KEMIN KAUPUNGIN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KEMIN KAUPUNGIN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Koulutuslautakunta 26 14.3.2012

DNO 51/011/2 MÄÄRÄYS DNO 51/011/2010 MÄÄRÄYS velvoittavana noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ 2.12.2010 Esiopetuksen järjestäjät Voimassaoloaika 1.1.2011 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin Perusopetuslaki toimivalta määräyksen 14 (477/2003), antamisesta perustuu 16a ja 17a (642/2010) Kumoaa 64/011/2000 määräykset nro 42/011/2003 3/011/2009 ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Opetushallitus on päättänyt Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteista 2010 liitteen mukaisesti. Uusi määräys sisältää useita muutoksia nykyisiin Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin, minkä vuoksi perusteet uudistetaan kokonaisuudessaan. Perusteissa luovutaan tekstin jakamisesta pykäliin. Luvut ja niiden alaluvut merkitään numeroin liitteen mukaisesti. Muutoksia on tehty liitteen mukaisesti erityisesti seuraaviin lukuihin ja niiden alalukuihin: Luku 1, 1.1 Tehtävä Luku 2, 2.1 Esiopetuksen järjestäminen Luvut 4 ja 5 Luku 7 Luku 8, 8.2 Opetussuunnitelmaan sisältyvät seikat Määräys edellyttää esiopetuksen järjestäjiltä opetussuunnitelman muuttamista. Esiopetuksen järjestäjä voi ottaa liitteenä olevien perusteiden mukaan laaditun opetussuunnitelman käyttöön 1.1.2011. Esiopetuksen järjestäjän tulee ottaa opetussuunnitelma käyttöön viimeistään 1.8.2011. Esiopetuksen järjestäjät eivät voi jättää noudattamatta tätä määräystä tai poiketa siitä.

1 Johdanto 1 Esiopetuksen toiminta-ajatus ja arvot... 3 2 Esiopetuksen toteuttaminen... 3 Esiopetuksen järjestäminen... 3 Oppimiskäsitys... 3 Oppimisympäristö... 4 3 Esiopetuksen kasvatus- ja oppimistavoitteet, sisällöt ja painotukset... 4 Kieli ja vuorovaikutus... 4 Matematiikka... 4 Etiikka ja katsomuskasvatus... 5 Ympäristö- ja luonnontieto... 5 Terveys... 5 Fyysinen ja motorinen kehitys... 5 Taide ja kulttuuri... 5 4 Esiopetuksen pedagoginen toteuttaminen... 6 5 Kasvun ja oppimisen tuki ja tukimuodot esiopetuksessa... 6 Kolmiportainen tukijärjestelmä... 7 Pedagoginen arvio... 8 Pedagoginen selvitys... 8 Pidennetty oppivelvollisuus... 8 Tulkitsemis- ja avustajapalvelut... 9 Oppilashuolto... 9 6 Eri kieli- ja kulttuuriryhmien sekä erityisen koulutustehtävän mukainen esiopetus, vieraskielinen esiopetus ja kotimaisten kielten kielikylpy... 9 7 Yhteistyö eri tahojen kanssa... 10 8 Arviointi... 11 LIITTEET 13

2 JOHDANTO Kemin kaupungin Esiopetuksen opetussuunnitelma perustuu Opetushallituksen perusteisiin 2010. Uusi määräys sisältää useita muutoksia nykyisiin Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin, minkä vuoksi perusteet uudistetaan kokonaisuudessaan. DNO 51/011/2010. Varhaiskasvatuspalvelut sisältävät perheille tarjottavan päivähoidon sekä lapsille suunnatun kasvatuksellisen ja pedagogisen toiminnan. Varhaiskasvatustoiminta koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Esiopetus kohdistuu 6-vuotiaiden ikäluokkaan ja vahvistaa oppimisen jatkuvuutta muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välillä. Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Lapsi osallistuu esiopetukseen lähipäiväkodissa tai -koulussa ja lapsen huoltajat vastaavat kuljetuksesta. Esi- ja perusopetuksessa tehdään yhteistyötä sillan rakentamiseksi esiopetuksesta kouluun. Jokaisessa esiopetusta antavassa yksikössä on oma esiopetussuunnitelma painotuksineen. Omenaposki, leiskutukka, huoleton suruton linnunpoika, silmät on suuret, maailma niin pieni pihasta kouluun asti. Kasvaako tasasuhtaiseksi, puhkeaako, toteutuuko, huoleton, huoleton omenaposki, nupulla oleva laulu. -Helena Anhava-

