaitos Total

Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto. 24.1.2012 Real Stats Oy

Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto. 24.1.2012 Real Stats Oy Työmarkkinatutkimus 2011 Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto 24.1.2012 Real Stats Oy Sisältö 1 JÄSENKUNNAN TAUSTATIEDOT...4 2 JÄSENET TYÖELÄMÄSSÄ...6 2.1 Valtion virastot merkittävin työllistäjä...7

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 2010

Työmarkkinatutkimus 2010 Työmarkkinatutkimus 2010 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL ry 22.1.2011 Real Stats Oy Sisältö 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TULOSTEN EDUSTAVUUS...3 2 JÄSENKUNNAN TAUSTATIEDOT...4 3 SIJOITTUMINEN TYÖMARKKINOILLE...6

Lisätiedot

Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy

Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Taloustutkimus Oy Helmikuu 2013 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet... 4 3. LAL:n jäsenkunnan toiminta

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2016 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Taloustutkimus Oy Helmikuu 203 2 Sisällys. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet... 4 3. YKL:n jäsenkunnan toiminta

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014 Taloustutkimus Oy Maaliskuu 2015 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy

Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2014 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet... 4

Lisätiedot

YTN:n jäsenen kokovartalokuva 2016

YTN:n jäsenen kokovartalokuva 2016 YTN-datan esittely Esityksen sisältö Taustaa Palkkaus Tulospalkkaus Työaika, ylitöiden korvaaminen, matkapäivät ja matka-ajan korvaaminen Työsuhteen varmuus Yt-neuvottelut ja etujen leikkaus TAUSTAA Mikä

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2014 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot.

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot. 28 työmarkkinaedunvalvonta Teksti: Teuvo Muhonen TEKin työmarkkinatutkimus Tulospalkkiot lievässä laskussa Tulospalkkioiden osuus kokonaisvuosiansioista oli viime vuonna 7,2 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset vastauspolut työmarkkina-aseman mukaan (palkkatyössä olevat,

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Palkat nousivat NIUKASTI

Palkat nousivat NIUKASTI Palkat nousivat NIUKASTI Teksti Henna Laasonen Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa 2011 nousi 5 015 euroon. Mediaanipalkka oli 4 500 euroa kuukaudessa.

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2011

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2011 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2012 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-30-6 (nid.) ISBN 978-952-5927-31-3 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2005. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2006

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2005. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2006 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 200 Akavan Erityisalat ry ISSN 179- Aluksi Akavan Erityisalojen yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus tehtiin jälleen erillisenä

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Yliopistojen. Tilastojulkaisu Yliopistot

Yliopistojen. Tilastojulkaisu Yliopistot Jälkipainos kielletään. Sivistystyönantajat ry Eteläranta 10, FI-00130 Helsinki, Finland Tel. +358 9 1728 5700 www.sivistystyonantajat.fi Yliopistojen Tilastojulkaisu 2014 yleinen työehtosopimus Yliopistot

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Huhtikuu 2008 DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL Tietoja saa lainata vain mikäli lähde mainitaan. RIL Palkkatutkimus 2007 2 (18) 1. Yhteenveto Yleistä Rakennus- ja kiinteistöalan diplomi-insinöörikuntaa

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKEMIAA KEMIAA KENTÄLLÄ

YMPÄRISTÖKEMIAA KEMIAA KENTÄLLÄ YMPÄRISTÖKEMIAA KEMIAA KENTÄLLÄ Jouni Vainio Puheenjohtaja YKL ry Mikä YKL on? YKL on akavalainen ammattiliitto. YKL syntyi vuoden 1994 alussa Geologiliiton, Geofyysikkojen liiton ja Ympäristöalan ammattijärjestön

Lisätiedot

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007 Akavan Erityisalat ry ISSN 179-1 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä

Lisätiedot

Selvitys vuonna 2003 valmistuneiden luonnontieteilijöiden ja ympäristötieteilijöiden työmarkkinoille sijoittumisesta ja palkkatasosta

