VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS NIEMIJÄRVIITÄJÄRVEN LINNUSTON SYYSLEVÄHTÄJÄLASKENNAT 2011 AHLMAN. Konsultointi & suunnittelu

Transkriptio

1 VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS NIEMIJÄRVIITÄJÄRVEN LINNUSTON SYYSLEVÄHTÄJÄLASKENNAT 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu

2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Tutkimusalue... 4 Tutkimusmenetelmät... 4 Niemijärvi-Itäjärven syksyiset levähtäjät Vesilinnut... 6 Muus kosteikkolajit... 8 Lokkilinnut... 9 Muut huomionarvoiset lajit... 9 Lajikohtaista tarkastelua Uhanalaiset ja lintudirektiivin I-liitteen lajit Lähteet ja kirjallisuus Liitteet Liite 1. Laskentakohtaiset havainnot osa-alueittain Liite 2. Lajikohtaiset yksilömäärät päivittäin... 19

3 JOHDANTO Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY -keskus) johtaman ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston rahoittaman VELHO-hankkeen (Vesien ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla) tavoitteena on vesien- ja luonnonhoidon yhdistäminen ja kehittäminen Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. VELHO-hankkeen toimeksiannosta selvitettiin syksyinen levähtävä linnusto Siikaisten kunnan alueella sijaitsevalta Niemijärvi Itäjärven kosteikkoalueelta vuonna Selvitys taustoittaa alueelle laadittavaa hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Selvityksen tavoitteena oli selvittää Niemijärvi-Itäjärven (kuva 1) levähtävä syksyinen linnusto vesi- jakosteikkolinnuston osalta. Lisäksi maalinnuston osalta huomioitiin ns. arvolajistoa. Huomiota kiinnitettiin kosteikkolinnuston ohella myös Natura verkoston perusteena olleisiin lajeihin, lintudirektiivin I-liitteen lajeihin sekä Suomessa uhanalaisiksi luokiteltuihin lajeihin. Maastotyön suorittivat lintuihin syventyneet luontokartoittajat Risto Vilen ja Sami Luoma. Maastotöissä avustajana toimi myös lintuharrastaja Niina Uusi-Seppä. Raportoinnista vastasivat Vilen ja luontokartoittaja Santtu Ahlman (Ahlman Konsultointi & suunnittelu). Kuva 1. Niemijärvi-Itäjärven vesistön sijainti (punainen alue). 3

4 TUTKIMUSALUE Tutkimusalueena oli Pohjois-Satakunnassa sijaitsevan Siikaisten kunnan alueella (kuva 2) Natura ohjelmaan kuuluva Niemijärvi-Itäjärven kosteikkokokonaisuus (FI ). Naturaalueen pinta-ala on 738 hehtaaria. Kohde on aluetyypiltään SPA-aluetta. Niemijärvi-Itäjärvi kosteikko kuuluu Karvianjoen vesistöalueeseen ja siinä Otamonjoen osa-alueeseen. Kosteikko on vedenlaskun seurauksena yhtenäisestä vesistökokonaisuudesta muodostunut järviketju. Järviketjun pääaltaat ovat Itäjärvi, Luodeslahti, Majanselkä, Niemijärvi, Vähäsalonlahti ja Ritalahti. Järviä yhdistää jokimainen muutaman metrin levyinen ja luhtien reunustama uoma. Lisäksi kosteikkoon kuuluu Siikaisjoen uoma joka virtaa Majanselälle. Itäjärvi on ainoa järvimäinen kohde avovesialueineen. Niemijärvi ja Majanselkä ovat nykyisellään vain tuskin havaittavia pääuoman laajentumia ja niiden aiemmasta avovesialasta valtaosa on nykyään eriasteisia umpeen kasvavia ja rahkoittuvia luhtia. Ruoikkorantainen lampimainen Vähäsalonlahti on järviketjusta erilleen kokonaisuus. Luodeslahti ja Ritalahti ovat jo lähes täysin umpeutuneita ja eriasteisesti kuivuvia luhtia, eikä avovettä enää käytännössä ole. TUTKIMUSMENETELMÄT Levähtävän linnuston laskennat perustuivat valtakunnallista linnuston seurantaa varten kehitettyihin menetelmiin (Koskimies & Väisänen 1988) sekä tuoreimpiin suosituksiin (Mikkola- Roos & Niikkonen 2005). Selvityksen tavoitteena oli inventoida Niemijärvi-Itäjärven vesistöalueen levähtävä linnusto yhdeksällä laskentakerralla. Menetelmänä käytettiin kiertolaskentamenetelmää. Kohdealue jaettiin 12 erilliseen osa-alueeseen, jotta linnustollisesti arvokkaat kerääntymisalueet saataisiin kuvattua. Levähtävän linnuston inventoinnit suoritettiin kello välisenä aikana. Laskenta-ajankohta muuttui syksyn edetessä ja päivien lyhetessä. Laskentapäivät ja työnsuorittajat löytyvät taulukosta 1. Taulukko 1. Maastoinventointien päivämäärät ja työn suorittajat. Päivämäärä Laskijat Sami Luoma, Risto Vilen Risto Vilen, Niina Uusi-Seppä Sami Luoma, Risto Vilen Risto Vilen, Niina Uusi-Seppä 8.9. Sami, Luoma, Risto Vilen Risto Vilen, Niina Uusi-Seppä Sami Luoma, Risto Vilen Risto Vilen Sami Luoma, Risto Vilen Yhteensä 9 pv 4

