Kaustantie 9 13800 KATINALA 24.9.2015
2 1. YHTEENVETO Tarkastuksen kohteena oli vuonna 1969 valmistunut omakotitalo. Piirustusten puuttuessa kaikista rakenteista ei saatu täyttä varmuutta. Rakennus on ns. paikalla rakennettu. Rakennus on ilmeisesti perustettu reunavahvistetun betonilaatan varaan ja perusmuurit (sokkeli) ovat betonia. Alapohjarakenteena on ns. kaksoisbetonilaatta (eristeenä kevytsora). Ulkoseinät ovat puurunkorakenteiset, eristeenä on villa. Julkisivuverhouksena on lauta- ja tiiliverhous. Vesikatteena on rivisaumattupelti. Lämmitysjärjestelmänä on öljylämmitys. Lämmönjakotapana ovat vesikiertopatterit ja -lattialämmitys. Ilmanvaihto on painovoimainen. Rakennusta on peruskorjattu vuosien varrella pesutilojen, käyttövesiputkistojen, osittain viemäriputkistojen ja lämmityksen osalta. Kohteessa havaitut merkittävimmät asiat liittyvät salaojien ja perusmuurin vedeneristyksen uusimistarpeeseen. Muut havaitut asiat ovat lähinnä pienimuotoisia korjauksia, parannusehdotuksia tai talon normaaliin huoltoon liittyviä asioita. Kohteessa oleva valesokkelirakenne luokitellaan nykyään riskirakenteeksi. Ko. rakenteeseen tehdyssä avauksessa ja kosteusmittauksessa ei havaittu aistinvaraisesti havaittavia vaurioita eikä kohonnutta kosteutta. Kohde on rakennettu rakennusajankohtana saatavilla olevilla materiaaleilla ja menetelmillä, eikä vastaa nykyisiä rakennusten tasovaatimuksia ja määräyksiä. Kohtaan 2 on koottu olennaisimmat lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat seikat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on käsitelty havaintojen yhteydessä. Asuntokaupan yhteydessä tehtävän kuntotarkastuksen menettelytapa ja epävarmuustekijät on selitetty tämän raportin lopussa olevassa liitteessä. 2. OLEELLISIMMAT HAVAINNOT JA JATKOTOIMENPITEET Havainto Riskirakenne Korjaus Varautuminen Jatkotutkimus Ks. kohta Perusmuurin vedeneristys on ikääntynyt x 7 Valesokkeli x 7 Vierustan kasvillisuus x 7 Salaojat ovat ikääntyneitä x 8 Sisätilojen korvausilman saanti ei ole riittävää x 18
3 3. YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohde Kaustantie 9 13800 KATINALA Tarkastuksen tilaaja Kanta-Hämeen Ulosottovirasto Tarkastuspäivä Raportointipäivä 24.9.2015 1.10.2015 Tarkastaja Harri Karvonen, pätevöitynyt kuntotarkastaja (AKK) Ilmoitettu pintaala 120 htm² llmoitettu 176 ktm 2 rakennusvuosi 1969 Kohdetyyppi Omakotitalo Käyttötarkoitus Asuinrakennus Läsnä olleet Kanta-Hämeen ulosottoviraston henkilökuntaa ja asukkaita Tarkastushetken sää Tarkastuksessa käytetyt mittalaitteet Käytettävissä olleet asiakirjat Rajaukset RH % C g/m³ Sääolosuhde Ulkoilma 95 +8 7,9 Pilvipouta Huoneilma 52 +22 10,1 Olosuhteet ennen tarkastusta Vuodenajankohdalle tavanomaista säätä. Pintakosteushavainnot suoritettiin Gann Hydrotest LG2 mittarilla, joka oli varustettuna B 50 -mittapäällä Ilmansuhteellinenkosteus mitattiin Gann Hydrotest LG2 mittarilla, joka oli varustettuna RHT-37 suhteellisen kosteuden mitta-anturilla Rakenneavausten ja -mittausten yhteydessä rakenteiden kosteus mitattiin Gann LG2 mittalaitteella, joka oli varustettuna puukosteusmitta-anturilla Rakennuspiirustuksia ei ole saatavilla. Omistajan täyttämä alkuhaastattelukaavake. Asuinrakennus.
