Henkilöstöraportti 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Henkilöstöraportti 2014"

Transkriptio

1 Henkilöstöraportti 214

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 SAATTEEKSI YLEISKATSAUS VUOTEEN HENKILÖSTÖPOLITIIKAN PERUSTA KANGASALAN SEURAKUNNASSA HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Vakinaiset ja määräaikaiset Koko- ja osa-aikaiset Virka- ja työsuhteet Kesä- ja kausityöntekijät, muut työntekijät Palkkiotoimiset työntekijät ja vapaaehtoiset Keskeiset muutokset henkilöstössä vuonna HENKILÖSTÖ TEHTÄVÄRYHMITTÄIN IKÄ- JA SUKUPUOLIJAKAUMA ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN TYÖAIKA JA HENKILÖTYÖVUODET PALVELUSSUHTEIDEN KESTO JA HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS PALKKA- JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN HENKILÖSTÖKOULUTUS KOULUTUSRAKENNE PEREHDYTTÄMINEN KEHITYSKESKUSTELUT TYÖNOHJAUS JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN HARKINNANVARAISEN PALKANOSAN JA KERTAPALKKIOIDEN KÄYTTÖÖNOTTO HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI JA TERVEYS SAIRAUSPOISSAOLOT JA TAPATURMAT SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA TYÖTERVEYSHUOLTO PERHEVAPAIDEN JA MUIDEN VIRKA- JA TYÖVAPAIDEN KÄYTTÖ YHTEISTOIMINTA JA TYÖSUOJELU LIIKUNTA- JA VIRKISTYSTOIMINTA HENKILÖSTÖN MUISTAMINEN TYÖPAIKKARUOKAILU TASA-ARVON EDISTÄMINEN PALAUTE PALVELUKSESTA POISTUNEILTA YHTEENVETO JA ARVIOINTI TUNNUSLUVUT

3 1 Saatteeksi Tämä on neljäs henkilöstöraportti (henkilöstökertomus) Kangasalan seurakunnassa. Edelliset on laadittu vuosilta 25, 212 ja 213. Tarkoituksena on tehdä henkilöstöraportti jatkossa vuosittain tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lisäksi. Henkilöstöraportin tavoitteena on antaa seurakunnan luottamushenkilöille, johdolle ja henkilöstölle tietoa päätöksenteon ja henkilöstön kehittämistyön pohjaksi. Henkilöstöraportin avulla voidaan myös seurata työyhteisön kehittämishankkeiden toteutumista. Koko kirkon vertailuluvut ovat vuodelta Yleiskatsaus vuoteen 214 Henkilöstössä tapahtui varsin huomattavia muutoksia. Etenkin toimistohenkilöstö ja papisto vaihtui vuoden aikana, papistossa muutokset olivat määräaikaisia. Vakinaisessa palvelussuhteessa aloitti 4 henkilöä, lisäksi otettiin tarpeen mukaan lähteneiden tilalle määräaikaisia sijaisia. Henkilöstökulut kokonaisuudessaan (palkat + sivukulut) laskivat n. 4,9 %. Vuorotteluvapaiden määrä lisääntyi, mikä oli odotettavissakin vapaan ehtojen tiukentuessa. Harkinnanvarainen palkanosa (HaVa) ja kertapalkkiot otettiin käyttöön. Seurakunnalle laadittiin henkilöstöstrategia ja työterveyspalvelut vuosille kilpailutettiin. Organisaatiorakenne vietiin päätökseen täyttämällä hallintokappalaisen ja johtavan nuorisotyönohjaajan virat, näin kaikilla työaloilla on oma väliesimies. 1.2 Henkilöstöpolitiikan perusta Kangasalan seurakunnassa Kangasalan seurakunnassa toteutettava henkilöstötyö pohjautuu seurakuntien perustehtävään ja arvoihin. Henkilöstöstrategia luo pohjan henkilöstötyölle. Strategia laadittiin yhdessä henkilöstön ja luottamushenkilöiden kanssa. Siinä määritellään arvot, joille henkilöstötyö Kangasalan seurakunnassa pohjautuu: Avoimuus ja oikeudenmukaisuus Myönteinen asenne Innovatiivisuus Yhteistyöhakuisuus Työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen tukeminen Henkilöstötyön strategisia kohteita ovat Johtaminen Osaaminen Hyvinvointi Vuodesta 215 eteenpäin strategian pohjalta tehdään henkilöstösuunnitelma toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisen yhteydessä. Henkilöstöhallinnon tehtävänä on palvella seurakuntaa ja sen eri yksiköitä/työaloja henkilöstö- ja palkkahallintoon liittyvissä asioissa sekä työsuojelun yhteistoiminnassa ja muussa työympäristötoiminnassa. Hyvä henkilöstöhallinto edistää seurakunnan tehtävien laadukasta suorittamista. Henkilöstöhallinto tapahtuu käytännössä mm. luomalla ja ylläpitämällä henkilöstöhallinnon toimintamalleja, pelisääntöjä ja työnteon edellytyksiä. Toiminnassa sitoudutaan noudattamaan seurakuntaa työnantajana velvoittavia lakeja ja sopimuksia. 3

4 Henkilöstön ikääntyminen/eläköityminen, seurakuntarakenteen muutokset, henkilöstö- ja taloushallinnon palvelukeskushanke (KiPa) sekä tiukentuva taloustilanne asettavat haasteita henkilöstötyölle ja erityisesti henkilöstösuunnittelulle. 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 2.1 Henkilöstön määrä Kirkkohallituksen antamien ohjeiden mukaan henkilöstön määrää tarkastellaan vuoden lopun tilanteen mukaan. Tilastoissa ovat mukana kaikki seurakunnan palveluksessa olleet, mukaan lukien määräaikaiset, sijaiset, virka- ja työvapaalla olevat ja ne, joiden palvelussuhde päättyi vuoden viimeisenä päivänä. Tarpeen mukaan tässä kertomuksessa on annettu myös lukuja, jotka perustuvat todelliseen vuoden lopussa työssä olleiden määrään Vakinaiset ja määräaikaiset Vuoden 214 lopussa henkilöstön kokonaismäärä oli 84 henkilöä. Vakinaisessa palvelussuhteessa oli 61 ja määräaikaisessa 15 henkilöä. Todellinen työssä olevien määrä oli 76 henkilöä. Luvusta on poistettu virka-/työvapaalla ja pitkillä sairauslomilla olevat (kaksinkertainen kirjanpito). Kuva 1: Henkilöstön määrä Henkilöstön määrä Poissaolleet vakinaiset Määräaikaiset Työssä olleet vakinaiset Henkilöstön määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta 2 henkilöä (-2,3 %; koko kirkko: -2,1 %). Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön osuus ei ole muuttunut merkittävästi edellisestä vuodesta. Aiemmista vuosista poiketen papistossa oli useita määräaikaisia (4 henkilöä) virkavapaiden sijaisia Koko- ja osa-aikaiset Henkilöstöstä kokoaikaisia oli 73 henkilöä (85 %; 213: 81; koko kirkko: 86) ja osa-aikaisia 11 henkilöä (13 %; 213: 19; koko kirkko 1). Osa-aikaisia oli eniten lapsityössä (7 hlöä). Osaaikaeläkkeellä ei ollut yhtään henkilöä (213: 2) Virka- ja työsuhteet Virkasuhteisia oli 39 henkilöä (46 %; koko kirkko 48) ja työsuhteisia 45 henkilöä (54 %; koko kirkko 52). Vuonna 213 kumpiakin oli 5 %. 4

