Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä

Transkriptio

1 Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä ROIMALANTIE JOKIOINEN Y-tunnus:

2 2 1. YHTEENVETO Tarkastuksen kohteena oli vuonna 1945 valmistunut omakotitalo. Rakennus on ns. paikalla rakennettu. Perusmuurit (sokkeli) ovat betonia. Alapohjarakenteena on maanvarainen betonilaatta. Ulkoseinät ovat puurunkorakenteiset, eristeenä on puru. Julkisivuverhouksena on lautaverhous. Vesikatteena on profiilipelti. Lämmitysjärjestelmänä on sähkölämmitys. Lämmönjakotapana ovat patterit. Ilmanvaihto on painovoimainen. Korjaushistoriasta ei saatu tarkkaa tietoa. Olemassa olevan tiedon mukaan rakennusta on peruskorjattu vuosien varrella vesikatteen, ikkunoiden, pesutilojen ja käyttövesiputkistojen osalta. Kohteessa havaitut merkittävimmät asiat liittyvät ulkopuolisen kosteudenhallinnan (salaojat yms.) peruskorjaustarpeeseen. Putkiston, pesutilojen yms. remonttia on syytä tehdä oman harkinnan mukaan. Kohde on rakennettu rakennusajankohtana saatavilla olevilla materiaaleilla ja menetelmillä, eikä vastaa nykyisiä rakennusten tasovaatimuksia ja määräyksiä. Kohtaan 2 on koottu olennaisimmat lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat seikat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on käsitelty havaintojen yhteydessä. Asuntokaupan yhteydessä tehtävän kuntotarkastuksen menettelytapa ja epävarmuustekijät on selitetty tämän raportin lopussa olevassa liitteessä. 2. OLEELLISIMMAT HAVAINNOT JA JATKOTOIMENPITEET Havainto Riskirakenne Korjaus Varautuminen Jatkotutkimus Ks. kohta Perusmuurin vedeneristys on ikääntynyt x 7 Vierustan kasvillisuus x 7 Salaojat ovat ikääntyneitä x 8 Kattovedet jäävät vierustalle x 8 Verhouksen maalipinta on huonokuntoinen Sisätilojen korvausilman saanti ei ole riittävää x 9 x 18

3 3 3. YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohde Roimalantie JOKIOINEN Tarkastuksen tilaaja Kanta-Hämeen Ulosottovirasto Tarkastuspäivä Raportointipäivä Tarkastaja Harri Karvonen, pätevöitynyt kuntotarkastaja (AKK) Ilmoitettu pintaala ei tiedossa llmoitettu rakennusvuosi 1945 Kohdetyyppi Omakotitalo Käyttötarkoitus Asuinrakennus Läsnä olleet Tarkastushetken sää Tarkastuksessa käytetyt mittalaitteet Käytettävissä olleet asiakirjat Rajaukset Ulos-ottoviraston henkilökuntaa RH % C Sääolosuhde Ulkoilma Pilvipouta Huoneilma Olosuhteet ennen tarkastusta Vuodenajankohdalle tavanomaista säätä. Pintakosteushavainnot suoritettiin Gann Hydrotest LG2 mittarilla, joka oli varustettuna B 50 -mittapäällä Ilmansuhteellinenkosteus mitattiin Gann Hydrotest LG2 mittarilla, joka oli varustettuna RHT-37 suhteellisen kosteuden mitta-anturilla Rakennuspiirustuksia ei ollut saatavilla. Asuinrakennus.

4 4 4. RAKENNETYYPIT JA LVI-TEKNIIKKA YLEISLUONTOISESTI (perustuvat tarkastuksessa saatuihin tietoihin ja havaintoihin) Kerrosluku Rakennustapa Perustukset Alapohjarakenteet Ulkoseinärakenteet Julkisivupinnoite Väliseinät Välipohja Yläpohja Kattomuoto Vesikate Lämmöntuotto Lämmönjako Ilmanvaihtojärjestelmä Käyttövesiputkisto Viemäriputkisto 1 1 / 2 +kellari Paikalla rakennettu Betoniperusmuuri Maanvarainen betonilaatta Puurunko, purueriste Lautaverhous Puurunkoiset Puupalkisto Puiset kattoristikot, puru- ja villaeriste Harjakatto Profiilipelti Suorasähkölämmitys Sähköpatterit Painovoimainen Kuparia Näkyviltä osin muovia 5. KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA Alkuhaastattelu Käyttäjää ei voitu haastatella. Suoritetut korjaukset ja huoltotoimenpiteet: Vesikate on uusittu joskus. Ikkunat on uusittu (alumiinilistassa on vuosiluku 1998). Pesutilat on rakennettu tai remontoitu luvulla. Käyttövesi- ja viemäriputket on uusittu (mahdollisesti pesutilojen remonttien yhteydessä).

5 5 6. YLEISTÄ RAPORTIN SISÄLLÖSTÄ JA TULKINTAOHJEITA Sisältöön liittyvää Korjausohjeiden tulkinta Tekniset käyttöiät Viittaukset nykyisiin rakentamisohjeisiin Mittaustulokset Raportti ohjaa jatkotoimenpiteitä, mutta ei ole korjaustyöselitys, minkä vuoksi korjaustavan määrittely vaatii aina tarkempaa korjaussuunnittelua. Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, laitteen tai järjestelmän kestävyydestä ja on yleistävä (määritelmät: KH kortti). Raportissa on viittauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamisohjeisiin. Rakennukset ovat yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan, eivätkä nykyiset määräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen mitä nykyisin pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä rakennustapana. Kosteudentunnistimen (pintakosteusilmaisin) lukemia ei ilmoiteta raportissa, koska lukemat eivät ole yksiselitteisesti tulkittavia mittaustuloksia (vrt. suhteellisen kosteuden mittaus). Lisäksi mittausarvot vaihtelevat eri mittareiden ja eri materiaalien välillä, jolloin mittaustulosten esittäminen raportissa saattaa aiheuttaa väärinkäsityksiä. Pintakosteudenilmaisimella tutkitaan lähinnä kosteuseroja rakenteiden pinnoilta kuivaan alueeseen verrattuna. Pintakosteuslukemien tulkinta perustuu laitteen käytössä kertyneeseen kokemukseen esimerkiksi siitä, kuinka kosteusalueet esiintyvät kosteusvaurioituneessa pesuhuoneessa. Pintakosteushavainnoissa on ymmärrettävä mittausmenetelmään liittyvät epävarmuustekijät. Tarkempi tulos rakenteen kosteuspitoisuudesta saadaan vain rakenteen sisälle porattujen suhteellisen kosteuden mittausten avulla. Rakenteiden suhteellisen kosteuden raja-arvona pidetään yleensä 70 prosenttia suhteellista kosteutta. Suhteellisen kosteuden tuloksia arvioitaessa on ymmärrettävä, että rakenteiden kosteus saattaa vaihdella vuodenaikojen ja muiden olosuhteiden mukaan. Puunkosteuden raja-arvona pidetään yleensä prosenttia puun kuivapainosta. Näiden kosteusarvojen ylittyessä pitkäaikaisesti puu vaurioituu. Lisäksi on huomioitava, että puu tasaantuu yleensä ympäröivään ilmankosteuteen. Mikäli puun kosteus on suurempi kuin vallitsevat olosuhteet osoittaisivat sen olevan, katsotaan puun imevän itseensä kapilaarisesti kosteutta rakenteista, esimerkiksi perustuksista. Tätä tapahtumaketjua pidetään myös rakenteen kannalta yleisenä riskinä, vaikkakin puun kosteus ei ylittäisi edellä kuvattua raja-arvoa.

6 6 KUNTOTARKASTUSHAVAINNOT 7. Perustukset, sokkelit, alapohjat ja rakennuksen vierusta MAANPINNAN TA- SOEROT RAKENTEISIIN PERUSTUKSET JA PERUS- MUURIT (SOKKELIT) Rakennuksen korkeusasema on kellarilliselle talolle tyypillinen. Asuinkerroksen seinä- ja lattiarakenteet ovat selvästi maanpinnan yläpuolella, kellarin rakenteet sijaitsevat pääosin maapinnan alla. Perusmuurien näkyvillä osilla ei ollut havaittavissa rakennuksen haitalliseen painumiseen yms. viittaavia vaurioita tai halkeamia. Perusmuurin vedeneristyksestä ei saatu tietoa tai havaintoa. Kohteen rakennusaikana vedeneristeenä käytettiin yleensä sokkelin sisäpuolista bitumisivelyä. Bitumisively on saavuttanut teknisen käyttöikänsä, eikä sen toimintakunnosta ole enää varmuutta. RAKENNUKSEN VIERUSTA Sokkelin vierustoilla on kasvillisuutta. Kasvillisuus lisää sokkeliin kohdistuvaa kosteusrasitusta ja hidastaa sokkelin vierustan maaaineksen kuivumista esimerkiksi sateen jälkeen. Sokkelin vierustan maanpinnan kallistukset ovat tasaisia. Pinta- ja sulamisvedet eivät kulkeudu pois rakennuksen vierustalta. KELLARI Kellarin lattia on maanvarainen betonilaatta. Seinät ovat betonirakenteisia. Kellarin lattiassa ja seinien alaosissa on havaittavissa ko. rakennustyypille tyypillistä maakosteutta, koska perustusten ja seinien välissä ei ole ns. kapilaarikatkoa. Seinät nostavat kapillaarisesti kosteutta maapohjasta. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Betonisten perustusrakenteiden tekninen käyttöikä on sama kuin rakennuksen käyttöikä. Kuumabitumisivelyn tekninen käyttöikä on noin 20 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Perusmuurin vedeneristys on syytä uusia. Maanpintojen kallistuksia on syytä muotoilla niin, että pinta- ja sulamisvedet ohjautuvat pois rakennuksen vierustalta. Nykyisten ohjeiden mukainen suositeltava maanpinnan vähimmäiskaltevuus kolmen metrin etäisyydellä sokkelista on 1:20 (korkeusero vähintään 0,15 m) ja sokkelin suositeltava vähimmäiskorkeus on 30 cm. (RakMK C2 Kosteus 1998). Riittävillä kallistuksilla estetään sulamisja valumavesien lammikoituminen ja imeytyminen seinustalle. Kasvillisuus on syytä poistaa rakennuksen vierustalta ja rakennuksen vierustalle asennetaan noin 0,5 metriä leveä sepelikaistale tai vastaava. Vanhoissa taloissa on tyypillistä, että perustusten ja seinien välistä, sekä maanvaraisen betonilaatan alta puuttuu ns. kapilaarikatko ja

7 7 tämän vuoksi kosteutta nousee rakenteisiin, vaikkakin salaojat ja perusmuurin vedeneristys olisivat toimivia. Tämän vuoksi ilmanvaihdon toimivuus on tärkeää ja se, ettei seiniä peitettäsi kosteudesta vaurioituvilla verhoiluilla / eristeillä. Nykyisin on saatavilla kemiallisia menetelmiä, joilla kapilaarikatkot voidaan asentaa jälkikäteen. Lattioiden kapilaarikatkon aikaansaaminen vaatii koko lattiarakenteen uusimisen. Kellarin rakenteiden kokonaisvaltainen kosteudenpoistaminen vaatii peruskorjauksen, joka on syytä tehdä erikseen laadittavan korjaussuunnitelman mukaan. Maakosteuden merkkejä kellarissa.

8 8 8. Sadevesien poistojärjestelmä ja salaojat HAVAINNOT Salaojista ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. Kohteen rakennusajankohtana käytettiin yleisesti saviputkea, jonka toimintakunnosta ei ole enää varmuutta. Kattovesien poisjohtaminen ei ole riittävää. Kattovedet jäävät rakennuksen vierustalle ja rasittavat rakennusta. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Ennen vuoden 1999 määräyksiä toteutettujen salaojajärjestelmien tekninen käyttöikä on n vuotta (huoltamattomuus vähentää ikää 25 %). TOIMENPIDESUOSITUS Kattovedet on syytä johtaa kouruilla tai omilla sadevesiviemäreillä pois rakennuksen vierustalta. Nykyohjeiden mukaan tulee huomioida mm. seuraavaa: Syöksytorvien kautta valuvat vedet johdetaan rakennuksen vierestä sadevesiverkostoon, avo-ojaan tai vähintään 3 metrin etäisyydelle rakennuksesta niin, ettei rakennuksen rakenteille, eikä naapuritontille aiheudu haittaa. (RakMK C2 Kosteus 1998). Poisjohtamisen voi tehdä esim. loiskekuppien ja avokourujen avulla. Kattovesiä ei saa johtaa rakennuksen salaojajärjestelmään. Salaojat on syytä uusia. Toimiva salaojajärjestelmä vähentää perustusten ja alapohjarakenteiden kosteus- ja routavaurioriskiä oleellisesti. Mikäli rakennuksen ympärillä ei ole salaojia tai ne ovat alkuperäisiä, on yleensä suositeltavaa rakentaa uudet salaojat kosteusvaurioriskin vähentämiseksi. Salaojien yhteydessä tulisi olla tarkastuskaivot, joista salaojien toimintaa voidaan tarkkailla ja tarvittaessa huuhtoa salaojaputket. Vanhoissa taloissa salaojien asennuksen yhteydessä tulee huomioida mahdollinen perustusten tai maan pettämisriski. Kattovesiä ei ole johdettu hallitusti pois.

9 9 9. Ulkoseinät, julkisivut HAVAINNOT Verhouksen maalipinta on huonokuntoinen. Verhouksen tuuletus on rakennusajankohdalleen tyypillisen niukka. Verhouksen takana ei ole tuuletusväliä. Yläkerran hätäpoistumistiessä ei havaittu puutteita. Ikkunan alla on tikkaat. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Lautaverhouksen tekninen käyttöikä on noin vuotta (huoltoväli noin 5-20 vuotta). TOIMENPIDESUOSITUS Julkisivun puuosat suositellaan huoltomaalattavan 6 12 vuoden välein ilmansuunnasta riippuen. Vanhan, niukasti tuulettuvan verhouksen maalauksessa on tärkeää huomioida uuden maalin sopivuus alustaansa. On myös mahdollista, että uusi maali ei enää pysy ja verhous on silloin uusittava riittävine tuuletusväleineen. 10. Väliseinät ja välipohjat HAVAINNOT Väliseinissä ja välipohjissa ei havaittu näkyviltä osin vaurioita, puutteita tai riskirakenteita.

10 Ikkunat ja ulko-ovet HAVAINNOT Kuistin ikkunat ovat vanhat ja huonokuntoiset. Asuinhuoneiden ikkunoissa ei havaittu korjausta vaativia vaurioita. Ikkunoiden vesipeltien kallistuksissa ja vesipeltien asennuksissa ei havaittu puutteita. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Puu/alumiini-ikkunan tekninen käyttöikä on noin 40 vuodesta koko rakennuksen ikään, huoltoväli (sisäpuolinen maalaus ja tiivistys) 5-15 vuotta.

11 Vesikatto ja sen varusteet HAVAINNOT Vesikatepeltejä ei ole maalattu. Vesikatteessa ei havaittu korjausta vaativia vaurioita tai puutteita. Vesikate on kiinnitetty nauloilla, joilla on tapana löystyä. Sadevesikourut ja syöksyt ovat asennettu. Savupiipun päällä ei ole sadehattua. Lapetikkaat ovat asennettu. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Profiilipeltikatteen tekninen käyttöikä on n vuotta. Sadevesikourujen ja -syöksyjen tekninen käyttöikä on vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Löystyneet naulat on syytä vaihtaa kateruuveihin. Katteen maalausta suositellaan (saattaa vaatia patinan puhdistuksen). Vesikatteeseen kertyneet roskat, kasvusto ja lika tehostavat katteen ruostumista. Vesikate on syytä puhdistaa säännöllisesti. Kourut puhdistetaan syksyisin lehtien tippumisen jälkeen ja tarvittaessa keväisin. Kourujen kallistukset, tiiveys ja tuenta on syytä tarkastaa keväisin lumien sulamisen jälkeen. Piipun sadehatun asennusta suositellaan.

