Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto Real Stats Oy

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto. 24.1.2012 Real Stats Oy"

Transkriptio

1 Työmarkkinatutkimus 2011 Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto Real Stats Oy

2 Sisältö 1 JÄSENKUNNAN TAUSTATIEDOT JÄSENET TYÖELÄMÄSSÄ Valtion virastot merkittävin työllistäjä Lähes 80 % jäsenistä asiantuntijatehtävissä Työtehtävien kirjo on erittäin laaja Yliopistolla tehdään pätkätöitä Johtoportaalla pisimmät työviikot Ylityöt korvataan vapaana Työmatkapäivät ja niiden korvaaminen JÄSENKUNNAN PALKKAUS LOKAKUUSSA Jäsenten kokonaisansiot euroa kuukaudessa Valtiolla korkein palkkataso, yliopistossa matalin Jäsenkunnan kokonaisansiot nousivat vuodessa noin 3 % Työpuhelin yleisin luontoisetu Joka neljäs tulospalkkauksen piirissä EPÄVARMUUS TYÖPAIKALLA JA TYÖTTÖMYYSKOKEMUKSET Oma tilanne työpaikalla nähdään valoisampana kuin työpaikan yleinen tilanne Yliopistolla koetaan eniten epävarmuutta, vakain tilanne kunnissa ja valtiolla Monella toimialalla vähemmistö näkee työpaikkansa tilanteen vakaana Työttömyyskokemuksia 60 % jäsenistä VASTAVALMISTUNEET TYÖMARKKINOILLA Vastavalmistuneiden tilanne lokakuussa 2011 ja työttömyyskokemukset Vastavalmistuneet työelämässä Nykyiset työtehtävät koulutuksen mukaisia - ainakin osittain TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TIETOJEN LUOTETTAVUUS LIITE 1. Jäsenet työnantajan toimialan ja sektorin mukaan

3 Taulukot Taulukko 1. Jäsenet sukupuolen ja pääasiallisen toiminnan mukaan....6 Taulukko 2. Kuukausiansioiden tai etuuksien luonne ja suuruus. Työttömänä, perhevapailla tai muuten työelämän ulkopuolella olevat jäsenet....6 Taulukko 3. Kokonaisansiot lokakuussa 2011 ammattiliiton jäsenyyden mukaan Taulukko 4. Jäsenten kokonaisansiot lokakuussa 2011 työnantajasektorin mukaan Taulukko 5. Jäsenten kokonaisansiot työnantajasektorin ja työsuhteen pysyvyyden mukaan Taulukko 6. Tehtäväkohtainen palkka ja henkilökohtainen palkanosa kuntasektorilla Taulukko 7. Keskipalkkojen muutos vuosina ammattiliiton jäsenyyden ja työnantajasektorin mukaan. Kaikki 4L-jäsenet Taulukko 8. Tutkimuksen perusjoukko ja aineiston edustavuus liitoittain Kuviot Kuvio 1. YKL:n jäsenet sukupuolen ja ikäryhmän mukaan....4 Kuvio 2. YKL:n jäsenet pääaineen / koulutusalan...5 Kuvio 3. Työsuhteessa olevat jäsenet sukupuolen ja työnantajasektorin mukaan....7 Kuvio 4. Työsuhteessa olevat jäsenet työpaikan koon mukaan...8 Kuvio 5. Työsuhteessa olevat toimiaseman mukaan....9 Kuvio 6. Työsuhteessa olevat toimiaseman ja sukupuolen mukaan....9 Kuvio 7. Työsuhteessa olevat pääasiallisen työtehtävän mukaan Kuvio 8. Määräaikaisten työntekijöiden osuus sukupuolen ja työnantajasektorin mukaan Kuvio 9. Todellinen työaika viikossa työnantajasektorin mukaan, kokoaikaisesti työskentelevät Kuvio 10. Kokoaikaisten todellinen työaika viikossa toimiaseman mukaan Kuvio 11. Ylitöiden korvaaminen Kuvio 12. Oma tilanne työpaikalla ja yleinen tilanne työpaikalla oman näkemyksen mukaan Kuvio 13. Oma tilanne lähitulevaisuudessa sektorin mukaan. Kaikki 4L-liittojen (pl. LAL) työsuhteiset jäsenet Kuvio 14. Työpaikan yleinen tilanne lähitulevaisuudessa sektorin mukaan. Kaikki 4L-liittojen (pl. LAL) työsuhteiset jäsenet Kuvio 15. Työpaikan yleinen tilanne lähitulevaisuudessa toimialan mukaan. Kaikki 4L-liittojen yksityisellä sektorilla (pl. LAL, yliopisto) toimivat työsuhteiset jäsenet Kuvio 16. Työttömyysjaksojen lukumäärä työuran aikana Kuvio 17. Kuinka pitkään olet ollut työttömänä työurasi aikana? Kuvio 18. Vastavalmistuneiden työmarkkinatilanne lokakuussa Kuvio 19. Kuinka pitkään olet ollut yhteensä työttömänä työurasi aikana? Kuvio 20. Vastavalmistuneet toimiaseman mukaan lokakuussa Kuvio 21. Vastavalmistuneet sektorin mukaan lokakuussa Kuvio 22. Vastaako nykyinen työtehtäväsi vaatimustasoltaan koulutustasoasi? Kuvio 23. Vastaako nykyinen työtehtäväsi koulutusalaasi?

4 1 JÄSENKUNNAN TAUSTATIEDOT Agronomiliitto, Luonnontieteiden akateemisten liitto (LAL), Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto (YKL) ja Metsänhoitajaliitto seuraavat vuosittaisella työmarkkinatutkimuksella jäsentensä työmarkkinoille sijoittumista, palkkatasoa, ansiokehitystä, työaikoja ja muita edunvalvonnallisesti keskeisiä asioita. Tämänvuotisen tutkimuksen kohdejoukkona oli edellä mainittujen ns. 4L-liittojen työikäinen jäsenkunta (N=13 934), josta kerättyjen henkilön vastaukset muodostivat lopullisen tutkimusaineiston. Vastanneista oli Agronomiliiton, LAL:in, YKL:n ja 684 Metsänhoitajaliiton jäseniä. Tutkimuksen toteutusta ja tulosten edustavuutta arvioidaan tarkemmin raportin luvussa 6. Ko. liitot antoivat toimeksiannoksi Real Stats Oy:lle analysoida vuoden 2011 tutkimuksen aineistoa ja laatia tutkimuksen keskeisistä tuloksista kullekin liitolle kirjallisen raportin. Raporttien liitteeksi laadittiin lisäksi sektorikohtaisia palkkatilastoja, joissa tarkastellaan kunkin liiton jäsenkunnan palkkatasoa ja jakaumaa useiden eri taustamuuttujien mukaan. Taustamuuttujina on käytetty mm. jäsenen sukupuolta, ikää, työkokemusvuosia, toimiasemaa ja työtehtävää. Tässä raportissa tarkastellaan YKL:n jäsenistöä. Tiedot perustuvat tilanteeseen lokakuussa YKL:n jäsenistä yli puolet (59 %) oli naisia. Naisista suhteellisesti miehiä suurempi osa kuului nuorimpaan ikäluokkaan eli alle 35-vuotiaisiin. Vastaavasti miesten ryhmässä yli 55-vuotiaiden osuus oli suurempi kuin naisilla. Tämä käy ilmi kuviosta 1, jossa on esitetty sukupuolen mukaiset ikäjakaumat. Jäsenistön keski-ikä oli 42 vuotta. Miesten keski-ikä oli 46.2 vuotta ja naisten 39.1 vuotta. Kuvio 1. YKL:n jäsenet sukupuolen ja ikäryhmän mukaan. 100% 9,0 90% 26,5 80% 19,0 70% 16,2 23, % 30,9 33, % 40% 29, % 24, % 38,4 30,0 10% 18,0 0% Mies Nainen Kaikki Yliopistoja, joista YKL:n jäsenet olivat valmistuneet, oli useita. Neljä kymmenestä (40 %) oli valmistunut Helsingin yliopistosta. Seuraavaksi eniten oli Oulun ylipistosta valmistuneita, 15 %. Reilu kymmenys oli valmistunut Jyväskylän (13 %) ja Turun (12 %) yliopistoista. Lähes yhtä moni (10 %) oli suorittanut tutkintonsa Itä-Suomen yliopistossa. Ammattikorkeakouluista valmistuneita oli aineistossa viisi prosenttia. Loput olivat valmistuneet jostain muusta koti- tai ulkomaisesta opinahjosta. 4

