PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET AUDIOLUENTO 2000-02 - 09 Muistiinpanot EDUSERVER s. 29.02.1952 Helsingin yliopisto Avoin yliopisto Aikuiskasvatustiede 15 ov Kasvatusfilosofian per. (2ov) Monimuoto-opetus kl 2000 Opisto: / OTKO
Sisällysluettelo Audioluennon (/09.02.2000) muistiinpanot SISÄLLYSLUETTELO... 2 AIKUISKASVATUKSEN FILOSOFISET PERUSTEET... 2 FILOSOFIA, MITÄ SE ON... 2 ORIENTOITUMINEN, SUUNNISTAUTUMINEN... 2 FILOSOFIA AJATUKSELLISENA SUUNTAUTUMISENA... 3 Immanuel Kant: Filosofia ja sen opettamisen tehtävät:... 3 Dokmatismi arkiajattelu... 3 Elämysyhteiskunta (tulossa tietoyhteiskunnan jälkeen)... 4 AIKUISKASVATUS (kyky suunnistaa rationaalisesti)... 4 MÄÄRITELMIÄ... 5 FILOSOFIA: Tiede ja maailma näkee erilaisuutta ja erilaisia päämääriä ja merkityksiä... 5 TIETO on informaattista (perusteltu uskomus)... 5 ONTOLOGIA... 5 TODELLISUUS, AJATTELU, KIELI... 5 INDOKRINAATIO... 5 VÄHÄN OPPIMISTEHTÄVISTÄ... 6 TODELLISUUS (Todellisuus - kieli orientaatio)... 6 KIELI (Todellisuus - kieli orientaatio)... 6 Ihmiskäsitys (K. Nurmi s. 89 90)... 7 maailmankuvan / minäkuvan osat (Nurmi, s 90)... 7 Aikuiskasvatuksen filosofiset perusteet Filosofia, mitä se on Filosofian luonne omaan identiteettiin on erilainen kuin muiden tieteiden. Filosofian monimuotoisuus johtuu filosofian luonteesta, jossa ei aina odoteta vastausta samoin kuin luonnontieteissä Aikaan sidottuja kysymyksiä Traditio & nykyhetki kohtavat monin tavoin Perinne 2000 vuoden takaa Esimerkki: Käsite filosofian tulkintaan & didaktisiin kysymyksiin. Orientoituminen, suunnistautuminen Monia opiskelumuotoja Ei perimmältään irrallisten tilanteiden siirtoa Filosofian asiat opetuksen perustavimpia päämääriä Saattaa edistää käytännöllistä viisautta ja neuvokkuutta 2(6)
Tasa-arvo, hyvä filosofinen käsite Kielellinen osa neomaailmaa antaa merkityksiä Onko tiedollista, dokmaattista tms Filosofia ajatuksellisena suuntautumisena Immanuel Kant: Filosofia ja sen opettamisen tehtävät: Moderni ihminen arvostelulla ja voimalla (järjen avulla) selvitä yhteiskunnasta, joka ylittää järkemme ja kokemuksemme rajat. Suunnista esim pimeässä 1 kohde + vasen/oikea subjektiivinen kyky Suunnistautuminen mahdollista jos tunnistamme subjektiiviset kykymme myös oudossa ympäristössä Järjen mukainen usko (vastakkainen uskomus uskolle) Usko subjektiivista vakaumusta Usko on/pidetään tiedon vastakohtana Mielipide voi muotoutua tiedoksi, jos sitä täydennetään sopivilla lisäinformaatioilla, jotka ovat hyväksyttäviä Dokmatismi arkiajattelu Kantilla oma filosofinen näkemys Modernina aikana asenteet & arvot itsestämme ja toisistamme (osa ollut mieltä: vain ideoiden kautta voidaan luoda tietoa. Nimet (en saanut ylös) Ei siis uskosta tms Tietty metafyysinen näkemys perimmältään käytännölliseen viisauteen liittyvä käsite Toimiminen toistaa?? itseensä liittyviä toiveita ja päämääriä Murtaa nykyaikana tullutta fakta-fetisismiä oppii tosiasiat muuttuvat tosiksi vasta kun ne on omakohtaisesti omaksuttu Tullaan lähelle kontruktivistista ja humanistista ihmiskäsitystä Nykykulttuurissa katsomukset muuttuneet postmodernin maailman mukaisiksi ja yksilösubjektiivisiksi Kyseenalaista radikaali subjektivismi 3(6)
Subjektiiviset mieltymykset ja niiden kriteerein suunnistautuminen ja merkitysten luominen. Arvioimme keinoja, joilla kulloinkin edistämme päämäärien saavuttamista Yleinen säännönmukainen perus yleistieto ei vielä riitä Esim reflektiivisyys, arvostelukyky ilman määrittävää periaatetta Skema, esitieto, kognitiivinen valmius Liittyy myös mielekkyys jos se on järkiperäistä toimintaa Tietoyhteiskunta: onko se aina ainoa tulkinta? Käsitteiden käsittely; kerro missä merkityksessä niitä käytätte Muista myös lukiessasi ajatus voi muuttua (teksti sisältö) Gerhard Schytsche: elämysmaailma käyttää myös orientaation