5 Kuva 2. Niemijärvi-Itäjärven tutkimusalue. Natura-alueen raja on merkitty karttaan punaisella. HURSTILAMMI LUODESLAHTI MAJANSELKÄ NIEMIJÄRVI RITALAHTI ITÄJÄRVI OTAMON PATO VÄHÄSALONLAHTI 5

6 Käytännössä selvitys täytyi tehdä veneestä käsin, koska kohteen rannat ovat laajalti umpeenkasvaneet ja ainoa avovesialue on Itäjärvi. Veneellä siirryttiin kuvan 3 mukaisiin pisteisiin samalla lintuja kiikarilla havainnoiden. Reitti eteni kuvan 3 numerojärjestyksen mukaisessa järjestyksessä. Venelaskennan jälkeen käytiin vielä, vesiyhteyden puuttuessa, laskemassa Vähäsalonlahden linnut rannalta käsin (osa-alue 12, kuva 3). Kaikki havaitut linnut merkittiin ylös ja yksilöiden sekä parvien liikkeitä seurattiin, jotta vältytään laskemasta samoja lintuja uudelleen niiden siirryttyä muualle rikkonaisella tutkimusalueella. Lintujen niukkuudesta johtuen päällekkäishavaintojen poissulkeminen oli varsin yksinkertaista. Loppukesällä laskentojen alkaessa kuivahkot ja umpeenkasvaneet alueet täyttyivät vesikasvillisuudesta ja käytännössä avointa vettä oli Itäjärveä ja Vähäsalonlahtea lukuunottamatta vain Otamon padolta Niemijärven kautta Majanselälle ulottuvalla alueella. Jo keväällä avovedettömien Luodeslahden ja Ritalahden lisäksi kesän aikana, veden laskiessa, kasvoivat umpeen ja kuivuivat myös Otamon padolta kaakkoon oleva kapea uomaverkosto (osa-alue 1, kuva 3) ja Majanselältä Hurstilammelle ulottuva uoma (osa-alue 7, kuva 3). Alkusyksyn poikkeuksellisen runsaat sateet helpottivat hieman alueella liikkumista ja lisäsivät linnuille otollista avovesialaa jonkin verran. Tutkimusalue tuli näin selvitettyä kokonaisuudessaan kattaen kohteen koko levähtävän kosteikkolinnuston. NIEMIJÄRVI-ITÄJÄRVEN SYKSYISET LEVÄHTÄJÄT 2011 Vesilinnut Niemijärvi-Itäjärven syksyn 2011 levähtäjälaskennoissa havaittiin yhdeksän lajia vesilintuja. Yksilömäärät olivat varsin niukkoja. Havaintoja kertyi yhteensä 329 kappaletta. Eniten vesilintuja, 72 yksilöä, koko alueella havaittiin kolmannessa laskennassa Runsain levähtäjä oli sinisorsa, josta kertyi 193 havaintoa. Toiseksi eniten havaintoja saatiin laulujoutsenesta, mutta 72 havaintoa kertyi pääasiassa alueella oleskelleista kahdesta poikueesta. Haapanahavaintoja kertyi 29 ja telkkähavaintoja 14 kappaletta. Muiden vesilintujen havainnot jäivät hyvin vähäisiksi. Erikoisempaa lajistoa edustivat uivelo ja pilkkasiipi, joista tehtiin kummastakin yksi havainto laskentajakson aikana. Taulukosta 2 selviää kaikki havainnot osa-alueittain jaoteltuina. Laskentakertakohtaiset havainnot löytyvät liitteen 1 taulukoista 1 9. Levähtäjähavaintojen perusteella arvokkaimmat alueet esitetään kuvassa 4. 6

