SIIKAISTEN JÄNESKEITAAN TUULIVOIMAPUISTON LINTUJEN SYYSMUUTTO- SELVITYS 2012 AHLMAN

Transkriptio

1 SIIKAISTEN JÄNESKEITAAN TUULIVOIMAPUISTON LINTUJEN SYYSMUUTTO- SELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu

2 SISÄLLYSLUETTELO Raportista... 4 Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Työstä vastaavat henkilöt... 5 Syysmuuton havainnointi... 5 Tutkimusmenetelmät... 5 Havaintopisteet, lentokorkeudet ja lentosuunnat... 5 Havaintopäivät, kellonajat ja sääolosuhteet... 6 Epävarmuustekijät... 9 Tulokset... 9 Päätelmät Lajitarkastelua Kirjallisuus Liitteet Liite 1. Lennot 60 minuuttia kohden havaintopäivittäin Liite 2. Havaintopaikkojen lennot tunnin jaksoissa päivittäin... 28

3 TuuliWatti Oy suunnittelee yhdeksän tuulivoimalan rakentamista Jäneskeitaan alueelle, joka sijaitsee Siikaisissa. Suunniteltu hankealue sijaitsee noin viisi kilometriä lounaaseen Siikaisten keskustaan nähden. Otamon kylä sijaitsee noin kahden kilometrin päässä kaakkoispuolella (kuva 1). Hankealue rajautuu länsilaidaltaan Merikarvian ja Siikaisten kunnan rajaan (kuva 2). Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankkeeseen ei sovelleta YVA-lain (486/1994, muutettu 458/2006) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Tuulivoimalat tulevat olemaan teholtaan 3 MW, jolloin tuulivoimapuiston kokonaisteho olisi 21 MW. Osana luontoselvitys- ja kaavoituspakettia toteutettiin lintujen syysmuutontarkkailu, jonka tavoitteena oli selvittää niin muuttavien kuin kiertelevienkin lintujen lentoreittejä ja -korkeuksia. Syysmuuttoaineiston avulla hankkeen törmäysvaikutukset voidaan arvioida myöhemmässä vaiheessa. Tämä raportti esittelee FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Ahlman Konsultointi & suunnittelulta tilaaman Siikaisten Jäneskeitaan tuulivoimapuiston lintujen syysmuutonseurannan tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida voimaloiden mahdollisia haittavaikutuksia linnustoon. Kuva 1. Hankealueen sijainti Merikarvian keskustaan nähden. 3

4 Kuva 2. Tuulivoimapuistoalueen rajaus. RAPORTISTA Tässä raportissa esitetään elo lokakuussa 2012 toteutetun lintujen syysmuutontarkkailun tulokset. Raportti käsittää yleis- ja pohjatietojen lisäksi kuvaukset tutkimusmenetelmistä ja lajiluettelon, jossa esitetään suurikokoisten ja muuten huomionarvoisten lajien lentotiedot yksityiskohtaisemmin. SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Selvitysalue sijaitsee noin viiden kilometrin etäisyydellä lounaaseen Siikaisten keskustaan nähden. Otamon kylä sijaitsee noin kahden kilometrin päässä kaakkoispuolella. Muita lähimpiä kyliä ovat Tuorila, Viisarinmäki, Matinlampi ja Leväsjoki. Alueen lähistöllä on useita luonnontilaisia ja laajoja soita, joista merkittävimmät ovat Rapaneva, Haukijärvenkeidas ja Isoneva. Hankealue on noin kaksi kilometriä leveä itä länsisuunnassa ja vastaavasti lähes neljä kilometriä pohjois eteläsuunnassa (kuva 2). Tuulivoimapuisto on suunniteltu alueelle, jossa on niin metsiä, hakkuualueita kuin ojitettuja soitakin sekä peltoja. Suurin luonnontilainen räme on Jäneskeidas. Alueen länsilaidalla on Valkkijärvi, jonka rannat ovat käytännössä katsoen luonnontilaisia. Alueelle on kaavailtu yhdeksän tuulivoimayksikköä, jotka sijoitetaan esiselvityssuunnitelman mukaan hankealueelle. Sijoittelua määrittelevät suoalueet. 4

5 TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Siikaisten Jäneskeitaan tuulivoimapuiston lintujen syysmuutonseurannasta vastasivat lintuihin syventyneet luontokartoittajat Santtu Ahlman ja Sami Luoma. Heillä molemmilla on pitkä lintuharrastustausta etenkin muutonseurannassa, minkä vuoksi lentokorkeuksien ja -suuntien sekä etäisyyksien arvioimisesta on runsaasti kokemusta. He ovat myös vastanneet useista tuulivoimapuistojen muuttoselvityksistä ja kirjanneet yli miljoonan lintuyksilön lentosuunnat ja -korkeudet. Raportoinnista vastasivat sekä Ahlman että Luoma (Ahlman Konsultointi & suunnittelu). SYYSMUUTON HAVAINNOINTI TUTKIMUSMENETELMÄT Havaintopisteet, lentokorkeudet ja lentosuunnat Syysmuuttoa havainnoitiin kahdessa eri pisteessä kahdeksana päivänä yhteensä 42 tuntia (84 henkilötyötuntia). Toinen havaintopiste valittiin siten, että siitä olisi mahdollisimman hyvä näkyvyys hankealueen ylle. Koska lähialueet ovat pitkälti metsäisiä, osoittautui parhaaksi paikaksi hankealueen eteläosassa Saunanevan laitella oleva alue (kuva 3). Paikalta oli paras mahdollinen näkyvyys hankealueen läpi liikehtivää linnustoa ajatellen. Kuva 3. Hankealueelle suunniteltujen tuulivoimalayksiköiden sijaintipaikat (punaiset ympyrät) ja havainnointipaikka (musta pallo). 5

