Suomenkielinen koulutusjaosto. Porvoon kaupungin esiopetussuunnitelma / päivitetty

Transkriptio

1 Suomenkielinen koulutusjaosto Porvoon kaupungin esiopetussuunnitelma / päivitetty Paikalliseen esiopetussuunnitelmaan tehdyt muutokset Koko suunnitelmassa muutettu Laadukkaan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yleisen tuen valikko suunnittelun ja arvioinnin väline Laadukas varhaiskasvatus ja esiopetus pedagoginen suunnitelma kiertävä erityislastentarhanopettaja erityislastentarhanopettaja linkit tarkistettu s.2 1. kappale Lause Nämä alueelliset erot ja tarpeet huomioidaan opetussuunnitelman valmistelussa siten, että lapsi saa laadukasta ja yhtenäistä esiopetusta riippumatta siitä, missä esiopetus järjestetään. Nämä alueelliset erot ja tarpeet huomioidaan esiopetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa siten, että lapsi saa laadukasta ja yhtenäistä esiopetusta riippumatta siitä, missä esiopetus järjestetään. Paikallista esiopetussuunnitelmaa täydentävät suunnitelmat ja päätökset Poistettu yksiköiden varhaiskasvatussuunnitelmat (ei enää laadita) Varhaiserityiskasvatuksen linjaukset (sisältyy Porvoon kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan ) Monikulttuurinen toimintaohjelma Porvoon kaupungin varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa (sisältyy Porvoon kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan ) Lisätty Ohjelma maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi Kaltoin kohdeltu lapsi käsikirja OPPIMISYMPÄRISTÖT ESIOPETUKSESSA s. 17

2 Viimeinen kappale muutettu Oppimisympäristöjen suunnitteluun ja niiden arviointiin on varhaiskasvatuksessa käytössä Laadukkaan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yleisen tuen valikko työväline. Valikko sisältää osiot kasvatuskumppanuus, vuorovaikutus, struktuuri, fyysinen oppimisympäristö sekä kasvun ja oppimisen tuki. Oppimisympäristöjen suunnitteluun ja niiden arviointiin on varhaiskasvatuksessa käytössä Laadukas varhaiskasvatus ja esiopetus pedagoginen suunnitelma. Suunnitelma sisältää osiot kasvatusyhteistyö, oppimisympäristöt, oppimisen alueet ja tiimisopimus. YHTEISTYÖ ESIOPETUKSEN AIKANA JA SIIRTYMÄVAIHEISSA s. 18 Tiedonsiirto varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan kesken 1 kappaleen loppuun lisätty Jos lapsi muuttaa toiseen kuntaan, päiväkodinjohtaja vastaa siitä, että opetuksen järjestämistä koskevat tiedot siirtyvät uudelle esiopetuksen järjestäjälle. Lapsen vaihtaessa esiopetuspaikkaa oman kunnan sisällä lapsen oppimisen suunnitelma siirretään liitteineen uuteen paikkaan. KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ Vieraskielisten lasten esiopetus s. 25 Poistettu: Eri kieli- ja kulttuuritaustaisia lapsia olevassa esiopetusryhmässä noudatetaan Porvoon monikulttuurista toimintaohjelmaa (2011), joka sisältää myös suomi toisena kielenä suunnitelman. ja Esiopetusryhmien toiminnan ja henkilöstön tukena työskentelee suomi toisena (S2) kielenä lastentarhanopettaja. lisätty: Suomi toisena kielenä (S2) opetuksen tavoitteet ja käytännöt on kuvattu tarkemmin paikallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa. Alaluku uudelleen muotoiltuna Porvoossa on laadittu perusopetukseen valmistavan esiopetuksen opetussuunnitelma (Perusopetukseen valmistavan esiopetuksen opetussuunnitelma / Esiopetus Sivltk). Valmistavaa esiopetusta suositellaan lapselle, jonka äidinkieli on jokin muu kuin suomi ja jonka suomen kielen taso jää alle A2.1. Pienten kielirepun kuvausasteikolla. Valmistavaa esiopetusta annetaan lapsen lähipäiväkodin esiopetusryhmässä tai valmistavan esiopetuksen ryhmässä. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten kuusivuotiaiden valmistavassa opetuksessa kiinnitetään erityistä huomiota lapsen kielen kehittymiseen. Hyvän suomen kielen hallinnan edellytyksinä ovat oman äidinkielen hallinta ja suomen kielen tavoitteellinen oppiminen. Eri kielitaustoista olevien lasten suomen kielen taitoa