3 1 ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT Esiopetus on osa elinikäistä kehitystä ja oppimista, jonka tavoitteena on tukea lapsen tasapainoista kehitystä sosiaalisena, fyysisenä ja psyykkisenä kokonaisuutena ja antaa lapselle aikaa ajatella ja valita itse, ilmaista tunteitaan, keksiä yhdessä, jakaa ajatuksia ja luoda yhteistoimintaa. Esiopetus on kokonaisvaltaista ja eheytettyä ohjattua toimintaa ilman oppituntijakoa. Varhaiskasvatus tukee yhdessä huoltajien kanssa lapsen kasvatusta sekä kehitys- ja oppimisedellytyksiä. Esiopetuksen tavoitteena on antaa lapselle tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja koulun aloittamiseen. Esiopetuksen toiminta pohjaa yhteisille arvoille. Kemin kaupungin varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen arvoiksi on valittu lapsuus, turvallisuus, oikeudenmukaisuus ja asiakaslähtöisyys. Opettaja ja huoltajat sekä esiopetuksen toteuttamiseen osallistuva henkilöstö kantavat yhdessä vastuun lapsen säännöllisestä osallistumisesta esiopetukseen. 2 ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Esiopetuksen järjestäminen Perusopetuslain mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa ja opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Esiopetuksessa noudatetaan Opetushallituksen vahvistamia esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita riippumatta siitä, missä esiopetus toteutetaan. Lapsella on myös esiopetuksessa lain mukaan oikeus työpäivinä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Lapsella on myös oikeus saada esiopetuksessa maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut. Esiopetus tulee järjestää siten, että lapsen matka kotoa esiopetuspaikkaan on mahdollisimman lyhyt ja turvallinen. Jos lapsen matka hänelle osoitettuun paikkaan ylittää 5 km, tulee hänelle järjestää kuljetus (PL 32 ). Oppimiskäsitys Oppiminen perustuu aiempaan tietoon ja oppimiskokemuksiin. Vertaisryhmän vuorovaikutustilanteissa lapset oppivat yhdessä toisten kanssa ja toisiltaan antamalla virikkeitä toistensa ajattelun ja mielikuvituksen kehittymiseen. Lapsi on luontaisesti aktiivinen. Hän haluaa tutkia ja tietää, oppia, kokeilla ja toimia. Aikuiset ja lapset luovat yhteiset säännöt, joita noudattamalla lisätään turvallisuuden tunnetta. Turvalliset rajat helpottavat kanssakäymistä ja luovat puitteet kaikelle toiminnalle.