5 2.1.4 Kesä- ja kausityöntekijät, muut työntekijät Vuonna 214 kesä- ja kausityöntekijöitä oli 45 henkilöä (213: 45 hlöä). Suurin osa heistä työskenteli hautausmailla kausityöntekijöinä (13 hlöä; 213: 15 hlöä) ja kesätyöntekijöinä (15 hlöä; 213: 14 hlöä). Kausityöntekijöiden työsuhde kestää 3 6 kk ja kesätyöntekijän alle 3 kk. Seurakunnan rippikoulu- ja nuorisotyöhön palkattiin kesäksi 5 hengellisen alan opiskelijaa tilapäisiin virkasuhteisiin (213: 6 hlöä). Musiikkityössä toimi 2 kesäkanttoria (213: 1 hlö) ja kirkon esittelijänä 1 henkilö. Pyysalon leirikeskuksessa työskenteli 2 apuisäntää, 2 keittiöapulaista ja 2 yövalvojaa. Tiedotuksessa ja taloustoimistossa oli 1 kesäsijainen kummassakin. Henkilöstöhallinnossa työskenteli 1 sijainen. Rippikouluissa avusti vuoden aikana lisäksi 4 henkilöä. Näistä henkilöistä vähintään 6 kk palvelussuhteessa oli 12 henkilöä. Tarvittaessa tulevia sijaisia oli etenkin lapsityössä ja keittiötoimessa Palkkiotoimiset työntekijät ja vapaaehtoiset Vakinaisen henkilöstön rinnalla seurakunnan eri työaloilla työskenteli suuri joukko vapaaehtoisia ja palkkiotoimisia työntekijöitä. Palkkiota maksettiin mm. seuraavista tehtävistä: kanttori ja muusikko, isonen, kerhonohjaaja, pyhäkoulunopettaja. Pääsääntöisesti vapaaehtoistyöstä ei makseta palkkaa eikä palkkiota. Alla olevassa taulukossa on vapaaehtoisten lukumääriä. Tarkkaa lukua ei tiedetä, sillä osa vapaaehtoisista toimii useissa eri tehtävissä ja toisaalta kaikkia vapaaehtoistehtävissä toimivia ei ole tilastoitu. Suluissa on vuoden 213 määrät. Kuva 2: Palkkionsaajat Taulukko 1: Vapaaehtoiset Tehtävä Palkkionsaajat, henkilöä Henkilöä Diakonia 5 (5) YV-kerääjät 4 (4) Seurahuone 3 (2) Kuorot 11 (15) Avioliittoryhmät 12 (5) Raamattu- ja rukousryhmät 33 (15) Lähetystyö 3 (4) Jumalanpalvelusten/messujen avustajat 1 (1) Muut aikuistyön tapahtumat 55 (5) Tässä henkilöstöraportissa keskitytään palkattua henkilöstöä koskevien tietojen esittämiseen Keskeiset muutokset henkilöstössä vuonna 214 Eläkkeelle siirtyi 5 henkilöä. Palvelusvuosia heille oli kertynyt 15, 17, 26, 32 ja lähes 34 vuotta. 4 työntekijää irtisanoutui. Yksi avoimeksi tullut toimistosihteerin virka muutettiin osa-aikaiseksi ja palkanlaskijan virka jätettiin täyttämättä. Yksi diakonian viranhaltija vastasi 5 % työajalla Seurahuoneen toiminnasta ja hänen sijaisenaan oli osa-aikainen (5 %) viranhaltija. Laitossielunhoidosta vastasi osa-aikainen (6 %) seurakuntapastori elokuusta alkaen. Vakinaisessa palvelussuhteessa aloitti 2 toimistosihteeriä ja 2 lastenohjaajaa. Uusia virkoja täytettiin yksi: johtavan nuorisotyönohjaajan virka 1.1. alkaen. Samalla yksi nuorisotyönohjaajan virka lakkautettiin. Nuorisotyönohjaajan virkaa hoitanut valittiin avoimena olleeseen lapsityön ohjaajan virkaan. Hallintokappalaisen tehtävä täytettiin sisäisesti alkaen. Täyttämättä on yksi kappalaisen virka ja yksi kanttorin virka. 5

6 2.2 Henkilöstö tehtäväryhmittäin Taulukossa 3 esitetään seurakunnan palveluksessa olleiden henkilöiden lukumäärä tehtäväryhmittäin ja sukupuolen mukaan Taulukossa on myös jakaumat työssä olleiden mukaan eli laskennasta on poistettu ne, joille ei maksettu palkkaa (käytännössä pitkällä palkattomalla virka- tai työvapaalla olevat). Henkilöstöryhmien jakaumassa ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia edellisestä vuodesta. Seurakuntatyötä (ns. hengellistä työtä) tekevien osuus on kasvanut ja on nyt 66 % (213: 65; 212: 61; koko kirkko 46). Suurin henkilöstöryhmä on lapsityöntekijät, joihin kuuluvat 3 lapsityönohjaajaa ja lastenohjaajat (koko kirkko: hautausmaatyöntekijät 21 %). Seuraavana oli kiinteistö- ja kirkonpalvelus, johon kuuluvat kiinteistötyöntekijät, vahtimestarit ja seurakuntamestarit. Taulukko 2: Henkilöstön jakautuminen tehtäväryhmittäin ja sukupuolen mukaan Lukumäärä %-jakauma henkilöstöryhmän mukaan Tehtäväryhmä palveluksessa työssä palveluksessa työssä M N Yht. M N Yht. M N Yht. M N Yht. Seurakuntapapisto Hallinto- ja toimistotyö Hautausmaatyöntek Kiinteistö- ja kirkonpalv Kirkkomuusikot Diakoniatyöntekijät Nuorisotyöntekijät Lapsityöntekijät Yhteensä Kuva 3: Henkilöstö tehtäväryhmittäin Lapsityöntekijät 31 % Seurakuntapapisto 14 % Hallinto- ja toimistotyöntekijät 12 % Hautausmaatyöntekijät 2 % Nuorisotyöntekijät 6 % Diakoniatyöntekijät 11% 2.3 Ikä- ja sukupuolijakauma Kirkkomuusikot 4 % Kiinteistö- ja kirkonpalvelus 2 % Ikäjakauma on samanlainen sekä kaikkien palveluksessa olleiden että vakituisen henkilöstön osalta. Suurin ikäryhmä oli 4 44-vuotiaat (koko kirkko: v. molemmissa ryhmissä). Ikäryhmien väliset erot olivat suuremmat kuin edellisenä vuonna. Alle 3-vuotiaiden osuus on kasvanut, se on 8 % (213: 6; 212: 7), mikä johtuu nuorehkojen sijaisten suuresta määrästä. Yli 45-vuotiaita oli hieman yli puolet, 52 % (213: 56; 212: 58). 6

7 Kuva 4: Henkilöstön ikärakenne , kaikki palveluksessa olleet Henkilöstön ikärakenne , kaikki Kuva 5: Henkilöstön ikärakenne , vakinaiset Henkilöstön ikärakenne , vakinaiset Vuoden lopussa henkilöstöstä naisia oli 76 % (65 hlöä; koko kirkko: 71 %) ja miehiä 24 % (21 hlöä; koko kirkko: 29 %). Sukupuolijakauma ei ole oleellisesti muuttunut viime vuosina. Kuva 6: Henkilöstön sukupuolijakauma % Henkilöstön sukupuolijakauma % Naiset Miehet Yksinomaan naisia oli hallinto- ja toimistotyössä, hautausmaatyöntekijöinä ja diakoniatyössä. Kaikki tosiasiassa työssä olleet lapsityöntekijät olivat myös naisia. Miehiä oli enemmistö kirkko muusikoissa (67 %) ja nuorisotyöntekijöissä (6 %). Työssä olleista papeista suurin osa oli miehiä. 7

