Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto Real Stats Oy

Transkriptio

1 Työmarkkinatutkimus 2011 Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto Real Stats Oy

2 Sisältö 1 JÄSENKUNNAN TAUSTATIEDOT JÄSENET TYÖELÄMÄSSÄ Valtion virastot merkittävin työllistäjä Lähes 80 % jäsenistä asiantuntijatehtävissä Työtehtävien kirjo on erittäin laaja Yliopistolla tehdään pätkätöitä Johtoportaalla pisimmät työviikot Ylityöt korvataan vapaana Työmatkapäivät ja niiden korvaaminen JÄSENKUNNAN PALKKAUS LOKAKUUSSA Jäsenten kokonaisansiot euroa kuukaudessa Valtiolla korkein palkkataso, yliopistossa matalin Jäsenkunnan kokonaisansiot nousivat vuodessa noin 3 % Työpuhelin yleisin luontoisetu Joka neljäs tulospalkkauksen piirissä EPÄVARMUUS TYÖPAIKALLA JA TYÖTTÖMYYSKOKEMUKSET Oma tilanne työpaikalla nähdään valoisampana kuin työpaikan yleinen tilanne Yliopistolla koetaan eniten epävarmuutta, vakain tilanne kunnissa ja valtiolla Monella toimialalla vähemmistö näkee työpaikkansa tilanteen vakaana Työttömyyskokemuksia 60 % jäsenistä VASTAVALMISTUNEET TYÖMARKKINOILLA Vastavalmistuneiden tilanne lokakuussa 2011 ja työttömyyskokemukset Vastavalmistuneet työelämässä Nykyiset työtehtävät koulutuksen mukaisia - ainakin osittain TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TIETOJEN LUOTETTAVUUS LIITE 1. Jäsenet työnantajan toimialan ja sektorin mukaan

3 Taulukot Taulukko 1. Jäsenet sukupuolen ja pääasiallisen toiminnan mukaan....6 Taulukko 2. Kuukausiansioiden tai etuuksien luonne ja suuruus. Työttömänä, perhevapailla tai muuten työelämän ulkopuolella olevat jäsenet....6 Taulukko 3. Kokonaisansiot lokakuussa 2011 ammattiliiton jäsenyyden mukaan Taulukko 4. Jäsenten kokonaisansiot lokakuussa 2011 työnantajasektorin mukaan Taulukko 5. Jäsenten kokonaisansiot työnantajasektorin ja työsuhteen pysyvyyden mukaan Taulukko 6. Tehtäväkohtainen palkka ja henkilökohtainen palkanosa kuntasektorilla Taulukko 7. Keskipalkkojen muutos vuosina ammattiliiton jäsenyyden ja työnantajasektorin mukaan. Kaikki 4L-jäsenet Taulukko 8. Tutkimuksen perusjoukko ja aineiston edustavuus liitoittain Kuviot Kuvio 1. YKL:n jäsenet sukupuolen ja ikäryhmän mukaan....4 Kuvio 2. YKL:n jäsenet pääaineen / koulutusalan...5 Kuvio 3. Työsuhteessa olevat jäsenet sukupuolen ja työnantajasektorin mukaan....7 Kuvio 4. Työsuhteessa olevat jäsenet työpaikan koon mukaan...8 Kuvio 5. Työsuhteessa olevat toimiaseman mukaan....9 Kuvio 6. Työsuhteessa olevat toimiaseman ja sukupuolen mukaan....9 Kuvio 7. Työsuhteessa olevat pääasiallisen työtehtävän mukaan Kuvio 8. Määräaikaisten työntekijöiden osuus sukupuolen ja työnantajasektorin mukaan Kuvio 9. Todellinen työaika viikossa työnantajasektorin mukaan, kokoaikaisesti työskentelevät Kuvio 10. Kokoaikaisten todellinen työaika viikossa toimiaseman mukaan Kuvio 11. Ylitöiden korvaaminen Kuvio 12. Oma tilanne työpaikalla ja yleinen tilanne työpaikalla oman näkemyksen mukaan Kuvio 13. Oma tilanne lähitulevaisuudessa sektorin mukaan. Kaikki 4L-liittojen (pl. LAL) työsuhteiset jäsenet Kuvio 14. Työpaikan yleinen tilanne lähitulevaisuudessa sektorin mukaan. Kaikki 4L-liittojen (pl. LAL) työsuhteiset jäsenet Kuvio 15. Työpaikan yleinen tilanne lähitulevaisuudessa toimialan mukaan. Kaikki 4L-liittojen yksityisellä sektorilla (pl. LAL, yliopisto) toimivat työsuhteiset jäsenet Kuvio 16. Työttömyysjaksojen lukumäärä työuran aikana Kuvio 17. Kuinka pitkään olet ollut työttömänä työurasi aikana? Kuvio 18. Vastavalmistuneiden työmarkkinatilanne lokakuussa Kuvio 19. Kuinka pitkään olet ollut yhteensä työttömänä työurasi aikana? Kuvio 20. Vastavalmistuneet toimiaseman mukaan lokakuussa Kuvio 21. Vastavalmistuneet sektorin mukaan lokakuussa Kuvio 22. Vastaako nykyinen työtehtäväsi vaatimustasoltaan koulutustasoasi? Kuvio 23. Vastaako nykyinen työtehtäväsi koulutusalaasi?

4 1 JÄSENKUNNAN TAUSTATIEDOT Agronomiliitto, Luonnontieteiden akateemisten liitto (LAL), Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto (YKL) ja Metsänhoitajaliitto seuraavat vuosittaisella työmarkkinatutkimuksella jäsentensä työmarkkinoille sijoittumista, palkkatasoa, ansiokehitystä, työaikoja ja muita edunvalvonnallisesti keskeisiä asioita. Tämänvuotisen tutkimuksen kohdejoukkona oli edellä mainittujen ns. 4L-liittojen työikäinen jäsenkunta (N=13 934), josta kerättyjen henkilön vastaukset muodostivat lopullisen tutkimusaineiston. Vastanneista oli Agronomiliiton, LAL:in, YKL:n ja 684 Metsänhoitajaliiton jäseniä. Tutkimuksen toteutusta ja tulosten edustavuutta arvioidaan tarkemmin raportin luvussa 6. Ko. liitot antoivat toimeksiannoksi Real Stats Oy:lle analysoida vuoden 2011 tutkimuksen aineistoa ja laatia tutkimuksen keskeisistä tuloksista kullekin liitolle kirjallisen raportin. Raporttien liitteeksi laadittiin lisäksi sektorikohtaisia palkkatilastoja, joissa tarkastellaan kunkin liiton jäsenkunnan palkkatasoa ja jakaumaa useiden eri taustamuuttujien mukaan. Taustamuuttujina on käytetty mm. jäsenen sukupuolta, ikää, työkokemusvuosia, toimiasemaa ja työtehtävää. Tässä raportissa tarkastellaan YKL:n jäsenistöä. Tiedot perustuvat tilanteeseen lokakuussa YKL:n jäsenistä yli puolet (59 %) oli naisia. Naisista suhteellisesti miehiä suurempi osa kuului nuorimpaan ikäluokkaan eli alle 35-vuotiaisiin. Vastaavasti miesten ryhmässä yli 55-vuotiaiden osuus oli suurempi kuin naisilla. Tämä käy ilmi kuviosta 1, jossa on esitetty sukupuolen mukaiset ikäjakaumat. Jäsenistön keski-ikä oli 42 vuotta. Miesten keski-ikä oli 46.2 vuotta ja naisten 39.1 vuotta. Kuvio 1. YKL:n jäsenet sukupuolen ja ikäryhmän mukaan. 100% 9,0 90% 26,5 80% 19,0 70% 16,2 23, % 30,9 33, % 40% 29, % 24, % 38,4 30,0 10% 18,0 0% Mies Nainen Kaikki Yliopistoja, joista YKL:n jäsenet olivat valmistuneet, oli useita. Neljä kymmenestä (40 %) oli valmistunut Helsingin yliopistosta. Seuraavaksi eniten oli Oulun ylipistosta valmistuneita, 15 %. Reilu kymmenys oli valmistunut Jyväskylän (13 %) ja Turun (12 %) yliopistoista. Lähes yhtä moni (10 %) oli suorittanut tutkintonsa Itä-Suomen yliopistossa. Ammattikorkeakouluista valmistuneita oli aineistossa viisi prosenttia. Loput olivat valmistuneet jostain muusta koti- tai ulkomaisesta opinahjosta. 4