4 Oppimisympäristö Esiopetuksen oppimisympäristöllä tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista ympäristöä, jossa toiminta toteutuu. Hyvä oppimisympäristö tarjoaa lapselle mahdollisuuden tutkia, kokeilla ja leikkiä yksin ja yhdessä muiden lasten ja aikuisten kanssa. Tila järjestetään tarkoituksenmukaiseksi kaikille toiminnoille, esimerkiksi tilaa vaativille leikeille ja liikunnalle. Oppimisympäristö on myös viihtyisä ja esteettinen sekä asianmukainen esiopetuksessa olevien lasten määrään nähden. Oppimisympäristössä vallitsee positiivinen, avoin, iloinen, turvallinen, rohkaiseva ja kannustava ilmapiiri. Oppiminen edellyttää asianmukaisia materiaaleja ja välineitä, jotka ovat lasten ulottuvilla. Esiopetusta järjestetään Kemin kaupungin päiväkodeissa ja kouluilla, erillisissä esiopetusryhmissä (liite 1). Päiväkodeissa ryhmät ovat erillisiä esiopetusryhmiä tai yhdistettyjä 3 6-vuotiaiden ryhmiä. Esiopetuksen toiminta-aika määrätään lukuvuosittain yhdessä koulujen työaikojen mukaan, yhteensä 700 tuntia. Peruskoulun/ -koulujen lukuvuosittaiseen työsuunnitelmaan liitetään myös esiopetusta koskeva työsuunnitelma. 3 ESIOPETUKSEN KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET, SISÄLLÖT JA PAINOTUKSET Esiopetus pohjautuu opetuksen eheyttämiseen. Eheyttävä opetus muotoutuu kokonaisuuksista, jotka liittyvät toisaalta lapsen elämänpiiriin ja toisaalta lapsen maailmankuvaa laajentaviin ja jäsentäviin sisältöihin. Kieli ja vuorovaikutus Esiopetuksessa luodaan pohjaa luku- ja kirjoitustaidon oppimiselle. Tavoitteena on herättää ja lisätä lapsen mielenkiintoa suullisen ja kirjoitetun kielen havainnointiin ja tutkimiseen. Annetaan valmiuksia kielen ymmärtämiseen, puhumiseen ja vuorovaikutukseen, kielelliseen tietoisuuteen sekä lukemiseen ja kirjoittamiseen. Matematiikka Esiopetuksen matematiikka on toiminnallista matematiikkaa. Lasta ohjataan havainnoimaan arjen määrällisiä asioita ja kokeilemalla tutustumaan muihinkin ympäristön matemaattisiin ilmiöihin. Konkreettinen tekemällä oppiminen havainnointivälineitä käyttäen, vahvistaa lapsen tietopohjaa ja auttaa häntä ymmärtämään. Lisäksi se kehittää lapsen ajattelua, ja päästää hänet irti ajatuksesta, että ongelmille on olemassa vain yksi oikea ratkaisu. Lapsen on tärkeää oppia tarkkailemaan omaa ajatteluaan sillä ajattelun kehittyminen on matematiikan oppimisessa olennaista. Toiminnallisen matematiikan opetuksen tueksi on Kemiin perustettu matematiikan pienryhmätila (Hepolan koulu). Tarkoituksena on laajentaa ja kehittää toiminnallisen matematiikkaan opetusta ja antaa työkaluja siihen.

5 Etiikka ja katsomuskasvatus Esiopetuksen eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaan ja on koko ryhmälle yhteistä. Eettinen kasvatus lähtee itsetunnon kehittymisestä ja laajentuu ihmisten välisiin sosiaalisiin taitoihin sekä edelleen elinympäristöön. Eettinen kasvatus liitetään esiopetuksen eri tilanteisiin. Kulttuurisen katsomuskasvatuksen tavoitteena on eettisen ajattelun kehittyminen sekä mahdollisuus oppia tuntemaan ja arvostamaan oman kotiseudun kulttuuri- ja luontoperintöä. Uskontokasvatuksen tavoitteena on mahdollisuus kohdata uskontoon liittyviä asioita ja tutustua uskonnollisiin juhliin. Elämänkatsomustietokasvatuksen tavoitteena on ohjata suvaitsevaisuuteen ja kohtuullisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja reiluuteen. Ympäristö- ja luonnontieto Esiopetuksen tavoitteena ympäristö- ja luonnontiedossa on, että lapsi oppii ymmärtämään ja arvostamaan luonnonvaraista ja rakennettua ympäristöä, erilaisia ihmisiä ja kulttuureja sekä tuntemaan oman toimintansa vaikutuksen lähiympäristöönsä. Lapsia kannustetaan luonnonsuojeluun ja kestävän kehityksen periaatteisiin. Terveys Lasta ohjataan huolehtimaan terveydestään ja päivittäisestä henkilökohtaisesta hygieniastaan. Lapsen terveellisiä ruokatottumuksia tuetaan ja lasta ohjataan hyviin ruokailutapoihin. Toiminnalla ja tapakasvatuksella lasta ohjataan myönteisiin ihmissuhteisiin ja tunne-elämän terveyteen sekä välttämään väkivaltaa. Lapsen kasvua ja kehitystä tuetaan huolehtimalla työn, levon ja virkistyksen välisestä tasapainosta. Fyysinen ja motorinen kehitys Motoristen perustaitojen hallinta on edellytys itsenäiselle liikkumiselle. Liikkumisen ja leikin avulla harjaannutetaan lapsen fyysistä ja motorista kuntoa, liikehallintaa ja motorisia perustaitoja. Lapsen hienomotoriikka, kädentaidot sekä käden ja silmän yhteistyö kehittyvät arkipäivän toiminnoissa. Riittävät hienomotoriset taidot ovat välttämättömyys monille opeteltaville taidoille. Ohjatun liikunnan lisäksi lapselle annetaan mahdollisuuksia omaehtoiseen liikunnalliseen toimintaan ja leikkiin. Esiopetukseen sisältyy myös viikon mittainen uimakoulu. Taide ja kulttuuri Lapselle järjestetään mahdollisuuksia taidekokemuksiin ja -nautintoihin sekä niistä keskustelemiseen. Leikin sekä tutkivan ja kokeilevan taiteellisen toiminnan avulla lapsi etsii tietoa itsestään ja ympäröivän maailman ilmiöistä. Lasta ohjataan arvostamaan omaa ja muiden työtä. Lapselle tarjotaan mahdollisuuksien mukaan tilaisuus tutustua viestintävälineisiin ja harjoitella niiden käyttöä. Lasta ohjataan arvostamaan ja vaalimaan luonnon ja rakennetun ympäristön sekä esineympäristön esteettisiä ja kulttuurisia arvoja.