5 Kuvio 2. YKL:n jäsenet pääaineen / koulutusalan. Biologia, muut biotieteet 23,8 Ympäristötieteet 22,4 Geologia 18,7 Akvaattiset tieteet 11,3 Maantiede, aluetiede 7,7 AMK-aineet 4,5 Muut 4,4 Fysiikka, geofysiikka 3,7 Meteorologia 3,5,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 % Jäsenten opintotaustasta (pääaine tai koulutusala) kysyttiin aikaisempaa tarkemmin. Lomakkeella vastaajia pyydettiin valitsemaan pääaineensa tai koulutusalansa pitkästä luettelosta, ja vastaukset karkeistettiin kuviossa 2 esitetyn ryhmittelyn mukaisesti. Suurimman ryhmän muodostivat biologiaa tai muita biotieteitä opiskelleet, joita oli noin neljännes koko aineistosta. Lähes yhtä moni oli opiskellut ympäristötieteiden alaan liittyvää pääainetta. Joka viides jäsenistä oli suorittanut perustutkinnon geologiasta. Joka kymmenes jäsen oli opiskellut akvaattisten tieteiden ryhmään kuuluvaa pääaineitta (kuvio 2). Tutkintoa koskevassa kysymyksessä vastaajaa pyydettiin ilmoittamaan kaikki suoritetut tutkinnot. Näin ollen henkilö on voinut suorittaa perustutkinnon lisäksi alempia oppiarvoja tai jatkotutkintoina lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon. Kaikista YKL:n jäsenistä 87 prosenttia oli suorittanut maa- ja metsätieteen-, elintarviketieteen-, filosofian maisterin tai jonkin muun ylemmän korkeakoulututkinnon. Tohtorin tutkinnon oli suorittanut 15 % ja alemman korkeakoulututkinnon 13 % jäsenkunnasta. Lisensiaatin paperit oli hankkinut kuusi prosenttia jäsenistä. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneita oli yhtä paljon). Työelämän kokemusvuosia oli vastaajille karttunut keskimäärin 14.1 vuotta. Miehet olivat olleet työelämässä tutkinnon suorittamisen jälkeen 17.5 vuotta, kun taas naisille työkokemusta oli kertynyt keskimäärin 11.7 vuotta. Lomakkeella kysyttiin vastaajan pääasiallista toimintaa lokakuussa Kuusi kymmenestä liiton jäsenestä ilmoitti olleensa tuolloin vakituisessa työsuhteessa (taulukko 2). Miehistä 75 prosenttia oli vakituisessa työsuhteessa, kun naisista vastaava osuus oli selvästi alhaisempi, 53 prosenttia. Määräaikaisia työssä olevista oli reilu neljännes. Naisista määräaikaisia oli lähes kolmannes, kun taas miehillä määräaikaisten osuus jäi alle viidennekseen. Työttömänä tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa olleita oli noin neljä prosenttia vastanneita. Apurahaa saavia oli jäsenistä noin kaksi prosenttia, ja apurahan suuruus oli keskimäärin euroa kuukaudessa (mediaani euroa). Perhevapaalla, työttömänä tai muuten työelämän ulkopuolella olevilta kysyttiin tarkemmin heidän kuukausiansioiden tai etuuden luonnetta ja suuruutta. Nämä tunnusluvut esitetään taulukossa 2. Noin 40 % tähän ryhmään kuuluvista oli ansiosidonnaisella päivärahalla, jonka suuruus oli keskimäärin reilu 5

6 1 300 euroa kuukaudessa. Keskimäärin poissa työstä olevien kuukausiansiot jäivät alle euron, ja kuukausittaisen korvauksen suuruus vaihteli suuresti eri etuuslajeissa (taulukko 2). Taulukko 1. Jäsenet sukupuolen ja pääasiallisen toiminnan mukaan. Mies Nainen Yhteensä Pääasiallinen toiminta 10/2011 % % % Vakituisessa työsuhteessa 75,0 53,3 62,2 Määräaikaisessa työsuhteessa 18,1 31,8 26,2 Lomautettuna, lyhennetyllä työviikolla 0,3 0,2 Äitiys- tai muulla perhevapaalla 0,4 5,0 3,1 Osa-aikaeläkkeellä 0,9 0,4 0,6 Apurahalla 1,5 1,9 1,7 Työttömänä / työvoimapoliittisessa koulutuksessa 2,8 5,5 4,4 Yrittäjä 0,4 0,2 Vuorottelu- tai opintovapaalla 0,6 0,7 0,7 Työelämän ulkopuolella 0,2 1,0 0,7 Yhteensä, % 100,0 100,0 100,0 Yhteensä, LKM Taulukko 2. Kuukausiansioiden tai etuuksien luonne ja suuruus. Työttömänä, perhevapailla tai muuten työelämän ulkopuolella olevat jäsenet. Kuukausiansion tai etuuden luonne N % Keskiarvo Mediaani Työmarkkinatuki Kelan peruspäiväraha Ansiosidonnainen päiväraha Äitiys- tai isyysraha Vanhempainraha Kotihoidon tuki Opintotuki Jokin muu Yhteensä JÄSENET TYÖELÄMÄSSÄ Työmarkkinoille sijoittumista tarkasteltiin vain vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa olevien palkansaajien osalta eli yrittäjät ja työelämän ulkopuolella oleva jäsenistö rajattiin tarkastelun ulkopuolelle. Aineistossa oli useita työnantajaa (mm. sektori, toimiala ja henkilöstömäärä) ja työtehtävää (mm. pääasiallinen työtehtävä, toimiasema, työsuhteen laatu) koskevaa muuttujaa, joiden perusteella voidaan tarkastella jäsenten työhön sijoittumista. 6

7 2.1 Valtion virastot merkittävin työllistäjä Työnantajat voidaan karkeasti jakaa kolmeen eri sektoriin: yksityiseen (sis. yliopistot), valtioon sekä kunnalliseen sektoriin (kunnat ja kuntayhtymät). Valtiolla toimivia oli suurin osa eli lähes puolet jäsenkunnasta. Yksityisellä sektorilla työskenteli reilu kolmannes ja kuntasektorilla joka kuudes jäsen. Seuraavassa sektoritarkastelua on tarkennettu toimialaluokituksen avulla siten, että yliopisto on erotettu omaksi sektorikseen. Miesten ja naisten välillä on merkittäviä eroja eri työnantajasektoreille sijoittumisessa. Naiset työskentelevät miehiä useammin yliopistoissa tai kuntasektorilla. Miesten työpaikoista puolestaan valtaosa löytyy valtiolta. Myös naisten ryhmässä valtio on merkittävin työllistäjä, mutta naisilla valtion työpaikkojen osuus ei ole niin suuri kuin miehillä (kuvio 3). Kuvio 3. Työsuhteessa olevat jäsenet sukupuolen ja työnantajasektorin mukaan. 100% 90% 9,1 14,1 11,9 Yliopisto 80% 70% 24,1 24,8 24,5 Yksityinen 60% 50% 40% 57,9 39,8 47,6 Valtio 30% 20% 10% 0% 21,3 16,0 8,9 Mies Nainen Kaikki Kunta ja kuntayhtymä Toimialoittainen tarkastelu tarkentaa kuvaa jäsenkunnan työmarkkinoille sijoittumisesta. Yksityisellä sektorilla (pl. yliopistot) suurin toimiala, on suunnittelu- ja konsulttiala, joka työllistää arviolta yli 200 liiton jäsentä. Loput yksityisen sektorin jäsenistä ovat hajautuneet laajasti eri toimialoille. Valtiosektorin noin 1400 jäsenestä 47 % työskentelee valtion virastoissa ja lähes yhtä moni eri valtion tutkimuslaitoksissa. Kunnat ja kuntayhtymät työllistävät 74 % koko kuntasektorilla toimivasta jäsenkunnasta. (liite 1). Työnantajan koon mukaan tarkasteltuna selvästi suurimman ryhmän muodostavat ne jäsenet, joiden työpaikan koko on henkilöä. Yli tuhannen hengen organisaatioissa työskentelee joka viides jäsen. Pienissä yrityksissä toimivia oli vastaajajoukossa kaikkein vähiten. Joka kymmenes ei osannut vastata kysymykseen (kuvio 4). Työpaikan koko määriteltiin kyselylomakkeella säännöllisesti työnantajan palveluksessa olevien henkilöiden lukumääränä. Kuntasektorilla työskentelevistä tiedusteltiin lisäksi sopimusalan piiriin kuulumisesta. Joka toinen (49 %) kuntasektorilla toimiva vastasi työsuhteensa ehtojen määräytyvän yleisen kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaisesti. Teknisten sopimusta sovellettiin 7

8 38 %:iin kunta-aloilla toimivista jäsenistä. Opetusalan sopimuksen piiriin kuuluvia oli noin viisi prosenttia. Lähes joka kymmenes (8 %) vastasi työehtojensa määräytyvän jonkin muun kunnallisen sopimuksen mukaisesti. Kuvio 4. Työsuhteessa olevat jäsenet työpaikan koon mukaan. 25,0 23,2 20,0 15,0 14,0 % 10,0 9,6 11,2 10,8 9,9 11,2 6,2 5,0 3,9, En tiedä Työpaikan henkilöstömäärä 2.2 Lähes 80 % jäsenistä asiantuntijatehtävissä Työmarkkinatutkimuksessa tiedustellaan työtehtävien vaativuudesta ja vastaajan sijoittumista työpaikan hierarkkisessa rakenteessa toimiasema-muuttujalla. Toimiasema on henkilön subjektiivinen näkemys, ei objektiivinen mittari. Selvästi yleisintä oli eriasteisissa asiantuntijatehtävissä toimiminen. Asiantuntijat jakaantuvat kolmeen ryhmään tehtävän vaativuuden perusteella: asiantuntijatehtäviä tekeviin, vaativia asiantuntijatehtäviä tekeviin ja erittäin vaativia asiantuntijatehtäviä tekeviin. Asiantuntijatehtäviin kuului suunnittelu-, tutkimus- ja tuotekehitystehtäviä, joiden parissa työskenteli 40 % jäsenistä (kuvio 5). Joka kolmas ilmoitti tekevänsä vaativia asiantuntijatehtäviä. Erittäin vaativaa asiantuntijatyötä tekevien tehtäväkirjoon kuului muun muassa ylimmän johdon esikuntatehtäviä sekä koko yritystä tai virastoa koskevia tutkimus-, suunnittelu- ja kehitystehtäviä. Kuusi prosenttia jäsenistä ilmoitti työskentelevänsä näiden tehtävien parissa. Keskijohtoon sijoittui noin 12 prosenttia jäsenistä. Ylemmän johdon tehtävät olivat jäsenistössä hyvin harvinaisia. Vuosittaiset muutokset jäsenten toimiasemarakenteessa ovat varsin vähäisiä. Samoin vuodesta toiseen on nähtävissä samansuuntaiset erot miesten ja naisten sijoittumisessa eri toimiasemiin. Puolet naisista toimii perustason asiantuntijatehtävissä, miehistä harvempi kuin joka kolmas. Miehet sen sijaan sijoittuvat selvästi naisia useammin eritasoisiin johtotehtäviin tai vaativimpiin asiantuntijatehtäviin. Toimihenkilötehtävissä tilanne on päinvastainen. Erot eritasoisiin tehtäviin sijoittumisessa on yksi keskeisimmistä sukupuolten välisen palkkaeron aiheuttajista. 8