5 Kuvio 2. YKL:n jäsenet pääaineen / koulutusalan. Biologia, muut biotieteet 23,8 Ympäristötieteet 22,4 Geologia 18,7 Akvaattiset tieteet 11,3 Maantiede, aluetiede 7,7 AMK-aineet 4,5 Muut 4,4 Fysiikka, geofysiikka 3,7 Meteorologia 3,5,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 % Jäsenten opintotaustasta (pääaine tai koulutusala) kysyttiin aikaisempaa tarkemmin. Lomakkeella vastaajia pyydettiin valitsemaan pääaineensa tai koulutusalansa pitkästä luettelosta, ja vastaukset karkeistettiin kuviossa 2 esitetyn ryhmittelyn mukaisesti. Suurimman ryhmän muodostivat biologiaa tai muita biotieteitä opiskelleet, joita oli noin neljännes koko aineistosta. Lähes yhtä moni oli opiskellut ympäristötieteiden alaan liittyvää pääainetta. Joka viides jäsenistä oli suorittanut perustutkinnon geologiasta. Joka kymmenes jäsen oli opiskellut akvaattisten tieteiden ryhmään kuuluvaa pääaineitta (kuvio 2). Tutkintoa koskevassa kysymyksessä vastaajaa pyydettiin ilmoittamaan kaikki suoritetut tutkinnot. Näin ollen henkilö on voinut suorittaa perustutkinnon lisäksi alempia oppiarvoja tai jatkotutkintoina lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon. Kaikista YKL:n jäsenistä 87 prosenttia oli suorittanut maa- ja metsätieteen-, elintarviketieteen-, filosofian maisterin tai jonkin muun ylemmän korkeakoulututkinnon. Tohtorin tutkinnon oli suorittanut 15 % ja alemman korkeakoulututkinnon 13 % jäsenkunnasta. Lisensiaatin paperit oli hankkinut kuusi prosenttia jäsenistä. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneita oli yhtä paljon). Työelämän kokemusvuosia oli vastaajille karttunut keskimäärin 14.1 vuotta. Miehet olivat olleet työelämässä tutkinnon suorittamisen jälkeen 17.5 vuotta, kun taas naisille työkokemusta oli kertynyt keskimäärin 11.7 vuotta. Lomakkeella kysyttiin vastaajan pääasiallista toimintaa lokakuussa Kuusi kymmenestä liiton jäsenestä ilmoitti olleensa tuolloin vakituisessa työsuhteessa (taulukko 2). Miehistä 75 prosenttia oli vakituisessa työsuhteessa, kun naisista vastaava osuus oli selvästi alhaisempi, 53 prosenttia. Määräaikaisia työssä olevista oli reilu neljännes. Naisista määräaikaisia oli lähes kolmannes, kun taas miehillä määräaikaisten osuus jäi alle viidennekseen. Työttömänä tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa olleita oli noin neljä prosenttia vastanneita. Apurahaa saavia oli jäsenistä noin kaksi prosenttia, ja apurahan suuruus oli keskimäärin euroa kuukaudessa (mediaani euroa). Perhevapaalla, työttömänä tai muuten työelämän ulkopuolella olevilta kysyttiin tarkemmin heidän kuukausiansioiden tai etuuden luonnetta ja suuruutta. Nämä tunnusluvut esitetään taulukossa 2. Noin 40 % tähän ryhmään kuuluvista oli ansiosidonnaisella päivärahalla, jonka suuruus oli keskimäärin reilu 5

6 1 300 euroa kuukaudessa. Keskimäärin poissa työstä olevien kuukausiansiot jäivät alle euron, ja kuukausittaisen korvauksen suuruus vaihteli suuresti eri etuuslajeissa (taulukko 2). Taulukko 1. Jäsenet sukupuolen ja pääasiallisen toiminnan mukaan. Mies Nainen Yhteensä Pääasiallinen toiminta 10/2011 % % % Vakituisessa työsuhteessa 75,0 53,3 62,2 Määräaikaisessa työsuhteessa 18,1 31,8 26,2 Lomautettuna, lyhennetyllä työviikolla 0,3 0,2 Äitiys- tai muulla perhevapaalla 0,4 5,0 3,1 Osa-aikaeläkkeellä 0,9 0,4 0,6 Apurahalla 1,5 1,9 1,7 Työttömänä / työvoimapoliittisessa koulutuksessa 2,8 5,5 4,4 Yrittäjä 0,4 0,2 Vuorottelu- tai opintovapaalla 0,6 0,7 0,7 Työelämän ulkopuolella 0,2 1,0 0,7 Yhteensä, % 100,0 100,0 100,0 Yhteensä, LKM Taulukko 2. Kuukausiansioiden tai etuuksien luonne ja suuruus. Työttömänä, perhevapailla tai muuten työelämän ulkopuolella olevat jäsenet. Kuukausiansion tai etuuden luonne N % Keskiarvo Mediaani Työmarkkinatuki Kelan peruspäiväraha Ansiosidonnainen päiväraha Äitiys- tai isyysraha Vanhempainraha Kotihoidon tuki Opintotuki Jokin muu Yhteensä JÄSENET TYÖELÄMÄSSÄ Työmarkkinoille sijoittumista tarkasteltiin vain vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa olevien palkansaajien osalta eli yrittäjät ja työelämän ulkopuolella oleva jäsenistö rajattiin tarkastelun ulkopuolelle. Aineistossa oli useita työnantajaa (mm. sektori, toimiala ja henkilöstömäärä) ja työtehtävää (mm. pääasiallinen työtehtävä, toimiasema, työsuhteen laatu) koskevaa muuttujaa, joiden perusteella voidaan tarkastella jäsenten työhön sijoittumista. 6

7 2.1 Valtion virastot merkittävin työllistäjä Työnantajat voidaan karkeasti jakaa kolmeen eri sektoriin: yksityiseen (sis. yliopistot), valtioon sekä kunnalliseen sektoriin (kunnat ja kuntayhtymät). Valtiolla toimivia oli suurin osa eli lähes puolet jäsenkunnasta. Yksityisellä sektorilla työskenteli reilu kolmannes ja kuntasektorilla joka kuudes jäsen. Seuraavassa sektoritarkastelua on tarkennettu toimialaluokituksen avulla siten, että yliopisto on erotettu omaksi sektorikseen. Miesten ja naisten välillä on merkittäviä eroja eri työnantajasektoreille sijoittumisessa. Naiset työskentelevät miehiä useammin yliopistoissa tai kuntasektorilla. Miesten työpaikoista puolestaan valtaosa löytyy valtiolta. Myös naisten ryhmässä valtio on merkittävin työllistäjä, mutta naisilla valtion työpaikkojen osuus ei ole niin suuri kuin miehillä (kuvio 3). Kuvio 3. Työsuhteessa olevat jäsenet sukupuolen ja työnantajasektorin mukaan. 100% 90% 9,1 14,1 11,9 Yliopisto 80% 70% 24,1 24,8 24,5 Yksityinen 60% 50% 40% 57,9 39,8 47,6 Valtio 30% 20% 10% 0% 21,3 16,0 8,9 Mies Nainen Kaikki Kunta ja kuntayhtymä Toimialoittainen tarkastelu tarkentaa kuvaa jäsenkunnan työmarkkinoille sijoittumisesta. Yksityisellä sektorilla (pl. yliopistot) suurin toimiala, on suunnittelu- ja konsulttiala, joka työllistää arviolta yli 200 liiton jäsentä. Loput yksityisen sektorin jäsenistä ovat hajautuneet laajasti eri toimialoille. Valtiosektorin noin 1400 jäsenestä 47 % työskentelee valtion virastoissa ja lähes yhtä moni eri valtion tutkimuslaitoksissa. Kunnat ja kuntayhtymät työllistävät 74 % koko kuntasektorilla toimivasta jäsenkunnasta. (liite 1). Työnantajan koon mukaan tarkasteltuna selvästi suurimman ryhmän muodostavat ne jäsenet, joiden työpaikan koko on henkilöä. Yli tuhannen hengen organisaatioissa työskentelee joka viides jäsen. Pienissä yrityksissä toimivia oli vastaajajoukossa kaikkein vähiten. Joka kymmenes ei osannut vastata kysymykseen (kuvio 4). Työpaikan koko määriteltiin kyselylomakkeella säännöllisesti työnantajan palveluksessa olevien henkilöiden lukumääränä. Kuntasektorilla työskentelevistä tiedusteltiin lisäksi sopimusalan piiriin kuulumisesta. Joka toinen (49 %) kuntasektorilla toimiva vastasi työsuhteensa ehtojen määräytyvän yleisen kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaisesti. Teknisten sopimusta sovellettiin 7