8 Johtavassa asemassa (kirkkoherra, talousjohtaja, hallintopäällikkö, seurakuntapuutarhuri, kiinteistöpäällikkö, hallintokappalainen, johtava lapsityönohjaaja, johtava kanttori, johtava diakonian viranhaltija, johtava nuorisotyönohjaaja) oli 4 miestä ja 6 naista. Lähiesimiehistä (kiinteistötoimen työnjohtaja, emäntä, ylivahtimestari) 1 oli mies ja 2 naisia. Kuva 7: Tehtäväryhmien sukupuolijakauma % Tehtäväryhmien sukupuolijakauma % Miehet 213 Naiset 213 Miehet 214 Naiset 214 Sukupuolirakenteen tasapainottaminen on seurakuntatyöyhteisöille haaste. Lapsityössä oli vuoden lopussa myös tosiasiassa työssä yksi mies, mikä on varsin harvinaista. 2.4 Eläkkeelle siirtyminen Kirkon henkilöstön eläketoimintaan liittyviä tehtäviä hoitaa Kuntien eläkevakuutus (Keva). Eläkelakien mukaan eläkeikä vaihtelee: Vanhuuseläkkeelle voi siirtyä oman valintansa mukaan ikävuoden välillä. Henkilökohtaisessa eläkeiässä, jolloin porrastettu eläkeikä on vuotta (koskee v syntyneitä, jotka ovat olleet kirkon palveluksessa ja jotka jatkavat kirkon palveluksessa yhdenjaksoisesti eläkkeelle jäämiseen saakka). Erityisessä ammatillisessa eläkeiässä (tähän oikeutettujen oli tehtävä valinta vanhaan ammatillisen eläkejärjestelmän piiriin jäämisestään viimeistään ). Yksilöllisestä eläkeiästä johtuu, ettei vuosittain eläkkeelle siirtyvistä voida esittää tarkkaa lukumäärää. Vuonna 214 eläkkeelle siirtyi 5 henkilöä. Heistä 2 oli ollut osa-aikaeläkkeellä. Vuosien aikana 63 vuotta täyttää tai on jo täyttänyt yhteensä 25 henkilöä, mikä on noin 3 % koko henkilöstöstä. Seurakunnan palveluksessa oli 9 yli 6-vuotiasta vakinaisessa palvelussuhteessa olevaa työntekijää, joten eläkkeelle siirtyy melko paljon henkilöstöä lähivuosina. 8

9 Kuva 8: 63 vuotta täyttävät vakinaiset v. täyttävät vakinaiset Työaika ja henkilötyövuodet Pelkkä henkilömäärien tarkastelu ei anna oikeaa kuvaa tehdyn työn määrästä. Tarkempaa tietoa saadaan tehdyn ja tekemättömän työajan sekä henkilötyövuosien (htv) avulla. Tekemätöntä työaikaa ovat poissaolot kuten vuosilomat, sairauslomat, virka- ja työvapaat. Vuonna 214 tehty työaika oli n tuntia (213: ; 212: ). Tekemättömän työajan määrä on edelleen kasvanut, se oli n tuntia (213: 25972; 212: 17847). Jos tekemätön työaika muunnetaan 38,25 tunnin työviikoiksi saadaan noin 3821 tekemätöntä työpäivää eli noin 1,5 henkilötyövuotta (213: 3395, 9; 212: 2333, 6). Koska henkilöstön määrä on laskenut, on tehdyn työajan määrä luonnollisesti myös laskenut. Sen sijaan tekemättömän työajan määrä ei ole laskenut. Tekemättömän työajan kasvuun on vaikuttanut vuorottelu- ja opintovapaiden käytön lisääntyminen sekä toisen tehtävän hoitoa varten saadut virkavapaudet (kts. kohta 7.4). Kuva 9: Vuosityöaika Vuosityöaika, 1 tuntia, , Vuosityöaika Tekemätön vuosi-työaika (tuntia) Henkilötyövuosi sopii henkilöstön määrän kuvaamiseen etenkin silloin kun henkilöstöllä on erilaisia työaikoja tai henkilöstössä on paljon tuntityötä tekeviä. Henkilötyövuodet lasketaan vain palkkaa saaneille henkilöille eli palkkionsaajia ei huomioida. Summasta vähennetään palkattomat poissaolot. Osa-aikaisten henkilötyövuodet lasketaan osa-aikaisuuden suhteessa. Tuntityötä tehneiden 9

10 henkilötyövuodet lasketaan muuntamalla tuntien määrä vastaavaa työtä kuukausipalkkaisena tehneen viikkotyöajan mukaan: (tehtyjen tuntien summa)/kuukausipalkkaisen työpäivän pituus 365 tai 366 riippuen vuoden päivien määrästä Vuonna 214 seurakunnan palkkaa sai 158 henkilöä (213: 154; 212: 162). Henkilötyövuosien määrä on hieman laskenut vaikka palkansaajia on ollut edellisvuotta enemmän. Tämä johtuu lähinnä erilaisten vapaiden käytön kasvusta (kts. kohta 7.4). Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön osuus on pysynyt samana kuin edellisenä vuonna, 71 % ja 29 % (212: 75, 25). Alle 6 kk:n määräaikaisilta kertyi 8 htv (213: 1,3; 212: 9,7) ja yli 6 kk:n määräaikaisilta 16,9 htv (213: 13,6; 212: 1,9). Tuntityön määrää ei laskettu, sillä tätä tietoa ole helposti saatavilla palkkahallinnon järjestelmästä (213: 1,7; ,2). Vuoden lopussa työssä olleille kertyi 66 htv eli 78 % kaikista henkilötyövuosista (213: 79; 212: 75). Kuva 1: Henkilötyövuodet , Henkilötyövuodet , 6, 4, 2,, 21,81 25,6 24,39 65,24 62,54 59, Määräaikaiset Vakinaiset 4 Palvelussuhteiden kesto ja henkilöstön vaihtuvuus Palveluaika lasketaan viimeisestä katkeamattomasta palvelussuhteesta. Jos vuoden aikana on ollut useita työjaksoja, joiden välillä henkilö on ollut poissa palveluksesta, vain viimeinen palvelussuhde huomioidaan. Palveluaikaan kuuluu myös aika, jolloin henkilö on hoitanut väliaikaisesti tehtävää toisessa seurakunnassa. Keskimääräinen palvelussuhteen pituus vuonna 214 oli 9 vuotta (213: 1,2; 212: 9,5). Suurin osa henkilöstöstä on ollut seurakunnan palveluksessa alle 11 vuotta. 6 1 vuotta palveluksessa olleiden suhteellinen osuus on edelleen kasvanut ja oli 37 % (212: 31; 212: 26). Samalla 3 5 vuotta olleiden osuus on laskenut selvästi, se oli 13 % (213 21, 212: 22). 1

11 Kuva 11: Palveluvuodet Henkilöstön palveluvuodet , < Vakituisessa henkilössä oli vaihtuvuutta aiempaa enemmän. Vuoden aikana aloitti 3 henkilöä (213: 1; 212: 1). Eläkkeelle siirtyi 5 henkilöä ja 4 henkilöä siirtyi muualle (213: 4; 212: 4). Kuva 12: Vakituisen henkilöstön vaihtuvuus Vakituisen henkilöstön vaihtuvuus Aloittaneet Lopettaneet 5 Palkka- ja henkilöstökustannukset Vuonna 214 palkkaa maksettiin 139 henkilölle, joilla oli 187 palvelussuhdetta (213: 144, 18; 212: 155, 181). Useilla henkilöillä olikin vuoden aikana vähintään kaksi määräaikaista palvelussuhdetta. Henkilöstökulut laskivat edellisestä vuodesta lähes 5 %. Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista on pysynyt ennallaan. Palkkakuluissa ei ole mukana palkkionsaajia (esim. kerhonohjaajat, isoset). Taulukko 3: Henkilöstökulut Muutos % Palkat ja palkkiot ,56 % Henkilöstökulut ,89 % *) Henkilöstökuluilla tarkoitetaan palkkakustannuksia, joihin on lisätty sosiaaliturvamaksut ja muut välilliset kustannukset, esim. eläke- ja vakuutusmaksut. Henkilöstön lahjoihin/muistamiseen käytetty kulu moninkertaistui. Työntekijöille hankittiin hupparit kiitoksena vuoden 213 hyvästä tuloksesta. Lisäksi työstä jäi pois useita pitkään palvelleita 11