9 Kuvio 5. Työsuhteessa olevat toimiaseman mukaan. Asiantuntijatehtävät 40,6 Vaativat asiantuntijatehtävät 30,9 Al. keskijohto 8,1 Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät 5,8 Toimihenkilö 5,7 Yl. keskijohto 4,0 Opettaja 2,1 Johto 1,4 Ylin johto 1, % Kuvio 6. Työsuhteessa olevat toimiaseman ja sukupuolen mukaan. Asiantuntijatehtävät 30,1 48,6 Vaativat asiantuntijatehtävät 26,1 37,2 Al. keskijohto 6,8 10,0 Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät 3,9 8,3 Toimihenkilö Yl. keskijohto 3,1 2,7 5,6 7,6 Naiset Miehet Opettaja 1,7 2,6 Johto 1,2 1,7 Ylin johto 1,3 1, % 9

10 2.3 Työtehtävien kirjo on erittäin laaja Pääasiallista työtehtävää kysyttiin hieman tarkemmalla luokituksella kuin aikaisempina vuosina. Uusina tehtäväryhminä kysymyksessä olivat Terveydenhuollon ja hyvinvoinnin asiantuntijatehtävät sekä Edunvalvonta. Näihin tehtäväryhmiin ei kuitenkaan YKL:n jäsenistä sijoittunut juuri kukaan. Kaiken kaikkiaan jäsenten tehtäväkirjo on hyvin laaja. Tutkimustehtävissä työskenteli reilu neljännes jäsenistä. Sen jälkeen yleisimpänä tehtäväryhmänä mainittiin ympäristösuojelu- ja tarkastustehtävät. Muuttujaluokitus ei kuvaa kovinkaan tarkasti YKL:n jäsenten työtehtäviä, koska niin moni jäsenistä joutui valitsemaan vastausvaihtoehdon muu tehtävä (kuvio 7). Kuvio 7. Työsuhteessa olevat pääasiallisen työtehtävän mukaan. Tutkimustehtävät Muu luonnontieteen alaan liittyvä tehtävä Ympäristönsuojelu- ja tarkastustehtävät Muu Hallinnolliset tehtävät, johtaminen Konsultointi Tuotekehitys- ja tekniset suunnittelutehtävät Opetus- ja koulutustehtävät Tiedotus/viestintä Neuvonta/asiakaspalvelu Tarkastustehtävät Edunvalvonta Käyttö- ja ylläpitotehtävät, tuotteiden valmistus Kaupalliset tehtävät kotimaassa Laatutehtävät, auditointi Terveydenhuollon ja hyvinvoinnin asiantuntijatehtävät 3,5 3,4 2,1 1,6 1,4 1,4 1,0 0,9 0,7 0,1 6,3 8,5 13,6 12,9 15,1 27, % 2.4 Yliopistolla tehdään pätkätöitä Jäsenkunnan taustatietoja koskevassa luvussa todettiin jo, että noin 26 prosenttia kaikista liiton jäsenistä työskenteli määräajaksi sovitussa työsuhteessa. Työsuhteisista laskettuna määräaikaisia on suurempi osuus (29 %). Yliopistolla toimivista valtaosa eli 75 % oli määräaikaisia. Muilla sektoreilla osuudet jäivät selvästi matalammiksi: kuntasektorilla määräaikaisia oli 38 % ja valtiolla 22 %. Yksityisellä sektorilla määräaikaisten osuus oli selvästi matalin, noin 16 %. Määräaikaiset työsuhteet ovat kaikilla sektoreilla yleisempiä naisilla kuin miehillä. Keskimäärin naisista 37 prosenttia ja miehistä 19 prosenttia oli määräaikaisessa työsuhteessa (kuvio 8). Sekä miehillä että naisilla määräaikaisuus oli yleisintä yliopistoissa työskentelevillä. Määräaikaisten osuus oli alhaisin yksityisen sektorin miehillä, noin 11 prosenttia. 10

11 Kuvio 8. Määräaikaisten työntekijöiden osuus sukupuolen ja työnantajasektorin mukaan. Kaikki Yliopisto Nainen Kunta Mies Valtio Yksityinen % 2.5 Johtoportaalla pisimmät työviikot Kokoaikaisessa työssä oli noin 95 prosenttia eli vain noin viisi prosenttia jäsenistä teki osa-aikatöitä. Osaaikaista työviikkoa tekevät olivat lähes yksinomaan naisia: osa-aikatyössä oli seitsemän prosenttia naisista ja vain kaksi prosenttia miehistä. Osa-aikaisten todellinen työaika oli keskimäärin noin 29 tuntia viikossa, kun sopimukseen kirjattu tai muuten sovittu työtuntien keskiarvo oli pari tuntia vähemmän eli 27 tuntia viikossa. Kokoaikaisesti työskentelevät ilmoittivat työsopimuksessa määritellyksi työajaksi keskimäärin 37.1 tuntia, ja todellinen työviikko venyi kesimäärin noin kaksi tuntia sovittua pidemmäksi. Työaikaa koskevissa vastauksissa oli joitakin ristiriitaisuuksia: osa kokoaikaisesti työskentelevistä ilmoitti yllättävän alhaisia viikkotuntimääriä. Vaikka kysymyksessä tiedusteltiin tuntimääriä viikkotasolla, osa vastaajista oli selvästi vastannut yhden päivän työtunnit. Nämä vastaukset korjattiin viikkotasolle. Lisäksi työaikaa koskeviin kysymyksiin liittyi myös osittaiskatoa, eli läheskään kaikki vastaajat eivät osanneet vastata tuntimääriä koskeviin kysymyksiin. Epätarkkuuksista huolimatta tulokset antavat suhteellisen luotettavan kuvan jäsenistön viikoittaisista työajoista. Työnantajasektorien mukaisessa tarkastelussa ei työviikkojen pituudessa ollut juurikaan eroja (kuvio 9). Hieman keskimääräistä lyhyemmät työviikot vaikuttaisivat olevan valtiolla ja kuntasektorilla, noin 38.5 tuntia viikossa. Yksityisissä yrityksissä työviikon todellinen pituus lähenteli 40 tuntia Sen sijaan verrattaessa työviikkojen pituutta toimiasemittain, korostuivat organisaatioiden ylimmässä johdossa olevien pidemmät työviikot. Toimihenkilö- tai perustason asiantuntijatehtävissä toimivien työviikot olivat lähes tunnin keskimääräistä lyhyemmät, kun taas johdossa työviikot venyivät useita tunteja keskimääräistä pidemmiksi (kuvio 10). 11

12 Kuvio 9. Todellinen työaika viikossa työnantajasektorin mukaan, kokoaikaisesti työskentelevät. Yksityinen 39,7 Yliopisto 39,4 Kaikki 39,0 Valtio 38,7 Kunta 38, tuntia / viikossa Kuvio 10. Kokoaikaisten todellinen työaika viikossa toimiaseman mukaan. Johto 43,5 Ylin johto 41,4 Yl. keskijohto 41,0 Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät 40,6 Opettaja 39,9 Al. keskijohto Vaativat asiantuntijatehtävät Kaikki 39,1 39,0 39,3 Toimihenkilö 38,4 Asiantuntijatehtävät 38, tuntia / viikossa 2.6 Ylityöt korvataan vapaana Yli puolet ylitöitä tehneistä ilmoitti voivansa pitää tehdyt ylityötunnit ns. yhden suhde yhteen mallin mukaisesti vapaana ilman korotuksia. Joka neljäs ilmoitti, että ylitöitä ei korvata lainkaan tai niiden oletetaan jo sisältyvän peruspalkkaan (kuvio 11). Joka kymmenes sai korvauksen ylitöistä korotettuna vapaana. Lähes yhtä moni ilmoitti saavansa ylityökorvaukset osittain vapaana. Työaikalakien, virka- tai työehtosopimuksen mukaiset korvaukset korotettuna rahana sai vain murto-osa ylitöiden tekijöistä. 12

13 Ylitöiden korvaamista koskevassa kysymyksessä vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja. Kuviossa 11 esitetty jakauma on laskettu näiden vaihtoehtojen yhteenlasketusta määrästä. Mukana kuviossa eivät ole ne henkilöt, jotka eivät olleet tehneet ylitöitä tai jotka eivät osanneet sanoa ylitöiden korvaamisesta. Kuvio 11. Ylitöiden korvaaminen. ilman korotuksia vapaana (1:1) 55,5 ylitöitä ei korvata, sisältyvät peruspalkkaan 27,1 korvataan korotettuna vapaana 10,4 ilman korotuksia osittain vapaana 7,5 korvataan korotettuna rahana 4,6 ilman korotuksia rahana (1:1) 2,7 kuukausittainen korvaus, arvio 0,8 ilman korotuksia osittain rahana 0, % 2.7 Työmatkapäivät ja niiden korvaaminen Työasioissa matkustaviksi tulkittiin ne, jotka ilmoittivat lomakkeella matkustavansa vähintään yhden työpäivän vuoden aikana. Työmatkustamisessa ja sen korvausperiaatteissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosien aikana. Työmatkoja tekeville kertyi vuoden aikana keskimäärin 18.8 (mediaani 10 matkatyöpäivää) päivärahaan oikeuttavaa matkatyöpäivää kotimaassa ja 12.1 (mediaani 6 pv) päivää ulkomailla. Vähintään yhden kotimaan matkatyöpäivän ilmoitti 90 prosenttia työssä olevista. Ulkomaille suuntautuvia työmatkoja ilmoitti tekevänsä 52 prosenttia jäsenistä. Kaksi kolmesta (65 %) ilmoitti, että matka-aikaa ei korvata tai sen katsotaan sisältyvän peruspalkkaan. Jos työmatka-aika korvattiin jotenkin, niin yleisin korvauksen muoto oli korottamattomat vapaapäivät. Noin 15 % työasioissa koti- tai ulkomailla matkustavista ilmoitti saavansa menetetyn ajan kokonaan vapaana. Osittaisena vapaana työmatkaan kulunut aika korvattiin noin viidelle prosentille. Joka kymmenes (9 %) vastaaja ei tiennyt, kuinka työasioissa matkustaminen säännöllisen työajan ulkopuolella korvataan. 13

