Posion esiopetuksen opetussuunnitelma

Transkriptio

1 Posion esiopetuksen opetussuunnitelma Hyväksytty Voimaantulo

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Esiopetuksen järjestämisen toiminta-ajatus 2. Esiopetuksen toimintaympäristö 3. Esiopetuksen painotukset 4. Esiopetuksen yleiset kasvatus- ja oppimistavoitteet 5. Esiopetuksen sisältö 6. Erityistä tukea tarvitsevien lasten esiopetuksen järjestäminen 7. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten esiopetuksen järjestäminen 8. Yhteistyötahot 9. Esiopetuksen järjestäminen 10. Lapsen esiopetuksen suunnitelman laatimisen periaatteet 11. Arviointi

3 ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN POSION KUNNASSA 1. Esiopetuksen järjestämisen toiminta-ajatus Esiopetuksen tehtävänä on parantaa lapsen oppimisedellytyksiä ja tasoittaa oppimisvaikeuksissa olevia eroja sekä vahvistaa lapsen tervettä itsetuntoa. Esiopetus edistää lapsen kasvua vastuulliseen toimintaan ja kasvattaa leikinomaisten keinojen avulla sosiaalisuuteen ja toisen ihmisen arvostamiseen. Esiopetus ja perusopetus muodostavat tavoitteiltaan ja sisällöltään johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. 2. Esiopetuksen toimintaympäristö Oppimisympäristö tukee lapsen kasvua ja oppimista, on virikkeinen ja lapsen kielellistä kehitystä tukevaa. Lapsen oppimisen edellytykset, tarpeet ja kiinnostuksen kohteet ovat toiminnan lähtökohtia. Toimintaympäristön tulee antaa mahdollisuuksia esteettisiin kokemuksiin, itseohjautuvuuteen oppimisessa, toiminnallisuuteen ja omaan rauhaan. Hyvässä oppimisympäristössä vallitsee positiivinen, iloinen, avoin, turvallinen, rauhallinen ja rohkaiseva ilmapiiri. 3. Esiopetuksen painotukset Jo esiopetusikäisten tulisi tiedostaa posiolaisuuden ja oman kasvuympäristön merkitys voimavarana. Kiinnostuksen kohteena tulee olla kotiseudun luonto runsaine mahdollisuuksineen (erilaiset retket). Posio tunnetaan keramiikkapaikkakuntana. Esikoulusta lähtien lapsella tulee olla mahdollisuus tutustua omien kokemusten kautta saven ja keramiikan maailmaan. Kulttuuripaikkakuntana Posio tarjoaa mahdollisuuksia taiteellisten elämysten ja kokemusten järjestämiseen. 4. Esiopetuksen yleiset kasvatus- ja oppimistavoitteet Esiopetuksen tavoitteet: myönteinen minäkuva tasapainoinen itsehallintataitoja kehittävä yksilö vastuuntuntoinen tasavertaisuuden ja erilaisuuden hyväksyvä yhteisiin pelisääntöihin sitoutuva tutustuu myös muihin kulttuureihin hyväksyy erilaiset elämänkatsomukset ja kunnioittaa toisen vakaumusta oppii pohdintaa oikeasta ja väärästä nauttii luonnosta ja oppii huolehtimaan lähiympäristöstään ymmärtää oman toiminnan vaikutukset ja kunnioittaa elämää

4 omaksuu perustiedot ja -taidot ja -valmiudet ikänsä ja edellytystensä mukaisesti säilyttää oppimisen ilon ja kohtaa luovasti uudet haasteet sisäistää hyvät tavat osaksi jokapäiväistä elämään 5. Esiopetuksen sisältö Oppiminen tapahtuu etupäässä leikin, aktiivisen osallistumisen ja tiedonhankinnan kautta. Oppiminen on kokonaisvaltaista, jossa kaikkien osa-alueiden sisällöt liittyvät toisiinsa kokonaisuuksiksi. Opetus rakentuu kokonaisuuksista, jotka liittyvät lapsen elämänpiiriin ja kiinnostuksen kohteisiin. Toiminta-ajatuksena on opetuksen eheyttäminen. Kieli ja vuorovaikutus Kieli on ajattelun ja ilmaisun väline. Tavoitteena on, että lapsesta kasvaa aktiivinen puhuja ja kuuntelija erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, jolloin kuuntelu- ja keskittymistaito kehittyvät ja sanavarasto laajenee. Lapsen kielelliset valmiudet kehittyvät myös siten, että hänellä on halu, rohkeus ja taito ilmaista itseään, tunteitaan ja ajatuksiaan. Lapsi kiinnostuu satujen, kertomusten, runojen, lorujen ja näytelmien kuuntelemisesta ja eläytyvästä esittämisestä. Joukkoviestimien, kirjallisuuden ja teatterin avulla lapsi laajentaa kokemuksiaan ja mielikuvitustaan. Lapsi oppii lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyviä taitoja kiinnostuksena ja oman kehitystasonsa mukaan. Matematiikka Tavoitteena on matemaattisten peruskäsitteiden ymmärtäminen sekä myönteisen asenteen muodostuminen matematiikkaa kohtaan. Matematiikan oppiminen lähtee arkipäivän tilanteista, joiden tarkoitus on selkeyttää matemaattisia peruskäsitteitä: luokittelu, vertailu, järjestäminen, lukukäsite geometriset kappaleet ja kuviot suuntien ilmaiseminen ja ymmärtäminen aikakäsitteet Etiikka ja katsomus Lapsi kasvaa myönteiseksi elämää rakastavaksi yhteisön jäseneksi ja oppii kunnioittamaan ihmisarvoa, kaikkea elollista sekä omaa ympäristöään. Lapsi oppii ottamaan vastuuta itsestään, omasta toiminnastaan sekä muista lapsista ja hyväksymään erilaisuutta. Lapsi oppii suhtautumaan kielteisesti väkivallan käyttöön. Lapsi tutustuu kirkkovuoden juhliin, kristilliseen sisältöön ja niihin liittyviin suomalaisiin tapoihin arvostaen perheiden erilaisia uskonnollisia ja kulttuurisia taustoja. Lapsi tutustuu oman seurakunnan toimintaan, kotien juhlaperinteeseen ja siihen liittyvään musiikkiin.

5 Ympäristö- ja luonnontieto Lapsi saa kokemuksia ja elämyksiä luonnosta ja muusta ympäristöstä eri aistein. Hän opettelee liikkumaan luonnossa, hiljentymään luonnon kuunteluun ja hänessä vahvistuu myönteinen suhtautuminen elinympäristöönsä. Lapsi tutustuu luonnonvaraiseen ja rakennettuun ympäristöön, oppii ottamaan vastuuta lähiympäristöstään ja ymmärtää, miten omalla toiminnallaan voi vaikuttaa ympäristön hyvinvointiin. Lapsen ajattelu kehittyy havaintojen, tutkimisen ja ongelmien ratkaisemisen avulla. Ympäristö- ja luonnontiedon tulee sisältää seuraavat aihealueet: ihminen ja hänen suhteensa ympäristöön eliöt ja niiden elinympäristö maa ja avaruus ympäristön aineet ja materiaalit energia Liikunta ja terveyskasvatus Lapsi osaa nauttia ja iloita liikkumisesta, hänelle muodostuu positiivinen asenne liikuntaa kohtaan. Lapsen liikunnalliset kunto- ja taitotekijät kehittyvät. Liikuntakasvatuksen tavoitteena on monipuolisuus, leikinomaisuus ja säännöllisyys. Lapsi oppii ymmärtämään terveellisten elämäntapojen merkityksen. Lapsi oppii noudattamaan sääntöjä erilaisissa peleissä ja leikeissä. Lapsi saa mahdollisuuden tutustua perinteisiin suomalaisiin kesä- ja talviurheilulajeihin. Taide ja kulttuuri Tavoitteena on tuottaa elämyksiä ja kokemuksia leikinomaisesti. Lapsi saa mahdollisuuksia taidekokemuksiin ja -nautintoihin. Lapsi oppii ilmaisemaan itseään monipuolisesti eri taidemuotojen avulla. Kuvallisen ilmaisun tavoitteena on kehittää lapsen käden ja silmän yhteistyötä ja hienomotoriikkaa. Musiikkikasvatuksen tavoitteena on antaa lapselle mahdollisuus aistia, kuunnella ja tuottaa musiikkia. Ilmaisutaidon tavoitteena on lapsen oman luovuuden tukeminen. 6. Erityistä tukea tarvitsevien lasten esiopetuksen järjestäminen Erityistä tukea tarvitsevat lapset Periaatteena opetuksen suunnittelussa ja järjestämisessä on lapsen erilaisuuden kunnioittaminen ja erilaisuuden huomioiminen. Lapsen kehityksen, kasvun ja oppimisen edellytykset ovat voineet heikentyä sairauden, vamman tai toimintavajavuuden vuoksi tai hän voi tarvita psyykkistä ja sosiaalista tukea kasvulleen. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös ne lapset, joiden oppimisvalmiuksien kehittymisessä lapsen kanssa työskentelevät ovat havainneet ongelmia. Vastaavaan tukeen ovat oikeutettuja pidennetyn oppi-

6 velvollisuuden piirissä olevat lapset tai lapset, joiden koulunkäynnin aloittamista on lykätty vuodella. Opetuksen yksilöllistäminen Opetusta järjestettäessä huomioidaan lapsen yksilölliset oppimisedellytykset ja -mahdollisuudet. Opetuksen yksilöllistäminen voidaan toteuttaa erityisopetuksena muun opetuksen ohessa, samanaikaisopetuksena, pienryhmä- tai yksilötyöskentelynä. Lapsen tulee voida osallistua muun ryhmän toimintaan ja tämä huomioidaan myös lapsen tuki- ja kuntoutuspalveluja järjestettäessä. Yksilölliset opetuksen suunnitelmat Erityistä tukea tarvitseville lapsille tulee laatia lapsen esiopetuksen suunnitelma moniammatillisesti yhdessä huoltajien kanssa. Erityisopetukseen siirretylle lapselle laaditaan HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma), joka laaditaan moniammatillisesti yhdessä huoltajien kanssa. 7. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten esiopetuksen järjestäminen Esiopetusta annetaan yleiskielellä. Kielelliseltä taustaltaan erilaisia lapsia tuetaan heidän kielellisten tavoitteidensa mukaisesti esimerkiksi opetusta eriyttämällä. Erikielisten lasten kielellisistä tavoitteista sovitaan yhdessä huoltajien kanssa (mm. saamenkieli, romanikieli, viittomakieli, maahanmuuttajalapset). 8. Yhteistyötahot Yhteistyötä kehitetään yhdessä kotien ja lapsen kanssa työskentelevien tahojen kanssa rakentavaksi, avoimeksi, lapsen kasvua ja kehitystä tukevaksi. Yhteistyötä pyritään tekemään yhteistyökumppanien kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa (mm. lastenneuvola, perheneuvola, päivähoito, perusopetus) sekä suunnittelun että toteuttamisen tasolla. Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö on kiinteä osa toimintaa. Henkilökohtaiset yhteydenotot, kaikille yhteiset tilaisuudet, erilaiset retket ja juhlat ovat luontevia yhteistyömuotoja. Esiopetuksessa tehdään yhteistyötä ensisijaisesti ryhmien toiminnasta vastaavien henkilöiden kanssa. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä myös puheterapeutin, fysioterapeutin, erityisopettajien sekä mahdollisten muiden asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyötä pyritään kehittämään myös lähiympäristön ja yhteisöjen kanssa tutustumiskäynnein (esim. poliisi, museot, seurakunta).

7 9. Esiopetuksen järjestäminen Paikallisen opetussuunnitelman mukaista esiopetusta järjestetään 3-6-vuotiaiden sekaryhmissä (esim. 11-vuotisen oppivelvollisuuden piirissä olevat) ja 6-vuotiaat omana erillisenä ryhmänään tai alakoulun yhdysluokissa (1-2) yhdessä perusopetuksen kanssa. 10. Lapsen esiopetuksen suunnitelman laatimisen periaatteet Paikallisessa opetussuunnitelmassa esiopetusryhmille laaditaan toimintasuunnitelma lukuvuosittain. Suunnitelma on opetusta ja toimintaa tukeva ja ohjaava työväline, jossa kiinnitetään huomiota yksilön kehityksen kannalta olennaisiin tekijöihin. Erityistä tukea tarvitseville lapsille laaditaan lapsen esiopetuksen suunnitelma yhdessä huoltajien ja mahdollisten muiden tahojen kanssa. Jos lapsi on perusopetuslain momentin mukaisesti otettu erityisopetukseen tai hänet esiopetuksen aikana siirretään erityisopetukseen, on hänelle laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. 11. Arviointi Oppilaan arviointi Arvioinnin tehtävänä on tukea lapsen kasvua ja kehitystä sekä myönteisen minäkuvan muodostumista ja sen tulee olla jatkuvaa. Kunkin lapsen kehityksen seurannassa lähdetään liikkeelle lapsen omista edellytyksistä. Tavoitteena on välittää tietoa lapsen vahvuuksista ja kiinnostuksen kohteista sekä tuettavista alueista. Arvioinnissa otetaan huomioon lapsen oma näkemys kehityksestään samoin kuin vanhempien näkemykset. Arvioinnin tulee edistää lapsen edellytyksiä itsearviointiin. Esiopetukseen osallistumisesta annetaan osallistumistodistus. Opetuksen arviointi Opetuksen arvioinnin lähtökohtana on päiväkodin tai koulun oman opetussuunnitelman toteutuminen suhteessa asetettuihin sisältöihin ja tavoitteisiin. Arviointiin osallistuvat opetuksesta vastaavat työntekijät, koko työyhteisö sekä lasten vanhemmat esim. kyselylomakkein tai keskusteluin. Esiopetussuunnitelman arviointi Esiopetuksen opetussuunnitelmaa arvioidaan jatkuvana prosessina. Arviointiin osallistuvat esiopetusta toteuttavien työntekijöiden lisäksi perusopetuksen ja päivähoidon hallinnon edustajat. Opetussuunnitelman arvioinnissa kiinnitetään huomio opetukselle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen käytännössä. Arvioinnin tavoitteena on edistää opetussuunnitelman uudistamista ja kehittämistä.