12 Yläpohja, ullakko YLÄPOHJAN TUULETTU- VUUS Vesikaton suuntaisella osuudella ei ole tuuletusväliä (eristeet ovat kiinni vesikaterakenteessa). Yläpohjan tuulettuminen on rakennusajankohdalle tyypillisen niukkaa. Räystäät ovat umpinaiset, eikä tuuletussäleikköjä yms. ole. Yläpohjan rakenteiden pinnoilla ei ollut havaittavissa niukan tuulettumisen aiheuttamia vaurioita tai kosteusjälkiä. ALUSKATE Aluskatteena on vanha pärekate. MUUT HAVAINNOT Yläpohjan rakenteiden pinnoilla ei ollut havaittavissa vaurioita. TOIMENPIDESUOSITUS Yläpohjan tuulettumista on syytä tehostaa molempiin harjakolmioihin asennettavilla säleiköillä. Vesikatteen suuntaisille osuuksille (vinot sisäkatot) on syytä tehdä tuuletusväli sisätilojen remonttien yhteydessä tai seuraavan vesikatteen uusimisen yhteydessä. Eristeen päällä ei ole tuuletusväliä.

13 Pesu-, wc-, keittiö- ja kodinhoitotilat Wc PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/ PINNOITTEET Lattiassa on laminaatti. Seinät ovat paneelia / maalattuja. Tilassa ei ole vuotosuojausta vuotovahingon yms. varalle. VESIKALUSTEET Vesikalusteet ovat ikääntyneitä. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa ja seinissä ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. TOIMENPIDESUOSITUS Tilan lattian vedeneristystä tai muovimaton asennusta 100 mm seinänostoilla suositellaan (läpiviennit tiivistetään).

14 Pesuhuone PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/ PINNOITTEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa ja seinissä on laatoitus. Seinät ovat kiviainesrakenteisia. Katto on paneloitu. Vedeneristyksestä ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. LATTIAKAIVOT Lattiakaivo on muovinen. ILMANVAIHTO Tilan ilmanvaihto on kellariin rakennetun pesuhuoneen tyypillinen, eli ulkoseinällä on raitisilmaventtiili. VESIKALUSTEET Vesikalusteissa ei havaittu puutteita. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa ja seinien alaosissa havaittiin pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. Saatujen havaintojen perusteella havaittu kosteus on maakosteutta. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Ennen nykyisiä vedeneristeitä rakennettujen pesuhuoneiden tekninen käyttöikä on enimmillään 20 vuotta. Saatujen havaintojen perusteella tila on saavuttanut teknisen käyttöikänsä. TOIMENPIDESUOSITUS Tila suositellaan peruskorjattavaksi nykyiset vedeneristysmääräykset täyttäväksi. Maakosteus tulee huomioida remontissa. Lattiakaivo.

15 Sauna PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/ PINNOITTEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattia on maalattua betonia. Seinät ja katto ovat paneloitu. Vedeneristystä ei ole. LATTIAKAIVOT Tilassa ei ole lattiakaivoa. TURVALLISUUS Kiukaan ympärillä ei ole kaidetta. Kiukaan suojaetäisyyksissä ei havaittu puutteita. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa havaittiin pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia (maakosteutta). TOIMENPIDESUOSITUS Tila suositellaan peruskorjattavaksi nykyiset vedeneristysmääräykset täyttäväksi pesuhuoneen peruskorjauksen yhteydessä. Nykyisissä määräyksissä kiukaan ympärille suositellaan sellaista kaidetta, joka estää kiukaaseen koskettamisen.

16 Keittiö ALLASKAAPPI Allaskaapissa ei havaittu merkkejä putkien ja vesilaitteiden vuodoista. ILMANVAIHTO Tilan ilmanvaihdossa ei havaittu puutteita. Tilassa on liesituuletin. Liesituulettimen poistoputki on osin alumiininen ja sulaa tulipalon yhteydessä (ei täytä nykyisiä määräyksiä). VESIKALUSTEET Vesikalusteissa ei havaittu puutteita. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Tilassa ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. TOIMENPIDESUOSITUS Liesituulettimen poistoputki suositellaan vaihdettavaksi tarkoitukseen soveltuvaan teräspeltiputkeen. Astianpesukoneen ja kylmälaitteiden alle suositellaan asennettavaksi turvakaukalo. Nykyisin vesilaitteita ympäröivät rakenteet suojataan vuotovahingon varalle vedeneristeellä tai seinille nostetulla muovimatolla. Liesituulettimen poistoputki. 15. Muut asuintilat ja asumista palvelevat tilat YLEISET HAVAINNOT Sisätilojen sisäpinnoilla ei havaittu lisäselvitystä vaativia vaurioita tai vuotojälkiä (normaalia kulumisesta ja käytöstä aiheutuneita vaurioita ei huomioitu). PORTAAT Portaissa ei havaittu puutteita.

17 Lämmitysjärjestelmä HAVAINNOT Kohteen lämmitys tapahtuu pattereilla. Lämpö tuotetaan sähköllä. Lämmitysjärjestelmässä ei havaittu puutteita. Lämmityksen apuna on ilmalämpöpumppu. Pumpun kunnosta ei ole tietoa. Lämmityspatterit ovat ikääntyneitä. TULISIJAT Tulisijoissa ei havaittu puutteita tai vaurioita. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Sähköistenlämmityspattereiden tekninen käyttöikä on noin vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Lämmityspattereiden uusimistarpeeseen on syytä varautua. Lämmityspatteri. Yläkerran pönttöuuni.

18 Vesi- ja viemärilaitteisto JÄRJESTELMÄN TOTEU- TUS YLEISESTI Saatujen havaintojen perusteella putkia on uusittu tilojen aikaisemman remontin yhteydessä. Käyttövesiputket ovat kuparia ja viemäriputket ovat muovia. VESIMITTARI Vesimittari sijaitsee kellarissa. LÄMMINVESIVARAAJA Lämminvesivaraaja sijaitsee wc:ssä. Varaajan ylivuotoputki on johdettu lattiakaivoon. Varaajaa ympäröiviä rakenteita ei ole vedeneristetty tai muutoin suojattu. Vuotovahingon sattuessa vuotovesi pääsee rakenteisiin. YLEISET HAVAINNOT ASENNUSTAVASTA JA SUOJAUS VUOTOVAHIN- KOJEN VARALLE Vesiputkien asennustapa ei täytä hyvän rakennustavan vaatimuksia. Putket roikkuvat ja mutkittelevat. VEDENVIRTAAMAT Vedenvirtaamia ei voitu mitata, koska vesi oli kiinteistöstä katkaistu. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Kuparisten (ei kosketuksissa kiviaineisten rakennusmateriaalien kanssa) käyttövesiputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Muovisten viemäriputkien (valmistus vuodesta 1975 eteenpäin) käyttöikä on noin 50 vuotta. Vesikalusteiden tekninen käyttöikä on noin vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Käyttövesiputkien uusimista remonttien yhteydessä suositellaan. Nykyisin vesilaitteita ja putkiliitoksia ympäröivät rakenteet suojataan vedeneristeellä. Lämminvesivaraajan alusta.

19 Ilmanvaihto ILMANVAIHDON TOTEU- TUS YLEISESTI AISTINVARAINEN SI- SÄILMAN LAATU Rakennuksen ilmanvaihto on painovoimainen. Poisto tapahtuu piipun hormien. Poistoilmakanavien määrässä ei havaittu puutteita, mutta korvausilmakanavia tai raitisilmaventtiilejä ei ole riittävästi (ikkunoiden alla on joitakin raitisilmaventtiileitä). Tilojen sisäilmassa oli havaittavissa siivoamattomuuden ja asumattomuuden hajua. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Ilmanvaihtokanavien tekninen käyttöikä on sama kuin järjestelmän tai rakennuksen käyttöikä. TOIMENPIDESUOSITUS Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä perustuu korkeus- ja lämpötilaerojen sekä tuulen aiheuttamiin paine-eroihin. Ilmanvaihdon tehokkuus riippuu sääolosuhteista. Ilmanvaihtoventtiilien ilmanvirtausten suunnat voivat myös vaihdella sääolosuhteiden mukaan. Toimiakseen ilmanvaihto tarvitsee hallitut poisto- ja korvausilmareitit. Hallittujen korvausilmareittien puute voi aiheuttaa sopivissa sääolosuhteissa ilman kulkeutumista esimerkiksi kellarista tai rakenteiden läpi. Korvausilmaventtiilien asennusta asuinhuoneisiin suositellaan. 19. Sähköt HAVAINNOT Sähkölaitteissa ei havaittu päällepäin näkyviä käyttöturvallisuuteen vaikuttavia vikoja tai puutteita. Saatujen havaintojen perusteella sähköjärjestelmää on uusittu. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Sähköjärjestelmän ja laitteiden tekninen käyttöikä on noin vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Sähköjärjestelmän uusimistarvetta on syytä kartoittaa remonttien yhteydessä esimerkiksi alan urakoitsijan kanssa.

20 20 TALOSKOOPPI Harri Karvonen puh Liitteet: - tarkastusmenettelystä - vaurioiden korjaaminen ja korjaamatta jättämisen riskit - Asbestin esiintyminen ja mikrobivauriot - Radon

21 21 TARKASTUSMENETTELYSTÄ Kuntotarkastusraportti perustuu kohteessa tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteessa otettuihin valokuviin. Raportin lukijan tulee aina tutustua raportin lisäksi myös Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, tilaajan ohjeeseen (LVI , KH ). Kuntotarkastuksen tilaajalle toimitetaan toimintaohjeet ennen tarkastusta. Kuntotarkastus on tehty pääosin aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, Suoritusohjeen (LVI , KH ) mukaisesti. Tarkastuksessa on kiinnitetty pintapuolisella tarkastuksella havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä erittäin laajoja ja kattavia rakenteiden purkutöitä. Tämän takia epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai kuntotutkimuksia. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (kolmen kuukauden kuluessa kuntotarkastuksen suorituspäivästä). Tilaajan on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista rakennusmateriaaleista ja voimassaolevia määräyksiä noudattaen siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Jos vaurioita tai puutteita on tarkastuksen yhteydessä havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. Märkätilan (esim. pesuhuone) peruskorjauksen yhteydessä tilan rakenteiden kunto on syytä tarkastaa avaamalla rakenteita tai rakenteiden sisälle ulottuvilla suhteellisen kosteuden mittauksilla. Korjausten laadun ja onnistumisen varmistaminen edellyttää asiantuntevaa korjaussuunnittelua ja valvontaa. ASBESTIN ESIINTYMINEN JA MIKROBIVAURIOT Asbestia on käytetty rakennusmateriaaleissa pääasiallisesti ajanjaksolla Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa kiellettiin kokonaan Asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei ole terveydelle haitallinen, mikäli rakennusmateriaali on ehjä eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan. Ehjä, rakenteessa oleva, asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei normaalitapauksessa aiheuta mitään toimenpiteitä. Asbestin olemassaolo tulee huomioida, mikäli rakennusta korjataan ja asbestia sisältäviä materiaaleja puretaan tai työstetään, sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. Kosteuden tai kosteusvaurioiden mahdollistamat mikrobikasvustot rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voivat aiheuttaa terveyshaittaa.

22 22 RADON Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy yleisesti. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko Säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvontavirastosta. Mikäli kohde sijaitsee radon-alueella, on yleensä suositeltavaa selvittää, onko kohteessa tai kohteen ympäristössä mitattu kohonneita radonpitoisuuksia. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu radonmittauksia.

23 23 MUISTIINPANOJA:

24 24