8 38 %:iin kunta-aloilla toimivista jäsenistä. Opetusalan sopimuksen piiriin kuuluvia oli noin viisi prosenttia. Lähes joka kymmenes (8 %) vastasi työehtojensa määräytyvän jonkin muun kunnallisen sopimuksen mukaisesti. Kuvio 4. Työsuhteessa olevat jäsenet työpaikan koon mukaan. 25,0 23,2 20,0 15,0 14,0 % 10,0 9,6 11,2 10,8 9,9 11,2 6,2 5,0 3,9, En tiedä Työpaikan henkilöstömäärä 2.2 Lähes 80 % jäsenistä asiantuntijatehtävissä Työmarkkinatutkimuksessa tiedustellaan työtehtävien vaativuudesta ja vastaajan sijoittumista työpaikan hierarkkisessa rakenteessa toimiasema-muuttujalla. Toimiasema on henkilön subjektiivinen näkemys, ei objektiivinen mittari. Selvästi yleisintä oli eriasteisissa asiantuntijatehtävissä toimiminen. Asiantuntijat jakaantuvat kolmeen ryhmään tehtävän vaativuuden perusteella: asiantuntijatehtäviä tekeviin, vaativia asiantuntijatehtäviä tekeviin ja erittäin vaativia asiantuntijatehtäviä tekeviin. Asiantuntijatehtäviin kuului suunnittelu-, tutkimus- ja tuotekehitystehtäviä, joiden parissa työskenteli 40 % jäsenistä (kuvio 5). Joka kolmas ilmoitti tekevänsä vaativia asiantuntijatehtäviä. Erittäin vaativaa asiantuntijatyötä tekevien tehtäväkirjoon kuului muun muassa ylimmän johdon esikuntatehtäviä sekä koko yritystä tai virastoa koskevia tutkimus-, suunnittelu- ja kehitystehtäviä. Kuusi prosenttia jäsenistä ilmoitti työskentelevänsä näiden tehtävien parissa. Keskijohtoon sijoittui noin 12 prosenttia jäsenistä. Ylemmän johdon tehtävät olivat jäsenistössä hyvin harvinaisia. Vuosittaiset muutokset jäsenten toimiasemarakenteessa ovat varsin vähäisiä. Samoin vuodesta toiseen on nähtävissä samansuuntaiset erot miesten ja naisten sijoittumisessa eri toimiasemiin. Puolet naisista toimii perustason asiantuntijatehtävissä, miehistä harvempi kuin joka kolmas. Miehet sen sijaan sijoittuvat selvästi naisia useammin eritasoisiin johtotehtäviin tai vaativimpiin asiantuntijatehtäviin. Toimihenkilötehtävissä tilanne on päinvastainen. Erot eritasoisiin tehtäviin sijoittumisessa on yksi keskeisimmistä sukupuolten välisen palkkaeron aiheuttajista. 8

9 Kuvio 5. Työsuhteessa olevat toimiaseman mukaan. Asiantuntijatehtävät 40,6 Vaativat asiantuntijatehtävät 30,9 Al. keskijohto 8,1 Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät 5,8 Toimihenkilö 5,7 Yl. keskijohto 4,0 Opettaja 2,1 Johto 1,4 Ylin johto 1, % Kuvio 6. Työsuhteessa olevat toimiaseman ja sukupuolen mukaan. Asiantuntijatehtävät 30,1 48,6 Vaativat asiantuntijatehtävät 26,1 37,2 Al. keskijohto 6,8 10,0 Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät 3,9 8,3 Toimihenkilö Yl. keskijohto 3,1 2,7 5,6 7,6 Naiset Miehet Opettaja 1,7 2,6 Johto 1,2 1,7 Ylin johto 1,3 1, % 9

10 2.3 Työtehtävien kirjo on erittäin laaja Pääasiallista työtehtävää kysyttiin hieman tarkemmalla luokituksella kuin aikaisempina vuosina. Uusina tehtäväryhminä kysymyksessä olivat Terveydenhuollon ja hyvinvoinnin asiantuntijatehtävät sekä Edunvalvonta. Näihin tehtäväryhmiin ei kuitenkaan YKL:n jäsenistä sijoittunut juuri kukaan. Kaiken kaikkiaan jäsenten tehtäväkirjo on hyvin laaja. Tutkimustehtävissä työskenteli reilu neljännes jäsenistä. Sen jälkeen yleisimpänä tehtäväryhmänä mainittiin ympäristösuojelu- ja tarkastustehtävät. Muuttujaluokitus ei kuvaa kovinkaan tarkasti YKL:n jäsenten työtehtäviä, koska niin moni jäsenistä joutui valitsemaan vastausvaihtoehdon muu tehtävä (kuvio 7). Kuvio 7. Työsuhteessa olevat pääasiallisen työtehtävän mukaan. Tutkimustehtävät Muu luonnontieteen alaan liittyvä tehtävä Ympäristönsuojelu- ja tarkastustehtävät Muu Hallinnolliset tehtävät, johtaminen Konsultointi Tuotekehitys- ja tekniset suunnittelutehtävät Opetus- ja koulutustehtävät Tiedotus/viestintä Neuvonta/asiakaspalvelu Tarkastustehtävät Edunvalvonta Käyttö- ja ylläpitotehtävät, tuotteiden valmistus Kaupalliset tehtävät kotimaassa Laatutehtävät, auditointi Terveydenhuollon ja hyvinvoinnin asiantuntijatehtävät 3,5 3,4 2,1 1,6 1,4 1,4 1,0 0,9 0,7 0,1 6,3 8,5 13,6 12,9 15,1 27, % 2.4 Yliopistolla tehdään pätkätöitä Jäsenkunnan taustatietoja koskevassa luvussa todettiin jo, että noin 26 prosenttia kaikista liiton jäsenistä työskenteli määräajaksi sovitussa työsuhteessa. Työsuhteisista laskettuna määräaikaisia on suurempi osuus (29 %). Yliopistolla toimivista valtaosa eli 75 % oli määräaikaisia. Muilla sektoreilla osuudet jäivät selvästi matalammiksi: kuntasektorilla määräaikaisia oli 38 % ja valtiolla 22 %. Yksityisellä sektorilla määräaikaisten osuus oli selvästi matalin, noin 16 %. Määräaikaiset työsuhteet ovat kaikilla sektoreilla yleisempiä naisilla kuin miehillä. Keskimäärin naisista 37 prosenttia ja miehistä 19 prosenttia oli määräaikaisessa työsuhteessa (kuvio 8). Sekä miehillä että naisilla määräaikaisuus oli yleisintä yliopistoissa työskentelevillä. Määräaikaisten osuus oli alhaisin yksityisen sektorin miehillä, noin 11 prosenttia. 10