6 4 ESIOPETUKSEN PEDAGOGINEN TOTEUTTAMINEN Esiopetus perustuu leikinomaiseen, lapsen kehitystasosta lähtevään toimintaan vertaisryhmässä, joka edistää myös lapsen kielellistä kehitystä sekä valmiuksia uusien asioiden oppimiseen. Toiminnassa otetaan huomioon lapsen tarve oppia mielikuvituksen ja leikin kautta. Lasta ohjataan omatoimisuuteen ja itsenäiseen ajatteluun. Työskentelyn ja tuen perustana esiopetuksessa ovat yhdessä kodin kanssa sovitut, perusturvallisuutta ylläpitävät tavoitteet, jotka tukevat lapsen kokonaisvaltaista kasvua. Ensisijaisesti tuetaan lapsen myönteisen minäkuvan ja terveen itsetunnon kehittymistä sekä huolehditaan tasavertaisesta jäsenyydestä ryhmässä. Työskentely on leikinomaista, lapsen kehitystasosta lähtevää toiminnallista ryhmä- ja yksilöohjausta. Se edistää lapsen kognitiivista ja sosioemotionaalista kehitystä, valmiuksia uusien asioiden oppimiseen ja ehkäisee ennalta oppimisvaikeuksia. Jokaisella lapsella on mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin saada tukea kasvulleen ja oppimiselleen sekä kehittää oppimisvalmiuksiaan. Esiopetuksessa otetaan huomioon monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat ja tavat sekä lasten kulttuuritausta. Kouluvalmius näkyy kiinnostuksena uusien asioiden oppimiseen. Esiopetuksessa tuetaan alkavaa luku- ja kirjoitustaitoa monipuolisilla kielellisillä toiminnoilla. Lasta ohjataan havainnoimaan matemaattisten käsitteiden oppimista ja hallintaa. Esiopetuksessa käytetään Eskarin arki -havainnointimateriaalia, joka on laadittu moniammatillisesti. Matemaattisten valmiuksien kartoittamiseen on käytössä Mavalka 1 ja 2 lapsen kehitystason mukaisesti. Materiaalien avulla on mahdollista tunnistaa oppimisvalmiuksiin liittyvät varhaiset riskitekijät ja löytää tukitoimet arkeen. Havaintojen pohjalta asetetaan yksilöllisiä tavoitteita esiopetukseen, muokataan esiopetuksen oppimisympäristöä ja aikuisen toimintaa lapsen kehityksen tukemiseksi, sekä arvioidaan tukeeko arjen tukitoimet lapsen kehittymistä. Havainnointilomakkeita voi käyttää tukena Vasu -keskusteluissa huoltajien kanssa. 5 ESIOPETUKSEN KASVUN JA OPPIMISEN TUKI JA TUKIMUODOT Viimeistään esiopetuksen aikana on tärkeää tunnistaa lapsen oppimisen riskitekijät. Esiopetuksen tehtävänä on myös tasoittaa lasten oppimisvaikeuksista, erilaisista kulttuuritaustoista ja sosiaalisista taustoista aiheutuvia eroja. Kemissä jokaisesta esiopetuksessa olevasta lapsesta täytetään oma esiopetuksen havainnointilomake (Eskarin arki, lomake C, liite 2), jossa esiopetuksesta vastaava opettaja kartoittaa lapsen oppimisen edellytykset yhdessä huoltajien kanssa. Tuen tarpeen ilmetessä täytetään laajennettu esiopetuksen havainnointilomake (Eskarin arki, lomake D, liite 3), jonka tekemiseen osallistuu myös erityislastentarhanopettaja ja mahdolliset terapeutit ja muut lapsen kasvua ja kehitystä tukevat henkilöt.