6 Toinen havaintopiste eli kontrollipiste valittiin oletettavasti paremman muuttoreitin varrelta, jossa oli hyvä näkyvyys. Kohteeksi valikoitui Kasalan kalasatama, jossa havaintopaikkana oli parkkialue aivan meren rannalla. Jäneskeitaan ja Kasalan havaintopaikkojen välinen etäisyys oli noin 22 kilometriä. Kasala sijaitsee tuulivoimapuistoon nähden luoteessa (kuva 4). Havaintopisteistä arvioitiin lintujen lentokorkeudet neljän portaan asteikolla ja seurattiin hankealueen poikki lentäviä sekä sen ulkopuolelta kiertäviä lentoja. Kaikki havainnot liikehtivistä linnuista eli lennoista kirjattiin työtä varten räätälöidylle havaintolomakkeelle. Kerättäviä tietoja olivat laji, yksilömäärä, lentosuunta ja -korkeus sekä kellonaika tunnin jaksoissa siten, että esimerkiksi lomakkeella merkintä klo 7 tarkoittaa aikaväliä 7 8. Lentokorkeus merkittiin neljäasteisesti suunniteltujen voimalayksiköiden korkeuksien mukaan (kuva 5) siten, että ensimmäinen aste oli 0 70 metriä, toinen metriä, kolmas ja neljäs yli 210 metriä. Näistä toisen ja kolmannen asteen lennot olivat ns. riskilentoja. Seurantajaksoilla havaittiin niukasti lentoja, jotka olivat yli 210 metrin korkeudella. Etäisyyksiä havaintopisteen ja linnun välillä ei kirjattu, sillä se koettiin sinänsä turhaksi tiedoksi, jota ei voida hankkeessa hyödyntää. Jäneskeitaan lomakkeille oli tarkoitus kirjata erillistä koodia käyttäen linnut, jotka liikehtivät ainoastaan hankealueen ulkopuolella, eivätkä lainkaan tuulivoimapuistoalueella, mutta tällaisia havaintoja ei tehty lainkaan. Lintujen lentokorkeus arvioitiin puuston ja puhelinmastojen korkeuden sekä kokemuksen avulla. Valtaosa linnuista lensi alle 100 metrin korkeudella, mikä helpotti korkeuksien arviointia. Lentosuunnat tarkastettiin kompassin avulla m 140 m m Havaintopäivät, kellonajat ja sääolosuhteet Lintujen havainnointi toteutettiin kahdeksana päivänä ( ), jolloin molemmissa havaintopisteissä oli tarkkailija. Santtu Ahlman havainnoi jokaisena päivänä Kasalan kalasatamassa ja Sami Luoma puolestaan Jäneskeitaalla. Muutonseuranta toteutettiin parhaan näkyvän muuton aikaan elo lokakuussa. Havainnoinnin tasainen jakaminen kyseiselle ajanjaksolle loi aineistolle hyvät puitteet suurten lintujen muuton osalta. Havaintopäivien suunnittelu oli kuitenkin poikkeuksellisen haastavaa syksyllä esiintyneiden lukuisten saderintamien ja niihin liittyvien voimakkaiden tuulien vuoksi. Kuva 5. Voimalayksiköiden korkeustiedot. 6

7 Kuva 4. Syystarkkailun havaintopisteet. Jäneskeidas on merkitty punaisella ja Kasalan kalasatama sinisellä pallolla. 7

8 Havainnointi aloitettiin samanaikaisesti molemmissa paikoissa päivittäin korkeintaan 27 minuuttia ennen auringonnousua ja vastaavasti kaksi minuuttia sitä ennen (taulukko 1), riippuen syysmuuton etenemisestä, sääolosuhteista ja pilvisyydestä. Havainnointia tehtiin kahdesta kahdeksaan tuntia ilman taukoja. Ilta- tai yömuuttoa ei havainnoitu lainkaan. Havainnointia pyrittiin tekemään vaihtelevissa olosuhteissa, mikä onnistui varsin hyvin. Aineistoa kerättiin niin myötä-, sivu- ja vastatuulilla, vaihtelevissa pilvisyysolosuhteissa ja myös heikossa aamusumussa (taulukko 2 ja 3). Havaintopäivät olivat lämpötilaltaan neljästä noin 16 lämpöasteeseen. Päivämäärä Havainnointiaika Auringonnousu Taulukko 1. Havainnointipäivät ja -kellonajat sekä auringonnousun ajoittuminen. Taulukko 2. Sääolosuhteet Jäneskeitaalla havaintopäivittäin. Lämpötila alussa Lämpötila lopussa Pilvisyys alussa Pilvisyys lopussa Tuuli alussa Tuuli lopussa C 16 C 2/8 6/8 0 m/s 1 m/s NE C 15 C 8/8 8/8 (tihkusadetta) 1 m/s S 3 m/s S C 10 C 7/8 8/8 2 m/s NE 5 m/s NE C 12 C 5/8 5/8 4 m/s N 6 m/s N C 16 C 8/8 6/8 2 m/s SW 4 m/s S C 8 C 7/8 6/8 0 m/s 1 m/s E C 8 C 8/8 7/8 1 m/s N 3 m/s N C 10 C 7/8 7/8 1 m/s S 2 m/s S Taulukko 3. Sääolosuhteet Kasalan kalasatamassa havaintopäivittäin. Päivämäärä Päivämäärä Lämpötila alussa Lämpötila lopussa Pilvisyys alussa Pilvisyys lopussa Tuuli alussa Tuuli lopussa C 15 C 7/8 7/8 2 m/s NW 3 m/s SW C 14 C 8/8 8/8 (tihkusadetta) 4 m/s S 4 m/s S C 9 C 8/8 8/8 3 m/s NE 6 m/s NE C 11 C 4/8 3/8 7 m/s N 7 m/s N C 14 C 2/8 7/8 6 m/s S 4 m/s S C 9 C 8/8 3/8 0 m/s E 1 m/s NE C 8 C 8/8 8/8 1 m /s N 3 m/s N C 10 C 8/8 8/8 4 m/s S 3 m/s S 8