11 Kuvio 8. Määräaikaisten työntekijöiden osuus sukupuolen ja työnantajasektorin mukaan. Kaikki Yliopisto Nainen Kunta Mies Valtio Yksityinen % 2.5 Johtoportaalla pisimmät työviikot Kokoaikaisessa työssä oli noin 95 prosenttia eli vain noin viisi prosenttia jäsenistä teki osa-aikatöitä. Osaaikaista työviikkoa tekevät olivat lähes yksinomaan naisia: osa-aikatyössä oli seitsemän prosenttia naisista ja vain kaksi prosenttia miehistä. Osa-aikaisten todellinen työaika oli keskimäärin noin 29 tuntia viikossa, kun sopimukseen kirjattu tai muuten sovittu työtuntien keskiarvo oli pari tuntia vähemmän eli 27 tuntia viikossa. Kokoaikaisesti työskentelevät ilmoittivat työsopimuksessa määritellyksi työajaksi keskimäärin 37.1 tuntia, ja todellinen työviikko venyi kesimäärin noin kaksi tuntia sovittua pidemmäksi. Työaikaa koskevissa vastauksissa oli joitakin ristiriitaisuuksia: osa kokoaikaisesti työskentelevistä ilmoitti yllättävän alhaisia viikkotuntimääriä. Vaikka kysymyksessä tiedusteltiin tuntimääriä viikkotasolla, osa vastaajista oli selvästi vastannut yhden päivän työtunnit. Nämä vastaukset korjattiin viikkotasolle. Lisäksi työaikaa koskeviin kysymyksiin liittyi myös osittaiskatoa, eli läheskään kaikki vastaajat eivät osanneet vastata tuntimääriä koskeviin kysymyksiin. Epätarkkuuksista huolimatta tulokset antavat suhteellisen luotettavan kuvan jäsenistön viikoittaisista työajoista. Työnantajasektorien mukaisessa tarkastelussa ei työviikkojen pituudessa ollut juurikaan eroja (kuvio 9). Hieman keskimääräistä lyhyemmät työviikot vaikuttaisivat olevan valtiolla ja kuntasektorilla, noin 38.5 tuntia viikossa. Yksityisissä yrityksissä työviikon todellinen pituus lähenteli 40 tuntia Sen sijaan verrattaessa työviikkojen pituutta toimiasemittain, korostuivat organisaatioiden ylimmässä johdossa olevien pidemmät työviikot. Toimihenkilö- tai perustason asiantuntijatehtävissä toimivien työviikot olivat lähes tunnin keskimääräistä lyhyemmät, kun taas johdossa työviikot venyivät useita tunteja keskimääräistä pidemmiksi (kuvio 10). 11

12 Kuvio 9. Todellinen työaika viikossa työnantajasektorin mukaan, kokoaikaisesti työskentelevät. Yksityinen 39,7 Yliopisto 39,4 Kaikki 39,0 Valtio 38,7 Kunta 38, tuntia / viikossa Kuvio 10. Kokoaikaisten todellinen työaika viikossa toimiaseman mukaan. Johto 43,5 Ylin johto 41,4 Yl. keskijohto 41,0 Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät 40,6 Opettaja 39,9 Al. keskijohto Vaativat asiantuntijatehtävät Kaikki 39,1 39,0 39,3 Toimihenkilö 38,4 Asiantuntijatehtävät 38, tuntia / viikossa 2.6 Ylityöt korvataan vapaana Yli puolet ylitöitä tehneistä ilmoitti voivansa pitää tehdyt ylityötunnit ns. yhden suhde yhteen mallin mukaisesti vapaana ilman korotuksia. Joka neljäs ilmoitti, että ylitöitä ei korvata lainkaan tai niiden oletetaan jo sisältyvän peruspalkkaan (kuvio 11). Joka kymmenes sai korvauksen ylitöistä korotettuna vapaana. Lähes yhtä moni ilmoitti saavansa ylityökorvaukset osittain vapaana. Työaikalakien, virka- tai työehtosopimuksen mukaiset korvaukset korotettuna rahana sai vain murto-osa ylitöiden tekijöistä. 12

13 Ylitöiden korvaamista koskevassa kysymyksessä vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja. Kuviossa 11 esitetty jakauma on laskettu näiden vaihtoehtojen yhteenlasketusta määrästä. Mukana kuviossa eivät ole ne henkilöt, jotka eivät olleet tehneet ylitöitä tai jotka eivät osanneet sanoa ylitöiden korvaamisesta. Kuvio 11. Ylitöiden korvaaminen. ilman korotuksia vapaana (1:1) 55,5 ylitöitä ei korvata, sisältyvät peruspalkkaan 27,1 korvataan korotettuna vapaana 10,4 ilman korotuksia osittain vapaana 7,5 korvataan korotettuna rahana 4,6 ilman korotuksia rahana (1:1) 2,7 kuukausittainen korvaus, arvio 0,8 ilman korotuksia osittain rahana 0, % 2.7 Työmatkapäivät ja niiden korvaaminen Työasioissa matkustaviksi tulkittiin ne, jotka ilmoittivat lomakkeella matkustavansa vähintään yhden työpäivän vuoden aikana. Työmatkustamisessa ja sen korvausperiaatteissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosien aikana. Työmatkoja tekeville kertyi vuoden aikana keskimäärin 18.8 (mediaani 10 matkatyöpäivää) päivärahaan oikeuttavaa matkatyöpäivää kotimaassa ja 12.1 (mediaani 6 pv) päivää ulkomailla. Vähintään yhden kotimaan matkatyöpäivän ilmoitti 90 prosenttia työssä olevista. Ulkomaille suuntautuvia työmatkoja ilmoitti tekevänsä 52 prosenttia jäsenistä. Kaksi kolmesta (65 %) ilmoitti, että matka-aikaa ei korvata tai sen katsotaan sisältyvän peruspalkkaan. Jos työmatka-aika korvattiin jotenkin, niin yleisin korvauksen muoto oli korottamattomat vapaapäivät. Noin 15 % työasioissa koti- tai ulkomailla matkustavista ilmoitti saavansa menetetyn ajan kokonaan vapaana. Osittaisena vapaana työmatkaan kulunut aika korvattiin noin viidelle prosentille. Joka kymmenes (9 %) vastaaja ei tiennyt, kuinka työasioissa matkustaminen säännöllisen työajan ulkopuolella korvataan. 13

