PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

Transkriptio

1 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen

2 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO Pedagogiikan HARRY kannalta SILFVERBERG: on olennaisen tärkeää selvittää, millaisia käsityksiä oppilailla on matematiikasta. Matematiikka Tunnilla ei tympäse! kouluaineena yläkoulun Matematiikka oppilaiden on työlästä ja tehtävien tekemien oppiainevertailujen tekeminen vaatii aikaa ja sitkeyttä paljastamia Matematiikka on ongelmanratkaisua matematiikkakäsityksiä Matematiikkaa on mukava oppia ja osata. Matematiikka on helppoa ja mielenkiintoista Juho Oikarinen

3 Johdanto Tässä tutkimuksessa selvitetään, millaisia käsityksiä ja uskomuksia yläkouluikäisillä opiskelijoilla on matematiikasta. Pedagogiikan kannalta on siis tärkeää selvittää, millaisia käsityksiä oppilailla on matematiikasta. Oppilaiden käsityksiä matematiikasta kouluaineena on tutkittu laajasti, lomaketutkimuksilla, haastatteluilla. Tavoitteena on selvittää, miten oppilaat kuvaavat matematiikkaa, kun vertailevat sitä toiseen, valitsemaansa oppiaineeseen nostaen esiin yhtäläisyyksiä ja eroja, mutta muuten vapaasti näkökulman valiten

4 Johdanto Tässä tutkimuksessa selvitetään, millaisia käsityksiä ja uskomuksia yläkouluikäisillä opiskelijoilla on matematiikasta. Pedagogiikan Metodisesti kannalta kiinnostavaa on siis tärkeää on, selvittää, millaisia käsityksiä paljastaako oppilailla on vastaajalähtöinen matematiikasta. tutkimusote jo yleisesti tunnettuja Oppilaiden käsityksiä matematiikasta kouluaineena on tutkittu oppilaiden laajasti, matematiikkakäsityksiä lomaketutkimuksilla, haastatteluilla. vai rikastaako käytetty metodi kuvaa Tavoitteena matematiikasta on selvittää, miten kouluaineena. oppilaat kuvaavat matematiikkaa, kun vertailevat sitä toiseen, valitsemaansa oppiaineeseen nostaen esiin yhtäläisyyksiä ja eroja, mutta muuten vapaasti näkökulman valiten

5 Johdanto Tässä tutkimuksessa selvitetään, millaisia käsityksiä ja uskomuksia yläkouluikäisillä opiskelijoilla on matematiikasta. Pedagogiikan Metodisesti kannalta kiinnostavaa on siis tärkeää on, selvittää, millaisia käsityksiä paljastaako oppilailla on vastaajalähtöinen matematiikasta. tutkimusote jo yleisesti tunnettuja Oppilaiden käsityksiä matematiikasta kouluaineena on tutkittu oppilaiden laajasti, matematiikkakäsityksiä lomaketutkimuksilla, haastatteluilla. vai rikastaako käytetty metodi kuvaa Tavoitteena matematiikasta on selvittää, miten kouluaineena. oppilaat kuvaavat matematiikkaa, kun vertailevat sitä Tutkimuksen toiseen, valitsemaansa oppiaineeseen nostaen esiin yhtäläisyyksiä lähestymistapa ja eroja, mutta muuten vapaasti kvalitatiivinen näkökulman open valiten. paper-pencilmethod

6 Käsitykset ja uskomukset matematiikassa on tutkittu yli 30 vuotta kuitenkin uskomukset, käsitykset, näkemykset, asenteet, mielikuvat ja tunteet voidaan erottaa toisistaan kahden dimension pysyvyys intensiteetin

7 Käsitykset ja uskomukset matematiikassa on tutkittu yli 30 vuotta Uskomukset ovat pysyviä ja vähemmän intensiivisiä, tunteet taas intensiivisiä, mutta kuitenkin uskomukset, vähemmän käsitykset, pysyviä. näkemykset, asenteet, mielikuvat ja tunteet voidaan erottaa toisistaan kahden dimension pysyvyys intensiteetin