12 henkilöitä. Vuoden aikana muistettiin myös heitä, jotka olivat jääneet aiempina vuosina huomioimatta esim. palvelusvuosien osalta ja hankittiin henkilöstölle hupparit. Työpaikka-ruokailun kustannusten nousuun vaikutti lounasseteleiden hankinta, joiden kustannuksesta ei ole vähennetty työntekijältä perittävää osuutta. Taulukko 4: Muut henkilöstökulut Muutos % Palkat ja palkkiot* ,56 % Henkilöstösivukulut ,82 % Matkakorvaukset ,69 % Koulutus ,75 % Työterveyshuolto ,59 % Työpaikkaruokailu ,68 % Virkistystoiminta ,7 % Lahjat henkilöstölle ,29 % Yhteensä ,46 % * sisältää palkkionsaajat Taulukko 5: Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista Henkilöstökulut Toimintakulut Henkilöstökulujen osuus 59,5 % 58,71 % 6,45 % 6,38 % 6,31 % Taulukossa 6 ja kuvassa 13 on kuvattu henkilöstökulujen kehitys vuosina suhteessa verotuloihin. Henkilöstökulujen osuus verotuloista on laskenut hieman aiemmista vuosista. Taulukko 6: Henkilöstökulujen suhde verotuloihin, Henkilöstökulut Verotulot Osuus verotuloista 6,36 % 58,58 % 62,63 % 6,19 % 59,24 % Kuva 13: Henkilöstökulujen suhde verotuloihin Henkilöstökulujen suhde verotuloihin Henkilöstökulut Verotulot Lin. (Henkilöstökulut) Henkilöstön kehittäminen 6.1 Henkilöstökoulutus Henkilöstökoulutus on koulutusta, jota työnantaja järjestää tai hankkii henkilöstölleen kehittääkseen seurakunnan toimintoja, parantaakseen henkilöstön työskentelyvalmiuksia, työtyytyväi- 12

13 syyttä ja hyvinvointia. Kangasalan seurakunnan henkilöstökoulutus perustuu vuosittain toimintasuunnitelman yhteydessä laadittavaan henkilöstön kehittämissuunnitelmaan. Koulutustarvetta arvioidaan kehityskeskusteluissa sekä työaloittain toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä. Vuoden 214 talousarviossa oli varattu henkilöstön koulutukseen 47.95, josta käytettiin eli 54 % (213: , 49 % varatusta; 212: 3.448, 59 %). Summa sisältää kaikki koulutuksesta aiheutuneet kulut, kuten osallistumis-, majoitus-, matka- ja ruokailukustannukset. Koulutuspäiviä kertyi n. 95 (213: 17; 212: 15) ja niihin osallistui n. 5 henkilöä (213 ja 212: 7). Lisäksi seurakunta kustansi korkeakouluissa suoritettavien perusopintokokonaisuuksien kurssimaksuja. Tämä opiskelu tapahtuu yleensä osittain tai kokonaan työntekijän omalla ajalla. Kirkkoherran ja talousjohtajan käyttöön oli varattu erillinen määräraha, josta he vuoden aikana saattoivat myöntää varoja sellaiseen koulutukseen, joka ei koulutussuunnitelmaa laadittaessa ollut tiedossa ja joka koettiin välttämättömäksi. Tällaisia koulutustarpeita ei vuoden aikana juurikaan ollut, mikä osaltaan selittää määrärahoista käyttämättä jäänyttä osuutta. Koko seurakunnan yhteisiä koulutustilaisuuksia ei kertomusvuonna järjestetty. Tämän vuoksi osallisujia ja koulutuspäiviä kertyi edellisvuosia vähemmän. Työttömyysvakuutusrahasto myöntää koulutuskorvausta työnantajalle koulutuksesta aiheutuneita kuluja ensimmäistä kertaa vuodelta 214. Korvausta haetaan vuoden 215 alussa ja vähennys tehdään vuoden 214 lopullista työttömyysvakuutusmaksua määritettäessä. Koulutuskorvaus on taloudellinen tuki osaamisen kehittämistoimiin niille työnantajille, joilla ei ole oikeutta koulutusvähennykseen muiden lakien perusteella. Sen tarkoituksena on parantaa työnantajan mahdollisuuksia järjestää työntekijöilleen ammatillista osaamista kehittävää koulutusta. Koulutuskorvauksen edellytyksenä on, että koulutus perustuu työnantajan etukäteen laatimaan koulutussuunnitelmaan ja edistää työntekijän ammatillista osaamista. Korvausta saa enintään kolmelta koulutuspäivältä työntekijää kohden. Korvauksen määrä on 1 % koulutuskorvauksen perusteena olevasta palkkakustannuksesta. Työalojen ammatillisessa täydennyskoulutuksessa hyödynnettiin pääsääntöisesti kirkon omaa koulutustarjontaa (järjestäjinä mm. Kirkon koulutuskeskus ja Tampereen hiippakunta). Myös kaksi kertaa vuodessa pidettävissä koko henkilöstön työpaikkakokouksissa on käsitelty työyhteisöön liittyviä teemoja. Ensiapukurssit ostettiin Suomen Ensiapukoulutukselta ja Suomen Punaiselta Ristiltä. Seurakunta toimi 3 työntekijän oppisopimustyöpaikkana (213: 3; 212: 4). Henkilöstöä tulee kannustaa entistä enemmän kouluttautumaan. Vankka ammatillinen osaaminen tukee työntekijöiden työhyvinvointia ja sopeutumista muutoksissa, joita on odotettavissa myös seurakuntarakenteeseen. 6.2 Koulutusrakenne Koulutusrakenne on määritelty Tilastokeskuksen käyttämän koulutusastejaottelun mukaisesti. Taulukko 7: Koulutusluokittelu Koulutusaste Tutkinto (esimerkkejä) Alempi perusaste kansakoulu, kansalaiskoulu Ylempi perusaste peruskoulu, keskikoulu Keskiaste ylioppilas, lähihoitaja, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot, merkantti Alin korkea-aste teknikko, merkonomi (opisto) Alempi korkeakouluaste alempi yliopistotutkinto, AMK-tutkinto, insinööri Ylempi korkeakouluaste ylempi AMK-tutkinto, maisteri-tutkinto, DI-tutkinto Tutkijakoulutusaste lisensiaatti- ja tohtoritutkinto 13

14 Jos työntekijällä on useita tutkintoja, käytetään koulutusrakenteen tilastoinnissa tehtävään parhaiten soveltuvaa tutkintoa. Kuva 14: Henkilöstön koulutusrakenne Koulutusasteiden %-jakauma Keskiasteen koulutus oli selkeästi yleisin koulutusaste. Tätä selittää lastenohjaajien suuri määrä, sillä lastenohjaajan ja lapsi- ja perhetyön perustutkinnot ovat keskiasteen koulutusta. Ylemmät korkea-astetutkinnot ovat etupäässä teologian maisterin tutkintoja. Lisäksi viime vuosina työntekijät ovat päivittäneet alempia AMK-tutkintoja ylemmän tason tutkinnoiksi. 6.3 Perehdyttäminen Perehdyttämisessä jatketaan edellisten vuosien tapaan. Perehdyttämisestä vastaa esimies. Tärkeä tiedonlähde perehdytyksessä on uusittu intranet, Kasetti, jonne on koottu tietoa, ohjeistusta ja työtehtävissä tarvittavia lomakkeita. Uudet seurakuntapapit ovat täydentäneet oman työalansa perehdytysmateriaalia. Perehdytyksen kehittämistä tulee jatkaa tulevina vuosina. 6.4 Kehityskeskustelut Kehityskeskustelun tarkoituksena on sopia työn tavoitteista, arvioida työn tuloksia ja tukea osaamisen kehittämistä. Osaamisen kehittämisen perustana on osaamiskartoitus, joka tehdään ja päivitetään kehityskeskustelujen yhteydessä. Kehityskeskustelu käydään kerran vuodessa Säännöllisesti käydyt kehityskeskustelut tehostavat henkilöresurssien käyttöä, luovat parempaa johtamisilmastoa ja lisäävät henkilöstön työmotivaatiota sekä ennen kaikkea parantavat työhyvinvointia. 6.5 Työnohjaus Työntekijöillä on mahdollisuus päästä työajalla tapahtuvaan työnohjaukseen. Mahdollisuutta työnohjaukseen haetaan vuosittain henkilöstön kehittämissuunnitelman yhteydessä. Työnohjaajina toimivat yleensä hiippakunnan koulutetut työnohjaajat, jolloin ohjaus on maksutonta. Myös ulkopuolisena palveluna on ostettu työnohjausta. Seurakunta on lisäksi kustantanut muutamien työntekijöiden työnohjaajakoulutusta. Työnohjaus voi olla joko yksilö- tai ryhmätyönohjausta. Työnohjaukseen osallistui vuonna 214 muutamia henkilöitä. 14