7 Kuva 3. Syksyisten levähtäjien selvittämisen yhteydessä käytettyjen osa-alueiden numerointi ja alueiden rajaukset. 7

8 Vesilinnut Laskennat 1 9, Laji Yhteensä Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Haapana (Anas penelope) Tavi (Anas crecca) Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Punasotka (Aythya ferina) Tukkasotka (Aythya fuligula) Pilkkasiipi (Melantta fusca) Telkkä (Bucephala clangula) Uivelo (Mergus albellus) Vesilinnut yhteensä Taulukko 2. Vesilintujen syksyiset levähtäjämäärät yhteensä ja osa-alueittain jaoteltuina. Osa-aluejako on kuvattu kuvassa 3. Muut kosteikkolajit Vesilintujen ohella laskettiin alueella havaittuja muita paikallisia kosteikkolajeja. Näidenkin lajien osalta havainnot olivat verraten vähäisiä. Kosteikkolajeiksi luettiin tässä yhteydessä myös nuolihaukka ja merikotka. Nuolihaukkojen runsas määrä kertyi Itäjärvellä pesineestä parista poikasineen. Merikotkahavainnot muodostuivat pääasiassa selvitysalueella havaituista kahdesta vanhasta yksilöstä. Merikotkalla onkin mitä ilmeisimmin alueella tai sen lähituntumassa pysyvä reviiri. Taulukosta 3 selviää kaikki havainnot osa-alueittain jaoteltuina. Laskentakertakohtaiset havainnot löytyvät liitteen 1 taulukoista. Taulukko 3. Muun kosteikkolinnuston syksyiset levähtäjämäärät yhteensä ja osa-alueittain jaoteltuina. Osa-aluejako on kuvattu kuvassa 3. Muut kosteikkolinnut Laskennat 1 9, Laji Yhteensä Harmaahaikara (Ardea cinerea) Merikotka (Haliaetus albicilla) Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) Kalasääski (Pandion haliaetus) Nuolihaukka (Falco subbuteo) Kurki (Grus grus) Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Kivitasku (Oenanthe oenanthe) Pensastasku (Saxicola rubetra) Ruokokerttunen (Acrocephalus schoenobaenus) Pajusirkku (Emberiza schoeniclus) Muut kosteikkolinnut yhteensä

9 Lokkilinnut Laskennat 1 9, Laji Yhteensä Kalalokki (Larus canus) Harmaalokki (Larus argentatus) Kalatiira (Sterna hirundo) Lokkilinnut yhteensä Taulukko 4. Lokkilintujen syksyiset levähtäjämäärät yhteensä ja osa-alueittain jaoteltuina. Osa-aluejako on kuvattu kuvassa 3. Lokkilinnut Niukat lokkilintuhavainnot koostuvat lähinnä ensimmäisten laskentakertojen aikana alueella oleskelleista pesimäkannan yksilöistä. Myöhemmin lokkilinnuista ei juuri havaintoja tehty. Taulukosta 4 selviää kaikki havainnot osa-alueittain jaoteltuina. Laskentakertakohtaiset havainnot löytyvät liitteen 1 taulukoista 1 9. Muut huomionarvoiset lajit Havaintoja talletettiin myös petolinnuista ja muista huomionarvoisista paikallisena oleskelleista lajeista. Muuttohavaintoja ei tässä yhteydessä käsitellä. Mehiläishaukkoja nähtiin usean laskentakerran yhteydessä. Havainnot koskenevat alueella pesineitä yksilöitä ja niiden poikasia. Tähän viittaavat havaittu nuori lintu ja koirasmehiläishaukan havaittiin myös kantavan kennoa. Mielenkiintoisia havaintoja olivat myös Vähäsalonlahdella havaittu pikkusieppo ja havaitut kolme käkeä. Taulukosta 5 selviää kaikki havainnot osa-alueittain jaoteltuina. Laskentakertakohtaiset havainnot löytyvät liitteen 1 taulukoista 1 9. Taulukko 5. Muun huomionarvoisen lajiston syksyiset levähtäjämäärät yhteensä ja osa-alueittain jaoteltuna. Osa-aluejako on kuvattu kuvassa 3. Muut huomionarvoiset lajit Laskennat 1 9, Laji Yhteensä Teeri (Tetrao tetrix) Hiirihaukka (Buteo buteo) Mehiläishaukka (Pernis apivorus) Varpushaukka (Accipiter nisus) Kanahaukka (Accipiter gentilis) Käki (Cuculus canorus) Pikkusieppo (Ficedula parva) Pikkulepinkäinen (Lanius collurio) Uivelo (Mergus albellus) Muut yhteensä

10 Kuva 4. Levähtävän linnuston perusteella arvokkaimmat alueet on rajattu punaisella rasterilla. 10

11 LAJIKOHTAISTA TARKASTELUA Tässä osiossa esitellään tietoja kaikista Niemijärvi-Itäjärvellä syksyllä 2011 levähtäneistä vesilinnuista. Havaittujen lajien kokonaismäärä oli yhdeksän. Runsaimmin vesilintuja havaittiin 18.8., yhteensä 72 yksilöä. Lintujen sijoittuminen osa-alueittain ja laskentakerroittain kuvataan liitteen 1 taulukoissa 1 9. Liitteessä 2 on puolestaan lajikohtaiset yksilömäärät päivittäin. Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Lajista kertyi 72 havaintoa, mutta havainnot koskivat lähes yksinomaan Itäjärvellä oleskelleita pesimäkannan kahta poikuetta ja yhtä pariskuntaa. Varsinaisia levähtäjiä ei alueella havaittu. Laulujoutsen mainitaan lintudirektiivin I-liitteessä ja se on Suomen erityisvastuulaji. Haapana (Anas penelope) Lajista kertyi 29 havaintoa koko laskentajakson aikana. Vähäiset haapanat levähtivät Otamon padon tuntumassa ja Itäjärven pohjoisosien kosteikoilla. Kyseessä on Suomen erityisvastuulaji. Tavi (Anas crecca) Vain 12 havaintoa. Muutama tavi levähti yllättävän myöhään ja vielä Itäjärvellä viivytteli yksi yksilö. Tavi on Suomen erityisvastuulaji Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Sinisorsa oli ylivoimaisesti runsain levähtävä vesilintu. Valtaosa havainnoista tehtiin Itäjärven pohjoisosista. Sinisorsia oli mukavasti myös Otamon padon tuntumassa. Suurin yksilömäärä 54 laskettiin juuri ennen sorsastuksen alkamista. Vesilintumetsästyksen alun jälkeen yksilömäärät vähenivät reippaasti. Punasotka (Aythya ferina) Vain yksi havainto tehtiin 26.7., kun Sipunlahdella uiskenteli kaksi lintua. Laji on uhanalaisluokitukseltaan vaarantunut. Tukkasotka (Aythya fuligula) Ainoa havainto lajista oli Vähäsalonlahdella lepäillyt viiden sotkan parvi. Tukkasotka on uhanalaisuusluokituksessa vaarantunut ja Suomen erityisvastuulaji. Pilkkasiipi (Melanitta fusca) Ainoa havainto oli Itäjärvellä levähtänyt naaraspukuinen lintu. Pilkkasiipi on uhanalaisluokitukseltaan vaarantunut ja Suomen erityisvastuulaji. Telkkä (Bucephala clangula) Telkkähavainnot jäivät vähiin. Muutamaa yksittäishavaintoa lukuun ottamatta havainnot kertyivät Sipunlahdella oleskelleista viiden linnun parvesta, joka sekin pieneni vesilinnustuskauden edetessä. Kyseessä on Suomen erityisvastuulaji Uivelo (Mergus albellus) Lajista tehtiin yksi havainto Majanselän tuntumasta. Uivelo on Suomen erityisvastuulaji ja se on mainittu lintudirektiivin I-liitteessä. 11

12 UHANALAISET JA LINTUDIREKTIIVIN I-LIITTEEN LAJIT Taulukoissa 6 ja 7 on vuoden 2011 levähtäjäselvityksessä havaitut uhanalaiset ja Suomen kansainväliset erityisvastuulajit sekä lintudirektiivin I- liitteessä mainitut lajit. Taulukko 6. Levähtäjälaskennoissa syksyllä 2011 havaitut uhanalaiset, Suomen erityisvastuu- ja lintudirektiivin I-liitteen kosteikkolajit. NT = silmälläpidettävä, VU = vaarantunut ja EVA = Suomen erityisvastuulaji. Laji Lintudirektiivin I-liite EVA Uhanalaisuusluokka Laulujoutsen (Cygnus cygnus) x x - Haapana (Anas penelope) - x - Tavi (Anas crecca) - x - Punasotka (Aythya ferina) - - x [VU] Tukkasotka (Aythya fuligula) - x x [VU] Pilkkasiipi (Melanitta fusca) - x x [VU] Telkkä (Bucephala clangula) - x - Uivelo (Mergus albellus) x x - Merikotka (Haliaetus albicilla) x - x [VU] Ruskosuohaukka (Circua aeruginosus) x - x [NT] Kalasääski (Pandion haliaeetus) x - x [NT] Kurki (Grus grus) x x - Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) x - - Kalatiira (Sterna hirundo) x x - Yhteensä 8 lajia 9 lajia 6 lajia Taulukko 7. Levähtäjälaskennoissa syksyllä 2011 havaitut uhanalaiset, Suomen erityisvastuu- ja lintudirektiivin I-liitteen muut lajit. NT = silmälläpidettävä, VU = vaarantunut ja EVA = Suomen erityisvastuulaji. Laji Lintudirektiivin I-liite EVA Uhanalaisuusluokka Teeri (Tetrao tetrix) x x x [NT] Hiirihaukka (Buteo buteo) - - x [VU] Mehiläishaukka (Pernis apivorus) x - x [VU] Pikkusieppo (Ficedula parva) x - - Pikkulepinkäinen (Lanius collurio) x - - Yhteensä 4 lajia 1 laji 3 lajia 12

13 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS Koskimies, P. & Väisänen, R.A. 1988: Linnuston seurannan havainnointiohjeet. 2. uusittu painos. Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki. Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. & Virolainen, E. 2002: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja nro 4. Suomen graafiset palvelut, Kuopio. Mikkola-Roos, M. & Niikkonen, T. (toim.) 2005: Kosteikkojen kunnostuksen ja hoidon parhaat suositukset kuudella Life-kohteella Suomessa Life CO-OP -hankkeen tulokset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 149. Nuotio, K. 2004: Niemijärvi-Itäjärvi luontoselvitys. Lounais-Suomen ympäristökeskus. Moniste. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 13

14 Liite 1. Laskentakertakohtaiset yksilömäärät osa-alueittain. 1. laskenta Vesilinnut Yhteensä Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Punasotka (Aythya ferina) Telkkä (Bucephala clangula) Muut kosteikkolinnut Harmaahaikara (Ardea cinerea) Lokkilinnut Kalalokki (Larus canus) Harmaalokki (Larus argentatus) Kalatiira (Sterna hirundo) Muut huomionarvoiset lajit Mehiläishaukka (Pernis apivorus) Pikkulepinkäinen (Lanius collurio) laskenta Vesilinnut Yhteensä Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Haapana (Anas penelope) Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Telkkä (Bucephala clangula) Muut kosteikkolinnut Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) Kalasääski (Pandion haliaetus) Nuolihaukka (Falco subbuteo) Muut huomionarvoiset lajit Mehiläishaukka (Pernis apivorus) Kanahaukka (Accipiter gentilis) Varpushaukka (Accipiter gentilis) Käki (Cuculus canorus) Pikkulepinkäinen (Lanius collurio)

15 3. laskenta Vesilinnut Yhteensä Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Haapana (Anas penelope) Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Telkkä (Bucephala clangula) Muut kosteikkolinnut Merikotka (Haliaetus albicilla) Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) Kalasääski (Pandion haliaetus) Nuolihaukka (Falco subbuteo) Kurki (Grus grus) Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Pensastasku (Saxicola rubetra) Ruokokerttunen (Acrocephalus schoenobaenus) Pajusirkku (Emberiza schoeniclus) Muut huomionarvoiset lajit Mehiläishaukka (Pernis apivorus) Pikkusieppo (Ficedula parva) Pikkulepinkäinen (Lanius collurio) laskenta Vesilinnut Yhteensä Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Haapana (Anas penelope) Tavi (Anas crecca) Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Tukkasotka (Aythya fuligula) Muut kosteikkolinnut Nuolihaukka (Falco subbuteo) Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Ruokokerttunen (Acrocephalus schoenobaenus) Muut huomionarvoiset lajit Mehiläishaukka (Pernis apivorus)

16 5. laskenta Vesilinnut Yhteensä Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Haapana (Anas penelope) Tavi (Anas crecca) Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Telkkä (Bucephala clangula) Muut kosteikkolinnut Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) Nuolihaukka (Falco subbuteo) Pensastasku (Saxicola rubetra) Ruokokerttunen (Acrocephalus schoenobaenus) Pajusirkku (Emberiza schoeniclus) Muut huomionarvoiset lajit Mehiläishaukka (Pernis apivorus) Hiirihaukka (Buteo buteo) Kivitasku (Oenanthe oenanthe)

17 6. laskenta Vesilinnut Yhteensä Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Haapana (Anas penelope) Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Muut kosteikkolinnut Merikotka (Haliaetus albicilla) laskenta Vesilinnut Yhteensä Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Uivelo (Mergus albellus) Muut kosteikkolinnut Merikotka (Haliaetus albicilla) Muut huomionarvoiset lajit Teeri (Tetrao tetrix)

18 8. laskenta Vesilinnut Yhteensä Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Pilkkasiipi (Melanitta fusca) Muut huomionarvoiset lajit Teeri (Tetrao tetrix) laskenta Vesilinnut Yhteensä Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Telkkä (Bucephala clangula) Muut kosteikkolinnut Merikotka (Haliaetus albicilla) Lokkilinnut Kalalokki (Larus canus) Harmaalokki (Larus argentatus)

19 Liite 2. Lajikohtaiset yksilömäärät päivittäin. Vesilinnut Yhteensä Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Haapana (Anas penelope) Tavi (Anas crecca) Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Punasotka (Aythya ferina) Tukkasotka (Aythya fuligula) Pilkkasiipi (Melantta fusca) Telkkä (Bucephala clangula) Uivelo (Mergus albellus) Vesilinnut yhteensä Muut kosteikkolinnut Yhteensä Harmaahaikara (Ardea cinerea) Merikotka (Haliaetus albicilla) Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) Kalasääski (Pandion haliaetus) Nuolihaukka (Falco subbuteo) Kurki (Grus grus) Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Pensastasku (Saxicola rubetra) Ruokokerttunen (A. schoenobaenus) Pajusirkku (Emberiza schoeniclus) Muut kosteikkolinnut yhteensä Lokkilinnut Yhteensä Kalalokki (Larus canus) Harmaalokki (Larus argentatus) Kalatiira (Sterna hirundo) Lokkilinnut yhteensä Muut huomionarvoiset lajit Yhteensä Teeri (Lyrurus tetrix) Hiirihaukka (Buteo buteo) Mehiläishaukka (Pernis apivorus) Varpushaukka (Accipiter nisus) Kanahaukka (Accipiter gentilis) Käki (Cuculus canorus) Kivitasku (Oenanthe oenanthe) Pikkusieppo (Ficedula parva) Pikkulepinkäinen (Lanius collurio) Muut yhteensä

20