JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

Transkriptio

1 JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke 2009

2 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen alin koskialue on Ilvolankoski. Ilvolankoski on pituudeltaan huimat 1550 metriä ja leveys noin 7-8 metriä ja pinta-ala 1,24 hehtaaria. Tulva-aikana leveys voi olla yli 10 metriä. Ilvolankosken pudotuskorkeus on 4 metriä. Ilvolankosken niska on 5-6 metriä ja yläpuoli 40 metrin matkalta nivaa. Lisäksi yläpuolella on pieni sahi, noin 20 metriä pitkä ja 9 metriä leveä. Ilvolankosken yläosaa hallitsee korkea putous (kuva 23). Putouksen kohdalla on ollut myllypato, mutta se on muutettu ns. pohjapadoksi. alaosalla peltomaiseman ja muutamien talojen ohitse. Puusto joen varrella antaa hyvin varjostusta. Virtausnopeus on mataluudesta johtuen suurta. Kuva 23. Ilvolankosken yläosa

3 54 Yläosalla oleva putous on melko jyrkkä. Mahdollista olisi ns. jatkaa putousta ja näin helpottaa myös pienempien kalojen nousua. Ilvolankoskea kannattaisi kunnostaa mm kiviaineksella ja joen reunoilta vierittää muutamia mm kiviä jokeen. Olisi hyvä, jos (kuva 24). Samalla virtaus jakaantuisi tasaisesti myös reunoilla ja > 10 cm taimenille tulisi lisää reviirejä ja suojaa. Niskalta ja kosken eri osista puuttuvat kutusoraikot. Esimerkiksi vanhan myllyn betonimuurin viereen ja alapuolella olisi hyvä kutupaikka. Paikoin on soraa, mutta epäedullisessa paikassa mädin selviytymistä ajatellen ( ). Kuva 24. Ilvolankoski maantiesillan alapuolella (kuvattu alavirtaan). 9.2 Koski Vepsänjoen koski (ei nimeä) on varsin lyhyt koskialue metsätien päässä. Kosken pituus on vain 20 metriä ja leveys 8-10 metriä (kuva 25). Yläosalla on saareke, jonka takana virtaa noin 10 metriä

4 pitkä ja neljä metriä leveä sivu-uoma. Koski on hyvin puuston varjostama, mutta kiveä koskessa oli liian vähän. Kosken alasuvannon rannalla on yksityinen laavu. 55 Kuva 25. Koski (kuvattu saarekkeelta alavirtaan). Kosken niskalle on tuotava soraa noin 4-5 m 3. Havaitsin niskalla kookkaan taimenen, mutta tarkkaa paino-/pituusarviota en ehtinyt tekemään. Niska on soraistuksen jälkeen mahdollisesti oiva kutupaikka. Koskeen ja sivu-uomaan saa poikasaluetta lisää tuomalla mm kiveä. Myös 9.3 Sorveuskoski Sorveuskoski on erittäin hieno koskiosuus kauniin luonnon keskellä. Kosken ohi kulkee UKKreitti ja kosken nuotiopaikka ja laavu. Sorveuskosken pituus on noin 350 metriä ja leveys vaihtelee 2-20 metrin välillä. Koski putoaa jyrkästi laavun kohdalla alas ja vesi

5 56 virtaa itähaarassa kallio- ja kivilohkareiden välissä. Putous on sen verran jyrkkä, että todennäköisesti kalat eivät siitä ylös nouse (kuva 26). Putouksen länsipuolella joki virtaa myös toisen uoman kautta, jossa yläosalla on vielä vanhaa uittoränniä. Uittorännin puoleista uomaa kalat eivät pääse käyttämään. Alaosalla koskessa on runsaasti kiveä ja voimakas virtaus. Yläosalla kosken yli kulkee heikko ja rikkinäinen silta ( ), jonka yläpuolella on pieni saareke. Saarekkeen sivustalla ja alapuolella on mukavasti soraa. Sillalta ylävirtaan joki levenee ja on melko matala. Aivan yläosalla koski virtaa taas kapeammassa uomassa isojen kivien ja kallion välistä. Kuva 26. Sorveuskosken itähaaran putous Lähinnä Sorveuskosken tilanteessa pitäisi (jollain tavoin) selvittää tarkemmin estääkö putous kalannousun? Tarkemmin ei ole tiedossa ovatko kalat siitä joskus ylös menneet. Taimenten (tammukoiden) lisääntyminen onnistuu myös korkean putouksen yläpuolella (sähkökoekalastettiin 2008 ja 2009). Muutenkin taimen ja jokirapu näyttäisivät viihtyvän alueella suhteellisen hyvin. Kosken leveää ja matalaa yläosaa kannattaisi hieman kivetä isommalla kivellä ja varsinkin 200

6 250 mm kiviaineksella. Yläosan niskalta puuttui sora ( ). Soraa olisi tuotava noin 4,5 m Ylä-Sorveuskoski Ylä-Sorveuskoski on hieman erillään varsinaisesta Sorveuskoskesta. Ylä-Sorveuskoski on noin 35 metriä pitkä ja kahdeksan metriä leveä. Koskeen on muodostunut lyhyt sivu-uoma uomasta nostetuista kivistä ja kiviä on kasattu osittain saarekkeeksi. Koski on melko kivetön eikä soraa ole (kuva 27). Kuva 27. Ylä-Sorveuskoski (kuvattu alavirtaan). Ylä-Sorveuskosken uomasta saarekkeeksi kasatut kivet voitaisiin levittää osittain takaisin uomaan. Sivu-uoma voitaisiin avata ja kivetä poikasalueeksi. Niskalle olisi hyvä saada koko uoman levyinen, yhtenäinen soraikko.