Selvitys vuonna 2003 valmistuneiden luonnontieteilijöiden ja ympäristötieteilijöiden työmarkkinoille sijoittumisesta ja palkkatasosta Selvitys vuonna 2003 valmistuneiden luonnontieteilijöiden ja ympäristötieteilijöiden työmarkkinoille sijoittumisesta ja palkkatasosta 16.8.2004 Jukka Vänskä Sisältö 1 JOHDANTO...3 2 VASTAVALMISTUNEIDEN

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2015 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO

OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2015 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO Tutkimusraportti Kirjoittanut Markus Mervola, avustanut Tuomas Lehikoinen Lokakuu Tekninen johdanto Tutkimuksen tarkoitus Agronomiliitto,

Lisätiedot

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007 KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/07 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-9247 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä liittomme

Lisätiedot

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi kaupan alalla Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot 1. TUTKITTAVIEN TAUSTATIEDOT...3 Taulukko 1. Tutkinnon suorittaneet ja vastanneet koulutusaloittain... 3 Taulukko

Lisätiedot

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011 TYÖMARKKINATUTKIMUS Yliopistoissa harjoitellaan suoriutumisen arviointia Teksti Henna Laasonen Kuvat istockphoto TEKin joulu tammikuussa toteutetussa työmarkkinatutkimuksessa kerättiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-10-8 (nid.) ISBN 978-952-5927-11-5 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2004 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 14.4.2005 Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2004 Yleistä: Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Kilpailukieltosopimukset akavalaisilla. Akavan selvitys 2017

Kilpailukieltosopimukset akavalaisilla. Akavan selvitys 2017 Kilpailukieltosopimukset akavalaisilla Akavan selvitys 2017 Taustaa Akava selvitti keväällä 2017 kilpailukieltoehtojen yleisyyttä ja sisältöjä jäsenjärjestöjensä yrityksissä työskentelevien palkansaajajäsenten

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

TILASTOJULKAISU 2013 YLIOPISTOT JA HARJOITTELUKOULUT

TILASTOJULKAISU 2013 YLIOPISTOT JA HARJOITTELUKOULUT TILASTOJULKAISU 2013 YLIOPISTOT JA HARJOITTELUKOULUT Sisällys YLIOPISTOT TYÖLLISTÄJINÄ...3 YLIOPISTOT...5 AVAINLUKUJA YLIOPISTOJEN HENKILÖSTÖSTÄ...6 Henkilöstömäärä...6 Ikärakenne...8 Vakinaisuus ja määräaikaisuus...9

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007. Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007. Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007 Akavan Erityisalojen selvityksiä

Lisätiedot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot tutkimushankkeen päätösseminaari Valkoinen Sali, 25.04.2008 Reija Lilja (yhteistyössä Rita Asplundin,

Lisätiedot

Yksityisen. sektorin. työmarkkina tutkimus

Yksityisen. sektorin. työmarkkina tutkimus Yksityisen sektorin työmarkkina tutkimus Akavan Erityisalat ry Toimittanut: Arja Ahola Taitto: Olli Luotonen Kannen taitto: Nanna Särkkä Kannen kuva: Delany Brendan / Comma Painotalo Auranen, Forssa 2009

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010

Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 4 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-18-4 (nid.) ISBN 978-952-5927-19-1 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

IT-ura -tutkimus 2009

IT-ura -tutkimus 2009 IT-ura -tutkimus 2009 A. Palkkaus 1. Yhteenveto IT-ammattilaisten peruspalkat ovat pysyneet edellisen vuoden tasolla, mutta kokonaisansiot ovat nousseet vuodessa 5%. Keskimääräinen peruspalkka on nyt 3

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA TEKNIIKAN ALAN TYÖMARKKINOILLA Sisältö: Tutkinnon suorittaneiden määrä (Tilastokeskus) Tutkinnot (Opetushallitus) TEK työmarkkinatutkimus (TEK 10/2014) Työttömyyskehitys (TEM) Työttömyystutkimus (TEK 2013-2014)

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Sukupuoli 10 8 79% 6 4 2 21% nainen mies Ikä 18 vuotta tai alle 19-26 3% 27-36 37-46 47-56 25% 28% 29% 57-62 16% 63 vuotta tai yli 2 4 6 8 10 Asuinpaikkakuntasi postinumeroalue

Lisätiedot

Naisten kaikkien alojen aritmeettinen keskipalkka oli 2900 euroa (v euroa ja miesten keskipalkka 3763 euroa (3739 euroa).