käsitettä Elämysyhteiskunta (tulossa tietoyhteiskunnan jälkeen) Toiminta tapahtuu subjektiivisten ja elämyksellisten mielikuvien perusteella Suunnistautuminen tapahtuu esteettisesti elämyksiä tavoitellen Esimerkiksi koulutususko: usko koulutuksen kuluttamiseen: keskeistä ei tavarat, omistaminen vaan näiden avulla saavutetut elämykset Suunnistautumisen lähtökohta ja päämäärä on henkilö itse Tilanne, joka toteutuu/tapahtuu sopeutetaan yksiulön odotuksiin. Miten vain kulloinkin parhaiten niitä (elämyksiä) hankkia Arjen ja tieteen uudenlainen rakentuminen Rapauttaa kykyä, elä tietoisesti Yksiulotteista elämistä Elämyksellinen köyhtyminen AIKUISKASVATUS (kyky suunnistaa rationaalisesti) Tulisiko filosofian edustaa infantiilia hedonistista näkemystä Voisiko filosofiasta olla muuhunkin kuin sisäisten mielikuvien tarkkailuun Traditionaalisesti filosofia pyrkii rationaaliseen hahmottamiseen Filosofia ei nykyään jatka metafyysistä jatkuvuutta metakykyjä Yhteiskunta analyysi (Schytsche) Miten sillä voidaan kehittää kysymyksiä 4(6)
MÄÄRITELMIÄ FILOSOFIA: Tiede ja maailma näkee erilaisuutta ja erilaisia päämääriä ja merkityksiä Suunnistautuminen filosofian kautta katsoo asioita, on ei valmiiden tietorakenteiden kautta tilanteen tarkkailua ei terapiaa (hoitoa) TIETO on informaattista (perusteltu uskomus) Perustuu näyttöön, evidenssiin Ihminen muokka tiedon käyttöönsä sopivaksi (s.69-) Näyttö itselle tärkeä Vielä jotain, jota en saanut ylös ONTOLOGIA Onko jotain mitä on olemassa (kuva s 52) TODELLISUUS, AJATTELU, KIELI Määritelmät: Millaisesta kasvatuksesta ne/se kertoo Mitä pidetään edullisena (Nurmi s 61) Kasvatus on johdonmukaisuuteen pyrkivää toimintaa kasvatettavan persoonallisuuden, valmiuksien tai yhteisöön sopeutumisen muuttamiseksi edulliseksi katsottuun suuntaan tai säilyttämiseksi tilassa, jota pidetään edullisena. Nurmi s. 56-57 kielen maailma Ihminen koko ajan kolmessa eri maailmassa Reaalitodellisuus kielen maailma ajattelun maailma Väline. Kieli; ajatukset toisten tietoon INDOKRINAATIO Opetuksen alakäsite kielteinen harhaanjohtavasti harhaan johtava tapa opettaa siten, että oppilaan valmiudet eivät kehity. 5(6)
Omat kokemukset onko ollut opetuksessa väärää vallankäyttöä yms Vähän OPPIMISTEHTÄVISTÄ Tehtävissä olennaista Ei luettu, vaan näkökulmia aiheeseen Millaisessa maailmassa elämme mukaan TODELLISUUS (Todellisuus - kieli orientaatio) Metakäsitteet Metafysiikka: onko metafysiikkaa Filosofia todistettua tietoa Mihin filosofian vapaan ajattelun logiikka on menossa KIELI (Todellisuus - kieli orientaatio) Kieleen kuuluvat tekijät?? Kuulemme kieltä käyttäen elämänkokemuksen Instrumentaarinen luonne Kieli on rakenne, joka muodostaa tehtävän mukaisia erikoisia (erillisiä?) käsitteitä Kieli on merkitykseltään jatkuvaa oppimista kokemuksesta ja vuorovaikutuksessa kieli sanoilla merkitys vain käyttöyhteydessään a) kielen kuvaeleva käyttö b) miten pitäisi kasvattaa esim kielen normatoiva käyttö c) kielen käyttö evaluointiin kielen emotatiivinen käyttö (siis tunteisiin vaikuttava) kielen arvioiva & tunneperäinen käyttö esim millainen kasvatus tai esim kuvaa toimistamme kieli välittää millainen ihmiskäsitys (oma) tulee esille Juha Varto: fenomologinen näkemys ihmisestä; ei voi erottaa ajattelua ja muistia (muuta??) 6(6)
Ihmiskäsitys (K. Nurmi s. 89 90) ihminen kasvatuksen keskeinen perusta on jumala ihmiskäsitys eli ihmisen asemasta luon- eläin nossa ja hänen mahdollisuuksistaan maailmankuvan / minäkuvan osat (Nurmi, s 90) Raamatun maailmankuva Syntiinlankeemus Syyllisyys Lännessä: filosofia ja raamattu olleet vastakkain Ihmisen käyttäytymisen ennustaminen vaikeaa Mikä on ihmisen, luonnon, jumalan paikka Ihmiskäsitys vaikuttaa oppimiseen, koulutukseen, kasvatukseen Ihmisen koulutettavuuden ongelma Ikä ei oppimisen este vaan muodot 7(6)