14 3 JÄSENKUNNAN PALKKAUS LOKAKUUSSA 2011 Tässä luvussa esitetään tietoja jäsenkunnan palkkauksesta ja sen muutoksista. Lisäksi raportoidaan tietoja luontoiseduista ja tulospalkkauksesta. Palkkatarkasteluissa aineisto rajattiin ainoastaan niihin jäseniin, jotka vastasivat työskennelleensä työsuhteessa kokoaikaisesti. Tarkasteltava ansiokäsite kuvaa maksettuja kokonaisansioita lokakuussa 2011 sisältäen luontoisetujen yhteenlasketun verotusarvon sekä muut palkkaan kuuluvat ja lokakuuhun kohdentuvat lisät (esim. provisiot). Sen sijaan mahdolliset ylityökorvaukset, lomarahat tai omaisuustulot eivät sisälly kuukausiansioihin. Taulukoissa on käytetty tilastollisina tunnuslukuina palkan aritmeettista keskiarvoa (keskipalkka) sekä ns. fraktiileja, joita ovat F10, F25, F50 (mediaani), F75 ja F90. Kun jonkin ryhmän vastaajien tiedot asetetaan palkan suuruuden mukaan järjestykseen, niin alle F90 palkkaa ansaitsevia on 90 prosenttia ja tätä enemmän ansaitsevia 10 prosenttia ryhmästä. F90:n ja F10:n rajaamalle tuloalueelle sijoittuu siis 80 prosenttia ryhmän palkansaajista. Mediaanipalkkaa (F50) vähemmän ja enemmän ansaitsevia on yhtä paljon. 3.1 Jäsenten kokonaisansiot euroa kuukaudessa Taulukossa 3 tarkastellaan kaikkien 4L-liitojen jäsenten kokonaispalkkojen tasoa ja jakaumaa. Kaikkien 4L-liittojen jäsenten keskipalkka oli euroa kuukaudessa. Palkkojen hajonta on melko suuri, sillä parhaiten ansaitseva kymmenys tienasi noin kolme tuhatta euroa enemmän kuin mihin heikoiten ansaitseva kymmenys enimmillään ylsi. Palkkavertailussa korkein palkkataso oli Metsänhoitajaliiton jäsenillä, joiden keskiansiot olivat noin euroa kuukaudessa. Keskipalkalla mitattuna matalin palkkataso oli YKL:n jäsenillä. Kaikkien neljän liiton jäsenten mediaanipalkka asettui euron tasolle. Taulukko 3. Kokonaisansiot lokakuussa 2011 ammattiliiton jäsenyyden mukaan. Kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2011, euroa/kk n Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 Agronomiliitto LAL Metsänhoitajaliitto YKL Kaikki YKL:n jäsenet ansaitsivat keskimäärin euroa kuukaudessa. Parhaiten ansaitseva kymmenys ylsi vähintään euroon kuukaudessa, kun taas yksi kymmenestä ansaitsi korkeintaan euroa kuukaudessa. Jäsenkunnan mediaanipalkka oli euroa kuukaudessa eli joka toinen liiton jäsenistä jäi ko. palkkatason alapuolelle. 3.2 Valtiolla korkein palkkataso, yliopistossa matalin Jäsenkunnan palkkatasossa on eroja eri työnantajasektorien välillä. Keskimäärin korkeimpiin ansioihin ylsivät valtion virastoissa ja laitoksissa työskentelevät jäsenet. Heidän keskipalkkansa oli noin euroa kuukaudessa. Puolet valtiolla toimivista jäsenistä ansaitsee euroa kuukaudessa ja parhaiten ansaitseva kymmenys (F90) yltää vähintään euron kuukausiansioihin. Myös yksityisissä yrityksissä toimivista jäsenistä parhaiten ansaitseva kymmenys tienaa vähintään euroa kuukaudessa. Matalin ansiotaso oli yliopiston työntekijöillä, joiden keskimääräiset kokonaisansiot jäivät alle euroon kuukaudessa (taulukko 4). 14

15 Taulukko 4. Jäsenten kokonaisansiot lokakuussa 2011 työnantajasektorin mukaan. Kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2011, euroa/kk n Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 Kunta ja kuntayhtymä Valtio Yksityinen Yliopisto Total Taulukossa 5 tarkastellaan kokonaisansioita siten, että toiseksi ulottuvuudeksi on valittu työsuhteen määräaikaisuus. Taulukosta nähdään, että vakituisessa työsuhteessa olevat ansaitsevat määräaikaisia työntekijöitä enemmän kaikilla työnantajasektoreilla. Keskimäärin määräaikaisten kokonaispalkat ovat noin 74 prosenttia vakituisten kokonaisansioista. Taulukko 5. Jäsenten kokonaisansiot työnantajasektorin ja työsuhteen pysyvyyden mukaan. Vakituinen N Keskipalkka F10 F50 F90 Kunta Valtio Yksityinen Yliopisto Yhteensä Määräaikainen N Keskipalkka F10 F50 F90 Kunta Valtio Yksityinen Yliopisto Yhteensä Taulukossa 6 esitetään erikseen tehtäväkohtaisen ja henkilökohtaisten palkanosan keskiarvot ja jakauma kuntasektorin työntekijöillä. Osa kyselyyn vastanneista ilmoitti ainoastaan kokonaisansiot erittelemättä palkkausta tarkemmin eri palkanosiin. Taulukoissa esitetyt luvut on laskettu niiden henkiöiden vastauksista, jotka erittelivät lomakkeella palkkatietonsa. Taulukko 6. Tehtäväkohtainen palkka ja henkilökohtainen palkanosa kuntasektorilla. N Keskiarvo F10 F25 F50 F75 F90 Tehtäväkohtainen palkanosa Henkilökohtainen palkanosa

16 3.3 Jäsenkunnan kokonaisansiot nousivat vuodessa noin 3 % Koko palkansaajakunnan ansiokehitystä voidaan arvioida Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin perusteella. Tilastokeskuksen mukaan palkansaajien säännöllisen työajan ansiot nousivat vuoden 2011 kolmannella vuosineljänneksellä (heinä syyskuu) 3,0 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Ansiokehitys oli samalla tasolla eri työnantajasektoreilla (kunta 3,1 %, valtio 3,0 % ja yksityinen 2,9 %). Taulukossa 7 tarkastellaan keskipalkkojen muutosta liittojäsenyyden ja työnantajasektorin mukaan. Yksityinen sektori sisältää myös neuvontasektorin palkansaajien palkkatiedot. Kaikilla 4L-liittojen palkansaajilla palkkataso nousi eniten yliopistossa (3,5 %) ja valtiosektorilla (2,5 %). Kuntasektorilla ansiot nousivat hieman tätä vähemmän (1,8 %). Yksityisellä sektorilla ansiokehitys oli selvästi maltillisempaa, reilu puolen prosentin tasoa. Liitto- ja sektorikohtaisesti keskipalkkojen muutoksella mitatut ansiokehitysprosentit vaihtelevat suuresti. Yhden tutkimusvuoden perusteella tehtyihin ansiokehitystarkasteluihin liittyy merkittävää epävarmuutta, joka korostuu lukumääräisesti pienissä ryhmissä. Yhden vuoden kyselytutkimusaineiston perusteella ei voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätelmiä ansioiden kehittymisestä. Epävarmuuden taustalla on mm. se, että kyselytutkimuksiin vastaavat joka vuosi eri henkilöt. YKL:n jäsenten keskipalkat nousivat 3,2 % edellisestä vuodesta. Eniten ansiokehitystä oli nähtävissä yliopistoissa ja valtiosektorilla. Yliopiston poikkeuksellisen suuren ansiokehitysprosentin taustalla lienee vastaajakunnan rakenteessa tapahtuneet muutokset. Yksityisissä yrityksissä toimivien jäsenten palkat nousivat 2,2 %. Kunnissa toimivien jäsenten keskipalkkojen muutos oli muista sektoreita maltillisempaa (taulukko 7). Taulukko 7. Keskipalkkojen muutos vuosina ammattiliiton jäsenyyden ja työnantajasektorin mukaan. Kaikki 4L-jäsenet. Kunta Valtio Yksityinen Yliopisto Yhteensä Agronomiliitto 4,8-1,2 0,4 0,6 0,6 LAL 0,3 5,0 1,6 4,4 2,0 Metsänhoitajaliitto 5,2 4,6 1,0-0,6 3,0 YKL 1,2 3,7 2,2 7,0 3,2 Kaikki 1,8 2,5 0,7 3,5 1,2 3.4 Työpuhelin yleisin luontoisetu Kyselylomakkeella tiedusteltiin myös luontoisetujen yhteenlaskettua verotusarvoa. YKL:n jäsenkunnasta joka viidennellä (19 %) osa palkasta maksetaan jonakin luontoisetuna (esim. puhelinetu tai työsuhdeauto). Yksityisellä sektorilla luontoisedun verotusarvon ilmoitti 53 prosenttia jäsenistä, kun taas kunnissa (22 %) valtiolla (5 %), ja yliopistolla (3 %) luontoisetujen maksaminen oli varsin harvinaista. Niillä henkilöillä, joilla oli jotain luontoisetuja, sen keskimääräinen suuruus oli 92 euroa. Luontoisetujen jakauman tarkastelu osoittaa, että joka toisella luontoisetuna oli vain puhelinetu (luontoisetujen mediaani 20 euroa). Joka neljännellä (F75) luontoisedun suuruus oli vähintään 50 euroa ja joka kymmenennellä (F90) vähintään 200 euroa kuukaudessa. 3.5 Joka neljäs tulospalkkauksen piirissä 16