7 KOLMIPORTAINEN TUKIJÄRJESTELMÄ YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI OPPIMISSUUNNITELMA MAHDOLLINEN OPPIMISSUUNNITELMA PAKOLLINEN ERITYISEN TUEN HALLINNOLLINEN PÄÄTÖS ERIYTTÄMINEN HOJKS PÄIVÄKODIN JA KODIN YHTEISTYÖ NEUVOLALATIIMIT: TERVEYDENHUOLTO JA OPPILASHUOLTO AVUSTAJAPALVELUT HARJAANNUTTAMIS- RYHMÄT JOUSTAVAT RYHMITTELYT TIIMIOPETTAJUUS APUVÄLINEET PSYKOLOGI ULKOPUOLISET ASIAN- TUNTIJAT (SOSIAALI- JA TERVEYS- TOIMI) P E D A G O G I N E N A R V I O YLEISEN TUEN TUKI- MUODOT KOROSTETUSTI P E D A G O G I N E N S E L V I T Y S YLEISEN JA TEHOSTETUN TUEN TUKIMUODOT Yleinen tuki Kemissä lapsen saama yleinen tuki on osa laadukasta esiopetusta, jossa kaikkien lasten edellytykset ja tarpeet otetaan huomioon. Tuki rakennetaan lapsen arkeen esiopettajan ja erityislastentarhanopettajan yhteistyönä vuorovaikutuksessa huoltajien ja lapsen kanssa. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä myös muiden asiantuntijoiden kanssa. Tehostettu tuki Tehostettu tuki on tarkoitettu lapselle, joka tarvitsee oppimisessaan säännöllistä tukea tai useita tukimuotoja. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon ja lapselle laaditaan oppimissuunnitelma. Tuki on vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleisessä tuessa.

8 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden esiopetusta ei kasvun ja oppimisen vaikeuksien vuoksi voida järjestää muutoin. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Pedagogisella selvityksellä määritellään lapsen erityisen tuen tarve. Näille lapsille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. (HOJKS, liite 4) Opetuksen järjestäjä tekee kirjallisen päätöksen erityisen tuen antamiseksi lapselle. Päätös tehdään hallintolain mukaisesti (434/ 2003). Tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevien lasten opetusta esiopetuksessa voidaan toteuttaa osittain harjaannuttamisryhmissä, joissa keskitytään tietyn kehityksen alueen tukemiseen. Näiden ryhmien toiminnasta vastaa erityislastentarhanopettaja. Lapsen siirtyessä yleisen tuen piiristä tehostetun tuen alueelle, hänestä laaditaan pedagoginen arvio. Erityisestä tuesta tehdään hallinnollinen päätös, joka edellyttää pedagogista selvitystä. Pedagoginen arvio Pedagogisessa arviossa kuvataan lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena lapsen saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla ratkaisuilla lasta tulisi tukea Kirjallisen pedagogisen arvion laativat esiopetuksesta vastaava opettaja yhdessä erityislastentarhanopettajan kanssa, tarvittaessa käytetään muita asiantuntijoita. Pedagoginen selvitys Pedagogisessa selvityksessä kuvataan lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena lapsen saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä lasta tulisi tukea Kirjallisen pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään lapsesta aikaisemmin kerättyä tietoa. Pidennetty oppivelvollisuus Pidennettyä oppivelvollisuutta suorittava lapsi on esiopetuksessa joko tavallisessa tai erityisryhmässä. Hojks:aan kirjatut lapsen opetusta koskevat tavoitteet huomioidaan opetuksen järjestämisessä. Suunnitelmassa määritellään myös yhteistyötahot ja vastuualueet eri toimijoille.