15 6.6 Johtamisen ja esimiestyön kehittäminen Esimiehiä on edelleen osallistunut Kirkon johtamiskoulutuksiin. Johtoryhmä, eli kirkkoherra, talousjohtaja ja esimiehet, ovat pitäneet kerran kuukaudessa yhteisen kokoontumisen, jossa käsitellään ajankohtaisia esimiehiä koskevia asioita. Palaverin tavoitteena on myös parantaa tiedon jakamista työalojen välillä. 6.7 Harkinnanvaraisen palkanosan ja kertapalkkioiden käyttöönotto Työntekijän varsinainen palkka voi sisältää harkinnanvaraisen osan (HAVA), joka perustuu työnantajan tekemään arviointiin työntekijän työssä suoriutumisesta. Se muodostaa yhdessä vuosisidonnaisen palkanosan kanssa henkilökohtaisen palkanosan osuuden työntekijän varsinaisesta palkasta. Kirkkoneuvoston päätöksen mukaisesti HAVA ottiin käyttöön vuoden 214 alusta. Tähän kuuluvat tavoitekeskustelut käytiin työntekijöiden kanssa vuoden 214 alussa. Arviointiaika oli ja arviointikeskustelut käytiin Ensimmäisen kerran harkinnanvaraiset palkanosat maksetaan alkaen. Jatkossa arviointijakso on Harkinnanvaraisen palkanosan myöntävät kirkkoherra ja talousjohtaja väliesimiesten esityksestä. Väliesimiesten osalta päätöksen tekevät kirkkoherra ja talousjohtaja yhdessä. HAVA-keskustelut vahvistavat osaltaan esimiesten ja työntekijöiden välistä palautteen antamista ja saamista sekä työntekijän kehittymistä tehtävässään. HAVA antaa työnantajalle mahdollisuuden palkita odotukset ylittävistä työsuorituksista. Työnantajalle kuitenkin riittää se, että työntekijä suorittaa työnsä siten, että odotukset täyttyvät ts. riittävän hyvä taso. Kirkon virka- ja työehtosopimus antaa ensimmäisen kerran mahdollisuuden maksaa kertapalkkioita. Palkkiolla voidaan huomioida yksilö tai ryhmä silloin kun työnantaja katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi. Kertapalkkio mahdollistaa nopean palkitsemisen. Se on kertasuoritus, jota ei makseta säännönmukaisesti eikä se ole osa peruspalkkaa. Kirkkoneuvosto hyväksyi palkkion käyttöönoton seuraavasti: Palkkio voidaan myöntää tapauksissa, joissa työntekijä on osoittanut erityistä vastuunottoa tai edistänyt erityisellä tavalla muutostilanteen hallintaa, ja tilanne on ollut poikkeuksellinen ja tilapäinen. Palkkion suuruus on korkeintaan 1 % kuukausittaisesta kokonaispalkasta (peruspalkka + vuosisidonnainen osa). Palkkiota esittää esimies, ja talousjohtaja tai kirkkoherra tekee siitä viranhaltijapäätöksen. Vuoden aikana maksettiin muutamia kertapalkkioita. 7 Henkilöstön hyvinvointi ja terveys 7.1 Sairauspoissaolot ja tapaturmat Sairauspoissaolopäivien kokonaismäärä on vähentynyt merkittävästi edellisestä vuodesta, 2 %, vaikka tapausten ja henkilöiden määrä on pysynyt samalla tasolla. Keskimääräinen kesto koko henkilöstön osalta on lyhentynyt sekä koko henkilöstön että vuoden lopussa palveluksessa olleiden osalta. Sairauspoissaoloissa näkyy muutaman henkilön pitkät yhtäjaksoiset poissaolot. Yli 1 päivää yhtäjaksoisesti oli poissa 4 henkilöä (213: 7; 212: 8; 211: 5; 21: 4). Heidän osuutensa sairauspoissaolopäivistä oli 1164 päivää eli 45 % (212: 1598, 57; 212: 1998, 65; 211: 1355, 45; 21: 15

16 1164, 45). 1 henkilö oli poissa koko vuoden (212: 3; 212: 2; 211: 2; 21: 1). Osa-sairauslomalla ei ollut yhtään henkilöä. Sairauslomapäivien määrä on laskenut, mitä selittää lyhyiden sairauslomien määrän kasvu ja pisimpien poissaolojen määrän lasku. Pitkät sairauslomat näkyvät poissaolojen keskiarvoissa. Kuva 15: Sairauspoissaolot, koko henkilöstö Sairauspoissaolot, koko henkilöstö Päiviä 15 Tapauksia 1 Henkilöä Taulukossa 8 on sairauspoissaolot eritelty keston mukaan, sekä kaikkien vuoden aikana palveluksessa olleiden että vuoden lopussa palveluksessa olleiden osalta. Taulukko 8: Poissaolot pituuden mukaan, kaikki palveluksessa olleet Poissaolon kesto kalenteripv Koko henkilöstö palv. olleet Koko henkilöstö palv. olleet Koko henkilöstö palv. olleet Poissaoloja yht Kalenteripv yht Henkilöitä

17 Kuva 16: Sairauspoissaolojen kesto kalenteripäivinä tapausta kohden 25 Sairauslomien kesto päivinä ,9 13,6 13 2,4 18,9 17,2 16,1 13,8 1,4 9, Koko henkilöstö palveluksessa olleet Työterveyden tilastojen mukaan eniten sairauslomapäiviä aiheutui mielenterveyteen liittyvistä syistä, 32 % (213: 37; 212: 32; 211: 16). Toiseksi yleisin diagnoosiryhmä oli luokittelemattomat oireet ja sairaudenmerkit, 27 %. Aiempina vuosina tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat olleet merkittävämpiä (213: 33; 212: 49; 211: 53), nyt ne olivat vasta kolmanneksi yleisin poissaolon syy, 22 %. Työtapaturmien määrä on laskenut. Keskimääräinen poissaolon kesto on noussut, mikä johtuu yhden tapaturman aiheuttamasta pitkästä poissaolosta. Tapaturma tapahtui työmatkalla. Taulukko 9: Tapaturmien määrä ja poissaolon kesto Poissalon kesto pv pv pv pv pv 18 pv Tapauksia yht Kalenteripv yht Henkilöitä Pv/tapaus 25 19, Sairauspoissaolojen hallinta Sairauspoissaolopäivien määrä ja kesto ovat laskeneet. Vaikka oikea-aikaisesti pidetty lyhyt sairausloma joissakin tapauksissa ehkäisee pitemmän sairauspoissaolon, on pyrittävä vähentämään myös lyhyiden poissaolojen määrää. Tulevina vuosina tulee kiinnittää huomiota psyykkiseen hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Seurakunnassa on käytössä Varhaisen tuen toimintamalli. KELA:n maksamaan kuntoutukseen osallistui 6 henkilöä, yht. 67 päivää (213: 7, 51; 212: 4, 54). 7.3 Työterveyshuolto Työterveyshuollon järjestäminen ja sisältö eivät ole muuttuneet edellisestä vuodesta. Palvelun tuotti Kangasalan kunnan terveyskeskuksen työterveyshuolto. 17