3 havainnoidaan ja kartoitetaan jo ennen esiopetusvuotta. Esiopetuksessa kielen tason kuvailemiseen käytetään Pienten kielireppu -materiaalia ja Kita-arviointiasteikkoa. Osana lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa laaditaan suomen kielen tukemisen -suunnitelma. Suomen kielen opetus ja lapsen äidinkielen oppimisprosessit nivoutuvat kaikkiin esiopetuksen oppimiskokonaisuuksiin. Tämän lisäksi opetusta eriytetään jakamalla lapset suomen kielen tason perusteella pienryhmiin. Suomi toisena kielenä (S2) opetuksen tavoitteet ja käytännöt on kuvattu tarkemmin paikallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa. KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN s kappale muutettu Esiopetuksen kasvun ja oppimisen tuen järjestämisessä noudatetaan Varhaiserityiskasvatuksen linjauksia (Sivistyslautakunta ). Esiopetuksen kasvun ja oppimisen tuen järjestämiseen liittyviä rakenteita ja käytänteitä on kuvattu Porvoon kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmassa. 2. kappale muutettu ensimmäinen lause: Lapsen, joka on varhaiskasvatuksessa saanut varhaiserityiskasvatuksen rakenteellisia tukitoimia tai on ollut erityisen tuen piirissä, kohdalla pohditaan esiopetuksen tehostetun tuen tarvetta jo keväällä ennen esiopetuksen alkua yhdessä huoltajien ja tarvittaessa moniammatillisen yhteistyöryhmän kanssa. Lapsen, joka on varhaiskasvatuksessa ollut tehostetun tai erityisen tuen piirissä, kohdalla pohditaan esiopetuksen tuen tarvetta jo keväällä ennen esiopetuksen alkua yhdessä huoltajien ja tarvittaessa moniammatillisen yhteistyöryhmän kanssa. 3. kappale muutettu Ennen esiopetuksen alkua tiedossa olevat rakenteelliset tukitoimet käsitellään ja päätetään Varhaiserityiskasvatuksen työryhmässä keväällä. Varhaiserityiskasvatuksen lisähenkilöstöstä päätöksen tekee varhaiskasvatusjohtaja, resurssikertoimesta, varhaiserityisopettajan resurssista ja perhepäivähoidon työn vaativuuden arvioinnin korvauksesta varhaiskasvatuksen ohjaaja sekä paikasta integroidussa erityisryhmässä päivähoitoyksikön esimies. Ennen esiopetuksen alkua tiedossa olevat rakenteelliset tukitoimet käsitellään ja päätetään Varhaiserityiskasvatuksen työryhmässä keväällä. Työryhmään kuuluvat varhaiskasvatusjohtaja, varhaiskasvatuksenohjaaja, kaksi päiväkodinjohtajaa sekä erityislastentarhanopettajat. Varhaiserityiskasvatuksen lisähenkilöstöstä päätöksen tekee varhaiskasvatusjohtaja. Varhaiskasvatuksenohjaaja tekee päätöksen resurssikertoimesta ja resurssierityislastentarhanopettajasta. Lapsen saama tehostettu tai erityinen tuki merkitään päätökseen. Erityislastentarhanopettaja lähettää tiedon vanhemmille, esiopetukselle ja varhaiserityiskasvatukseen.

4 HYVÄ KOULUN ALOITUS TUEN TARPEEN ARVIOINTI ESIOPETUKSEN AIKANA JA KOULUN ALOITUSTA VARTEN s kappale korjattu Äidinkielenään muuta kuin suomea puhuvien lasten suomen kielen osaamisen tason arviointiin käytetään tarvittaessa KITA-arviota (suomen kielen taidon arviointimateriaali esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheeseen). Arvion tekee esiopetusryhmän lastentarhanopettaja vieraskielisille lapsille, joiden kielitaidosta ei muuten saada tietoa ennen koulun aloitusta. Esiopetusryhmän lastentarhanopettaja huolehtii tiedonsiirrosta kouluun. Kita-arviota ei tehdä lapsille, joilla on hyvät suomen kielen taidot tai joiden suomen kielen taidot on arvioitu erikseen puheterapiassa esiopetusvuoden aikana. Muita kielitaidon arviointiin käytettäviä välineitä: Pienten kielireppu (eurooppalaisen kielitaidon viitekehys) Repun takanasa (sekä suomen että oman äidinkielen arviointi 5-vuotiaasta eteenpäin) s. 28 muutettu kappale Yhteistyössä huoltajien kanssa sovitaan tuen tarpeessa olevan lapsen tulevasta koulusta ja opetuksen järjestämisen resursoinnista. Pienluokille haku tapahtuu maaliskuun loppuun mennessä. Kiertävä erityislastentarhanopettaja tekee pedagogisen selvityksen ja lähettää sen Varhaiserityiskasvatuksen esimiehelle allekirjoitettavaksi. Koulutusjohtaja tekee päätöksen pienluokkapaikasta. Yhteistyössä huoltajien kanssa keskustellaan tuen tarpeessa olevan lapsen tulevasta koulusta ja opetuksen järjestämisen resursoinnista. Erityislastentarhanopettaja laatii pedagogisen selvityksen maaliskuun loppuun mennessä ja lähettää sen Varhaiserityiskasvatuksen esimiehelle allekirjoitettavaksi. Koulutusjohtaja tekee erityisen tuen päätöksen. YLEINEN TUKI s. 30 poistettu ja suomi toisena kielenä lastentarhanopettaja TEHOSTETTU TUKI s. 31 muutettu 1. Lapsen, joka on varhaiskasvatuksessa saanut varhaiserityiskasvatuksen rakenteellisia tukitoimia tai ollut erityisen tuen piirissä, kohdalla pohditaan esiopetuksen tuen tarvetta jo keväällä ennen esiopetuksen alkua yhdessä huoltajien ja tarvittaessa moniammatillisen yhteistyöryhmän kanssa. Lähettävän ryhmän lastentarhanopettaja laatii pedagogisen arvion.

