4. Ilmoitus. Room. 1:19-23

Transkriptio

1 4. Persoonallinen Jumala ja kristinuskon totuusvaatimus ihminen oppii tuntemaan Jumalan vasta kun Jumala itse kertoo itsestään ihmisen osuus? ilmoituksen käsite Raamatun asema ilmoituksessa kokemus ja ilmoitus 35 Room. 1:19-23 Sen, mitä Jumalasta voidaan tietää, he kyllä voivat nähdä. Onhan Jumala ilmaissut sen heille. Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan. Sen vuoksi he eivät voi puolustautua. Vaikka he ovat tunteneet Jumalan, he eivät ole kunnioittaneet ja kiittäneet häntä Jumalana, vaan heidän ajatuksensa ovat käyneet turhanpäiväisiksi ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt. He väittävät olevansa viisaita mutta ovat tulleet tyhmiksi, ja he ovat vaihtaneet katoamattoman Jumalan kirkkauden katoavaisten ihmisten ja lintujen, nelijalkaisten ja matelijoiden kuviin. 36

2 Perinteinen ilmoitusteologia Yleinen ilmoitus Paavali Room. Apt. (Paavali Areiopagilla) tuntematon jumala Aratos: me olemme myös hänen sukuaan Jumalan läsnäolo ja tunteminen Kristinuskon Jumala ja muiden uskontojen jumalat? oikea vs. vääristynyt uskonto 37 Yleinen ilmoitus: perusta ja sisältö Perusta järki, aistihavaintoon perustuva tieto luonnollinen moraalilaki (Jumalan tahto) Sisältö esim. Jumala korkeimpana, mitä on olemassa omantunnon syytös vääristä teoista 38

3 Erityinen ilmoitus Yhteinen näkemys pelastushistoria profeetat, apostolit Raamattu Kiistakysymykset Tradition asema jatkuva ilmoitus? 39 Tuomas Akvinolainen propositionaalista ilmaistavissa lauseina Järjen luonnollinen valo (yleinen) Ihminen luonnostaan suuntautunut kohti Jumalaa (Augustinus) järki valmistaa uskoon muut uskonnot välittävät jotain jumalatuntemuksesta perisynti esteenä todelliseen Jumalan-tuntemiseen Uskon valo (erityinen) Jumala lopullisena päämääränä, rakkauden kohteena erityinen armo: armo ei kumoa luontoa, vaan täydellistää sen 40

4 Luther: yleinen ilmoitus Jumalan tunteminen ja läsnäolo yleinen / pelastava läsnäolo Jumalan käsite Laki...mihin hän sydämen pohjasta luottaa ja uskoo Iso katekismus omatunto luonnollinen moraalilaki Järki ei valmista uskoon? perisynti turmellut kyvyn käsittää todellinen Jumala ja todellinen hyvä 41 Luther: erityinen ilmoitus Jumalan sana: laki ja evankeliumi (Raamatun käskyt ja lupaukset) Mikael Agricola: Laki se Sielun hirmutta mutt Cristus sen tas lodhutta Saarnattu laki liittyy luonnolliseen Armo uudistaa luonnon parantaa synnin sairastuttaman luonnon evankeliumi > usko > rakkaus Jumala kätkeytyy vastakohtiin (ristin teologia) Jumalan vieras (laki) ja varsinainen työ (evankeliumi) 42

5 Luterilainen ortodoksia Johann Gerhard Revelatio generalis seu naturalis (yleinen eli luonnollinen) valmistaa erityistä Revelatio specialis seu supernaturalis (erityinen eli yliluonnollinen) Revelatio immediata (välitön = profeetat, apostolit) Revelatio mediata (välitetty) 43 Moderni ilmoitusteologia: evoluutiomalli Friedrich Schleiermacher Jumala-usko historiallisesti kehittynyttä Kristinusko täydellisempi kuin muut Uskonto: täydellisen riippuvuuden tunne 44

6 Moderni ilmoitusteologia: dialektinen teologia Karl Barth ilmoituksessa ei yhtymäkohtaa luonnolliseen kristinusko ei uskontoa ei yleistä ilmoitusta Rudolf Bultmann ilmoituksen eksistentiaalinen tulkinta myyttien riisuminen ilmoituksesta 45 Ei-propositionaaliset ilmoituskäsitykset (1) persoonallisena kohtaamisena Emil Brunner: totuus kohtaamisena Jumala ei vain siirrä tietoa, vaan persoonallisen läsnäolon Jumala on sinä ei se (objekti) historiallinen ja persoonallinen tapahtuma 46

7 Ei-propositionaaliset ilmoituskäsitykset (2) Historia ilmoituksena Wolfhart Pannenberg Raamatun ilmoitus on Jumalan toimintaa historiassa ilmoitus ymmärretään täydellisesti vasta historian lopussa kaikille avointa Kristus-tapahtuma tapahtui jatkumossa Israelin historian kanssa 47 Yhteenveto Perinteinen käsitys yleinen erityinen Tuomas, Luther, lut. ortodoksia Moderni ilmoitusteologia evoluutiomalli (Schleiermacher) dialektinen teologia (Barth, Bultmann) ei-propositionaaliset mallit (Brunner, Pannenberg) 48