17 Reilu neljännes (27 %) työllisestä jäsenkunnasta ilmoitti olevansa tulospalkkiojärjestelmän piirissä. Tulospalkkaus oli yleisempää miehillä kuin naisilla: miehistä 31 ja naisista 25 prosentille maksettiin palkkioita työnantajan tekemän tuloksen perusteella. Sektoreittain tarkasteltuna tulospalkkiot olivat yleisimpiä valtiolla (32 %) ja yksityisen sektorin (29 %) työpaikoilla. Kuntasektorillakin toimivista joka neljäs (26 %) ilmoitti olevansa tulospalkkioiden piirissä. Sen sijaan yliopistolla (10 %) tulospalkkiot olivat selvästi harvinaisempia. Sukupuolten ja sektorien väliset erot ovat olleet samansuuntaisia myös aikaisempina vuosina. Lähes joka kolmas (30 %) tulospalkkauksen piirissä olevista kuitenkin vastasi, että heidän organisaatiossaan ei makseta tulospalkkioita vuoden 2010 tuloksen perusteella. Vastaava osuus oli hieman pienempi (24 %) vuotta aikaisemmin. Kuusi kymmenestä (57 %) ilmoitti saavansa tulospalkkion myös tänä vuonna. Noin 14 % vastaajista ei vielä kyselyvaiheessa tiennyt, tullaanko heille maksamaan tulospalkkiota vuoden 2010 tuloksen perusteella. 4 EPÄVARMUUS TYÖPAIKALLA JA TYÖTTÖMYYSKOKEMUKSET 4.1 Oma tilanne työpaikalla nähdään valoisampana kuin työpaikan yleinen tilanne Oman tilanne nähdään suhteellisesti vakaampana kuin työpaikan yleinen tilanne (kuvio 12). Lähes 40 prosenttia liiton jäsenistä piti omaa tilannettaan lähitulevaisuudessa vakaana, kun vastaava osuus työpaikan yleisen tilanteen kohdalla oli 24 %. Irtisanomisten ja lomautusten todennäköisyyttä pidetään yhtä mahdollisina. Vain harva uskoi vähennystoimenpiteiden osuvan omalle kohdalle: irtisanotuksi tulemista piti mahdollisena tai todennäköisenä seitsemän prosenttia jäsenistä, lomautuksia yhtä moni. Kuvio 12. Oma tilanne työpaikalla ja yleinen tilanne työpaikalla oman näkemyksen mukaan. Vakaa Melko vakaa Lomautus on mahdollinen 6 9 Lomautus on todennäköinen 2 1 Työpaikan tilanne yleisesti Irtisanominen on mahdollinen 4 7 Oma tilanne Irtisanominen on todennäköinen 3 3 En osaa sanoa % 4.2 Yliopistolla koetaan eniten epävarmuutta, vakain tilanne kunnissa ja valtiolla 17

18 Työpaikalla koettu epävarmuus vaihtelee työmarkkinoiden eri sektoreilla ja toimialoilla. Tätä vaihtelua on havainnollistettu kuvioissa 13-14, jossa tarkastellaan 4L-liittojen (pl. LAL) jäsenten vastauksia. Tarkasteluissa työpaikan tai omaa lähitulevaisuuden tilannetta kuvaavat muuttujat on luokiteltu uudestaan kolmeen luokkaan: vakaa, melko vakaa ja epävarma. Viimeiseen luokkaan on yhdistetty vaihtoehdot irtisanomiset/lomautukset ovat mahdollisia/todennäköisiä. Epävarmimmaksi oman lähitulevaisuuden tilanteensa kokivat yliopistoissa työskentelevät (kuvio 13). Heistä yli kolmannes piti irtisanomisia tai lomautuksia omalla kohdalla mahdollisena tai todennäköisenä. Muilla sektoreilla vastaava osuus oli alle viidennes. Vakaimmaksi oman tilanteensa kokivat kuntien ja kuntayhtymien sekä valtion palveluksessa olevat henkilöt. Sektorien välistä eroa selittänee, ainakin osittain, määräaikaisten työsuhteiden yleisyydessä havaitut erot. Yliopistolla määräaikaisia on suhteellisesti eniten ja tämä saattaa heijastua myös yleisinä epävarmuuden kokemuksina varsinkin, jos oman työsuhteen jatkumisesta nykyisen määräaikaisuuden jälkeen ei ole tietoa. Kuvio 13. Oma tilanne lähitulevaisuudessa sektorin mukaan. Kaikki 4L-liittojen (pl. LAL) työsuhteiset jäsenet. Yhteensä Yliopisto Yksityinen Valtio Kunta % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Vakaa Melko vakaa Epävarma Edellä havaitut erot vain korostuivat, kun vastaajia pyydettiin arvioimaan oman työpaikkansa yleistä tilannetta. Yliopistolla toimivista vain joka kymmenes piti tilannetta vakaana ja joka toinen melko vakaana. Muilla sektoreilla vastaavat osuudet olivat huomattavasti suurempia. Kaikilla sektoreilla oli nähtävissä se, että oma tilanne nähtiin työpaikan yleistä tilannetta vakaampana. Todennäköisesti työpaikoilla henkilöstöä mahdollisesti koskevat vähennystoimenpiteet (irtisanomiset, lomautukset) kohdistetaan muihin kuin korkeasti koulutettuihin henkilöstöryhmiin ja tämä heijastuu myös tämän tutkimuksen vastaajien näkemyksiin (kuvio 14). 18

19 Kuvio 14. Työpaikan yleinen tilanne lähitulevaisuudessa sektorin mukaan. Kaikki 4L-liittojen (pl. LAL) työsuhteiset jäsenet. Yhteensä Yliopisto Yksityinen Valtio Kunta % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Vakaa Melko vakaa Epävarma 4.3 Monella toimialalla vähemmistö näkee työpaikkansa tilanteen vakaana Kuviossa 15 on tarkennettu kuvaa työpaikalla koetusta epävarmuudesta tarkastelemalla erikseen yksityisen sektorin vastaajia toimialoittain. Kuviossa toimialat on järjestetty siten, että ylimpänä ovat ne toimialat, joissa työpaikan tilanne koetaan vakaimmaksi ja alimpana kuviossa ovat ne toimialat, joissa työpaikan yleinen tilanne näyttäytyy vastaajille kaikkein epävarmimpana. Kaupan alalla, elintarvike- ja kemianteollisuudessa sekä rahoitustoiminnan toimialalla työskentelevät näkivät työpaikkansa lähitulevaisuudessa vähiten epävarmuutta. Monella toimialalla tilanne oli päinvastainen. Esimerkiksi metsäaloilla tai neuvonnassa alle puolet kokivat työpaikkansa tilanteen lähitulevaisuuden vakaaksi tai melko vakaaksi. 19

20 Kuvio 15. Työpaikan yleinen tilanne lähitulevaisuudessa toimialan mukaan. Kaikki 4L-liittojen yksityisellä sektorilla (pl. LAL, yliopisto) toimivat työsuhteiset jäsenet. Kauppa Elintarviketeollisuus Kemianteollisuus Rahoitustoiminta Yksityinen järjestö Suunnittelu- ja konsulttiala Muu yksityinen Muu palveluala Tietojenkäsittelypalvelut Muu teollisuus Vakuutustoiminta Lääketeollisuus Tietoliikenne Rakentaminen Metalliteollisuus Yksityinen laboratorioala Metsäteollisuus Neuvonta Metsäkeskus/Tapio % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Vakaa Melko vakaa Epävarma 4.4 Työttömyyskokemuksia 60 % jäsenistä Tutkimusajankohtana työttömänä oli vain noin neljä prosenttia liiton jäsenistä. Kun tarkastellaan koko työuran aikaisia työttömyyskokemuksia, huomataan, että työttömyys on tuttua paljon laajemmalle jäsenjoukolle. Tutkimuksessa tiedusteltiin työttömyyskokemuksia sekä työttömyysjaksojen lukumääränä että työttömyyden yhteenlaskettuna kestona. Kokonaan ilman työttömyyskokemuksia oli selvinnyt vain noin 40 % jäsenkunnasta. Osuus on selvästi alhaisempi kuin koko 4L-jäsenkunnassa keskimäärin. Joka neljännellä YKL:n jäsenellä oli ollut yksi työttömyysjakso ja 15 % jäsenistä oli ollut työttömänä kaksi kertaa. Yli kolme erillistä työttömyysjaksoa läpikäyneitäkin oli jäsenkunnassa 10 prosenttia, mikä on tuplasti enemmän kuin 4L-liittojen jäsenistössä keskimäärin (kuvio 16). Joka kuudes YKL:n jäsen oli ollut työuransa aikana yhteensä vähintään vuoden työttömänä (kuvio 17). Koko 4L-jäsenistössä osuus oli pienempi, noin 13 %. Työttömänä olleista suurimman ryhmän muodostavat ne, joilla työttömyyttä on mahtunut työuralle yhteensä 1-3 kuukauden verran. 20

21 Kuvio 16. Työttömyysjaksojen lukumäärä työuran aikana. 100 % 90 % 80 % 10,4 6,1 14,5 5,5 4,1 11,0 Yli % 26, % 50 % 28, % 0 30 % 52,6 20 % 41,0 10 % 0 % YKL Kaikki 4L-alat Kuvio 17. Kuinka pitkään olet ollut työttömänä työurasi aikana? 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 2,0 1,2 4,2 5,5 7,5 9,1 9,1 13,7 9,5 10,2 13,3 Yli 5 v Yli 2 5 v Yli 1 v- 2 v Yli 6 kk 12 kk 50 % 15,7 5,7 Yli 3 kk 6 kk 40 % 5,2 1-3 kk 30 % 20 % 38,6 49,5 Alle kuukausi En lainkaan 10 % 0 % YKL Kaikki 4L-alat 21