8 Käsitykset ja uskomukset matematiikassa on tutkittu yli 30 vuotta kuitenkin uskomukset, vähemmän käsitykset, pysyviä. näkemykset, asenteet, mielikuvat ja tunteet voidaan erottaa toisistaan kahden dimension pysyvyys intensiteetin Uskomukset ovat pysyviä ja vähemmän intensiivisiä, tunteet taas intensiivisiä, mutta Asenteet, näkemykset, käsitykset ja mielikuvat sijoittuvat näiden ääripäiden välille

9 Oppilaiden matematiikkakäsityksiä ja niiden luokittelua Kategoriat: (1)käsitykset oppiaineesta, sen opettamisesta ja oppimisesta (2)käsitykset oppijasta itsestään matematiikan opiskelijana (3)käsitykset opettajasta, hänen toiminnastaan ja oppimiskäytänteistä

10 Tutkimuskysymys Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää oppilaiden käsityksiä matematiikasta kouluaineena, kun tehtävän oli verrata matematiikkaa johonkin toiseen vastaajan itsensä valitsemaan oppiaineeseen. 1. Millaisia matematiikkaan, sen opiskeluun ja oppimiseen liittyviä käsityksiä oppilaat tällaisessa vertailutilanteessa nostavat esiin? Juho Oikarinen 10

11 Tutkimukseen osallistujat Yhden yläkoulun oppilaat Yhdeksän (9) vastausta hylättiin

12 Metodi Tehtävänanto, luokanohjaajatuokiolla Vastaukset analysoitiin aineistolähtöisesti poimien niistä ensin yksittäiset maininnat ja kategorisoimalla ne tämän jälkeen laajemmiksi temaattisiksi kokonaisuuksiksi. Yksittäisiä luonnehdintoja löytyi aineistosta kaikkiaan 550 kappaletta. aineistolle tehtiin määrällinen analyysi dimensioittain

13 Metodi Tehtävänanto, luokanohjaajatuokiolla Vertaa matematiikan ja jonkin toisen valitsemasi oppiaineen opiskelua toinen toisiinsa. Keksi ainakin 5 yhtäläisyyttä ja 5 eroavaisuutta. Vastaukset Kirjoita analysoitiin niin, että lukija aineistolähtöisesti tietää, kumpaa poimien niistä ensin yksittäiset ainetta kulloinkin maininnat kuvailet. ja kategorisoimalla ne tämän jälkeen laajemmiksi temaattisiksi kokonaisuuksiksi. Yksittäisiä luonnehdintoja löytyi aineistosta kaikkiaan 550 kappaletta. aineistolle tehtiin määrällinen analyysi dimensioittain

14 Metodi Tehtävänanto, luokanohjaajatuokiolla Vertaa matematiikan ja jonkin toisen valitsemasi oppiaineen opiskelua toinen toisiinsa. Keksi ainakin 5 yhtäläisyyttä ja 5 eroavaisuutta. Vastaukset Kirjoita analysoitiin niin, että lukija aineistolähtöisesti tietää, kumpaa poimien niistä ensin yksittäiset ainetta kulloinkin maininnat kuvailet. ja kategorisoimalla ne tämän jälkeen laajemmiksi temaattisiksi kokonaisuuksiksi. Yksittäisiä luonnehdintoja Potentiaalisesti löytyi aineistosta kaikkiaan 550 kappaletta. luonnehdintoja 2470 aineistolle tehtiin määrällinen analyysi dimensioittain

15 Tulokset Pääkategorioiden mukainen luokittelu Kategoriat: (1)käsitykset oppiaineesta, sen opettamisesta ja oppimisesta (2)käsitykset oppijasta itsestään matematiikan opiskelijana (3)käsitykset opettajasta, hänen toiminnastaan ja oppimiskäytänteistä

16 Tulokset Muokkaa tekstin perustyylejä napsauttamalla toinen taso kolmas taso neljäs taso» viides taso Kuvio 1. Tytön (8. lk.) vastaus (vertailuoppiaineena fysiikka)

17 Pohdinta Tämän tutkimuksen kvalitatiivinen lähestymistapa on erilainen aiempaan tutkimukseen verrattuna. Tämä tutkimus vahvistaa, että monet perinteisissä kyselylomaketutkimuksissa esiintyneet matematiikkakäsityksiin liittyvät näkökulmat nousevat esiin myös oppilaiden vertaillessa matematiikkaa toiseen kouluaineeseen. Vastauksista on erotettavissa sekä objektiivisia että subjektiivisia uskomuksia Myös uskomusvarannon eri aspektit näyttäytyivät aineistossa.