14 3 JÄSENKUNNAN PALKKAUS LOKAKUUSSA 2011 Tässä luvussa esitetään tietoja jäsenkunnan palkkauksesta ja sen muutoksista. Lisäksi raportoidaan tietoja luontoiseduista ja tulospalkkauksesta. Palkkatarkasteluissa aineisto rajattiin ainoastaan niihin jäseniin, jotka vastasivat työskennelleensä työsuhteessa kokoaikaisesti. Tarkasteltava ansiokäsite kuvaa maksettuja kokonaisansioita lokakuussa 2011 sisältäen luontoisetujen yhteenlasketun verotusarvon sekä muut palkkaan kuuluvat ja lokakuuhun kohdentuvat lisät (esim. provisiot). Sen sijaan mahdolliset ylityökorvaukset, lomarahat tai omaisuustulot eivät sisälly kuukausiansioihin. Taulukoissa on käytetty tilastollisina tunnuslukuina palkan aritmeettista keskiarvoa (keskipalkka) sekä ns. fraktiileja, joita ovat F10, F25, F50 (mediaani), F75 ja F90. Kun jonkin ryhmän vastaajien tiedot asetetaan palkan suuruuden mukaan järjestykseen, niin alle F90 palkkaa ansaitsevia on 90 prosenttia ja tätä enemmän ansaitsevia 10 prosenttia ryhmästä. F90:n ja F10:n rajaamalle tuloalueelle sijoittuu siis 80 prosenttia ryhmän palkansaajista. Mediaanipalkkaa (F50) vähemmän ja enemmän ansaitsevia on yhtä paljon. 3.1 Jäsenten kokonaisansiot euroa kuukaudessa Taulukossa 3 tarkastellaan kaikkien 4L-liitojen jäsenten kokonaispalkkojen tasoa ja jakaumaa. Kaikkien 4L-liittojen jäsenten keskipalkka oli euroa kuukaudessa. Palkkojen hajonta on melko suuri, sillä parhaiten ansaitseva kymmenys tienasi noin kolme tuhatta euroa enemmän kuin mihin heikoiten ansaitseva kymmenys enimmillään ylsi. Palkkavertailussa korkein palkkataso oli Metsänhoitajaliiton jäsenillä, joiden keskiansiot olivat noin euroa kuukaudessa. Keskipalkalla mitattuna matalin palkkataso oli YKL:n jäsenillä. Kaikkien neljän liiton jäsenten mediaanipalkka asettui euron tasolle. Taulukko 3. Kokonaisansiot lokakuussa 2011 ammattiliiton jäsenyyden mukaan. Kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2011, euroa/kk n Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 Agronomiliitto LAL Metsänhoitajaliitto YKL Kaikki YKL:n jäsenet ansaitsivat keskimäärin euroa kuukaudessa. Parhaiten ansaitseva kymmenys ylsi vähintään euroon kuukaudessa, kun taas yksi kymmenestä ansaitsi korkeintaan euroa kuukaudessa. Jäsenkunnan mediaanipalkka oli euroa kuukaudessa eli joka toinen liiton jäsenistä jäi ko. palkkatason alapuolelle. 3.2 Valtiolla korkein palkkataso, yliopistossa matalin Jäsenkunnan palkkatasossa on eroja eri työnantajasektorien välillä. Keskimäärin korkeimpiin ansioihin ylsivät valtion virastoissa ja laitoksissa työskentelevät jäsenet. Heidän keskipalkkansa oli noin euroa kuukaudessa. Puolet valtiolla toimivista jäsenistä ansaitsee euroa kuukaudessa ja parhaiten ansaitseva kymmenys (F90) yltää vähintään euron kuukausiansioihin. Myös yksityisissä yrityksissä toimivista jäsenistä parhaiten ansaitseva kymmenys tienaa vähintään euroa kuukaudessa. Matalin ansiotaso oli yliopiston työntekijöillä, joiden keskimääräiset kokonaisansiot jäivät alle euroon kuukaudessa (taulukko 4). 14

15 Taulukko 4. Jäsenten kokonaisansiot lokakuussa 2011 työnantajasektorin mukaan. Kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2011, euroa/kk n Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 Kunta ja kuntayhtymä Valtio Yksityinen Yliopisto Total Taulukossa 5 tarkastellaan kokonaisansioita siten, että toiseksi ulottuvuudeksi on valittu työsuhteen määräaikaisuus. Taulukosta nähdään, että vakituisessa työsuhteessa olevat ansaitsevat määräaikaisia työntekijöitä enemmän kaikilla työnantajasektoreilla. Keskimäärin määräaikaisten kokonaispalkat ovat noin 74 prosenttia vakituisten kokonaisansioista. Taulukko 5. Jäsenten kokonaisansiot työnantajasektorin ja työsuhteen pysyvyyden mukaan. Vakituinen N Keskipalkka F10 F50 F90 Kunta Valtio Yksityinen Yliopisto Yhteensä Määräaikainen N Keskipalkka F10 F50 F90 Kunta Valtio Yksityinen Yliopisto Yhteensä Taulukossa 6 esitetään erikseen tehtäväkohtaisen ja henkilökohtaisten palkanosan keskiarvot ja jakauma kuntasektorin työntekijöillä. Osa kyselyyn vastanneista ilmoitti ainoastaan kokonaisansiot erittelemättä palkkausta tarkemmin eri palkanosiin. Taulukoissa esitetyt luvut on laskettu niiden henkiöiden vastauksista, jotka erittelivät lomakkeella palkkatietonsa. Taulukko 6. Tehtäväkohtainen palkka ja henkilökohtainen palkanosa kuntasektorilla. N Keskiarvo F10 F25 F50 F75 F90 Tehtäväkohtainen palkanosa Henkilökohtainen palkanosa

16 3.3 Jäsenkunnan kokonaisansiot nousivat vuodessa noin 3 % Koko palkansaajakunnan ansiokehitystä voidaan arvioida Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin perusteella. Tilastokeskuksen mukaan palkansaajien säännöllisen työajan ansiot nousivat vuoden 2011 kolmannella vuosineljänneksellä (heinä syyskuu) 3,0 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Ansiokehitys oli samalla tasolla eri työnantajasektoreilla (kunta 3,1 %, valtio 3,0 % ja yksityinen 2,9 %). Taulukossa 7 tarkastellaan keskipalkkojen muutosta liittojäsenyyden ja työnantajasektorin mukaan. Yksityinen sektori sisältää myös neuvontasektorin palkansaajien palkkatiedot. Kaikilla 4L-liittojen palkansaajilla palkkataso nousi eniten yliopistossa (3,5 %) ja valtiosektorilla (2,5 %). Kuntasektorilla ansiot nousivat hieman tätä vähemmän (1,8 %). Yksityisellä sektorilla ansiokehitys oli selvästi maltillisempaa, reilu puolen prosentin tasoa. Liitto- ja sektorikohtaisesti keskipalkkojen muutoksella mitatut ansiokehitysprosentit vaihtelevat suuresti. Yhden tutkimusvuoden perusteella tehtyihin ansiokehitystarkasteluihin liittyy merkittävää epävarmuutta, joka korostuu lukumääräisesti pienissä ryhmissä. Yhden vuoden kyselytutkimusaineiston perusteella ei voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätelmiä ansioiden kehittymisestä. Epävarmuuden taustalla on mm. se, että kyselytutkimuksiin vastaavat joka vuosi eri henkilöt. YKL:n jäsenten keskipalkat nousivat 3,2 % edellisestä vuodesta. Eniten ansiokehitystä oli nähtävissä yliopistoissa ja valtiosektorilla. Yliopiston poikkeuksellisen suuren ansiokehitysprosentin taustalla lienee vastaajakunnan rakenteessa tapahtuneet muutokset. Yksityisissä yrityksissä toimivien jäsenten palkat nousivat 2,2 %. Kunnissa toimivien jäsenten keskipalkkojen muutos oli muista sektoreita maltillisempaa (taulukko 7). Taulukko 7. Keskipalkkojen muutos vuosina ammattiliiton jäsenyyden ja työnantajasektorin mukaan. Kaikki 4L-jäsenet. Kunta Valtio Yksityinen Yliopisto Yhteensä Agronomiliitto 4,8-1,2 0,4 0,6 0,6 LAL 0,3 5,0 1,6 4,4 2,0 Metsänhoitajaliitto 5,2 4,6 1,0-0,6 3,0 YKL 1,2 3,7 2,2 7,0 3,2 Kaikki 1,8 2,5 0,7 3,5 1,2 3.4 Työpuhelin yleisin luontoisetu Kyselylomakkeella tiedusteltiin myös luontoisetujen yhteenlaskettua verotusarvoa. YKL:n jäsenkunnasta joka viidennellä (19 %) osa palkasta maksetaan jonakin luontoisetuna (esim. puhelinetu tai työsuhdeauto). Yksityisellä sektorilla luontoisedun verotusarvon ilmoitti 53 prosenttia jäsenistä, kun taas kunnissa (22 %) valtiolla (5 %), ja yliopistolla (3 %) luontoisetujen maksaminen oli varsin harvinaista. Niillä henkilöillä, joilla oli jotain luontoisetuja, sen keskimääräinen suuruus oli 92 euroa. Luontoisetujen jakauman tarkastelu osoittaa, että joka toisella luontoisetuna oli vain puhelinetu (luontoisetujen mediaani 20 euroa). Joka neljännellä (F75) luontoisedun suuruus oli vähintään 50 euroa ja joka kymmenennellä (F90) vähintään 200 euroa kuukaudessa. 3.5 Joka neljäs tulospalkkauksen piirissä 16