5 Lapsen, joka on varhaiskasvatuksessa ollut tehostetun tai erityisen tuen piirissä, kohdalla pohditaan esiopetuksen tuen tarvetta jo keväällä ennen esiopetuksen alkua yhdessä huoltajien ja tarvittaessa moniammatillisen yhteistyöryhmän kanssa. Lähettävän ryhmän lastentarhanopettaja laatii pedagogisen arvion. 3. kappale poistettu integroitu erityisryhmä muutettu Varhaiserityiskasvatuksen rakenteellisten tukitoimien kriteerit on tarkemmin määritelty Varhaiserityiskasvatuksen linjauksissa. kriteerit on tarkemmin määritelty paikallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa. s. 32 viimeinen kappale muutettu Tehostetun tuen tarpeen jatkuminen tai sen päättyminen kirjataan pedagogiseen arvioon. kirjataan lapsen oppimissuunnitelmaan. ERITYINEN TUKI 3 ensimmäistä kappaletta muutettu Erityistä tukea tarvitsevat ne lapset, joiden kohdalla tehostettu tuki osoittautuu riittämättömäksi. Ennen erityiseen tukeen siirtämistä lapselle tehdään pedagoginen selvitys. Selvityksen tekemisestä vastaa kiertävä erityislastentarhanopettaja. Selvityksessä kuvataan kokonaistilanne, lapsen saama yleinen ja tehostettu tuki, oppimisvalmiudet ja erityisvaikeudet. Selvityksen laatimisen yhteydessä kuullaan huoltajia. Moniammatillinen kasvun ja oppimisen tuen ryhmä voi esittää pedagogisen selvityksen perusteella lapsen siirtämistä erityisen tuen piiriin. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista tai sen aikana ilman pedagogista selvitystä, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta erityisen syyn vuoksi voidaan muuten antaa. Porvoossa esiopetuksen erityisen tuen piiriin kuuluvat ne lapset, joille on myönnetty pidennetty oppivelvollisuus. Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei ilmeisesti ole lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä ovat muun muassa näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta sekä erityisestä tuesta tekee koulutusjohtaja. Erityisen tuen päätöksessä päätetään samalla lapsen tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma esiopetuksen alkaessa (HOJKS). Kiertävä erityislastentarhanopettaja vastaa lapselle tehtävästä henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevasta suunnitelmasta (HOJKS), jossa hyödynnetään lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa sekä muiden mahdollisten kuntouttavien tahojen lausuntoja. Myönnetyt palvelut sekä vastuut ja työnjako sovitaan ja kirjataan lapsen henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan.

6 HOJKS laaditaan perusopetuksen HOJKS-lomakkeelle. Erityistä tukea tarvitsevat ne lapset, joiden kohdalla tehostettu tuki osoittautuu riittämättömäksi. Porvoossa esiopetuksen erityisen tuen piiriin kuuluvat ne lapset, joille on myönnetty pidennetty oppivelvollisuus. Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei ilmeisesti ole lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä ovat muun muassa näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta sekä erityisestä tuesta tekee koulutusjohtaja. Ennen erityiseen tukeen siirtämistä lapselle tehdään pedagoginen selvitys. Selvityksen tekemisestä vastaa erityislastentarhanopettaja. Selvityksessä kuvataan kokonaistilanne, lapsen saama yleinen ja tehostettu tuki, oppimisvalmiudet sekä erityisvaikeudet. Selvityksen laatimisen yhteydessä kuullaan huoltajia. Erityisen tuen päätöksessä päätetään samalla lapsen tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma esiopetuksen alkaessa (HOJKS). Erityislastentarhanopettaja vastaa lapselle tehtävästä henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevasta suunnitelmasta (HOJKS), jossa hyödynnetään lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa sekä muiden mahdollisten kuntouttavien tahojen lausuntoja. Myönnetyt palvelut sekä vastuut ja työnjako sovitaan ja kirjataan lapsen henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan. HOJKS laaditaan perusopetuksen HOJKS-lomakkeelle. s kappale muutettu Sen sijaan lapsen oppivelvollisuusajan ylittävästä päivähoidosta voidaan periä perheen tulojen mukainen päivähoitomaksu. Sen sijaan lapsen oppivelvollisuusajan ylittävästä varhaiskasvatuksesta voidaan periä perheen tulojen mukainen asiakasmaksu. OPPILASHUOLTO Yksilökohtainen oppilashuolto lisätty 3. kappaleen loppuun: Yksilökohtaiset oppilashuoltokertomukset säilytetään esiopetusyksikössä. Erityisruokavaliot esiopetuksessa poistettu vuosiluku 2014