9 Tulkitsemis- ja avustajapalvelut Lapsen kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä kommunikoinnin tuen eri oppimistilanteissa hyödyntäen tarvittaessa eri asiantuntijoita. Avustajien tarve arvioidaan vuosittain. Oppilashuolto Esiopetuksen oppilashuolto tarkoittaa sitä, että huolehditaan lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Se on osa varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen oppilashuollollista jatkumoa. Sen avulla tuetaan välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria sekä varmistetaan kaikille tasavertaisen kasvamisen ja oppimisen mahdollisuus. Sitä toteutetaan moniammatillisesti yhteistyössä huoltajien kanssa ja siinä noudatetaan eri ammattiryhmiä koskevia sekä muita tietojensaantia ja salassapitoa koskevia säädöksiä. Oppilashuollollisen tiedon siirtäminen varmistetaan siirtopalavereissa, kun lapsi siirtyy esiopetuksesta perusopetukseen. Yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa painottuu alueellisiin neuvolatyöryhmiin (neuvolatiimit). Työryhmään kuuluvat jäsenet ovat lastenneuvolan ja äitiysneuvolan terveydenhoitaja, neuvolalääkäri, erityislastentarhanopettaja, varhaiskasvatuspsykologi ja sosiaalityöntekijä. Ryhmään voidaan kutsua myös muita asiantuntijoita. Ryhmä toimii myös esiopetuksen oppilashuoltotyöryhmänä. Neuvolatiimit suunnittelevat uusia terveyttä ja hyvinvointia edistäviä työmuotoja ja toimivat työntekijöiden keskinäisenä konsultaatioryhmänä. Kemissä esiopetuksen oppilashuoltoon kuuluvat ruokahuollon, erityislastentarhanopettajien, varhaiskasvatuspsykologin, neuvolan terveydenhuollon palvelut sekä avustaja- ja perheneuvolapalvelut. Esioppilaiden tarvitsemia erityispalveluita antavat paikalliset tukiverkostot, kuten Kela ja Länsi-Pohjan keskussairaala sekä muut sosiaali- ja terveyspalvelut. Esiopetusryhmissä päivitetään turvallisuussuunnitelma. 6 ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN LASTEN ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Esiopetuksen kieli on suomi. Esiopetuksessa lapsen oman äidinkielen ja kulttuuriperinteen säilyttäminen on ensisijaisesti perheen vastuulla. Kodilla ja esiopetuksen toteuttajilla voi kulttuurieroista johtuen olla erilaisia toimintatapoja, jolloin mietitään yhteistyössä huoltajien kanssa joustavia ratkaisuja kodin vakaumusta kunnioittaen. Huoltajien tulee saada riittävästi tietoa esiopetuksen toimintaperiaatteista ja tavoitteista. Tulkkipalveluja käytetään tarvittaessa.

10 7 YHTEISTYÖ ERI TAHOJEN KANSSA Yhteistyö ja tukipalvelut esiopetuksessa Päiväkodit ja Nuoriso-, Opetustoimi perhepäivähoito kulttuuri- ja liikuntatoimi Kiertävä erityislastentarhanopettaja ja erityislastentarhanopettajat Varhaiskasvatuspsykologi Integroitu erityisryhmä LAPSET JA PERHE ESIOPETUS Neuvolatiimi Perheneuvola Terveyskeskus L-PKS Yhteistyötä tehdään myös yksityisten palveluntuottajien, seurakunnan ja järjestöjen sekä muiden lasta ja perhettä palvelevien tahojen kanssa.