22 5 VASTAVALMISTUNEET TYÖMARKKINOILLA 4L-liitot ovat aikaisemmin tutkineet vastavalmistuneiden työllistymistä ja palkkausta omalla erillisellä tiedonkeruulla, joka on toteutettu vuosittain huhtikuussa. Vastavalmistuneiden tutkimus on perinteisesti kohdennettu edellisen vuoden aikana yliopistollisen perustutkinnon suorittaneille, joilla oli näin ollen kyselyajankohtana kulunut 4-16 kuukautta valmistumisesta. Vuonna 2011 erillistä vastavalmistuneiden tutkimusta ei toteutettu, vaan osana koko jäsenkunnan työmarkkinatutkimusta tiedusteltiin vuosina 2010 ja 2011 valmistuneilta kohdennetusti työttömyyskokemuksista sekä koulutuksen ja nykyisen työn vastaavuudesta. Luonnollisesti käytettävissä oli myös kaikki työmarkkinatutkimuksen muuttujat. Tässä raportissa vastavalmistuneiksi määriteltiin kaikki ne jäsenet, jotka olivat valmistuneet vuosien 2010 ja 2011 aikana. Tämän ryhmän työmarkkinoille sijoittumista ja palkkausta tarkastellaan mm. valmistumisvuoden mukaan. Liittokohtaisia tuloksia verrataan kaikkiin 4L-liittojen jäsenten vastauksiin. Palkkatiedot on raportoitu erillisessä palkkatilastossa. Työmarkkinatutkimukseen vastasi yhteensä 334 vastavalmistunutta 4L-liitoista. Vastanneista 108 oli suorittanut perustutkinnon vuonna 2011 ja 226 henkilöä vuonna Kun vastaajien sukupuoli- ja ikärakenne korjataan koko perusjoukkoa edustavaksi, vastaajat edustavat kaikkiaan 793 vastavalmistunutta. Vastannet jakautuivat 4L-liittojen kesken seuraavasti (suluissa koko perusjoukon estimoitu koko): Agronomiliitto: 90 vastaajaa (N=203) Luonnontieteiden akateemisten liitto: 102 vastaajaa (N=244) Metsänhoitajaliitto: 66 vastaajaa (N=141) Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto: 76 vastaajaa (N=205) Kaikista 4L-liittojen vastavalmistuneista jäsenistä oli naisia 75 % ja heidän keski-ikänsä oli 28,4 vuotta. YKL:n jäsenistä naisten osuus oli keskimääräistä suurempi (85 %) ja heidän keski-ikänsä oli myös hieman keskimääräistä matalampi, 28.1 vuotta. 5.1 Vastavalmistuneiden tilanne lokakuussa 2011 ja työttömyyskokemukset Vakituisen työpaikan löytäminen tutkinnon suorittamisen jälkeen on erittäin hankalaa. Vain joka neljäs YKL:n jäsen, joka oli valmistunut vuosien 2010 ja 2011 aikana, oli vakituisessa työsuhteessa tutkimusajankohtana. Määräaikaisia oli noin 60 %. YKL:n jäsenet poikkesivat koko 4L-jäsenkunnasta, jossa määräaikaisten osuus oli huomattavasti matalampi ja vakituisessa työsuhteessa olevien selvästi korkeampi. Työssä olevia oli kuitenkin YKL:n jäsenistössä suhteellisesti yhtä paljon kuin vertailuryhmässä. Sen sijaan työttömien osuus oli YKL:n jäsenistössä keskimääräistä suurempi eli 14 % (kuvio 18). Vain reilu 40 prosentilla YKL:n vastavalmistuneista ei ollut lainkaan työttömyyskokemuksia (kuvio 19). Joka neljäs liiton jäsen oli ehtinyt valmistumisensa jälkeen olla työttömänä vähintään puolen vuoden verran. Puoli vuotta tai sitä pidempään työttömänä olleiden osuus oli tuplasti suurempi kuin kaikilla 4Lliittojen jäsenillä. Suurimmalla osalla työttömänä olleista oli takana vain yksi työttömyysjakso. Kahdella kolmesta (68 %) vastavalmistuneesta oli ensimmäinen työpaikka valmiina heti valmistumisen jälkeen, joten varsinaiseen työnhakuun ei tarvinnut ryhtyä. 22

23 Kuvio 18. Vastavalmistuneiden työmarkkinatilanne lokakuussa % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Muut Työtön/työvoimapoliittisessa koulutuksessa Apurahalla Äitiys/vanhempainvapaalla tai hoitovapaalla Määräaikainen 20 % Vakituinen 10 % % YKL Kaikki 4L-alat Kuvio 19. Kuinka pitkään olet ollut yhteensä työttömänä työurasi aikana? 100 % 90 % Yli 6 kk 80 % 70 % Yli 3 kk 6 kk 60 % kk 50 % 40 % 6 Alle kuukausi 30 % 55 En lainkaan 20 % % 0 % YKL Kaikki 4L-alat 5.2 Vastavalmistuneet työelämässä Vastavalmistuneiden työhön sijoittumista tarkastellaan kuviossa Tarkastelussa ovat mukana vain ne vastavalmistuneista, jotka ilmoittivat olleensa työssä joko määräaikaisessa tai vakituisessa työsuhteessa. Toimiasemaa kuvaavaa muuttujaa jouduttiin karkeistamaan kolmeen luokkaan pienen havaintomäärän takia. Eritasoiset asiantuntijatehtävät niputettiin yhteen, samoin eritasoiset johtotehtävät. Opettajia tarkastellaan osana toimihenkilöiden ryhmää. YKL:n vastavalmistuneista jäsenistä ei juuri kukaan ollut edennyt johtotehtäviin. Koko 4L-jäsenistössä johtoon kuuluvia oli harvempi kuin joka 23

24 kymmenes. Koko 4L-jäsenistöön verrattuna YKL:n jäsenet tekivät harvemmin toimihenkilötasoisia tehtäviä. Asiantuntijat muodostavat selvästi suurimman ryhmän (kuvio 20). Yksityiset yritykset ovat tärkein YKL:n vastavalmistuneiden jäsenten työllistäjä: yrityksissä työskentelee 44 % vastavalmistuneista. Kunta- ja valtiosektorin osuus on YKL:n jäsenillä keskimääräistä suurempi ja yliopistojen keskimääräistä pienempi (kuvio 21). Kuvio 20. Vastavalmistuneet toimiaseman mukaan lokakuussa % 90 % 80 % Toimihenkilöt, opettajat 70 % 60 % 50 % Asiantuntijat 40 % % 20 % Johto 10 % 0 % 3 YKL 8 Kaikki 4L-alat Kuvio 21. Vastavalmistuneet sektorin mukaan lokakuussa % 90 % 80 % Yliopisto 70 % 60 % 44 Yksityinen 50 % % Valtio 30 % % % 0 % 19 YKL 11 Kaikki 4L-alat Kunta ja kuntayhtymä 24

25 5.3 Nykyiset työtehtävät koulutuksen mukaisia - ainakin osittain Vastavalmistuneilta tiedusteltiin vielä erikseen nykyisen työn ja koulutuksen vastaavuutta. Lähes kaikki vastanneet olivat sitä mieltä, että nykyiset työtehtävät vastaavat, ainakin osittain, omaa koulutustasoa ja koulutusalaa. YKL:n jäsenten vastausjakaumat noudattelivat hyvin pitkälle kaikkien 4L-liittojen jäsenten vastauksia (kuviot 22 ja 23). Kuvio 22. Vastaako nykyinen työtehtäväsi vaatimustasoltaan koulutustasoasi? 100 % % Ei lainkaan 80 % % 60 % Osittain 50 % 40 % 30 % Kokonaan 20 % 10 % 0 % YKL Kaikki 4L-alat Kuvio 23. Vastaako nykyinen työtehtäväsi koulutusalaasi? 100 % % Ei lainkaan 80 % % 60 % Osittain 50 % 40 % 30 % Kokonaan 20 % 10 % 0 % YKL Kaikki 4L-alat 25

26 6 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TIETOJEN LUOTETTAVUUS Raportissa esitetään YKL:n työikäiselle jäsenkunnalle tehdyn työmarkkinatutkimuksen perustuloksia. Tutkimuksen perusteella tarkasteltiin liiton jäsenkunnan sosiodemografista rakennetta, työmarkkinoille sijoittumista, palkkausta ja työaikoja. Tutkimuksen tiedot koskevat lokakuuta Lisäksi raportissa tarkastellaan erikseen vuosien 2010 ja 2011 aikana valmistuneita. Työmarkkinatutkimus toteutettiin sähköisesti internet-kyselynä ja tiedonkeruussa käytettiin Digium oy:n sähköisen tiedonkeruun työkalua. Liiton rekisteristä poimittiin työikäisen jäsenistön sähköpostiosoitteet, ja heille lähetettiin linkki sähköiseen lomakkeeseen. Sähköisen kyselylomakkeen postitusta varten kohdehenkilöiden sähköpostiosoitteet poimittiin liittojen jäsenrekisteristä. Sähköpostiosoite löydettiin ja tutkimuslomakkeet saatiin lähetettyä sähköisesti henkilölle (93 % koko perusjoukosta). Tiedonkeruu käynnistettiin lokakuun 30. päivä. Vastaamattomille lähetettiin kolme erillistä muistutusviestiä, ja kysely suljettiin 9. päivänä joulukuuta. Työmarkkinatutkimuksen vastausaktiivisuuden laskeva trendi saatiin tänä vuonna taitettua. Keskimäärin kerätty aineisto edustaa noin 37 prosenttia koko perusjoukosta ja noin 40 % kyselyn saaneista. Vastausaktiivisuutta voidaan pitää kohtuullisena, varsinkin kun vuotta aikaisemmin saatiin kokoon aineisto, joka oli alle 30 % koko perusjoukosta. Parantuneeseen vastausaktiivisuuteen on ollut varmasti vaikuttamassa liittojen aktiivinen ennakkoviestintä ja markkinointi tutkimukseen liittyen. Tällä linjalla on hyvä jatkaa myös tulevaisuudessa. Taulukossa 8 on arvioitu aineiston edustavuutta vastanneiden osuutena koko perusjoukosta. Aineistojen edustavuudessa on eroja liittojen välillä: kattavin aineisto on Metsänhoitajaliiton ja Agronomiliiton jäsenistössä. YKL:n jäsenkunnassa aineisto edustaa noin kolmannesta koko perusjoukosta. Viime vuoteen verrattuna edustavuus parani kaikkien liittojen kohdalla. Taulukko 8. Tutkimuksen perusjoukko ja aineiston edustavuus liitoittain. Perusjoukko Palautetut lomakkeet Vastanneiden osuus/ perusjoukko Agronomiliitto ,3 LAL ,3 Metsänhoitajaliitto ,5 YKL ,8 Yhteensä ,3 Työmarkkinatutkimuksen kyselylomakkeen rakenteeseen tehtiin joitakin muutoksia, jotka johtuivat lähinnä siitä, että tänä vuonna haluttiin kohdentaa kysymyksiä erikseen vuosien 2010 ja 2011 aikana valmistuneille. Vuosittain vaihtuvassa osiossa (ns. YTN-kysymykset) tiedusteltiin tarkennetusti työpaikan käytännöistä rekrytointi- ja irtisanomistilanteissa. Vastausjakaumista oli nähtävissä, että kysymykset eivät toimineet, sillä en osaa sanoa vastausten osuudet nousivat erittäin korkeiksi, jopa yli 70 % prosenttiin. Tästä syystä kysymysten vastausten tarkastelu jätettiin raportin ulkopuolelle. Aineiston luotettavuutta on parannettu tekemällä laskelmat kunkin liiton jäsenrekisterin tiedoin ikäluokittain ja sukupuolittain painotettuina. Painotettuina tehdyt laskelmat pakottivat vastaajien ja kaikkien tutkimuksen kohteena olleiden henkilöiden iän ja sukupuolen mukaiset jakaumat vastaamaan tarkasti toisiaan. Tämä menettely mahdollista myös sen, että raportissa esitetyillä lukumäärätiedoilla voidaan kuvata jäsenten kokonaismäärää eri ryhmissä. 26