4 4. RAKENNETYYPIT JA LVI-TEKNIIKKA YLEISLUONTOISESTI (perustuvat tarkastuksessa saatuihin tietoihin ja havaintoihin) Kerrosluku 1 Rakennustapa Perustukset Alapohjarakenteet Ulkoseinärakenteet Julkisivupinnoite Väliseinät Yläpohja Kattomuoto Vesikate Lämmöntuotto Lämmönjako Ilmanvaihtojärjestelmä Käyttövesiputkisto Viemäriputkisto Paikalla rakennettu Betoniperusmuuri Maanvarainen kaksoisbetonilaatta, eristeenä kevytsora Puurunko, mineraalivilla Tiili- ja lautaverhous Puurunkoiset Puiset kattoristikot, puru- ja villaeriste Pulpettikatto Rivisaumattupelti Öljylämmitys / ilmalämpöpumppu Vesikiertopatterit ja -lattialämmitys Painovoimainen Kuparia Muovia
5 5. KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA Alkuhaastattelu Suoritetut korjaukset ja huoltotoimenpiteet: Ikkunoihin on vaihdettu sisäpuolelle lämpöelementti, ajankohdasta ei ole tietoa. Pesuhuone ja sauna ovat peruskorjattu vedeneristeineen vuonna 207. Käyttövesiputket on uusittu vuonna 2007. Viemäriputket on uusittu pesuhuoneen osalta vuonna 2007. Lämmityskattila on uusittu valmistuskilven mukaan v. 2001. Lämmityspoltin on uusittu nykyisen omistajan aikana. Öljysäiliö on pinnoitettu vuonna 2002. Omistajan tiedossa olevat rakennuksessa esiintyneet kosteushavainnot / -vahingot: Antenniputki on vuotanut ja se on korjattu. Nykyisen omistajan suunnitteilla olevat korjaukset: Korjauksia ei ole suunnitteilla. Kohteeseen tehdyt aikaisemmat tutkimukset: Kohteeseen ei ole suoritettu erityisiä tutkimuksia, kosteusmittauksia yms. Radonia ei ole mitattu. Omistajan havaitsema kylmyys, vetoisuus tai jäätymisongelmat: Omistaja ei ole havainnut rakennuksessa poikkeavaa kylmyyttä tai vetoa. Omistajan tiedossa olevat taloteknisten laitteiden toimintahäiriöt, yleiskunto: Toimintahäiriöitä ei ole esiintynyt. Sähköjärjestelmän toiminnassa ei ole ollut poikkeavuutta. Viemäreiden toiminta on ollut normaalia. Omistajan havaitsemat tuhoeläin- ja tuhohyönteisvauriot: Omistaja ei ole havainnut tuhoeläintein ja -hyönteisten aiheuttamia vaurioita. Omistajan havainnot ilmanvaihdon puutteista: Omistajan havaintojen mukaan ilmanvaihdossa ei ole ollut puutteita. Asumistottumukset: Öljynkulutus on ollut 1200 litraa vuodessa.
6 6. YLEISTÄ RAPORTIN SISÄLLÖSTÄ JA TULKINTAOHJEITA Sisältöön liittyvää Korjausohjeiden tulkinta Tekniset käyttöiät Viittaukset nykyisiin rakentamisohjeisiin Mittaustulokset Raportti ohjaa jatkotoimenpiteitä, mutta ei ole korjaustyöselitys, minkä vuoksi korjaustavan määrittely vaatii aina tarkempaa korjaussuunnittelua. Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, laitteen tai järjestelmän kestävyydestä ja on yleistävä (määritelmät: KH 90-00403 kortti). Raportissa on viittauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamisohjeisiin. Rakennukset ovat yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan, eivätkä nykyiset määräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen mitä nykyisin pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä rakennustapana. Kosteudentunnistimen (pintakosteusilmaisin) lukemia ei ilmoiteta raportissa, koska lukemat eivät ole yksiselitteisesti tulkittavia mittaustuloksia (vrt. suhteellisen kosteuden mittaus). Lisäksi mittausarvot vaihtelevat eri mittareiden ja eri materiaalien välillä, jolloin mittaustulosten esittäminen raportissa saattaa aiheuttaa väärinkäsityksiä. Pintakosteudenilmaisimella tutkitaan lähinnä kosteuseroja rakenteiden pinnoilta kuivaan alueeseen verrattuna. Pintakosteuslukemien tulkinta perustuu laitteen käytössä kertyneeseen kokemukseen esimerkiksi siitä, kuinka kosteusalueet esiintyvät kosteusvaurioituneessa pesuhuoneessa. Pintakosteushavainnoissa on ymmärrettävä mittausmenetelmään liittyvät epävarmuustekijät. Tarkempi tulos rakenteen kosteuspitoisuudesta saadaan vain rakenteen sisälle porattujen suhteellisen kosteuden mittausten avulla. Rakenteiden suhteellisen kosteuden raja-arvona pidetään yleensä 70 prosenttia suhteellista kosteutta. Suhteellisen kosteuden tuloksia arvioitaessa on ymmärrettävä, että rakenteiden kosteus saattaa vaihdella vuodenaikojen ja muiden olosuhteiden mukaan. Puunkosteuden raja-arvona pidetään yleensä 18-20 prosenttia puun kuivapainosta. Näiden kosteusarvojen ylittyessä pitkäaikaisesti puu vaurioituu. Lisäksi on huomioitava, että puu tasaantuu yleensä ympäröivään ilmankosteuteen. Mikäli puun kosteus on suurempi kuin vallitsevat olosuhteet osoittaisivat sen olevan, katsotaan puun imevän itseensä kapilaarisesti kosteutta rakenteista, esimerkiksi perustuksista. Tätä tapahtumaketjua pidetään myös rakenteen kannalta yleisenä riskinä, vaikkakin puun kosteus ei ylittäisi edellä kuvattua raja-arvoa.
7 KUNTOTARKASTUSHAVAINNOT 7. Perustukset, sokkelit, alapohjat ja rakennuksen vierusta MAANPINNAN TA- SOEROT RAKENTEISIIN Rakennuksen korkeusasema on paikoin matala (ks. taulukko). Tasoerot (tarkkuus ± 50 mm) mm min Alueet, missä rakenteet liian lähellä ympäröivää maanpintaa Maanpinta-sokkelin yläreuna 200 Maanpinta-lattiataso 0 Maanpinta-puurunko -100 x PERUSTUKSET JA PERUS- MUURIT (SOKKELIT) Perusmuurien näkyvillä osilla ei ollut havaittavissa rakennuksen haitalliseen painumiseen yms. viittaavia vaurioita tai halkeamia. Rakennuksessa on ns. valesokkelirakenne (riskirakenne). Ulkoseinien puurakenteet ja eristeet sijaitsevat maanpinnan tasolla tai sen alapuolella. Niihin kohdistuva kosteus voi vaurioittaa niitä. Havainnon tukemiseksi valesokkelirakenteeseen tehtiin rasiaporaavaus vaatehuoneen ulkoseinään. Avauksesta havainnoituna seinän alaosassa ei ole vaurioita. Ulkoseinän puurungon alasidepuun paino-kosteus mitattiin. Mittauksissa ei havaittu kohonneita kosteuksia, ks. taulukko. Avauksesta saatujen havaintojen perusteella perusmuurin vedeneristeeksi on asennettu sokkelin sisäpuolinen bitumisively. Bitumisively on saavuttanut teknisen käyttöikänsä, eikä sen toimintakunnosta ole enää varmuutta. RAKENNUKSEN VIERUSTA Sokkelin vierustoilla on kasvillisuutta. Kasvillisuus lisää sokkeliin kohdistuvaa kosteusrasitusta ja hidastaa sokkelin vierustan maaaineksen kuivumista esimerkiksi sateen jälkeen. Sokkelin vierustan maanpinnan kallistukset ovat paikoin riittämättömiä. ALAPOHJA Avauksesta saadun havainnon perusteella alapohjan eristeenä on kevytsora. Kosteusmittaukset rakenteiden sisältä Mittauspisteen sijainti Puunkosteus (paino-%) Vaatehuoneen ulkoseinän alasidepuu 13,2 Rakenteiden suhteellisen kosteuden raja-arvona pidetään yleensä 70 80 % suhteellista kosteutta ja puun painokosteuden rajaarvona pidetään 16 20 painoprosenttia (tulokset ovat riippuvaisia vallitsevista olosuhteista). TEKNISET KÄYTTÖIÄT Kuumabitumisivelyn tekninen käyttöikä on noin 20 vuotta.
8 TOIMENPIDESUOSITUS Perusmuurin vedeneristyksen uusimista suositellaan. Maanpintojen kallistuksia on syytä muotoilla niin, että pinta- ja sulamisvedet ohjautuvat pois rakennuksen vierustalta. Nykyisten ohjeiden mukainen suositeltava maanpinnan vähimmäiskaltevuus kolmen metrin etäisyydellä sokkelista on 1:20 (korkeusero vähintään 0,15 m) ja sokkelin suositeltava vähimmäiskorkeus on 30 cm. (RakMK C2 Kosteus 1998). Riittävillä kallistuksilla estetään sulamisja valumavesien lammikoituminen ja imeytyminen seinustalle. Kasvillisuus on syytä poistaa rakennuksen vierustalta ja rakennuksen vierustalle asennetaan noin 0,5 metriä leveä sepelikaistale tai vastaava. Yleiskuva. Kasvillisuutta. Rakenneavaus. Kuva avauksen sisältä (tumma aines puun päällä on kevytsoran pölyä).
9 8. Sadevesien poistojärjestelmä ja salaojat HAVAINNOT Salaojista ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. Salaojien tarkastuskaivoja ei havaittu. Alkuperäisten salaojien toimintakunnosta ei ole enää varmuutta. Kattovesien poisjohtamisessa ei havaittu puutteita. Kattovedet on johdettu putkilla kaivoon. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Ennen vuoden 1999 määräyksiä toteutettujen salaojajärjestelmien tekninen käyttöikä on n. 30-50 vuotta (huoltamattomuus vähentää ikää 25 %). TOIMENPIDESUOSITUS Salaojat on syytä uusia. Toimiva salaojajärjestelmä vähentää perustusten ja alapohjarakenteiden kosteus- ja routavaurioriskiä oleellisesti. Mikäli rakennuksen ympärillä ei ole salaojia tai ne ovat alkuperäisiä, on yleensä suositeltavaa rakentaa uudet salaojat kosteusvaurioriskin vähentämiseksi. Salaojien yhteydessä tulisi olla tarkastuskaivot, joista salaojien toimintaa voidaan tarkkailla ja tarvittaessa huuhtoa salaojaputket. Samassa yhteydessä on luontevaa uusia kattovesiviemärit. Kattovedet ovat johdettu pois.
10 9. Ulkoseinät, julkisivut HAVAINNOT Rakennuksen julkisivujen verhoilussa ei havaittu korjausta vaativia vaurioita. Verhouksen tuuletus on rakennusajankohdalleen tyypillisen niukka. Tiiliverhouksen alarivissä ei ole tuuletusrakoja. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Lautaverhouksen tekninen käyttöikä on noin 40-60 vuotta (huoltoväli noin 5-20 vuotta). Vaikean rasitusluokan tiiliverhouksen tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Julkisivun puuosat suositellaan huoltomaalattavan 6 12 vuoden välein ilmansuunnasta riippuen. Yleiskuva. Räystäitä ei ole kaikilla sivuilla. 10. Väliseinät ja välipohjat HAVAINNOT Väliseinissä ja välipohjissa ei havaittu näkyviltä osin vaurioita, tai puutteita.
11 11. Ikkunat ja ulko-ovet HAVAINNOT Ikkunoissa ja ulko-ovissa ei havaittu korjausta vaativia vaurioita. Ikkunoiden vesipeltien kallistuksissa ja vesipeltien asennuksissa ei havaittu puutteita. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Puuikkunan tekninen käyttöikä on noin 30-70 vuotta, huoltoväli (maalaus ja tiivistys) 5-15 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Ikkunoiden ja ovien normaalit huoltokäsittelyt. Yleiskuva. Vesipelti.
12 12. Vesikatto ja sen varusteet HAVAINNOT Vesikatteessa ei havaittu korjausta vaativia vaurioita tai puutteita. Läpivienneissä ei havaittu puutteita. Katteella oli havaittavissa yksi paikattu läpivienti tai reikä. Lumiesteitä ei ole asennettu. Sadevesikourut ja syöksyt ovat asennettu. Savupiipun päällä on sadehattu. Lämmityshormia ei ole tuotu sadehatun läpi. Savukaasut voivat ruostuttaa hattua ja vesikatetta. Kattosiltaa ei ole asennettu. Katteen kaltevuus on varsin loiva. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Konesaumapeltikatteen tekninen käyttöikä on n. 60-80 v. Sadevesikourujen ja -syöksyjen tekninen käyttöikä on 25-40 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Vesikatteeseen kertyneet roskat, kasvusto ja lika tehostavat katteen ruostumista. Vesikate on syytä puhdistaa säännöllisesti. Kourut puhdistetaan syksyisin lehtien tippumisen jälkeen ja tarvittaessa keväisin. Kourujen kallistukset, tiiveys ja tuenta on syytä tarkastaa keväisin lumien sulamisen jälkeen. Läpivientisaumojen kuntoa on syytä tarkkailla ja huoltaa ne säännöllisesti. Lämmityshormi on syytä jatkaa esimerkiksi tarkoitukseen soveltuvalla putkella sadehatun läpi. Yleiskuva. Yleiskuva.
13 13. Yläpohja, ullakko YLÄPOHJAN TUULETTU- VUUS Yläpohjan tuulettumisessa ei havaittu puutteita. ALUSKATE Aluskatetta ei ole asennettu. Kohteen rakennusaikana ei ollut saatavilla nykyisiä aluskatteita. MUUT HAVAINNOT Antenniputken kattoläpiviennin ympärillä on vuotojälkiä. Antenniputki sijaitsee ulkoseinän ulkopuolella. Kattoikkunan ja vesikatteen liitoskohdassa on havaittavissa ilmavuotojälkiä. Yläpohjan rakenteiden pinnoilla ei ollut havaittavissa muita vaurioita. TOIMENPIDESUOSITUS Kattoikkunan eristeiden uusimista suositellaan. Antenniputken läpiviennin kuntoa on syytä tarkkailla. Antenniputki voi myös hikoilla sisältä, jolloin putkesta valuu vettä, vaikka kattoläpivienti on tiivis. Yleiskuva. Antenniputki.
14 14. Pesu-, wc-, keittiö- ja kodinhoitotilat 14.1. Wc PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/ PINNOITTEET Lattiassa ja seinissä on laatoitus. Kopolaattoja, eli alustastaan irti olevia laattoja ei havaittu. Katto on sisustuslevyä. ILMANVAIHTO Tilan ilmanvaihdossa ei havaittu puutteita. Tilassa on poistoilmakanava. VESIKALUSTEET Vesikalusteissa ja niiden toiminnassa ei havaittu käyttökokeen perusteella puutteita. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa ja seinissä ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. Yleiskuva.
15 14.2. Pesuhuone PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/ PINNOITTEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa ja seinissä on laatoitus. Kopolaattoja, eli alustastaan irti olevia laattoja ei havaittu. Katto on paneloitu. Tilassa on lattialämmitys. Omistajan kertoman mukaan seinät ja lattia uusittiin remontissa. Omistajan kertoman mukaan tilaan on asennettu nykyaikainen vedeneristys. LATTIAKAIVOT Lattiakaivo on uusittu. Kaivosta saadun havainnon perusteella vedeneristeen lattiakaivoläpivientivahvike on asennettu kiristysrenkaalla kaivon sisään. LATTIAN KALLISTUKSET Varaston puoleisen lattian kallistus on osin seinään päin. Ko. kohtaan jää lammikoita. ILMANVAIHTO Tilan ilmanvaihdossa ei havaittu puutteita. Tilassa on poistoilmakanava. VESIKALUSTEET Vesikalusteissa ei havaittu puutteita. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Tilassa oli havaittavissa ns. patoutunutta kosteutta lattiassa ja seinien alaosissa. Kosteus on patoutuneena laatoituksen ja vesieristeen välissä, eikä ole merkki kosteusvauriosta. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Nykyaikaisen vedeneristetyn ja laatoitetun pintarakenteen tekninen käyttöikä on 30 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Elastisten nurkka- ja tiivistesaumojen uusimista suositellaan 5 7 vuoden välein. Lattia on syytä kuivata lastalla suihkun jälkeen. Yleiskuva. Seinän viereen jää lammikoita.
16 14.3. Sauna PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/ PINNOITTEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa on laatoitus. Laatoituksen seinänostoa ei ole kaikille seinille tehty ahtauden vuoksi. Kopolaattoja, eli alustastaan irti olevia laattoja ei havaittu. Seinät ja katto ovat paneloitu. Seinien paneelien takana oleva ilmarako on jäänyt uusien laattojen myötä niukaksi. Omistajan kertoman mukaan lattiaan on asennettu nykyaikainen vedeneristys. LATTIAKAIVOT Tilassa on lattiakaivo. LATTIAN KALLISTUKSET Lattian kallistuksessa kohti lattiakaivoa ei havaittu puutteita. ILMANVAIHTO Tilan ilmanvaihto on niukka. Tilassa ei ole poistoilmakanavia. TURVALLISUUS Kiukaan edessä olevissa kaiteissa ei havaittu puutteita. Kiukaan suojaetäisyyksissä ei havaittu puutteita. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. TOIMENPIDESUOSITUS Ilmanvaihdon tehostamista suositellaan esimerkiksi raitisilmakanavan asennuksella. Yleiskuva. Laatoituksen seinänostoa ei ole mahtunut kaikille osille tekemää.
17 14.4. Keittiö ALLASKAAPPI Allaskaapissa ei havaittu merkkejä putkien ja vesilaitteiden vuodoista. ILMANVAIHTO Tilan ilmanvaihdossa ei havaittu puutteita. Tilassa on liesituuletin. VESIKALUSTEET Vesikalusteissa ja niiden toiminnassa ei havaittu käyttökokeen perusteella puutteita. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA SUOJAUS VUOTOVAHIN- KOJEN VARALLE Tilassa ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. Astianpesukoneen vuotovahingon sattuessa vuotovesi ei tule helposti näkyviin. Astianpesukone on vanha ja sitä ei ole käytetty. Tiivisteet ovat voineet kuivua ja voivat vuotaa. TOIMENPIDESUOSITUS Astianpesukoneen ja kylmälaitteiden alle suositellaan asennettavaksi turvakaukalo. Yleiskuva. Astianpesukone. 15. Muut asuintilat ja asumista palvelevat tilat YLEISET HAVAINNOT Sisätilojen sisäpinnoilla ei havaittu lisäselvitystä vaativia vaurioita tai vuotojälkiä (normaalia kulumisesta ja käytöstä aiheutuneita vaurioita ei huomioitu). AUTOTALLI Tilassa ei havaittu puutteita tai vaurioita. KYLMIÖ Kylmiöt ovat riskirakenteita, koska niiden kylmiin pintoihin tai rakenteisiin voi tiivistyä kosteutta.
18 16. Lämmitysjärjestelmä HAVAINNOT Kohteen lämmitys tapahtuu pattereilla ja lattialämmityksellä. Lämpö tuotetaan öljyllä. Lämmitysjärjestelmässä ei havaittu puutteita. Kattila on varsin uusi. Lämmitysputkistot kulkevat alapohjarakenteen sisällä. Vuotovahingon sattuessa vuotoa on vaikea havaita. Ratkaisun tyypillisiä riskikohtia ovat vedeneristämättömät pesuhuoneet tai niiden rakenteisiin vuotava lattiakaivo. Kohteessa pesuhuone on vedeneristetty ja lattiakaivo on uusittu. Teknisessä tilassa (pannuhuone) ei havaittu puutteita tai vaurioita. TULISIJAT Tulisijoissa ei havaittu puutteita tai vaurioita. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Vesikiertoisten pattereiden ja kuivassa rakenteessa sijaitsevien lämmitysputkistojen tekninen käyttöikä on sama kuin järjestelmän tai rakennuksen käyttöikä. Muovisten lattialämmitysputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Öljylämmityskattiloiden tekninen käyttöikä 30-40 vuotta. Kevytöljypolttimien tekninen käyttöikä on 15 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Lämmitysjärjestelmän normaalit huoltotoimenpiteet. Lämmityskattila. Putkistot kulkevat alapohjassa.
19 17. Vesi- ja viemärilaitteisto JÄRJESTELMÄN TOTEU- TUS YLEISESTI Käyttövesiputket ovat kohteessa kuparia. Putket kulkevat pinta-asennuksena yläkautta ja ovat uusittu äskettäin. Viemäriputket ovat muovia. Pesuhuoneen viemärit ovat uusittu äskettäin. VESIMITTARI Vesimittari sijaitsee takkahuoneessa. Tilassa ei ole lattiakaivoa. VEDENVIRTAAMAT Sekoittajien virtaamat havaittiin olevan yli RakMK D1:n ohjearvojen. Suositusvirtaama suihkuille, kodinhoitohuoneen ja keittiön sekoittajille on 12 l/min ja lavuaareille 6 l/min. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Kuparisten (ei kosketuksissa kiviaineisten rakennusmateriaalien kanssa) käyttövesiputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Ensimmäisten muovisten viemäriputkien (valmistus vuosina 1965-1975) tekninen käyttöikä on noin 40 vuotta. Muovisten viemäriputkien (valmistus vuodesta 1975 eteenpäin) käyttöikä on noin 50 vuotta. Vesikalusteiden tekninen käyttöikä on noin 20 25 vuotta. Uusittuja putkia. Uusittuja putkia pannuhuoneessa.
20 18. Ilmanvaihto ILMANVAIHDON TOTEU- TUS YLEISESTI AISTINVARAINEN SI- SÄILMAN LAATU Rakennuksen ilmanvaihto on painovoimainen. Poisto tapahtuu piipun hormien kautta. Poistoilmakanavien määrässä ei havaittu puutteita, mutta korvausilmakanavia tai -venttiilejä ei ole riittävästi. Sisätiloissa oli aistittavissa, että ilmanvaihto ei ole riittävää. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Ilmanvaihtokanavien tekninen käyttöikä on sama kuin järjestelmän tai rakennuksen käyttöikä. TOIMENPIDESUOSITUS Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä perustuu korkeus- ja lämpötilaerojen sekä tuulen aiheuttamiin paine-eroihin. Ilmanvaihdon tehokkuus riippuu sääolosuhteista. Ilmanvaihtoventtiilien ilmanvirtausten suunnat voivat myös vaihdella sääolosuhteiden mukaan. Toimiakseen ilmanvaihto tarvitsee hallitut poisto- ja korvausilmareitit. Hallittujen korvausilmareittien puute voi aiheuttaa sopivissa sääolosuhteissa ilman kulkeutumista esimerkiksi alapohjasta tai muualta rakenteiden läpi. Korvausilmaventtiilien asennusta asuinhuoneisiin suositellaan (esimerkiksi tuuletusluukkuihin). 19. Sähköt HAVAINNOT Sähkölaitteissa ei havaittu päällepäin näkyviä käyttöturvallisuuteen vaikuttavia vikoja tai puutteita. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Sähköjärjestelmän ja laitteiden tekninen käyttöikä on noin 30 50 vuotta.
21 KIVERÄ OY Hämeenlinnassa 1.10.2015 Harri Karvonen puh. 040-502 4030 Liitteet: - tarkastusmenettelystä - vaurioiden korjaaminen ja korjaamatta jättämisen riskit - Asbestin esiintyminen ja mikrobivauriot - Radon
22 TARKASTUSMENETTELYSTÄ Kuntotarkastusraportti perustuu kohteessa tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteessa otettuihin valokuviin. Raportin lukijan tulee aina tutustua raportin lisäksi myös Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, tilaajan ohjeeseen (LVI 01-10413, KH 90 00393). Kuntotarkastuksen tilaajalle toimitetaan toimintaohjeet ennen tarkastusta. Kuntotarkastus on tehty pääosin aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, Suoritusohjeen (LVI 01-10414, KH 90-00394) mukaisesti. Tarkastuksessa on kiinnitetty pintapuolisella tarkastuksella havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä erittäin laajoja ja kattavia rakenteiden purkutöitä. Tämän takia epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai kuntotutkimuksia. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (kolmen kuukauden kuluessa kuntotarkastuksen suorituspäivästä). Tilaajan on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista rakennusmateriaaleista ja voimassaolevia määräyksiä noudattaen siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Jos vaurioita tai puutteita on tarkastuksen yhteydessä havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. Märkätilan (esim. pesuhuone) peruskorjauksen yhteydessä tilan rakenteiden kunto on syytä tarkastaa avaamalla rakenteita tai rakenteiden sisälle ulottuvilla suhteellisen kosteuden mittauksilla. Korjausten laadun ja onnistumisen varmistaminen edellyttää asiantuntevaa korjaussuunnittelua ja valvontaa. ASBESTIN ESIINTYMINEN JA MIKROBIVAURIOT Asbestia on käytetty rakennusmateriaaleissa pääasiallisesti ajanjaksolla 1940 1990. Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa kiellettiin kokonaan 1.1.1994. Asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei ole terveydelle haitallinen, mikäli rakennusmateriaali on ehjä eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan. Ehjä, rakenteessa oleva, asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei normaalitapauksessa aiheuta mitään toimenpiteitä. Asbestin olemassaolo tulee huomioida, mikäli rakennusta korjataan ja asbestia sisältäviä materiaaleja puretaan tai työstetään, sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. Kosteuden tai kosteusvaurioiden mahdollistamat mikrobikasvustot rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voivat aiheuttaa terveyshaittaa.
23 RADON Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy yleisesti. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko Säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvontavirastosta. Mikäli kohde sijaitsee radon-alueella, on yleensä suositeltavaa selvittää, onko kohteessa tai kohteen ympäristössä mitattu kohonneita radonpitoisuuksia. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu radonmittauksia.
24