11 8 ARVIOINTI Tiedollisten ja taidollisten valmiuksien lisäksi kouluvalmiuteen liittyy niin sosiaalinen kuin tunneelämän kypsyys. Esiopetuksessa arvioinnin kohteena ovat lapsen kehitys ja oppiminen, lapsiryhmän toiminta, kasvattajien tiedot ja taidot sekä yhteistyö kodin ja päiväkodin välillä. Seurannan ja arvioinnin pohjana ovat päivittäiset havainnot lapsesta, keskustelut ja lapsen itsearviointi. Esiopetuksen alkaessa huoltajien kanssa täytetään esiopetuksen havainnointilomake (Eskarin arki, lomake C, liite 2). Tavoitteena on lapsen yksilöllisyyden ja huoltajien näkemysten huomioon ottaminen toiminnan järjestämisessä. Lapsen huoltajalle annetaan riittävästi tietoa lapsen edistymisestä. Esiopetussuunnitelman toimivuutta arvioidaan vuosittain ja sitä kehitetään jatkuvasti. Esiopetukseen osallistumisesta annetaan osallistumistodistus.

12 ESIOPETUKSEN VUOSIKELLO Vastuuhenkilö syys- lokakuu marrasjoulukuu Lapsi -itsearviointi -tutustuminen oppimisympäristöön -tutustumiskäynnit kouluun tammi- helmikuu maalis- huhtikuu toukokuu -vierailut koululle Vanhemmat -lapsen arviointi -yhteistyö esiopetuksen kanssa -lapsen ilmoittaminen kouluun yksilötutkimuksen palaute/ siirtopalaveri -esiopetuksen palaute Lastentarhanopettaja - havainnointilomake lapsesta (Eskarin arki c-lomake) - Mavalka 2 (matem.) - muut arvioinnit - yhteistyö vanhempien ja koulun kanssa -palaute esiopetuksesta vanhemmille -siirtopalaverit kouluun -yhteistyö tulevan luokanopettajan kanssa Erityislastentarhanopettaja (elto) / kiertävä elto (kelto) - havainnointilomake lapsesta (Eskarin arki d-lomake,laajennettu) - Mavalka 1 - Kielireppu(S2)+ muut kielellisten valmiuksien kartoitus -palaute esiopetuksesta vanhemmille -siirtopalaverit kouluun varhaiskasvatus psykologi / perheneuvolapsykologi kehitystasoarvio t ja/ tai kouluvalmiuden arvioinnit -yksilötutkimuksen palautteet Nivelvaihe: elokuussa esiopettaja saattaa edellisen vuoden eskarit kouluun (1-2 viikkoa)

LIITE 1 13 ESIOPETUSTA ANTAVIEN PÄIVÄKOTIEN/ KOULUJEN OSOITTEET JA PUHELINNUMEROT Hepolan päiväkoti 050-5724 613 Kuusikontie 1 Sauvosaaren päiväkoti/ eskarit 040-7027 498 Sauvosaaren koulun eskarit 040-8396 859 Kirkkopuistokatu 10 Möylynlehdon päiväkoti/ Syväkankaan koulun eskarit 040-7080 380 Kulmatie 7 016-259 839 Takajärven päiväkoti/ Takajärven koulun eskarit 040-4871 695 Oklaholmankatu 18 040-7028 301 Kivikon päiväkoti 040-7027 628 Reservikomppaniankatu 1 016-259 531 Ruutin päiväkoti/ Koivuharjun koulun eskarit 050-4522 559 Vanhakatu 15 Koivuharjun Toivolan päiväkoti 040-7420 436 Toivolankatu 6 040-3518 016