17 Reilu neljännes (27 %) työllisestä jäsenkunnasta ilmoitti olevansa tulospalkkiojärjestelmän piirissä. Tulospalkkaus oli yleisempää miehillä kuin naisilla: miehistä 31 ja naisista 25 prosentille maksettiin palkkioita työnantajan tekemän tuloksen perusteella. Sektoreittain tarkasteltuna tulospalkkiot olivat yleisimpiä valtiolla (32 %) ja yksityisen sektorin (29 %) työpaikoilla. Kuntasektorillakin toimivista joka neljäs (26 %) ilmoitti olevansa tulospalkkioiden piirissä. Sen sijaan yliopistolla (10 %) tulospalkkiot olivat selvästi harvinaisempia. Sukupuolten ja sektorien väliset erot ovat olleet samansuuntaisia myös aikaisempina vuosina. Lähes joka kolmas (30 %) tulospalkkauksen piirissä olevista kuitenkin vastasi, että heidän organisaatiossaan ei makseta tulospalkkioita vuoden 2010 tuloksen perusteella. Vastaava osuus oli hieman pienempi (24 %) vuotta aikaisemmin. Kuusi kymmenestä (57 %) ilmoitti saavansa tulospalkkion myös tänä vuonna. Noin 14 % vastaajista ei vielä kyselyvaiheessa tiennyt, tullaanko heille maksamaan tulospalkkiota vuoden 2010 tuloksen perusteella. 4 EPÄVARMUUS TYÖPAIKALLA JA TYÖTTÖMYYSKOKEMUKSET 4.1 Oma tilanne työpaikalla nähdään valoisampana kuin työpaikan yleinen tilanne Oman tilanne nähdään suhteellisesti vakaampana kuin työpaikan yleinen tilanne (kuvio 12). Lähes 40 prosenttia liiton jäsenistä piti omaa tilannettaan lähitulevaisuudessa vakaana, kun vastaava osuus työpaikan yleisen tilanteen kohdalla oli 24 %. Irtisanomisten ja lomautusten todennäköisyyttä pidetään yhtä mahdollisina. Vain harva uskoi vähennystoimenpiteiden osuvan omalle kohdalle: irtisanotuksi tulemista piti mahdollisena tai todennäköisenä seitsemän prosenttia jäsenistä, lomautuksia yhtä moni. Kuvio 12. Oma tilanne työpaikalla ja yleinen tilanne työpaikalla oman näkemyksen mukaan. Vakaa Melko vakaa Lomautus on mahdollinen 6 9 Lomautus on todennäköinen 2 1 Työpaikan tilanne yleisesti Irtisanominen on mahdollinen 4 7 Oma tilanne Irtisanominen on todennäköinen 3 3 En osaa sanoa % 4.2 Yliopistolla koetaan eniten epävarmuutta, vakain tilanne kunnissa ja valtiolla 17

18 Työpaikalla koettu epävarmuus vaihtelee työmarkkinoiden eri sektoreilla ja toimialoilla. Tätä vaihtelua on havainnollistettu kuvioissa 13-14, jossa tarkastellaan 4L-liittojen (pl. LAL) jäsenten vastauksia. Tarkasteluissa työpaikan tai omaa lähitulevaisuuden tilannetta kuvaavat muuttujat on luokiteltu uudestaan kolmeen luokkaan: vakaa, melko vakaa ja epävarma. Viimeiseen luokkaan on yhdistetty vaihtoehdot irtisanomiset/lomautukset ovat mahdollisia/todennäköisiä. Epävarmimmaksi oman lähitulevaisuuden tilanteensa kokivat yliopistoissa työskentelevät (kuvio 13). Heistä yli kolmannes piti irtisanomisia tai lomautuksia omalla kohdalla mahdollisena tai todennäköisenä. Muilla sektoreilla vastaava osuus oli alle viidennes. Vakaimmaksi oman tilanteensa kokivat kuntien ja kuntayhtymien sekä valtion palveluksessa olevat henkilöt. Sektorien välistä eroa selittänee, ainakin osittain, määräaikaisten työsuhteiden yleisyydessä havaitut erot. Yliopistolla määräaikaisia on suhteellisesti eniten ja tämä saattaa heijastua myös yleisinä epävarmuuden kokemuksina varsinkin, jos oman työsuhteen jatkumisesta nykyisen määräaikaisuuden jälkeen ei ole tietoa. Kuvio 13. Oma tilanne lähitulevaisuudessa sektorin mukaan. Kaikki 4L-liittojen (pl. LAL) työsuhteiset jäsenet. Yhteensä Yliopisto Yksityinen Valtio Kunta % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Vakaa Melko vakaa Epävarma Edellä havaitut erot vain korostuivat, kun vastaajia pyydettiin arvioimaan oman työpaikkansa yleistä tilannetta. Yliopistolla toimivista vain joka kymmenes piti tilannetta vakaana ja joka toinen melko vakaana. Muilla sektoreilla vastaavat osuudet olivat huomattavasti suurempia. Kaikilla sektoreilla oli nähtävissä se, että oma tilanne nähtiin työpaikan yleistä tilannetta vakaampana. Todennäköisesti työpaikoilla henkilöstöä mahdollisesti koskevat vähennystoimenpiteet (irtisanomiset, lomautukset) kohdistetaan muihin kuin korkeasti koulutettuihin henkilöstöryhmiin ja tämä heijastuu myös tämän tutkimuksen vastaajien näkemyksiin (kuvio 14). 18

19 Kuvio 14. Työpaikan yleinen tilanne lähitulevaisuudessa sektorin mukaan. Kaikki 4L-liittojen (pl. LAL) työsuhteiset jäsenet. Yhteensä Yliopisto Yksityinen Valtio Kunta % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Vakaa Melko vakaa Epävarma 4.3 Monella toimialalla vähemmistö näkee työpaikkansa tilanteen vakaana Kuviossa 15 on tarkennettu kuvaa työpaikalla koetusta epävarmuudesta tarkastelemalla erikseen yksityisen sektorin vastaajia toimialoittain. Kuviossa toimialat on järjestetty siten, että ylimpänä ovat ne toimialat, joissa työpaikan tilanne koetaan vakaimmaksi ja alimpana kuviossa ovat ne toimialat, joissa työpaikan yleinen tilanne näyttäytyy vastaajille kaikkein epävarmimpana. Kaupan alalla, elintarvike- ja kemianteollisuudessa sekä rahoitustoiminnan toimialalla työskentelevät näkivät työpaikkansa lähitulevaisuudessa vähiten epävarmuutta. Monella toimialalla tilanne oli päinvastainen. Esimerkiksi metsäaloilla tai neuvonnassa alle puolet kokivat työpaikkansa tilanteen lähitulevaisuuden vakaaksi tai melko vakaaksi. 19