9 EPÄVARMUUSTEKIJÄT Syysmuuttoselvitys käsitti kahdeksana päivänä yhteensä 42 tuntia havainnointia elo lokakuussa. Lintujen syysmuutto jakaantuu hyvin pitkälle aikavälille, joten havaintopäivien vähäisyyden vuoksi muuttoa voitiin seurata vain ajoittain. Lisäksi Jäneskeitaan hankealueen havaintopaikka oli parhaasta näkyvyydestään huolimatta kehno, eikä muuttoa voinut hallita koko alueen osalta. Selvitystä voidaan kuitenkin pitää riittävän kattavana, sillä lentoja kirjattiin hyvin runsaasti ja lukuisten lajien päämuuttoa saatiin seurata havaintopäivinä. Isoista linnuista joutsenmuutto ajoittuu yleensä marraskuun puolelle, jolloin muutto on jo kokonaan ohi lähes kaikilta muilta lajeilta, joten seurantaa ei ajoitettu lokakuun puoliväliä myöhemmäksi. Havainnointi painotettiin auringonnousun jälkeiseen aamuun ja aamupäivään, eikä iltatai yöhavainnointia ollut lainkaan. Yömuutto vaatisi tutkaseurantaa tai esimerkiksi Song Meter -laitteiden asentamista maastoon, jotta yömuuttajien osuus saataisiin selville. TULOKSET Syysmuuton seurannan aikana kirjattiin yhteensä lentoa, joista vain noin kahdeksan prosenttia havaittiin Jäneskeitaalla (taulukko 4 ja kuva 5). Muuttoliikehdintä oli selvästi vilkkaampaa Kasalan kalasatamassa, ja matkapuhelinyhteyden avulla pystyimme varmistamaan, ettei samoja lintuja havaittu molemmissa pisteissä. Jäneskeitaan kokonaislentomäärästä vain noin 21 prosenttia kirjattiin ns. riskikorkeudella, eli yksilöä. Jäneskeitaalla lintujen liikehdintä suuntautui pääosin etelään; lounas ja muut ilmansuunnat olivat selvästi vähemmässä osassa. Havaintopaikalla näkyvyyttä oli parhaasta mahdollisesta sijainnista huolimatta niukasti. Aineiston perusteella kaikki linnut lensivät tuulivoimapuistoalueen läpi jossain pisteessä, mutta riskilentojen prosentuaalinen osuus oli hyvin pieni. Ilmeisesti peitteisen maaston vuoksi valtaosa linnuista muutti riskikorkeuden alapuolella. Taulukko 4. Lentojen lukumäärä päivittäin ja havaintopaikoittain. Päivämäärä Jäneskeidas Kasala Yhteensä Taulukko 5. Tuntikohtaiset keskiarvot lentomääristä päivittäin. Päivämäärä Jäneskeidas Kasala Yhteensä (ka)

10 Lentojen lukumäärä vaihteli voimakkaasti, mutta kokonaisuudessaan lokakuun puoliväliä lähestyessä muuttavien suurikokoisten lajien yksilömäärät vähenivät selvästi. Tämä näkyy molempien paikkojen aineistossa, joissa muutto oli kiivainta syyskuun puolivälistä lokakuun 11. päivään. Tuntikohtaiset lentojen lukumäärät olivat kokonaisyksilömäärien tavoin selvästi korkeammat Kasalassa (taulukko 5 ja kuva 6) Jäneskeidas Kasala Kuva 5. Päivittäiset lentojen lukumäärät havaintopaikoittain. Jäneskeidas Kasala Kuva 6. Päivittäiset lentomäärät havainnoitua tuntia kohden. 10