18 Työterveyshuollon tuottaminen vuosille kilpailutettiin ja sen tuottaa Dextra Oy. Palvelun sisältö pysyy ennallaan, mutta vastaanottoajat laajentuvat viikonloppuihin (päivystysajat). Äkillisissä sairastumisissa voidaan käyttää kaikkia Dextra Oy:n toimipisteitä ja lisäksi työterveyshuolto vastaa työtapaturmien hoidosta. Työterveyshuollon kustannukset ovat laskeneet n. 26 %. Osittain tämä johtunee siitä, että palveluntuottajalla oli etenkin kesällä tarjolla niukasti vastaanottoaikoja. Taulukko 1: Työterveyshuollon kustannukset Muutos % Työterveyshuolto ,59 % KELA:n korvaukset ,41 % Yhteensä ,78 % Taulukko 11: Työterveyshuollon käynnit Lääkäri Terveydenhoitaja Fysioterapeutti Laboratoriotutkimukset Kuvantaminen Psykologit Erikoislääkärit 4 Yhteensä Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolaeissa on säädetty toimenpiteistä sairausloman keston mukaan: 3 pv: Työnantajan on ilmoitettava työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun työntekijän poissaolo on kestänyt 3 pv (Työterveyshuoltolaki) 6 pv: Sairauspäivärahaa on haettava 6 päivän kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta (Sairausvakuutuslaki) 9 pv: Työterveyden on arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky ja työnantajan on selvitettävä työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssään. Työntekijän on toimitettava KELA:an lausunto työkyvystään viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 9 arkipäivää (Sairausvakuutuslaki) Kangasalan seurakunnassa on käytössä Varhaisen tuen toimintamalli. Sen tavoitteena on aktivoida jokaista työntekijää huolehtimaan itsestään, työtoveristaan ja työyhteisöstään sekä puuttumaan työhyvinvoinnin riskitekijöihin mahdollisimman varhain. Malli velvoittaa esimiehiä seuraamaan sairauspoissaoloja ja siinä on sovittu puuttumisrajoista, joiden täyttyessä esimiehen velvollisuus on ottaa asia työntekijän kanssa puheeksi. Lisäksi malliin on liitetty ohjeistus sairauslomien hyväksymiskäytännöistä sekä työhön paluun tuesta. Malli velvoittaa myös työantajaa toimittamaan työterveyshuollolle kattavasti työntekijöiden sairaus- ja poissaolotiedot. Lisäksi seurakunnassa on käytössä Ohje hyvän kohtelun edistämisestä sekä Ohje päihdeongelmaisen hoitoonohjaamisesta. Niissä on sovittu yhteisistä toimintatavoista ristiriita- ja kiusaamistilanteiden sekä päihteiden väärinkäyttötapausten selvittämisessä. 7.4 Perhevapaiden ja muiden virka- ja työvapaiden käyttö Kangasalan seurakunnassa on suhtauduttu joustavasti henkilöstön elämäntilanteesta johtuviin työaikajärjestelyihin. Vapaiden kokonaismäärä on edellisvuoden tasolla. Perhevapaiden ja määrittelemättömien virka-/työvapaiden käyttö on vähentynyt. Etenkin vuorottelu- ja opintovapaiden määrät ovat kasvaneet. Toisen työnantajan palveluksessa oli 2 henkilöä. 18

19 Kuva 17: Muut poissaolot 9 Muut poissaolot kalenteripäivinä Taulukko 12: Muut poissaolot M N Pv M N Pv M N Pv M N Pv M N Pv Äitiys-/vanhempainvapaa Isyysvapaa Hoitovapaa Osittainen hoitovapaa Tilapäinen hoitovapaa Vuorotteluvapaa Opintovapaa Toisen tehtävän hoito muualla Muu palkaton virka-/työvapaa Muu palkallinen virka-/työvapaa Muut poissaolot Yhteensä Yhteistoiminta ja työsuojelu Työsuojelusta vastuu on ensisijaisesti kussakin toimipisteessä. Tarvittaessa yhteyttä on voinut ottaa työsuojelupäällikköön ja työsuojeluvaltuutettuihin, joiden tehtävänä on työturvallisuuteen liittyvien asioiden koordinointi. Työsuojeluorganisaatioon kuuluivat työsuojelupäällikkö (kiinteistöpäällikkö Erkki Niemi) ja työsuojeluvaltuutettu (diakoni Tanja Lähteenmäki) ja kaksi varavaltuutettua (nuorisotyönohjaaja Sirpa Hotari ja seurakuntamestari Riikka Lindell). 19

20 Työsuojelun järjestelmällinen kehittäminen vuodesta 212 alkaen on tuottanut tulosta: työtapaturmien määrä on laskenut. Yhteistyötoimikuntaan kuuluu 8 jäsentä. Henkilöstön edustajina toimikunnassa toimivat työsuojeluvaltuutettu, kaksi varavaltuutettua ja pääsopijajärjestöjen luottamusmiehet. Työnantajaa edustavat työsuojelupäällikkö, kirkkoherra ja talousjohtaja. Toimikunnan puheen-johtajana toimi vuonna 214 työnantajan edustaja Erkki Niemi. Sihteerinä toimi hallintopäällikkö Anneli Vuokko- Keskinen ja loppuvuodesta ma. henkilöstöpäällikkö Ritva Koivisto. Toimikunta kokoontui vuoden aikana 4 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin laajakantoisia, koko henkilöstöä koskevia yhteistoimintamenettelyn piirin kuuluvia asioita sekä työsuojeluasioita. Työyhteisön yhteisiä asioita käsiteltiin myös koko henkilöstön yhteistoimintakokouksissa, joita järjestettiin 2 kertaa. Työalat järjestivät sisäisiä työkokouksia, joissa käsiteltiin työalan omia asioita sekä tiedotettiin ja keskusteltiin tarvittaessa myös koko työyhteisöä koskevista asioista. Sisäistä tiedotusta yhteistoimintaan liittyvistä asioista ja muista ajankohtaisia henkilöstöasioista hoidettiin myös sähköpostitse tiedotteilla sekä intranetin (Kasetti) kautta. 7.6 Liikunta- ja virkistystoiminta Työntekijöiden omaehtoista liikuntaa tuettiin liikuntaseteleillä. Niitä tilattiin n. 187 kappaletta ja niitä käytti n. 4 henkilöä. Työyhteisön yhteinen virkistysmatka tehtiin ystävyysseurakuntaan Põltsamaalle Matkalle osallistui n. 4 työntekijää. Työalat ovat tehneet myös omia retkiään sekä virkistyksen että koulutuksen merkeissä. 7.7 Henkilöstön muistaminen Henkilökunnan muistamisessa noudatettiin vuonna 212 hyväksyttyä muistamiskäytäntöä. Henkilökuntaa muistetaan palvelusvuosista, 5- ja 6-vuotispäivinä sekä palvelussuhteen päättyessä. Käytäntöä tarkennettiin vuoden 214 alusta vastaamaan verohallinnon henkilökuntalahjoista antamaa ohjeistusta. 7.8 Työpaikkaruokailu Seurakunnalla on sopimusruokapaikkoja, joissa voi ruokailla verotusarvon mukaisella lounaslipulla. Uutena vaihtoehtona otettiin käyttöön lounasseteli. Seteleitä on käytetty jonkin verran. Niitä päätettiin tilata myös jatkossa. 7.9 Tasa-arvon edistäminen Tähän henkilöstöraporttiin on kerätty tasa-arvosuunnitelman edellyttämiä vertailutietoja eri sukupuolten sijoittumisesta tehtäväryhmiin, ikäryhmiin sekä tilastotietoja perhevapaiden käytöstä. Monia tehtäviä (hallinto- ja toimistotyöt, lapsityö, diakonia ja hautausmaat) hoitaa lähes yksinomaan naiset. Naisia on hiukan enemmän myös johtavassa asemassa. Miehiä on naisia enemmän kirkkomuusikoissa ja nuorisotyössä. Tasa-arvosuunnitelma on viimeksi tehty 28. Tasa-arvolaki edellyttää säännöllisesti yli 3 työntekijää työllistäviä työantajia laatimaan vuosittain tasa-arvosuunnitelman. Evankelis-luterilaiselta kirkolta ei toistaiseksi edellytetä yhdenvertaisuussuunnitelman tekemistä. 7.1 Palaute palveluksesta poistuneilta Palveluksesta poistuneilta ryhdyttiin keräämään palautetta työskentelystä seurakunnassamme. Palautteen antamista varten on lomake, joka palautetaan henkilöstöhallintoon. Keräämällä 2

Henkilöstöraportti 2015

Henkilöstöraportti 2015 Henkilöstöraportti 215 SISÄLLYSLUETTELO 1 SAATTEEKSI... 3 1.1 YLEISKATSAUS VUOTEEN 215... 3 1.2 HENKILÖSTÖPOLITIIKAN PERUSTA KANGASALAN SEURAKUNNASSA... 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 2.1 HENKILÖSTÖN

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 3 1.2 Henkilöstön määrä... 3 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 3 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. LIITE: Lempäälän seurakunnan henkilöstö tehtäväryhmittäin 31.12.2014.

SISÄLLYSLUETTELO. LIITE: Lempäälän seurakunnan henkilöstö tehtäväryhmittäin 31.12.2014. Lempäälän seurakunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2. HENKILÖSTÖ... 2.1 Henkilöstön määrä... 2.2 Henkilöstön rakenne... 2.2.1 Tehtäväryhmärakenne... 2.1.2 Henkilöstön ikärakenne...

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ Hyväksytty kunnanhallituksessa x.x.2014 x SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 MUISTAMISTILAISUUDET... 3 2.1 Työmerkkipäivät... 3 2.2 Läksiäistilaisuus... 3 2.3 Eläkkeelle siirtyminen...

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS

TURVATEKNIIKAN KESKUS TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki.3. HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 3. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 3 lopussa oli henkilöä (vuonna henkilöä). Henkilötyövuosia kertyi

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28

Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28 Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28 Henkilöstöraportti 2013 2 Sisältö Johdanto... sivu 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... sivu 4 palvelussuhteiden luonne henkilöstö nimikkeittäin sukupuolijakauma ikäjakauma

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN

Lisätiedot

Tilastotietoja KiEL eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja: tilastot@keva.fi

Tilastotietoja KiEL eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja: tilastot@keva.fi Tilastotietoja KiEL eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi Saapuneiden KiEL eläkehakemusten määrä eläkelajeittain 2015 ja 2014 Eläkelaji 2015 2014 Muutos, % Vanhuuseläkkeet 837 814 2,8

Lisätiedot

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.29 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 4.5.29 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODESTA 28 Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (2/18) Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITELMA 2014

KOULUTUSSUUNNITELMA 2014 KOULUTUSSUUNNITELMA 2014 Johtoryhmä 7.3.2014 HEKE-tiimi 20.3.2014 YT-ryhmä 27.3.2014 Hallitus 8.4.2014 1. LAKISÄÄTEINEN KOULUTUSSUUNNITELMA JA KOULUTUSKORVAUS Kuntaorganisaatiossa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNKI. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015

JUANKOSKEN KAUPUNKI. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015 JUANKOSKEN KAUPUNKI Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015 Vuoden 2014 alusta tuli voimaan Laki taloudellisesta tuesta ammatillisen osaamisen kehittämisestä sekä muutos Lakiin työnantajan ja henkilöstön

Lisätiedot

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2010... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg Puh. 044-4598946, riitta.hallberg@saarikka.fi Perustietoja Saarikasta: - Tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja - 5 kunnan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 1 2 Sisältö 1. Johdanto 4 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 5 3. Johtaminen 6 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 7 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 7 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Koulutuskorvaus ohje työnantajille

Koulutuskorvaus ohje työnantajille Koulutuskorvaus 1 (5) Ohjeita työnantajille 1.1.2014 alkaen Koulutuskorvaus ohje työnantajille Koulutuskorvaukseen oikeutetut työnantajat Koulutuskorvauksen saamisen edellytykset Koulutuskorvaus on taloudellinen

Lisätiedot

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki..2 Laatinut: Päivi Hakulinen ja Seppo Vaalavuo HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 2 lopussa oli henkilöä

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan: http://www.salpaus.fi/kuntayhtyman-henkilostokertomus/sivut/default.aspx Henkilöstömäärä Henkilöstömäärässä huomioidaan myös osa-aikaeläkkeellä, sairauslomalla,

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kunnanhallitus 26.5.2015 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI / HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 2.1.

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... Pätevyys

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstömäärä... 3 3. Henkilötyövuodet... 4 4. Työajan jakautuminen... 5 5. Ikärakenne... 6 6. Henkilöstön osaamisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön

Lisätiedot

Kh 03.06.2015 154 Kv 15.06.2015 32

Kh 03.06.2015 154 Kv 15.06.2015 32 Henkilöstöraportti 2014 Kh 03.06.2015 154 Kv 15.06.2015 32 Sisältö Johdanto... sivu 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... sivu 4-6 palvelussuhteiden luonne henkilöstö nimikkeittäin sukupuolijakauma ikäjakauma

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 22 Vuonna 22 talouden kasvuvauhti hidastui hieman, mikä näkyi myös henkilöstömäärän kehityksessä. Koulutusrintamalla vuosi oli kuitenkin aktiivinen. Yhtäältä tämä johtui

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2014, Raision kaupunki

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2014, Raision kaupunki Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2014, Raision kaupunki Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä lakiesityksiä (Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä, Laki työnantajan ja

Lisätiedot

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015 Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI 214 Kaupunginhallitus 3.3.215 JOHDANTO 1 Henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen on viime vuosina noussut esille useissa yhteyksissä. Kunnassa on toteutettu henkilöstökysely

Lisätiedot

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014. Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014. Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014 Tiedoksi kunnanhallitukselle 15.9.2014 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 1 (4) Toivakan

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1 Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2010 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 2.2. Henkilötyövuosi 4 2.3. Henkilöstön määrä

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen

Varhaisen välittämisen Varhaisen välittämisen malli käytännössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä

Lisätiedot

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista Hannu Issakainen 14.2.2011 HAKU- hankkeen tunnusluvuista Henkilötyöpäivä ja -vuosi Htp= henkilötyöpäivä = täyden työajan kalenteripäivä Htv = henkilötyövuosi = 365 (366) htp Htt = henkilötyötunti (sopimatta)

Lisätiedot

Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2014

Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2014 Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2014 1 Sisällys 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 1.1. Henkilöstön määrä 31.12.... 3 1.2. Henkilötyövuodet 2014... 3 1.3. Ikä- ja sukupuolijakauma... 4 2. HENKILÖSTÖN

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Henkilöstövoimavarojen arviointi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Suosituksen tavoitteet Tämä suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä

Lisätiedot

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi henkilöstötilinpäätös 2014 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Sisällysluettelo 1. HENKILÖSTÖ... 1 1.1. Vakinainen henkilöstö toimialoittain

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2014... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne 2 1.1 Henkilöstön määrä 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma 4 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma 4 1.4 Henkilöstön ikä 6 1.5 Henkilöstökulut

Lisätiedot

Orimattilan kaupunki HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 2015

Orimattilan kaupunki HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Orimattilan kaupunki HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta annettuun lakiin on tullut muutos 1.1.2014. Lakiin on lisätty 4a pykälä, jonka mukaan

Lisätiedot

Virka- ja työehtosopimuksista, palkoista ja työajoista

Virka- ja työehtosopimuksista, palkoista ja työajoista Virka- ja työehtosopimuksista, palkoista ja työajoista OAJ Pohjois-Karjalan alueasiamies, pääluottamusmies Kitee Kesälahti Rääkkylä Niilo Hirvonen 26.4.2012 Kuopio, Kimmel NOPEX-koulutus Osa-03: Virka-

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006 SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006 2 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön osuus 4 2.4.