27 LIITE 1. Jäsenet työnantajan toimialan ja sektorin mukaan. Työnantajan sektori Kunta ja kuntayhtymä Valtio Yksityinen Yliopisto Total Toimiala Elintarviketeollisuus Kauppa Kemianteollisuus Metalliteollisuus Metsäkeskus/Tapio Metsäteollisuus Muu palveluala Muu teollisuus Neuvonta Rahoitustoiminta Rakentaminen Suunnittelu- ja konsulttiala Tietojenkäsittelypalvelut Tietoliikenne Yksityinen järjestö Yksityinen laboratorioala Muu yksityinen Yliopisto Kunnallinen liikelaitos Muu kunta tai kuntayhtymä Opetus (yleissivistävä) Opetus (toinen aste) Opetus (amk) Valtio Valtion tutkimuslaitos Valtion liikelaitos Total

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy

Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Taloustutkimus Oy Helmikuu 2013 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet... 4 3. LAL:n jäsenkunnan toiminta

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2016 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 2011 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto. 22.1.2012 Real Stats Oy

Työmarkkinatutkimus 2011 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto. 22.1.2012 Real Stats Oy Työmarkkinatutkimus 2011 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto 22.1.2012 Real Stats Oy Sisältö 1 JÄSENKUNNAN TAUSTATIEDOT... 4 2 JÄSENET TYÖELÄMÄSSÄ... 6 2.1 Yksityiset yritykset merkittävin työllistäjä...

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Palkat nousivat NIUKASTI

Palkat nousivat NIUKASTI Palkat nousivat NIUKASTI Teksti Henna Laasonen Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa 2011 nousi 5 015 euroon. Mediaanipalkka oli 4 500 euroa kuukaudessa.

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 2010

Työmarkkinatutkimus 2010 Työmarkkinatutkimus 2010 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL ry 22.1.2011 Real Stats Oy Sisältö 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TULOSTEN EDUSTAVUUS...3 2 JÄSENKUNNAN TAUSTATIEDOT...4 3 SIJOITTUMINEN TYÖMARKKINOILLE...6

Lisätiedot

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007 KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/07 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-9247 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä liittomme

Lisätiedot

Yksityisen. sektorin. työmarkkina tutkimus

Yksityisen. sektorin. työmarkkina tutkimus Yksityisen sektorin työmarkkina tutkimus Akavan Erityisalat ry Toimittanut: Arja Ahola Taitto: Olli Luotonen Kannen taitto: Nanna Särkkä Kannen kuva: Delany Brendan / Comma Painotalo Auranen, Forssa 2009

Lisätiedot

YTN:n jäsenen kokovartalokuva 2016

YTN:n jäsenen kokovartalokuva 2016 YTN-datan esittely Esityksen sisältö Taustaa Palkkaus Tulospalkkaus Työaika, ylitöiden korvaaminen, matkapäivät ja matka-ajan korvaaminen Työsuhteen varmuus Yt-neuvottelut ja etujen leikkaus TAUSTAA Mikä

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007. Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007. Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007 Akavan Erityisalojen selvityksiä

Lisätiedot

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot.

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot. 28 työmarkkinaedunvalvonta Teksti: Teuvo Muhonen TEKin työmarkkinatutkimus Tulospalkkiot lievässä laskussa Tulospalkkioiden osuus kokonaisvuosiansioista oli viime vuonna 7,2 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Taloustutkimus Oy Helmikuu 203 2 Sisällys. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet... 4 3. YKL:n jäsenkunnan toiminta

Lisätiedot

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset vastauspolut työmarkkina-aseman mukaan (palkkatyössä olevat,

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014 Taloustutkimus Oy Maaliskuu 2015 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 Palvelualojen palkkatutkimuksen 2002 on tehnyt Palvelualojen ammattiliiton toimeksiannosta Tuomas Santasalo Ky. Tutkimukseen otettiin

Lisätiedot

Tero Ristimäki Talentian kuntapalkkatutkimus huhtikuu 2007 Talentian kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevien jäsenten palkkaus huhtikuussa 2007

Tero Ristimäki Talentian kuntapalkkatutkimus huhtikuu 2007 Talentian kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevien jäsenten palkkaus huhtikuussa 2007 Tero Ristimäki Talentian kuntapalkkatutkimus huhtikuu 2007 Talentian kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevien jäsenten palkkaus huhtikuussa 2007 Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset. Arttu Piri

Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset. Arttu Piri Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset Arttu Piri 1 Yleistä - Aineiston keruu sähköisesti 26.9. 14.10.12013 - Otos: Opiskelijajäsenet, poislukien 1.5.2013 jälkeen liittyneet - Otos

Lisätiedot

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 2 TUNTIPALKKATILASTO 4. neljännekseltä 2010 EK 2011 Sisältö 5 Tiivistelmä 6 Palkat nousivat

Lisätiedot

Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy

Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2014 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet... 4

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Palkansaajien mediaaniansio 2 928 euroa kuukaudessa vuonna 2013

Palkansaajien mediaaniansio 2 928 euroa kuukaudessa vuonna 2013 Palkat ja työvoimakustannukset 2014 Palkkarakenne 2013 Palkansaajien mediaaniansio 2 928 euroa kuukaudessa vuonna 2013 Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

Keskiansiot kasvaneet valtiolla työnantajasektoreista eniten vuosina 2003-2012

Keskiansiot kasvaneet valtiolla työnantajasektoreista eniten vuosina 2003-2012 Palkat ja työvoimakustannukset 2013 Palkkarakenne 2012 Keskiansiot kasvaneet valtiolla työnantajasektoreista eniten vuosina 2003-2012 Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kokoaikaisten palkansaajien

Lisätiedot

PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK:STA

PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK:STA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2014 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(5) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 17.9.2014 PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2002

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2002 Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus Jalkapalloilijan keskipalkka (luontoisetuineen) 23 691 21 73 5 1 15 2 25 Euroa Palkkatutkimus Pelaajayhdistys tekee vuosittain tutkimuksen jalkapalloilijoiden palkkauksesta.

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2014 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

Selvitys vuonna 2003 valmistuneiden luonnontieteilijöiden ja ympäristötieteilijöiden työmarkkinoille sijoittumisesta ja palkkatasosta

Selvitys vuonna 2003 valmistuneiden luonnontieteilijöiden ja ympäristötieteilijöiden työmarkkinoille sijoittumisesta ja palkkatasosta Selvitys vuonna 2003 valmistuneiden luonnontieteilijöiden ja ympäristötieteilijöiden työmarkkinoille sijoittumisesta ja palkkatasosta 16.8.2004 Jukka Vänskä Sisältö 1 JOHDANTO...3 2 VASTAVALMISTUNEIDEN

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Palkat nousivat teollisuuden työntekijöillä vajaan prosentin 7 Keskimääräinen

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2015 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO

OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2015 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO Tutkimusraportti Kirjoittanut Markus Mervola, avustanut Tuomas Lehikoinen Lokakuu Tekninen johdanto Tutkimuksen tarkoitus Agronomiliitto,

Lisätiedot

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 3 1.2 Henkilöstön määrä... 3 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 3 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014 Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014 Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Ansiot nousivat reilun prosentin lokakuusta 2013 syyskuuhun 2014 7 Keskimääräinen

Lisätiedot

Työmarkkina- tutkimus 2014. Nuutti Pursiainen

Työmarkkina- tutkimus 2014. Nuutti Pursiainen Työmarkkina- tutkimus 201 Nuutti Pursiainen Työmarkkinatutkimus 201 Nuutti Pursiainen Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry Mikonkatu 8 A, 000 Helsinki Puhelin 0 231 0350 www.yhteiskunta-ala.fi Taitto:

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2014

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2014 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA /15 Metalliteollisuuden palkkakehitys. nelj. YLEISTÄ PALKKARYHMITTÄISIÄ TIETOJA NIMELLISANSIOKEHITYS REAALIANSIOKEHITYS 3 MUUT ALAT 3 IDENTTISTEN HENKILÖT AUTOKAUPAN TOIMIHENKILÖT

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Huhtikuu 2008 DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL Tietoja saa lainata vain mikäli lähde mainitaan. RIL Palkkatutkimus 2007 2 (18) 1. Yhteenveto Yleistä Rakennus- ja kiinteistöalan diplomi-insinöörikuntaa

Lisätiedot

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011 TYÖMARKKINATUTKIMUS Yliopistoissa harjoitellaan suoriutumisen arviointia Teksti Henna Laasonen Kuvat istockphoto TEKin joulu tammikuussa toteutetussa työmarkkinatutkimuksessa kerättiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2004 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 14.4.2005 Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2004 Yleistä: Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa

Lisätiedot

Palkansaajien mediaaniansio suurin väkirikkaissa kunnissa

Palkansaajien mediaaniansio suurin väkirikkaissa kunnissa Palkat ja työvoimakustannukset 2016 Palkkarakenne 2014 Palkansaajien mediaaniansio suurin väkirikkaissa kunnissa Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan työpaikan sijaintikunnan koolla on yhteys

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä

Lisätiedot

Kilpailukieltosopimukset akavalaisilla. Akavan selvitys 2017

Kilpailukieltosopimukset akavalaisilla. Akavan selvitys 2017 Kilpailukieltosopimukset akavalaisilla Akavan selvitys 2017 Taustaa Akava selvitti keväällä 2017 kilpailukieltoehtojen yleisyyttä ja sisältöjä jäsenjärjestöjensä yrityksissä työskentelevien palkansaajajäsenten

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Palkkarakenneaineisto-otos Sisältökuvaus

Palkkarakenneaineisto-otos Sisältökuvaus Aineistokuvaus Palkkarakenneaineisto-otos Sisältökuvaus Palkkarakennetilaston aineistosta on poimittu tutkimuskäyttöön otos vuosilta 1995-2013. Palkkarakenneaineisto-otos sisältää yksityiskohtaisia tietoja

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Tilastotyöryhmän raportti rahoitusalan ansiokehityksestä tilastokaudella 2012 2013

Tilastotyöryhmän raportti rahoitusalan ansiokehityksestä tilastokaudella 2012 2013 Tilastotyöryhmän raportti rahoitusalan ansiokehityksestä tilastokaudella 2012 2013 Sisällys 1. Tilastotyöryhmän toimeksianto ja kokoonpano sekä raportin kulku... 1 2. Ansiokehitys lokakuusta 2012 lokakuuhun

Lisätiedot

Palkansaajien palkkaerot pienentyivät edelleen vuonna 2010

Palkansaajien palkkaerot pienentyivät edelleen vuonna 2010 Palkat ja työvoimakustannukset 2012 Palkkarakenne 2010 Palkansaajien palkkaerot pienentyivät edelleen vuonna 2010 Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kaikkien kokoaikaisten palkansaajien keskimääräinen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Ansiot kasvoivat vuonna 2009 nopeimmin Satakunnassa hitainta ansioiden kasvu oli Keski-Pohjanmaalla

Ansiot kasvoivat vuonna 2009 nopeimmin Satakunnassa hitainta ansioiden kasvu oli Keski-Pohjanmaalla Palkat ja työvoimakustannukset 2011 Palkkarakenne 2009 Ansiot kasvoivat vuonna 2009 nopeimmin Satakunnassa hitainta ansioiden kasvu oli Keski-Pohjanmaalla Korjattu 7.10.2011. Palkkarakennetilaston vuoden

Lisätiedot

Informaation ja viestinnän toimialalla suurimmat keskiansiot vuonna 2013

Informaation ja viestinnän toimialalla suurimmat keskiansiot vuonna 2013 Palkat ja työvoimakustannukset 2015 Palkkarakenne 2013 Informaation ja viestinnän toimialalla suurimmat keskiansiot vuonna 2013 Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kaikkien kokoaikaisten palkansaajien

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2003

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2003 Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 23 Jalkapalloilijoiden palkat ja luontoisedut 21-23 25 2 281 246 189 15 1 1892 2123 175 Luontoisedut Peruspalkka 5 21 22 23 Palkkatutkimus 23 Pelaajayhdistys tekee vuosittain

Lisätiedot

Yksityisen sektorin kuukausipalkat

Yksityisen sektorin kuukausipalkat Palkat ja työvoimakustannukset 2013 Yksityisen sektorin kuukausipalkat Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan ansio oli 3 428 euroa lokakuussa 2012 Tilastokeskuksen mukaan yksityisen

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Hanna Lindholm Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Vuonna 2005 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 Perustuloksia Arttu Piri Mitä ja miksi? Tutkimuksen fokusalueita: - Työttämien tekkiläisten demografiset taustat - Irtisanomispaketit: - yleisyys ja sisältö - Oman työnhakuosaamisen

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

IT-ura-tutkimus 2015. Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry Lars Sonckin kaari 12 02600 Espoo www.tivia.fi Puh.

IT-ura-tutkimus 2015. Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry Lars Sonckin kaari 12 02600 Espoo www.tivia.fi Puh. IT-ura-tutkimus 2015 Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry Lars Sonckin kaari 12 02600 Espoo www.tivia.fi Puh. 020 741 9898 Palkkaraportti 2 (30) Sisällysluettelo 1. Yhteenveto... 3 2. Yleistä...

Lisätiedot

Kylterien kesätyöraportti 2011

Kylterien kesätyöraportti 2011 SEFEN RAPORTTEJA 1/2012 Kylterien kesätyöraportti 2011 Ossi Kainulainen SUOME S EKONOMF Johdanto SEFEn kyltereiden kesätyötutkimus toteutettiin 15. kerran lokakuun aikana. Kysely toteutettiin verkossa

Lisätiedot

VIESTINNÄN AMMATTILAISET 2015. 12.11.2015 Katja Mikkonen Taloustutkimus Oy

VIESTINNÄN AMMATTILAISET 2015. 12.11.2015 Katja Mikkonen Taloustutkimus Oy VIESTINNÄN AMMATTILAISET 21 12.11.21 Katja Mikkonen Taloustutkimus Oy Tutkimuksen toteutus Tarkoitus Selvittää viestinnän työnkuvan ja palkkojen kehitystä sekä kartoittaa ammattiosaamista. Kohderyhmä ProComin,

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

Palkkatutkimus 2002 - Orionin Ylemmät Toimihenkilöt OYT ry OYT / Pilvi Villanen

Palkkatutkimus 2002 - Orionin Ylemmät Toimihenkilöt OYT ry OYT / Pilvi Villanen 1/7 Palkkatutkimus 22 - Orionin Ylemmät Toimihenkilöt OYT ry OYT / Pilvi Villanen Sisällys 1. Kysely 1 2. Määrittelyt 3. Palkat vuonna 22 4. Aseman vaikutus palkkoihin 3 5. Koulutuksen vaikutus palkkoihin

Lisätiedot

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 5.5.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Tilastoaineistoa 2007

Tilastoaineistoa 2007 Tilastoaineistoa 2007 Kaupan tilastot 2007 1 2 Kaupan tilastot 2007 KAUPAN TILASTOT 2007 Kaupan tilastot ovat valmistuneet. Tilastovihko ilmestyy perinteisessä painetussa muodossa. Se löytyy myös Suomen

Lisätiedot

TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET

TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET 4. - Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti toteuttama vuotuinen palautekysely vastavalmistuneille

Lisätiedot

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011 Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry 24.1.2010 Insinöörikoulutukseen hyväksytyt ja insinööritutkinnon suorittaneet 1984-2009 Lähde: Tilastokeskuksen

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys

Metalliteollisuuden palkkakehitys Tutkimusyksikkö Metalliteollisuuden palkkakehitys Vuoden. neljännes Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenyrityksistään keräämiin palkkatilastoihin

Lisätiedot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot tutkimushankkeen päätösseminaari Valkoinen Sali, 25.04.2008 Reija Lilja (yhteistyössä Rita Asplundin,

Lisätiedot

Perustietoa metsäteollisuuden henkilöstöstä ja palkoista

Perustietoa metsäteollisuuden henkilöstöstä ja palkoista 216 Perustietoa metsäteollisuuden henkilöstöstä ja palkoista 1 Metsäteollisuuden henkilöstö koostuu oman alansa ammattilaisista Metsäteollisuuden osuus Suomen viennistä on peräti kaksikymmentä prosenttia.

Lisätiedot

Valtion kuukausipalkat

Valtion kuukausipalkat Palkat ja työvoimakustannukset 2016 Valtion kuukausipalkat 2015, marraskuu Valtiolla työskentelevien kuukausipalkkaisten mediaaniansio 3 513 euroa vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan valtiolla työskentelevien

Lisätiedot

Naisten kaikkien alojen aritmeettinen keskipalkka oli 2900 euroa (v euroa ja miesten keskipalkka 3763 euroa (3739 euroa).

Naisten kaikkien alojen aritmeettinen keskipalkka oli 2900 euroa (v euroa ja miesten keskipalkka 3763 euroa (3739 euroa). TEKSTI JA GRAFIIKKA ESKO LAPPALAINEN Agrologien palkkatutkimus 2016 PALKAT JUNNAAVAT PAIKALLAAN Agrologien työnantajat ovat ilmeisesti ottaneet kasvu- ja kilpailukykysopimuksen (kiky) toteutuksessa reippaan

Lisätiedot

Palkka ja luontaisedut

Palkka ja luontaisedut Palkka ja luontaisedut Palkansaajilta kysyttiin: Kuukausiansiot veroja vähentämättä elokuussa 2015 Bruttopalkka ikälisineen Luontaisetujen raha-arvo (=verotusarvo) Kertaluonteinen tulospalkkauserä viimeisen

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla 1.1.2010 ja 1.2.2010. Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla 1.1.2010 ja 1.2.2010. Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla 1.1.2010 ja 1.2.2010 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 1.12.2010 Paikallisten järjestelyerien käyttö 1.1.2010 ja 1.2.2010 Yleistä Kunnallinen työmarkkinalaitos

Lisätiedot

PROFESSORILIITTO PROFESSORSFÖRBUNDET

PROFESSORILIITTO PROFESSORSFÖRBUNDET PROFESSORILIITTO PROFESSORSFÖRBUNDET PALKKASELVITYKSET 2012 työnantajaselvitys PALKKAKYSELY JÄSENILLE RAPORTTI toukokuu 2013 FOCUS MASTER OY SISÄLLYSLUETTELO Johdanto...3 1. TUTKIMUSAINEISTON KUVAUS...5

Lisätiedot