11 PÄÄTELMÄT Vaikka havainnointia oli vain kahdeksana päivänä yhteensä 42 tuntia lähes kahden viikon ajanjaksolla ( ), saatiin sen aikana isojen lintujen muutosta melko kattavaa aineistoa. Samalla havaittiin merkittävä määrä muuta lajistoa. Lokakuun kaksi viimeistä havaintopäivää olivat jo varsin hiljaisia lintujen liikehdinnän kannalta, eikä seurantaa olisi ollut tarvetta jatkaa myöhemmäksi. Myöhäisistä muuttajista ainoastaan laulujoutsenten ja isokoskeloiden päämuutto jäi uupumaan aineistosta. Tulosten valossa Kasalan kalasataman kontrollipisteessä kirjattiin selvästi enemmän lentoja yhteensä noin yksilöstä, eikä Jäneskeitaan lähes lentoa voida pitää erityisen edustavana lukemana havainnointipäivien lukumäärään nähden. Molempien paikkojen yhteislukemia tarkastellessa räkättirastaita merkittiin eniten ( yksilöä), mutta myös tilhiä ( yks.), naakkoja (10 837), sepelkyyhkyjä ( yks.), urpiaisia (8 102 yks.) ja kurkia (6 717 yks.) kirjattiin hyvin runsaasti. Nämä kuusi lajia muodostivat 81 prosenttia kokonaislentomäärästä. Kookkaista linnuista saatiin kattavaa aineistoa erityisesti kurkien, naakkojen ja sepelkyyhkyjen osalta. Myös petolintujen muuttoa havaittiin, mutta joidenkin lajien päämuutto jäi uupumaan aineistosta. Vaikka havainnointia tehtiin vain kahdeksana päivänä, aineisto kertoo hyvin sen, että Jäneskeitaan tuulivoimapuistoalue ei sijaitse merkittävällä lintujen syysmuuttoreitillä. Lisäksi valtaosa hankealueen lennoista kirjattiin pikkulinnuista, joiden törmäysriski on erittäin pieni. Jäneskeitaalla lentomäärä oli 42 tunnin aikana noin Tuntia kohden lentoja kirjattiin näin ollen keskimäärin 280 yksilöstä, mikä on pieni lukema syksyllä, jolloin lintuyksilöitä on runsaasti liikekannalla. Kokonaissumma olisi varmasti suurempi, mikäli hankealueella olisi parempi näkyvyys lintujen havainnoimiseksi, mutta hankealue ei ole seurantajakson perusteella merkittävän muuttoreitin varrella. Syksyn tuloksista ei voida kuitenkaan tehdä päätelmiä kevätmuuton luonteesta, sillä eteläpuolen Isojärvi saattaa johdattaa koilliseen ja pohjoiseen suuntautuvaa muuttoa suoraan hankealueelle. Erityisesti hanhi- ja joutsenmuutto on hyvin voimakasta keväällä Satakunnassa. Taulukossa 6 olevat lajit ovat lähes kaikki muuttavia, lukuun ottamatta seuraavia lajeja: teeri ja korppi sekä kyhmyjoutsen ja korppi (Kasala). 11

12 Taulukko 6. Seurannan aikana Jäneskeitaalla ja Kasalan kontrollipisteessä muutolla havaitut lajit. Alilentoja = törmäysriskikorkeuden alapuolella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Ylilentoja = törmäysriskikorkeuden yläpuolella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Riskilentoja = törmäysriskikorkeudella ( m) havaittujen lentojen määrä, Riski % = törmäysriskikorkeudella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Alueen kautta = hankealueen kautta kulkeneiden lentojen osuus kokonaislentomäärästä. Taulukossa esitetyt lukemat perustuvat Jäneskeitaan aineistoon; Kasalasta esitetään vain yhteislentomäärä. CR = äärimmäisen uhanalainen, EN = erittäin uhanaleinen, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, L = lintudirektiivin laji ja V = Suomen erityisvastuulaji. Laji Jäneskeidas Kasala Lennot yht. Alilentoja Ylilentoja Riskilentoja Riski % Alueen kautta Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) Lisätiedot Laulujoutsen (C. cygnus) V, L Metsähanhi (Anser fabalis) V, NT Merihanhi (A. anser) Harmaahanhilaji (Anser sp.) Valkoposkihanhi (Branta leucopsis) L Sepelhanhi (B. bernicla) Haapana (Anas penelope) Tavi (A. crecca) V Sinisorsa (A. platyrhynchos) Tukkasotka (A. fuligula) V, VU Haahka (Somateria mollissima) Mustalintu (Melanitta nigra) Pilkkasiipi (M. fusca) NT Telkkä (Bucephala clangula) V Tukkakoskelo (Mergus serrator) V Isokoskelo (M. merganser) V, NT Teeri (Tetrao tetrix) NT, L Kaakkuri (Gavia stellata) NT, L Kuikka (G. arctica) L Silkkiuikku (Podiceps cristatus) Härkälintu (P. grisegena) Merimetso (Phalacrocorax carbo) Harmaahaikara (Ardea cinerea) Mehiläishaukka (Pernis apivorus) VU, L Haarahaukka (Milvus migrans) CR Merikotka (Haliaeetus albicilla) VU, L Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) L Sinisuohaukka (C. cyaneus) VU, L Kanahaukka (Accipiter gentilis) Varpushaukka (A. nisus) Hiirihaukka (Buteo buteo) VU Piekana (B. lagopus) Hiirihaukkalaji (Buteo sp.) Kalasääski (Pandion haliaetus) Tuulihaukka (Falco tinnunculus)