Naisten kaikkien alojen aritmeettinen keskipalkka oli 2900 euroa (v euroa ja miesten keskipalkka 3763 euroa (3739 euroa). TEKSTI JA GRAFIIKKA ESKO LAPPALAINEN Agrologien palkkatutkimus 2016 PALKAT JUNNAAVAT PAIKALLAAN Agrologien työnantajat ovat ilmeisesti ottaneet kasvu- ja kilpailukykysopimuksen (kiky) toteutuksessa reippaan

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Vuoden 2014 lokakuussa tehdyn

Vuoden 2014 lokakuussa tehdyn Työmarkkinatutkimus 2014 PALKOISSA maltillista nousua Vain 9 prosenttia työssä olevista vastaajista keskustelee palkasta säännöllisesti esimiehensä kanssa. teksti Tuunia Keränen Diplomi-insinöörin keskipalkka

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Kuljetus

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Kuljetus Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Sukupuoli 10 8 6 65 % 35 % 2 nainen mies Ikä 18 vuotta tai alle 19-26 4 % 27-36 37-46 47-56 57-62 22 % 27 % 29 % 17 % 63 vuotta tai yli 1 % 2 6 8 10 Asuinpaikkakuntasi

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Tavoitteidensa mukaisella työuralla Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta Toteutetaan joka toinen vuosi. Kohderyhmänä 2-3 vuotta aiemmin tohtorin tutkinnon

Lisätiedot

Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011

Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011 Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3 2012 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-34-4 (nid.) ISBN 978-952-5927-35-1 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 22 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2003 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-325-0 Painettuna ISSN 1455-7231

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä Taloustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä Taloustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Taloustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Työmarkkinatietous, Vaasan yliopisto Jaakko Kalske, opiskelija-asiamies

Työmarkkinatietous, Vaasan yliopisto Jaakko Kalske, opiskelija-asiamies Työmarkkinatietous, Vaasan yliopisto 7.11.2017 Jaakko Kalske, opiskelija-asiamies Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry on yhteiskunnallisen alan osaajien akavalainen

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

Viisi vuotta työmarkkinoilla Uraseuranta vuonna 2009 Lapin yliopistosta valmistuneista maistereista

Viisi vuotta työmarkkinoilla Uraseuranta vuonna 2009 Lapin yliopistosta valmistuneista maistereista Viisi vuotta työmarkkinoilla Uraseuranta vuonna 2009 Lapin yliopistosta valmistuneista maistereista Satu Peteri Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto 2015 SISÄLLYS 1. TAUSTATIEDOT VASTAAJISTA...

Lisätiedot

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland Projektityö Vuosina 2010-14 vastavalmistuneiden vastauksista poimittua Suunnittelija Outi Suorsa Taustatiedot Tiedot perustuvat v.2011-2015 vastavalmistuneille tehdystä kyselystä (vuosina 2010-2014 loppututkinnon

Lisätiedot

Tero Ristimäki Talentian kuntapalkkatutkimus huhtikuu 2007 Talentian kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevien jäsenten palkkaus huhtikuussa 2007

Tero Ristimäki Talentian kuntapalkkatutkimus huhtikuu 2007 Talentian kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevien jäsenten palkkaus huhtikuussa 2007 Tero Ristimäki Talentian kuntapalkkatutkimus huhtikuu 2007 Talentian kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevien jäsenten palkkaus huhtikuussa 2007 Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 29 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 214 ja vertailu vuonna 27 valmistuneiden kyselyyn 212. Materiaalin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Humanistisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset. Arttu Piri

Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset. Arttu Piri Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset Arttu Piri 1 Yleistä - Aineiston keruu sähköisesti 26.9. 14.10.12013 - Otos: Opiskelijajäsenet, poislukien 1.5.2013 jälkeen liittyneet - Otos

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot