Esikoulun siirtymä. Ylivieska

Transkriptio

1 Esikoulun siirtymä Ylivieska Hannele Karikoski, KT Kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto

2 Sisältö: 1. Esiopetuksen taustaa 2. Lapsen esikoulun aloittaminen * on siirtymä- ja muutosprosessi * Lapsen kasvuympäristön muutos * Lapsen roolin muutos 3. Yhteistyön merkitys lapsen esikouluun siirtymäprosessissa. 4. Millaiseen esikouluun? Eri esiopetusympäristöt ja niiden toteuttama esiopetus ja esikoululaisen rooli

3 Esiopetus Esiopetus (varhaiskasvatus) on kaikkia alle kouluikäisiä lapsia koskevaa kasvatus- hoito- ja opetustoimintaa. (educare) tarkoittaa vain 6-vuotiaille suunnattua suunnitelmallista kasvatusta ja opetusta joko päiväkodissa tai peruskoulussa. Esiopetus rakentuu käsitykselle lapsesta aktiivisena, sosiaalisena, leikkivänä ja uteliaana (Hujala 2000).

4 * Esiopetuksen keskeinen tehtävä on edistää lapsen suotuisia kasvu-kehitys- ja oppimisedellytyksiä. * Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus ja perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. * Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen oppimiskokemus. * Esiopetus on perusopetuslain alaista

5 Esiopetuksen,esikoulun aloittaminen Lapsen esikoulun aloittaminen (siirtymä) on prosessi, joka alkaa jo ennen varsinaisen esikoulun alkua ja jatkuu esiopetusvuoden aikana. Lapsi voi siirtyä esiopetukseen suoraan kodista, päiväkodin/perhepäivähoidon/ kerhojen lapsiryhmästä. Lapsen kasvuympäristö muuttuu esikoulu tulee uutena kasvuympäristönä Lapsen rooli muuttuu esikoululainen Muutoksiin tulee valmistautua

6 Valmistautuminen Lähtötilanne: Vanhemmat ovat lapsensa parhaita asiantuntijoita! Vanhempien osallistuminen lapsen esikoulun aloittamiseen auttaa heitä ymmärtämään myös lasten kannalta aloittamisprosessia. Valmistautuminen edellyttää yhteistyötä lasten vanhempien, esikoulunopettajan ja muiden yhteistyötahojen kesken (mm. neuvola).

7 Vanhempien tehtävä: * on jakaa tietoja lapsestaan esikoulunopettajalle, terveydenhoitajalle jne (esim. lomakkeet, keskustelut). * on valmistaa kotona lasta esikouluun keskustelemalla asiasta. Esikoulunopettajan tehtävä: *on tutustuttaa lapsia ja vanhempia etukäteen esikouluun esim. vierailut, * on kertoa vanhemmille esiopetuksesta, sen sisällöstä.

8 Lapsen tehtävä: on tulla uteliaana, leikkimistä rakastavana, oppimishaluisena, uusia kavereita etsivänä jne jo tuttuun esikouluun.

9 Esiopetuksen yksi tehtävä on valmistaa lapsia kouluun mm: harjoittelemalla toimimaan ryhmässä, opettelemalla numeroita, kirjaimia, harjoittelemalla keskittymistä, itsenäistymistä, vastuullisuutta jne. Esikoululaiset ovat jo nimensä mukaisesti valmistautumassa koululaisiksi. Esiopetuksen työskentely perustuu leikinomaiseen, lapsen kehitystasosta lähtevään toimintaan, joka edistää lapsen valmiuksia uusien asioiden oppimiseen.

10 Esikouluvuoden aikana jatkuu yhteistyö kodin ja esikoulun kesken ns. kasvatuskumppanuutena Kasvatuskumppanuudessa korostetaan sitä, miten vanhemmat ja esikoulunopettaja yhdessä työskentelevät edistääkseen lasten kasvatusta, oppimista ja kehitystä. * Tällöin vanhemmilla ja esikoulun opettajalla on luonnollinen tarve jakaa informaatiota lapsesta ja olla toistensa voimavarana.

11 Käytännön yhteistyö esikoulun ja kodin kesken Esikoulunopettaja ja vanhemmat, (lapsi) laativat yhdessä lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman. Käydään henkilökohtaisia keskusteluja, vanhempainiltoja. Päivittäisiä epävirallisia tapaamisia.

12 Esimerkki eri esiopetusympäristöistä ja niiden toteuttamasta esiopetuksesta ja esikoululaisen roolista Päiväkoti kasvuympäristönä: Esiopetus ohjasi, tuki ja valmensi lapsen sosiaalisten taitojen ja akateemisten taitojen valmiuksien kehittymistä vierasta koulukontekstia varten. Esikoululainen oli jo päiväkodissa oleva tai päiväkotiin tuleva eskarilainen, jota valmennettiin kouluun lähteväksi, joka osasi toimia ryhmässä, oli itsenäistymässä, osasi kirjaimet ja numerot, oli enemmän sosiaalisesti kuin akateemisesti orientoitunut kouluun.

13 Esi- ja alkuopetuksen yhteistoimintayksikkö: Päiväkoti kasvuympäristönä, koulu tutustumisympäristönä. Esiopetus valmensi lasta etukäteen tutustumisprosessin avulla koulun sosiaaliseen ja akateemiseen kontekstiin sopivaksi. Esikoululainen oli jo päiväkodissa oleva, joka valmentautui etukäteen koulun sosiaaliseen ja akateemiseen kontekstiin tutustumalla tulevaan opettajaan, luokkatovereihin ja kouluympäristöön esiopetusvuoden aikana, oppi vähintäin numerot ja kirjaimet sekä harjoitti vapaata leikkiä. Hänen yksilölliset ominaisuutensa otettiin huomioon

14 Esi- ja alkuopetuksen yhdysluokka: Koulu kasvuympäristönä. Esiopetus valmensi lasta perusopetukseen ja oli ajoittain perusopetusta, vuorovaikutusta kouluikäisten lasten kanssa, oppiaineita, oppikirjoja, oppituokioita, koulukäyttäytymisen harjoittelua sekä leikkiä, pelejä. Esikoululainen: Kouluun tuleva esioppilas, joka harjoitteli koululaisen roolia alaikäisenä orientoitumalla koulutyöskentelyyn, koulunsääntöihin, päivärytmiin, osallistumalla oppituokioihin, opiskelemalla oppiaineita, saattoi oppia lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan, opetteli vastuuta, toimi kahdessa vertaisryhmässä saman päivän aikana

15 Koonti Esiopetus on erilaista eri esiopetusympäristöissä lapsia valmennetaan eri tavalla seuraavaan kasvuympäristöön (kouluun). Jo esikoulun aloitusvaiheesta lähtien tarvitaan enemmän yhteistyötä (pedagogista keskustelua ja tutustumista) koulun kanssa unohtamatta lasten vanhempia oman lapsensa asiantuntijoina.