Esiopetuksen järjestäjä Esiopetuksen järjestäjän arkistointiohje Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Esiopetus Salassa pidettävä PERUSTIEDOT Lapsen nimi Syntymäaika Esiopetuksen järjestämispaikka Yhteyshenkilö ja tämän yhteystiedot Huoltaja/t Huoltajan/huoltajien yhteystiedot Erityisen tuen päätös Päätöspäivämäärä (pp.kk.vvvv) Päätöksen tekijä Esiopetuksen järjestäjä Oppivelvollisuus Yleinen oppivelvollisuus alkaa (pp.kk.vvvv) Pidennetty oppivelvollisuus alkaa/alkanut (pp.kk.vvvv) Mahdollinen päätös perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta Päätöspäivämäärä (pp.kk.vvvv) Päätöksen tekijä HOJKSIN LAATIMINEN HOJKS laadittu (pp.kk.vvvv) Laatimisesta vastanneet opettajat Muut HOJKSin laatimiseen osallistuneet Lyhyt kuvaus huoltajan ja lapsen kanssa tehdystä yhteistyöstä ja päivämäärä/t (pp.kk.vvvv) Opetushalitus HOJKS, esiopetus 2.2011 1 (3)

LAPSEN ESIOPETUKSEN JA TUKITOIMIEN JÄRJESTÄMINEN (Täytetään ne kohdat, jotka ovat tarpeen asianomaisen lapsen kohdalla) Lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet Lapsen oppimisvalmiuksiin, työskentelytaitoihin, sosioemotionaalisiin taitoihin sekä motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet Edistymisen seuranta ja arviointi, arviointitavat ja ajankohdat sekä lapsen itsearviointi Pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki Fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset tai muut ratkaisut Erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalvelujen järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet Kuvaus lapsen esiopetuksen järjestämisestä muun esiopetuksen yhteydessä ja/tai erityisryhmässä Kuvaus siitä, miten erityisryhmässä esiopetusta saava lapsi integroituu muuhun esiopetukseen Moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet Kuvaus lapsen esiopetuksen kuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan lapsen ohjauksesta ja valvonnasta Lapsen mahdollinen osallistuminen muuhun varhaiskasvatustoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa Yhteistyön toteuttaminen lapsen ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki 2 (3)

LAATIMISESSA ON HYÖDYNNETTY SEURAAVIA ASIAKIRJOJA (Asiakirjoja ei liitetä HOJKSiin) Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, laadittu (pp.kk.vvvv) Kuntoutussuunnitelma, laadittu (pp.kk.vvvv) Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma, laadittu (pp.kk.vvvv) Pedagoginen selvitys, laadittu (pp.kk.vvvv) Asiantuntijalausunnot, mitkä ja niiden antopäivämäärät (pp.kk.vvvv) Muut asiakirjat, mitkä ja niiden laatimispäivämäärät (pp.kk.vvvv) ARVIOINTIA HOJKSIN TARKISTAMISTA VARTEN (Perusopetuslain mukaan suunnitelma tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, lapsen tarpeiden mukaiseksi) HOJKS tarkistetaan seuraavan kerran (kk.vvvv) HOJKSin toteutumisen arvioinnit ja niiden pvm:t (pp.kk.vvvv) Arviointiin osallistuneet Lapsen edistyminen HOJKSissa hänelle määritellyissä tavoitteissa Arvio HOJKSiin kirjattujen opetusjärjestelyjen, toimintatapojen ja tukitoimien sopivuudesta ja riittävyydestä 3 (3)

Kunnallisen esiopetussuunnitelman kehittäminen Esiopetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään valtakunnallisissa esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa ja Kemin kaupungin esiopetussuunnitelmassa. Esiopetusta tarjoavat yksiköt antavat tarvittaessa vuosittain palautetta kaupungin esiopetussuunnitelman toimivuudesta. Päivittämistyön tekevät esi- ja alkuopetuksen koordinaattori yhteistyössä työryhmän kanssa. Esiopetuksen opetussuunnitelmatyöryhmään kuuluivat vuosina 2010-2012 Eija Malinen, Arja Paloranta, Maritta Rahko, Leila Sainio, Laura Sorsa, Paula Tainio ja Irene Tarkiainen pj.