13 Laji Jäneskeidas Kasala Lennot yht. Alilentoja Ylilentoja Riski % Alueen kautta Ampuhaukka (F. columbarius) L Nuolihaukka (F. subbuteo) Muuttohaukka (F. peregrinus) VU, L Kurki (Grus grus) L Tylli (Charadrius hiaticula) NT Kapustarinta (Pluvialis apricaria) L Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Valkoviklo (Tringa nebularia) V Naurulokki (Larus ridibundus) NT Kalalokki (L. canus) Selkälokki (L. fuscus) V, VU Harmaalokki (L. argentatus) Merilokki (L. marinus) Räyskä (Hydroprogne caspia) NT, L Kala- / lapintiira (Sterna hir / aea) L Riskilä (Cepphus grylle) Uuttukyyhky (Columba oenas) Sepelkyyhky (C. palumbus) Käki (Cuculus canorus) Hiiripöllö (Surnia ulula) L Harmaapäätikka (Picus canus) L Palokärki (Dryocopus martius) L Käpytikka (Dendrocopos major) Valkoselkätikka (D. leucotos) EN, L Pikkutikka (D. minor) Pohjantikka (Picoides tridactylus) V, L Kiuru (Alauda arvensis) Haarapääsky (Hirundo rustica) Metsäkirvinen (Anthus trivialis) Niittykirvinen (A. pratensis) NT Luotokirvinen (A. petrosus) Keltavästäräkki (Motacilla flava) VU Västäräkki (M. alba) Tilhi (Bombycilla garrulus) Rautiainen (Prunella modularis) Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) V Mustarastas (Turdus merula) Räkättirastas (T. pilaris) Laulurastas (T. philomelos) Punakylkirastas (T. iliacus) Kulorastas (T. viscivorus) Laulu- / punakylkirastas (T. phi / ili) Tiltaltti (Phylloscopus collybita) Hippiäinen (Regulus regulus) Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) Riskilentoja Lisätiedot 13

14 Laji Jäneskeidas Kasala Lennot yht. Alilentoja Ylilentoja Riskilentoja Riski % Alueen kautta Pyrstötiainen (Aegithalos caudatus) Hömötiainen (Parus montanus) Kuusitiainen (P. ater) Sinitiainen (P. caeruleus) Talitiainen (P. major) Puukiipijä (Certhia familiaris) Isolepinkäinen (Lanius excubitor) Närhi (Garrulus glandarius) Harakka (Pica pica) Pähkinähakki (Nucifraga caryocatactes) Naakka (Corvus monedula) Mustavaris (C. frugilegus) Varis (C. cornix) Korppi (C. corax) Kottarainen (Sturnus vulgaris) Varpunen (Passer domesticus) Pikkuvarpunen (P. montanus) Peippo (Fringilla coelebs) Järripeippo (F. montifringilla) Peippo / järripeippo (Fringilla sp.) Viherpeippo (Carduelis chloris) Tikli (C. carduelis) Vihervarpunen (C. spinus) Hemppo (C. cannabina) Urpiainen (C. flammea) Pikkukäpylintu (Loxia curvirostra) Isokäpylintu (L. pytyopsittacus) V Pikku- / isokäpylintu (L. cur pyt) Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) Lapinsirkku (Calcarius lapponicus) Lisätiedot Pulmunen (Plectrophenax nivalis) NT Keltasirkku (Emberiza citrinella) Pajusirkku (E. schoeniclus) Yhteensä

15 LAJITARKASTELUA Tässä osiossa esitetään yksityiskohtaisemmin suurikokoisten ja muiden huomionarvoisten lajien lentotietoja. Eri lajeja havaittiin Jäneskeitaalla yhteensä 87 ja Kasalassa 107. Kustakin lajista esitetään suomalaisen nimen lisäksi tieteellinen nimi. Palstan oikeassa reunassa on merkitty punaisella hakasulkuihin lajin mahdollinen uhanalaisuusluokitus (CR = äärimmäisen uhanalainen, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, L = lintudirektiivin laji ja V = Suomen erityisvastuulaji). Lajista kerrotaan hyvin yleispiirteisesti perustietoja lennoista. Havaintopaikkojen alla on päiväkohtainen lentomäärä. Tieteellisen nimen jälkeen on tuulivoimapuistoalueen yhteenlaskettu ns. riskilentojen prosentti. Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) Kyhmyjoutsenet muuttavat ja oleilevat tiiviisti merellä. Sisämaassa ja ylipäätään mantereen yllä tapahtuvat lennot ovat satunnaisia. Havaintoja saatiin ainoastaan Kasalasta, jossa nähtiin kolmena päivänä yhteensä 16 yksilöä. Laulujoutsen (Cygnus cygnus) 31 % [L] [V] Laulujoutsenten syysmuutto painottuu marraskuulle, eikä seurantajakso kattanut lajin päämuuttoa. Valtaosa laulujoutsenista muuttaa Merenkurkun yli suoraan Ruotsiin, joten Satakunnassa nähdään vain pieni osa esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla havaituista tuhansista linnuista. Jäneskeidas 13 yks. Kasala 13 yks : : : : : : : : : : : : : : - Metsähanhi (Anser fabalis) 68 % [V] [NT] Metsähanhien syysmuutto kulkee viuhkamaisesti Satakunnan kautta lounaaseen. Jäneskeitaalla havaittiin puolensataa muuttavaa metsähanhea ja Kasalassa toistakymmentä yksilöä. Havaitut parvet koskivat muuttosuunnan perusteella eri lintuja havaintopaikkojen välillä. Jäneskeidas 50 yks. Kasala 14 yks : : : : : : : : : : : : : : - Merihanhi (Anser anser) 100 % Merihanhimuutto alkaa metsähanhia aiemmin ja Jäneskeitaan ainoat linnut havaittiinkin elokuun puolella. Merellä muutto on voimakkaampaa, minkä vuoksi niitä nähtiin huomattavasti enemmän Kasalassa. Jäneskeidas 4 yks. Kasala 66 yks : : : : : : : : : : : : : : - 15