20 Kuvio 15. Työpaikan yleinen tilanne lähitulevaisuudessa toimialan mukaan. Kaikki 4L-liittojen yksityisellä sektorilla (pl. LAL, yliopisto) toimivat työsuhteiset jäsenet. Kauppa Elintarviketeollisuus Kemianteollisuus Rahoitustoiminta Yksityinen järjestö Suunnittelu- ja konsulttiala Muu yksityinen Muu palveluala Tietojenkäsittelypalvelut Muu teollisuus Vakuutustoiminta Lääketeollisuus Tietoliikenne Rakentaminen Metalliteollisuus Yksityinen laboratorioala Metsäteollisuus Neuvonta Metsäkeskus/Tapio % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Vakaa Melko vakaa Epävarma 4.4 Työttömyyskokemuksia 60 % jäsenistä Tutkimusajankohtana työttömänä oli vain noin neljä prosenttia liiton jäsenistä. Kun tarkastellaan koko työuran aikaisia työttömyyskokemuksia, huomataan, että työttömyys on tuttua paljon laajemmalle jäsenjoukolle. Tutkimuksessa tiedusteltiin työttömyyskokemuksia sekä työttömyysjaksojen lukumääränä että työttömyyden yhteenlaskettuna kestona. Kokonaan ilman työttömyyskokemuksia oli selvinnyt vain noin 40 % jäsenkunnasta. Osuus on selvästi alhaisempi kuin koko 4L-jäsenkunnassa keskimäärin. Joka neljännellä YKL:n jäsenellä oli ollut yksi työttömyysjakso ja 15 % jäsenistä oli ollut työttömänä kaksi kertaa. Yli kolme erillistä työttömyysjaksoa läpikäyneitäkin oli jäsenkunnassa 10 prosenttia, mikä on tuplasti enemmän kuin 4L-liittojen jäsenistössä keskimäärin (kuvio 16). Joka kuudes YKL:n jäsen oli ollut työuransa aikana yhteensä vähintään vuoden työttömänä (kuvio 17). Koko 4L-jäsenistössä osuus oli pienempi, noin 13 %. Työttömänä olleista suurimman ryhmän muodostavat ne, joilla työttömyyttä on mahtunut työuralle yhteensä 1-3 kuukauden verran. 20

21 Kuvio 16. Työttömyysjaksojen lukumäärä työuran aikana. 100 % 90 % 80 % 10,4 6,1 14,5 5,5 4,1 11,0 Yli % 26, % 50 % 28, % 0 30 % 52,6 20 % 41,0 10 % 0 % YKL Kaikki 4L-alat Kuvio 17. Kuinka pitkään olet ollut työttömänä työurasi aikana? 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 2,0 1,2 4,2 5,5 7,5 9,1 9,1 13,7 9,5 10,2 13,3 Yli 5 v Yli 2 5 v Yli 1 v- 2 v Yli 6 kk 12 kk 50 % 15,7 5,7 Yli 3 kk 6 kk 40 % 5,2 1-3 kk 30 % 20 % 38,6 49,5 Alle kuukausi En lainkaan 10 % 0 % YKL Kaikki 4L-alat 21

22 5 VASTAVALMISTUNEET TYÖMARKKINOILLA 4L-liitot ovat aikaisemmin tutkineet vastavalmistuneiden työllistymistä ja palkkausta omalla erillisellä tiedonkeruulla, joka on toteutettu vuosittain huhtikuussa. Vastavalmistuneiden tutkimus on perinteisesti kohdennettu edellisen vuoden aikana yliopistollisen perustutkinnon suorittaneille, joilla oli näin ollen kyselyajankohtana kulunut 4-16 kuukautta valmistumisesta. Vuonna 2011 erillistä vastavalmistuneiden tutkimusta ei toteutettu, vaan osana koko jäsenkunnan työmarkkinatutkimusta tiedusteltiin vuosina 2010 ja 2011 valmistuneilta kohdennetusti työttömyyskokemuksista sekä koulutuksen ja nykyisen työn vastaavuudesta. Luonnollisesti käytettävissä oli myös kaikki työmarkkinatutkimuksen muuttujat. Tässä raportissa vastavalmistuneiksi määriteltiin kaikki ne jäsenet, jotka olivat valmistuneet vuosien 2010 ja 2011 aikana. Tämän ryhmän työmarkkinoille sijoittumista ja palkkausta tarkastellaan mm. valmistumisvuoden mukaan. Liittokohtaisia tuloksia verrataan kaikkiin 4L-liittojen jäsenten vastauksiin. Palkkatiedot on raportoitu erillisessä palkkatilastossa. Työmarkkinatutkimukseen vastasi yhteensä 334 vastavalmistunutta 4L-liitoista. Vastanneista 108 oli suorittanut perustutkinnon vuonna 2011 ja 226 henkilöä vuonna Kun vastaajien sukupuoli- ja ikärakenne korjataan koko perusjoukkoa edustavaksi, vastaajat edustavat kaikkiaan 793 vastavalmistunutta. Vastannet jakautuivat 4L-liittojen kesken seuraavasti (suluissa koko perusjoukon estimoitu koko): Agronomiliitto: 90 vastaajaa (N=203) Luonnontieteiden akateemisten liitto: 102 vastaajaa (N=244) Metsänhoitajaliitto: 66 vastaajaa (N=141) Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto: 76 vastaajaa (N=205) Kaikista 4L-liittojen vastavalmistuneista jäsenistä oli naisia 75 % ja heidän keski-ikänsä oli 28,4 vuotta. YKL:n jäsenistä naisten osuus oli keskimääräistä suurempi (85 %) ja heidän keski-ikänsä oli myös hieman keskimääräistä matalampi, 28.1 vuotta. 5.1 Vastavalmistuneiden tilanne lokakuussa 2011 ja työttömyyskokemukset Vakituisen työpaikan löytäminen tutkinnon suorittamisen jälkeen on erittäin hankalaa. Vain joka neljäs YKL:n jäsen, joka oli valmistunut vuosien 2010 ja 2011 aikana, oli vakituisessa työsuhteessa tutkimusajankohtana. Määräaikaisia oli noin 60 %. YKL:n jäsenet poikkesivat koko 4L-jäsenkunnasta, jossa määräaikaisten osuus oli huomattavasti matalampi ja vakituisessa työsuhteessa olevien selvästi korkeampi. Työssä olevia oli kuitenkin YKL:n jäsenistössä suhteellisesti yhtä paljon kuin vertailuryhmässä. Sen sijaan työttömien osuus oli YKL:n jäsenistössä keskimääräistä suurempi eli 14 % (kuvio 18). Vain reilu 40 prosentilla YKL:n vastavalmistuneista ei ollut lainkaan työttömyyskokemuksia (kuvio 19). Joka neljäs liiton jäsen oli ehtinyt valmistumisensa jälkeen olla työttömänä vähintään puolen vuoden verran. Puoli vuotta tai sitä pidempään työttömänä olleiden osuus oli tuplasti suurempi kuin kaikilla 4Lliittojen jäsenillä. Suurimmalla osalla työttömänä olleista oli takana vain yksi työttömyysjakso. Kahdella kolmesta (68 %) vastavalmistuneesta oli ensimmäinen työpaikka valmiina heti valmistumisen jälkeen, joten varsinaiseen työnhakuun ei tarvinnut ryhtyä. 22

23 Kuvio 18. Vastavalmistuneiden työmarkkinatilanne lokakuussa % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Muut Työtön/työvoimapoliittisessa koulutuksessa Apurahalla Äitiys/vanhempainvapaalla tai hoitovapaalla Määräaikainen 20 % Vakituinen 10 % % YKL Kaikki 4L-alat Kuvio 19. Kuinka pitkään olet ollut yhteensä työttömänä työurasi aikana? 100 % 90 % Yli 6 kk 80 % 70 % Yli 3 kk 6 kk 60 % kk 50 % 40 % 6 Alle kuukausi 30 % 55 En lainkaan 20 % % 0 % YKL Kaikki 4L-alat 5.2 Vastavalmistuneet työelämässä Vastavalmistuneiden työhön sijoittumista tarkastellaan kuviossa Tarkastelussa ovat mukana vain ne vastavalmistuneista, jotka ilmoittivat olleensa työssä joko määräaikaisessa tai vakituisessa työsuhteessa. Toimiasemaa kuvaavaa muuttujaa jouduttiin karkeistamaan kolmeen luokkaan pienen havaintomäärän takia. Eritasoiset asiantuntijatehtävät niputettiin yhteen, samoin eritasoiset johtotehtävät. Opettajia tarkastellaan osana toimihenkilöiden ryhmää. YKL:n vastavalmistuneista jäsenistä ei juuri kukaan ollut edennyt johtotehtäviin. Koko 4L-jäsenistössä johtoon kuuluvia oli harvempi kuin joka 23