18 Pohdinta Toisin kuin esimerkiksi Amiralin (2010) tutkimuksessa, tämän aineiston vastaajista huomattavan moni (56,5 %) piti matematiikkaa vaikeampana kuin valitsemaansa vertailuainetta. Amiralin tutkimuksessa pakistanilaisista 8- luokkalaisista 70 % nautti matematiikasta ja koki luottavansa itseensä, 59 % oppilaista kertoi oppivansa sitä helposti. Tutkimuksen tehtävänanto ohjasi enemmän oppimiskulttuurin reflektoimiseen kuin oman opiskelun ja oppimisen reflektointiin.

19 Pohdinta Käytetty metodi toi matematiikkaan kohdistuneista käsityksistä esille dimensioita, jotka aikaisemmassa tutkimuksessa eivät ole painottuneet. Vihkotyön määrä mainittiin 17,8 % vastauksista ja tarkkaavaisen kuuntelemisen välttämättömyyteen viitattiin 11,7 % vastauksista

20 Summary Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millaisia käsityksiä ja uskomuksia yläkouluikäisillä opiskelijoilla on matematiikasta.

21 Summary Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millaisia käsityksiä ja uskomuksia yläkouluikäisillä opiskelijoilla on matematiikasta. Lähestymistapana tiedon keruussa oli erilainen kvalitatiivinen.

22 Summary Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millaisia käsityksiä ja uskomuksia yläkouluikäisillä opiskelijoilla on matematiikasta. Lähestymistapana tiedon keruussa oli erilainen kvalitatiivinen. Tulokset noudattivat aikaisempaa tutkimusta.

23 Summary Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millaisia käsityksiä ja uskomuksia yläkouluikäisillä opiskelijoilla on matematiikasta. Lähestymistapana tiedon keruussa oli erilainen kvalitatiivinen. Tulokset noudattivat aikaisempaa tutkimusta. Lähestymistapa antoi painoarvoa kahdelle dimensiolle.

24 Summary Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millaisia käsityksiä ja uskomuksia yläkouluikäisillä opiskelijoilla on matematiikasta. Lähestymistapana tiedon keruussa oli erilainen kvalitatiivinen. Tulokset noudattivat aikaisempaa tutkimusta. Vihkotyön määrä mainittiin 17,8 % vastauksista. Lähestymistapa antoi painoarvoa kahdelle dimensiolle.

25 Summary Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millaisia käsityksiä ja uskomuksia yläkouluikäisillä opiskelijoilla on matematiikasta. Lähestymistapana tiedon keruussa oli erilainen kvalitatiivinen. Tulokset noudattivat aikaisempaa tutkimusta. Lähestymistapa antoi painoarvoa kahdelle dimensiolle. Vihkotyön määrä mainittiin 17,8 % vastauksista. Tarkkaavaisen kuuntelemisen välttämättömyyteen viitattiin 11,7 % vastauksissa.

26 Summary Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millaisia käsityksiä ja uskomuksia yläkouluikäisillä opiskelijoilla on matematiikasta. Lähestymistapana tiedon keruussa oli erilainen kvalitatiivinen. Tulokset noudattivat aikaisempaa tutkimusta. Vihkotyön määrä mainittiin 17,8 % vastauksista. Lähestymistapa antoi painoarvoa kahdelle dimensiolle. Tarkkaavaisen kuuntelemisen välttämättömyyteen viitattiin 11,7 % vastauksissa. Miten hyödynnämme tämän opetuksessa?

27