16 Harmaahanhilaji (Anser sp.) Muutonseurannan aikana Kasalassa havaittiin 18 määrittämätöntä harmaahanhea Valkoposkihanhi (Branta leucopsis) [L] Lajilla esiintyy nykyään kaksijakoinen muuttojakso. Kotimainen kanta muuttaa jo elokuusta alkaen ja arktinen kanta syys lokakuussa. Sääolosuhteista riippuen arktista kantaa havaitaan Satakunnassa syysmuutolla jonkin verran. Syksyllä 2012 itäiset tuulet syyskuun lopulla painoivat hieman lajin muuttoa Satakuntaan, mutta seurannan ainoat linnut havaittiin Kasalassa kotimaisen kannan muuttoajankohtana elokuun puolella. Syksyn yhteissummaksi jäi näin ollen 27 yksilöä Sepelhanhi (Branta bernicla) Syysmuutto on arktisen kannan osalta samankaltainen kuin valkoposkihanhella, mutta kotimaista kantaa sepelhanhella ei ole. Itäiset tuulet toivat sepelhanhia Satakuntaan jonkin verran ja Kasalassa havaittiin yksi 85 linnun muuttoparvi Haapana (Anas penelope) 100 % Laji muuttaa suurelta osin yölliseen aikaan, mutta syyskuun lopulla päämuuton aikaan muuttoparvia havaitaan myös aamuisin. Yllättäen Jäneskeitaalla muutti enemmän haapanoita kuin avomeren äärellä Kasalassa. Jäneskeidas 69 yks. Kasala 21 yks : : : : : : : : : : : : : : - Tavi (Anas crecca) [V] Kasalassa ei havaittu yllättäen yhtään tavia. Jäneskeitaalla nähtiin vain yksi haapanaparvessa muuttanut yksilö Sinisorsa (Anas platyrhynchos) 100 % Molemmissa havaintopaikoissa havaittiin sinisorsia vähän. Lajin päämuutto ajoittuu usein marraskuun puolelle ja osa kannasta muuttaa yölliseen aikaan. Jäneskeidas 69 yks. Kasala 21 yks : : : : : : : : : : : : : : - Tukkasotka (Aythya fuligula) [V][VU] Vain Kasalassa havaittiin tukkasotkia, kun kaksi yksilöä kirjattiin muuttaviksi Haahka (Somateria mollissima) [NT] Sisämaassa harvinainen haahka havaittiin ainoastaan Kasalassa, jossa kertyi yhteensä vain yhdeksän lentoa kahtena eri päivänä. Mustalintu (Melanitta nigra) Valtaosa mustalinnuista muuttaa syksyllä avomerellä, mutta sisämaassa havaitaan jonkin verran liikehtiviä lintuja, etenkin suurjärvillä. Jäneskeitaalla lajia ei havaittu, mutta Kasalassa se oli runsaimpia sorsalintuja. Pilkkasiipi (Melanitta fusca) [NT] Pilkkasiiven muuton luonne on vastaava kuin mustalinnulla. Erona on kuitenkin se, että sisämaan määrät ovat pienempiä. Laji havaittiin ainoastaan Kasalassa kolmen yksilön voimin viimeisenä seurantapäivänä. Telkkä (Bucephala clangula) [V] Telkät muuttavat sisämaassa pääasiassa yölliseen aikaan ja merellä aamuun painottuen. Jäneskeitaalla ei havaittu yhtään telkkää, mutta Kasalassa laji oli runsain sorsalintu. Seurannan aikana siellä havaittiin yhteensä 272 yksilöä. 16

17 Tukkakoskelo (Mergus serrator) [V] [NT] Tukkakoskelo muuttaa päiväsaikaan pääasiassa merellä ja sisämaassa ilmeisesti lähinnä yölliseen aikaan. Vain Kasalassa havaittiin tukkakoskeloita, tosin hyvin vähäisesti: neljä yksilöä kahden päivän aikana. Isokoskelo (Mergus merganser) 94 % [V] [NT] Isokoskelomuutto painottuu merelle, mutta myös sisämaassa laji muuttaa viuhkamaisesti loka-marraskuussa. Satakunnan suurjärvillä havaitaan tuhansien isokoskeloiden kerääntymiä. Päämuutto ajoittuu järvien jäätymisen ajankohtaan, joka on aikaisintaan marraskuussa. Molemmissa havaintopaikoissa havaittiin isokoskeloita, mutta luonnollisesti merellisessä Kasalassa muutto oli Jäneskeidasta voimakkaampaa. Jäneskeidas 17 yks. Kasala 247 yks : : : : : : : : : : : : : : : : 46 Teeri (Tetrao tetrix) 0 % [L] [NT] Teeriä havaittiin vain Jäneskeitaalla, enimmillään 16 lintua. Lentoja kertyi siitä huolimatta vain kuusi. Teeret lentävät lähes poikkeuksetta matalalla, alle 50 metrissä. Kaakkuri (Gavia stellata) [L] [NT] Kaakkureita muuttaa enemmän avomerellä kuin sisämaassa. Seurantajakson ainoa kaakkuri havaittiin kuitenkin Jäneskeitaalla Kuikka (Gavia arctica) 100 % [L] Kuikan muuton luonne on samanlainen kuin kaakkurilla. Molemmissa havaintopaikoissa havaittiin vähäisesti kuikkia. Jäneskeidas 1 yks. Kasala 8 yks : : : : : : : : : : : : : : - Silkkiuikku (Podiceps cristatus) ja härkälintu (Podiceps grisegena) Nämä uikkulajit muuttavat syksyllä suurelta osin yölliseen aikaan, mutta hieman myös aamuisin. Kasalassa havaittiin lentoja seuraavasti: silkkiuikku kolme ja härkälintu yksi yksilö. Merimetso (Phalacrocorax carbo) Merimetsokanta on kasvanut Suomessa voimakkaasti viime vuosina. Merialueelle painottuvaa lajia havaitaan pienin määrin myös sisämaassa. Kasalassa havaittiin seurantajakson ainoat lennot, joita kertyi vajaa 400. Harmaahaikara (Ardea cinerea) Harmaahaikaroiden syysmuutto kulkee viuhkamaisesti koko eteläisen Suomen kautta. Baltian maista saapuu maahamme jonkin verran haikaroita loppukesällä kiertelemään, ja ne muuttavat kotimaisen kannan tavoin pääasiassa elo syyskuussa. Seurantajakson ainoa haikaralento tuli Kasalasta Mehiläishaukka (Pernis apivorus) 100 % [L] [VU] Mehiläishaukat muuttavat heinäkuun lopulta alkaen ja valtaosa kannasta muuttaa pois jo elokuussa. Jäneskeitaalla havaittiin ensimmäisessä seurannassa kahdeksan muuttavaa mehiläishaukkaa, joka on melko merkittävä määrä Satakunnan mittakaavassa. Seurantajaksoa ei voinut aloittaa elokuun loppua aiemmin tasaisen jaksotuksen vuoksi, joten parempaa osviittaa mehiläishaukkamuutosta ei ole saatavilla. Oletettavasti määrät voivat olla merkittävämpiäkin. 17

18 Haarahaukka (Milvus migrans) 0 % [CR] Yksi muuttava vanha yksilö havaittiin Jäneskeitaalla melko myöhään Haarahaukka pesii nykyään Satakunnassa varmasti ainakin yhden parin voimin. Laji on uhanalaisuusluokituksessa äärimmäisen uhanalainen. Merikotka (Haliaeetus albicilla) 44 % [L] [VU] Merikotkia muuttaa huomattavasti enemmän rannikon tuntumassa kuin sisämaassa. Kasalasta kirjattiin melko paljon lentoja. Jäneskeitaan lennoista osa koostui vanhoista linnuista, jotka olivat toistuvasti Pomarkun Isojärveltä tulevia ja koilliseen meneviä. Merikotkakanta on Satakunnassa edelleen hienoisessa kasvussa ja sisämaapesintöjä löydetään yhä useammin. Jäneskeidas 9 yks. Kasala 52 yks : : : : : : : : : : : : : : - Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) 0 % [L] Ruskosuohaukat muuttavat melko aikaisin, jo heinäkuun lopulta alkaen. Päämuutto on usein elokuussa, mutta syyskuussakin laji on vielä tavanomainen, joskin vähälukuinen muuttaja. Molemmissa havaintopaikoissa havaittiin yksi muuttaja. Jäneskeidas 1 yks. Kasala 1 yks : : : : : : : : : : : : : : - Sinisuohaukka (Circus cyaneus) 67 % [L] [VU] Kasalassa havaittiin selvästi enemmän muuttavia lintuja kuin Jäneskeitaalla. Sinisuohaukkoja havaittiin syksyllä 2012 varsin paljon Satakunnassa, mikä saattaa johtua hyvästä pesimämenestyksestä. Lajilla on melko pitkä muuttoaika, alkaen elokuulta ja päättyen loka marraskuun vaihteeseen. Jäneskeidas 3 yks. Kasala 12 yks : : : : : : : : : : : : : : - Kanahaukka (Accipiter gentilis) 67 % Molemmissa seurantapaikoissa havaittiin kolme kanahaukkalentoa. Lajin kannasta vain pieni osa muuttaa, joten muuttajamäärät ovat aina pieniä. Jäneskeidas 3 yks. Kasala 3 yks : : : : : : : : : : : : : : - Varpushaukka (Accipiter nisus) 39 % Rannikolle painottuva varpushaukkamuutto oli Kasalassa kymmenen kertaa suurempi kuin Jäneskeitaalla. Laji on päiväpetolintumuuton tyyppilaji, jota havaitaan elo lokakuussa lähes päivittäin. Jäneskeidas 13 yks. Kasala 128 yks : : - 18

19 23.9.: : : : : : : : : : : : 3 Hiirihaukka (Buteo buteo) 92 % [VU] Harvan haukkalajin päämuutto kulkee Satakunnassa enemmän sisämaan kuin rannikon tuntumassa. Hiirihaukka on tällainen laji, eikä Kasalasta tullut yhtään lentoa. Jäneskeitaalla havaittiin 13 lentoa seuraavasti: yhdeksän yksilöä ja neljä Satakunnan muuttajamäärät ovat etelärannikon lukuihin verrattuna huomattavasti pienempiä. Piekana (Buteo lagopus) 100 % Erinomaisen piekanasyksyn ansiosta Jäneskeitaan seurantajaksolla havaittiin useita piekanoja molemmissa seurantapisteissä. Normaalisyksynä koko Satakunnan havaitut muuttajamäärät saattavat jäädä havaintopaikkojen yhteenlaskettuun summaan. Jäneskeidas 3 yks. Kasala 4 yks : : : : : : : : : : : : : : - Hiirihaukkalaji (Buteo sp.) Kasalassa havaittiin kaksi määrittämätöntä hiirihaukkalajia, jotka käytännössä olivat joko hiirihaukkoja tai piekanoja. Kalasääksi (Pandion haliaetus) 50 % Jäneskeitaalla muutti kaksi kalasääskeä Laji on elo syyskuulle ajoittuvalla muutolla aina vähälukuinen. Tuulihaukka (Falco tinnunculus) 0 % Molemmilta havaintopaikoilta saatiin niukasti lentoja tuulihaukasta. Lajin muutto ajoittuu hyvin pitkälle aikavälille, aina heinäkuulta lokakuulle saakka. Jäneskeidas 1 yks. Kasala 2 yks : : : : : : : : : : : : : : - Ampuhaukka (Falco columbarius) 100 % [L] Ampuhaukka on muutolla vähälukuinen laji, joka havaittiin molemmissa paikoissa yhteensä vain muutaman yksilön voimin. Ampuhaukan muuttoaika on jopa hieman pidempi kuin tuulihaukan. Jäneskeidas 1 yks. Kasala 3 yks : : : : : : : : : : : : : : - Nuolihaukka (Falco subbuteo) Nuolihaukat muuttavat heinäkuulta syyskuun alkuun ulottuvalla ajanjaksolla. Ainoat yksilöt havaittiin Jäneskeitaalla, jossa nähtiin kaksi nuolihaukkalentoa ensimmäisenä seurantapäivänä Muuttohaukka (Falco peregrinus) [L] [VU] Muuttohaukka muuttaa Satakunnan läpi elo lokakuussa harvalukuisena. Kasalassa havaittiin vanha lintu muuttomatkallaan sekä että

20 Kurki (Grus grus) 97 % [L] Länsikurkien päämuuttopäivä oli 24.9., jolloin liikehdintä saatiin kontrolloitua erittäin hyvin. Kasalassa havaittiin yli muuttavaa kurkea ja samana päivänä Jäneskeitaalla vain 737 muuttajaa. Jäneskeitaan linnut olivat parvikokojen ja muuttosuuntien perusteella eri yksilöitä kuin Kasalassa. Päämuuttopäivän lisäksi molemmista paikoista havaittiin myös vähäisempää muuttoa muina seurantapäivinä. Jäneskeidas 756 yks. Kasala yks : : : : : : : : : : : : : : - Tylli (Charadrius hiaticula) Merelle painottuvaa tyllimuuttoa havaittiin vain yhden yksilön voimin Kasalassa Kapustarinta (Pluvialis apricaria) [L] Kapustarinnat muuttavat läpi Suomen hyvin viuhkamaisesti, mutta siitä huolimatta kaikki lennot tulivat Kasalasta, jossa havaittiin kahtena eri päivänä yhteensä 19 yksilöä. Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Pääasiassa yölliseen aikaan muuttavasta taivaanvuohesta kirjattiin kaksi lentoa Kasalassa Valkoviklo (Tringa nebularia) [V] Melko viuhkamaisesti Satakunnan kautta muuttava valkoviklo havaittiin vain Kasalassa, jossa muutti seurantajakson ainoa yksilö Naurulokki (Larus ridibundus) [NT] Lajin päämuutto on jo syyskuuhun mennessä ohi. Vain Kasalassa havaittiin yksi yksilö viimeisenä seurantapäivänä Kalalokki (Larus canus) Merellä ja sisämaassa suurille järville sekä peltoaukeille painottuva laji jäi uupumaan Jäniskeitaan aineistosta kokonaan. Kasalassa sen sijaan lajista kirjattiin yli 300 lentoa. Selkälokki (Larus fuscus) [V] [VU] Nimirodun selkälokkilentoja tuli erittäin vähän. Ainoa yksilö havaittiin Kasalassa Selkälokki on jo jonkin aikaa ollut tasaisesti taantuva kaukomuuttaja, joka talvehtii Afrikassa ja kaukaisimmat rengaslöydöt lajista ovat tyyneltä valtamereltä, lähellä Australiaa. Harmaalokki (Larus argentatus) 82 % Merelle painottuvasta harmaalokista kirjattiin lentoja tyypillisesti paljon enemmän Kasalasta kuin Jäneskeitaalta. Jäneskeidas 11 yks. Kasala 163 yks : : : : : : : : : : : : : : 23 Merilokki (Larus marinus) Kasalasta kertyi tyypillisen vähäinen lentomäärä, sillä seurannan yhteislukema on 15 yksilöä. Merellisen ympäristön ulkopuolella merilokki on hyvin vähälukuinen. Räyskä (Hydroprogne caspia) Räyskät pesivät vain merellä, mutta loppukesästä alkusyksyyn asti niitä saapuu sisämaahan järvillekin kalastelemaan. Ainoat lennot tulivat Kasalasta, jossa havaittiin kolme yksilöä ensimmäisenä seurantapäivänä. 20