Lisätiedot

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Voimaan 1.1.2015 Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2015 2020 1 Sisällysluettelo 1 Mikä on henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Maakuntahallitus 24.3.2014, Erillisliite 2. Henkilöstöraportti 2013 Kainuun liitto

Maakuntahallitus 24.3.2014, Erillisliite 2. Henkilöstöraportti 2013 Kainuun liitto Maakuntahallitus 24.3.2014, Erillisliite 2 Henkilöstöraportti 2013 Kainuun liitto 1 JOHDANTO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE...4 1.1 Palvelussuhteen luonne...4 1.2 Henkilöstön palvelussuhteet tulosalueittain...5

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, OSIO E AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit kokoaikaiset opettajat

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen

Lisätiedot

Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi

Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi 1 Taloudellisesti tuettu osaamisen kehittäminen Tarkoituksena on edistää suunnitelmallista työntekijöiden ammatillisen

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Yt-neuvottelukunta 26.1.2015 Kh 2.2.2015

MYNÄMÄEN KUNNAN KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Yt-neuvottelukunta 26.1.2015 Kh 2.2.2015 MYNÄMÄEN KUNNAN KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Yt-neuvottelukunta 26.1.2015 Kh 2.2.2015 Arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta (työntekijä tarkoittaa työsopimussuhteisia ja virkasuhteisia) Mynämäen

Lisätiedot

Rapor'pake*t. Työhyvinvoinnin seuraaminen ja mittaaminen. Henkilöstön tunnusluvut. Tasaarvosuunnitelma. Hälytysraportit

Rapor'pake*t. Työhyvinvoinnin seuraaminen ja mittaaminen. Henkilöstön tunnusluvut. Tasaarvosuunnitelma. Hälytysraportit Rapor'pake*t Rapor'pake*t 4 raporttipakettia työhyvinvoinnin seuraamiseen ja mittaamiseen henkilöstön tunnuslukujen analysoimisen hälytysraportit tukemaan päivittäistä johtamista tasa-arvosuunnitelman

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Tehokkaampaa käyttöä. Henkkariklubi 28.5.2015 Perttu Seppänen

Tehokkaampaa käyttöä. Henkkariklubi 28.5.2015 Perttu Seppänen Tehokkaampaa käyttöä Henkkariklubi 28.5.2015 Perttu Seppänen Sisältö Raporttipaketit ja raportointi Mepco Excel Word dokumenttipohjat Henkilötiedot muihin järjestelmiin > Masterdata! Kurssitiedot muihin

Lisätiedot

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista. ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä

Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. VISIO JA ARVOT.4 3. LUOTTAMUS JA YHTEISTYÖ..4 4. OSAAVA TYÖVOIMA..5 5. TYÖHYVINVOINTI JA TERVEYS.5

Lisätiedot

Päätoimisia vuoden 2015 lopussa oli yhteensä 412, mikä oli 8 henkeä pienempi kuin edellisvuonna.

Päätoimisia vuoden 2015 lopussa oli yhteensä 412, mikä oli 8 henkeä pienempi kuin edellisvuonna. 1/19 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2.1. Henkilöstön määrä ja rakenne 2.1.1. Henkilöstön määrä Vakinaisen henkilöstön määrä 31.12.2015 oli 336, muutos edellisvuoteen oli + 5 henkilöä. Määräaikaisten (sis. palkkatuella

Lisätiedot

Työehtosopimus yliopistoissa

Työehtosopimus yliopistoissa Työehtosopimus yliopistoissa Voimassa 1.3.2010 29.2.2012 Voidaan irtisanoa päättymään 28.2.2011, jos vuoden 2011 palkankorotuksista ei päästä sopimukseen. Tämän jälkeen jatkuu vuoden kerrallaan, ellei

Lisätiedot

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel. Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.fi 2 3 4 Työterveydestä on tullut sairaanhoitoa 5 Työkykynäkymä suuri työkykyriski

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2015

Henkilöstöraportti 2015 Kunnanhallitus 2.5.2016 109 Yt-toimikunta SISÄLLYSLUETTELO HENKILÖSTÖRAPORTTI... 3 JOHDANTO... 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT... 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 Henkilöstö hallinnonaloittain... 4 Henkilötyövuodet...

Lisätiedot

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Yleistä - Laki osaamisen kehittämisestä Työmarkkinajärjestöt sopivat maaliskuussa 2013 osaamisen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO SISÄLLYS JOHDANTO HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Henkilöstön määrä ja rakenne Virkarakenne Kansainvälistyvä

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

SONKAJÄRVEN KUNTA. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma SONKAJÄRVEN KUNTA Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yhteistyöryhmä 24.11.2014 Kunnanhallitus..2014 1. Ammatillisen osaamisen kehittäminen 2. Henkilöstö Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014... HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...1 Kunnan määräaikaiset työsuhteet

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

1 Johdanto. 2 Henkilöstön määrä ja rakenne. 2.1. Henkilöstön määrä

1 Johdanto. 2 Henkilöstön määrä ja rakenne. 2.1. Henkilöstön määrä 1 1 Johdanto Henkilöstöraportin tehtävänä on antaa vuosittain luottamushenkilöille, esimiehille ja henkilöstölle kokonaiskuva henkilöstön määrästä ja rakenteesta. Se sisältää määrällistä perustietoa henkilöstön

Lisätiedot

rehtorit ja apulaisrehtorit,

rehtorit ja apulaisrehtorit, AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 LIITE T1 Tätä liitettä sovelletaan ten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit, kokoaikaiset opettajat, osa-aikaiset opettajat,

Lisätiedot

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Sukupuoli 10 8 79% 6 4 2 21% nainen mies Ikä 18 vuotta tai alle 19-26 3% 27-36 37-46 47-56 25% 28% 29% 57-62 16% 63 vuotta tai yli 2 4 6 8 10 Asuinpaikkakuntasi postinumeroalue

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräystä vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi ja määräystä vuosilomapalkan

Lisätiedot

Hausjärven kunta. Henkilöstökertomus vuodelta 2014

Hausjärven kunta. Henkilöstökertomus vuodelta 2014 Hausjärven kunta Henkilöstökertomus vuodelta 2014 Käsitelty: Kunnanhallitus 14.4.2015, 166 8.4.2015 Sisältö Sisältö... 2 Johdanto... 3 Organisaatiorakenne... 3 Merkittäviä tapahtumia... 3 Henkilöstömäärä

Lisätiedot

LIEKSAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA/ 1/2012 1(5) ESITYSLUETTELO

LIEKSAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA/ 1/2012 1(5) ESITYSLUETTELO LIEKSAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA/ 1/2012 1(5) Kokousaika Tiistai 10.1.2012 klo 12.00 13.45 Kokouspaikka Läsnä Seurakunnan neuvotteluhuone Henkilöstön edustajat Seppo Kärki, työsuojeluvaltuutettu Virpi Komulainen,

Lisätiedot

Hausjärven kunta. Henkilöstökertomus vuodelta 2013

Hausjärven kunta. Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Hausjärven kunta Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Käsitelty: Kunnanhallitus 25.3.2014, 118 Kehittämistoimikunta 22.4.2014, 13 Tarkastuslautakunta 3.4.2014, 12 Kunnanhallitus 27.5.2014, 205 Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

1. Lakiin tai virka-/työehtosopimukseen perustuva. Subjektiivinen oikeus edellytysten täyttyessä

1. Lakiin tai virka-/työehtosopimukseen perustuva. Subjektiivinen oikeus edellytysten täyttyessä Virkavapaa, työvapaa Hakemuksen perusteella määräajaksi myönnetty vapautus työtehtävien hoitamisesta kokonaan tai osittain palkattomana tai palkallisena 1. Lakiin tai virka-/työehtosopimukseen perustuva

Lisätiedot