24 kymmenes. Koko 4L-jäsenistöön verrattuna YKL:n jäsenet tekivät harvemmin toimihenkilötasoisia tehtäviä. Asiantuntijat muodostavat selvästi suurimman ryhmän (kuvio 20). Yksityiset yritykset ovat tärkein YKL:n vastavalmistuneiden jäsenten työllistäjä: yrityksissä työskentelee 44 % vastavalmistuneista. Kunta- ja valtiosektorin osuus on YKL:n jäsenillä keskimääräistä suurempi ja yliopistojen keskimääräistä pienempi (kuvio 21). Kuvio 20. Vastavalmistuneet toimiaseman mukaan lokakuussa % 90 % 80 % Toimihenkilöt, opettajat 70 % 60 % 50 % Asiantuntijat 40 % % 20 % Johto 10 % 0 % 3 YKL 8 Kaikki 4L-alat Kuvio 21. Vastavalmistuneet sektorin mukaan lokakuussa % 90 % 80 % Yliopisto 70 % 60 % 44 Yksityinen 50 % % Valtio 30 % % % 0 % 19 YKL 11 Kaikki 4L-alat Kunta ja kuntayhtymä 24

25 5.3 Nykyiset työtehtävät koulutuksen mukaisia - ainakin osittain Vastavalmistuneilta tiedusteltiin vielä erikseen nykyisen työn ja koulutuksen vastaavuutta. Lähes kaikki vastanneet olivat sitä mieltä, että nykyiset työtehtävät vastaavat, ainakin osittain, omaa koulutustasoa ja koulutusalaa. YKL:n jäsenten vastausjakaumat noudattelivat hyvin pitkälle kaikkien 4L-liittojen jäsenten vastauksia (kuviot 22 ja 23). Kuvio 22. Vastaako nykyinen työtehtäväsi vaatimustasoltaan koulutustasoasi? 100 % % Ei lainkaan 80 % % 60 % Osittain 50 % 40 % 30 % Kokonaan 20 % 10 % 0 % YKL Kaikki 4L-alat Kuvio 23. Vastaako nykyinen työtehtäväsi koulutusalaasi? 100 % % Ei lainkaan 80 % % 60 % Osittain 50 % 40 % 30 % Kokonaan 20 % 10 % 0 % YKL Kaikki 4L-alat 25

26 6 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TIETOJEN LUOTETTAVUUS Raportissa esitetään YKL:n työikäiselle jäsenkunnalle tehdyn työmarkkinatutkimuksen perustuloksia. Tutkimuksen perusteella tarkasteltiin liiton jäsenkunnan sosiodemografista rakennetta, työmarkkinoille sijoittumista, palkkausta ja työaikoja. Tutkimuksen tiedot koskevat lokakuuta Lisäksi raportissa tarkastellaan erikseen vuosien 2010 ja 2011 aikana valmistuneita. Työmarkkinatutkimus toteutettiin sähköisesti internet-kyselynä ja tiedonkeruussa käytettiin Digium oy:n sähköisen tiedonkeruun työkalua. Liiton rekisteristä poimittiin työikäisen jäsenistön sähköpostiosoitteet, ja heille lähetettiin linkki sähköiseen lomakkeeseen. Sähköisen kyselylomakkeen postitusta varten kohdehenkilöiden sähköpostiosoitteet poimittiin liittojen jäsenrekisteristä. Sähköpostiosoite löydettiin ja tutkimuslomakkeet saatiin lähetettyä sähköisesti henkilölle (93 % koko perusjoukosta). Tiedonkeruu käynnistettiin lokakuun 30. päivä. Vastaamattomille lähetettiin kolme erillistä muistutusviestiä, ja kysely suljettiin 9. päivänä joulukuuta. Työmarkkinatutkimuksen vastausaktiivisuuden laskeva trendi saatiin tänä vuonna taitettua. Keskimäärin kerätty aineisto edustaa noin 37 prosenttia koko perusjoukosta ja noin 40 % kyselyn saaneista. Vastausaktiivisuutta voidaan pitää kohtuullisena, varsinkin kun vuotta aikaisemmin saatiin kokoon aineisto, joka oli alle 30 % koko perusjoukosta. Parantuneeseen vastausaktiivisuuteen on ollut varmasti vaikuttamassa liittojen aktiivinen ennakkoviestintä ja markkinointi tutkimukseen liittyen. Tällä linjalla on hyvä jatkaa myös tulevaisuudessa. Taulukossa 8 on arvioitu aineiston edustavuutta vastanneiden osuutena koko perusjoukosta. Aineistojen edustavuudessa on eroja liittojen välillä: kattavin aineisto on Metsänhoitajaliiton ja Agronomiliiton jäsenistössä. YKL:n jäsenkunnassa aineisto edustaa noin kolmannesta koko perusjoukosta. Viime vuoteen verrattuna edustavuus parani kaikkien liittojen kohdalla. Taulukko 8. Tutkimuksen perusjoukko ja aineiston edustavuus liitoittain. Perusjoukko Palautetut lomakkeet Vastanneiden osuus/ perusjoukko Agronomiliitto ,3 LAL ,3 Metsänhoitajaliitto ,5 YKL ,8 Yhteensä ,3 Työmarkkinatutkimuksen kyselylomakkeen rakenteeseen tehtiin joitakin muutoksia, jotka johtuivat lähinnä siitä, että tänä vuonna haluttiin kohdentaa kysymyksiä erikseen vuosien 2010 ja 2011 aikana valmistuneille. Vuosittain vaihtuvassa osiossa (ns. YTN-kysymykset) tiedusteltiin tarkennetusti työpaikan käytännöistä rekrytointi- ja irtisanomistilanteissa. Vastausjakaumista oli nähtävissä, että kysymykset eivät toimineet, sillä en osaa sanoa vastausten osuudet nousivat erittäin korkeiksi, jopa yli 70 % prosenttiin. Tästä syystä kysymysten vastausten tarkastelu jätettiin raportin ulkopuolelle. Aineiston luotettavuutta on parannettu tekemällä laskelmat kunkin liiton jäsenrekisterin tiedoin ikäluokittain ja sukupuolittain painotettuina. Painotettuina tehdyt laskelmat pakottivat vastaajien ja kaikkien tutkimuksen kohteena olleiden henkilöiden iän ja sukupuolen mukaiset jakaumat vastaamaan tarkasti toisiaan. Tämä menettely mahdollista myös sen, että raportissa esitetyillä lukumäärätiedoilla voidaan kuvata jäsenten kokonaismäärää eri ryhmissä. 26

27 LIITE 1. Jäsenet työnantajan toimialan ja sektorin mukaan. Työnantajan sektori Kunta ja kuntayhtymä Valtio Yksityinen Yliopisto Total Toimiala Elintarviketeollisuus Kauppa Kemianteollisuus Metalliteollisuus Metsäkeskus/Tapio Metsäteollisuus Muu palveluala Muu teollisuus Neuvonta Rahoitustoiminta Rakentaminen Suunnittelu- ja konsulttiala Tietojenkäsittelypalvelut Tietoliikenne Yksityinen järjestö Yksityinen laboratorioala Muu yksityinen Yliopisto Kunnallinen liikelaitos Muu kunta tai kuntayhtymä Opetus (yleissivistävä) Opetus (toinen aste) Opetus (amk) Valtio Valtion tutkimuslaitos Valtion liikelaitos Total