TILASTOKATSAUS 3:2015 27.5.2015 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2013 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa kaupungeissa Vantaalaisten 15 vuotta täyttäneen väestön valtionveronalaiset keskitulot olivat hieman yli 30 300 euroa vuonna 2013. Vantaalaisten tulot kasvoivat vuonna 2013 suurista kaupungeista Oulun ohella vähiten. Suurinta kasvu oli Espoossa. Pidemmällä vuosijaksolla (2007 2013) vantaalaisten tulokehitys on ollut naapureitaan parempi ja vähän hitaampaa kuin oululaisten ja turkulaisten. Taulukko 1. Valtionveronalaiset keskitulot isoissa kaupungeissa vuosina 2007 2013 Alue 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 muutos (%) 2007 2013 muutos (%) 2012 2013 Vantaa 26 640 27 440 27 460 28 220 29 260 29 980 30 310 13,8 1,1 Espoo 35 020 34 770 34 190 35 200 36 600 36 880 38 780 10,7 5,2 Helsinki 29 070 29 250 28 880 29 900 31 040 31 500 32 640 12,3 3,6 Turku 22 540 24 370 23 310 24 000 25 090 25 360 25 790 14,4 1,7 Tampere 23 630 24 240 23 870 24 520 25 680 26 250 26 690 12,9 1,7 Oulu 23 590 24 470 24 510 25 170 25 960 26 740 26 990 14,4 0,9 Jaksolla 2007 2013 keskitulot vähenivät vuonna 2009 kaikissa muissa suurissa kaupungeissa paitsi Vantaalla ja Oulussa, joissa ne jatkoivat kasvuaan, tosin selvästi hitaammin. Espoossa keskitulot olivat vähentyneet jo edellisenäkin vuonna. Taulukko 2. Valtionveronalaiset keskitulot Helsingin seudun kunnissa vuosina 2007 2013 Alue 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 muutos (%) 2007 2013 muutos (%) 2012 2013 Hyvinkää 25 140 26 090 26 120 26 660 27 940 28 700 29 090 15,7 1,4 Järvenpää 26 930 28 060 27 940 29 260 29 800 30 690 31 250 16,0 1,8 Kauniainen 56 470 54 870 49 190 52 880 57 690 56 450 62 140 10,0 10,1 Kerava 27 240 28 000 27 850 28 240 29 280 30 000 30 640 12,5 2,1 Kirkkonummi 32 130 32 200 31 970 33 380 34 150 34 760 35 240 9,7 1,4 Mäntsälä 29 950 25 460 25 780 26 550 27 830 28 550 29 180-2,6 2,2 Nurmijärvi 28 940 29 570 29 470 30 330 31 870 32 510 33 050 14,2 1,7 Pornainen 26 010 26 710 26 580 27 540 28 590 29 570 30 070 15,6 1,7 Sipoo 30 870 39 980 30 600 1 31 520 32 850 33 580 35 020 13,4 4,3 Tuusula 32 620 31 370 30 360 31 640 32 480 33 210 33 810 3,6 1,8 Vihti 26 980 28 040 27 840 28 590 29 730 30 530 32 310 19,8 5,8 Helsingin seudun kehyskunnissa keskitulot vähenivät vuonna 2009 Hyvinkäätä ja Mäntsälää lukuun ottamatta. Mäntsälässä keskitulot vähenivät jo vuonna 2008 ja Kauniaisissa ja Tuusulassa tulot vähenivät Espoon tapaan sekä 2008 että 2009. 1 Osa Sipoosta liitettiin Helsinkiin vuoden 2009 alusta.
2 Vuosina 2007 2013 keskitulot kasvoivat Helsingin seudun kehyskunnista eniten Vihdissä, Järvenpäässä, Hyvinkäällä ja Pornaisissa ja vähiten Mäntsälässä, Tuusulassa ja Kirkkonummella. Mäntsälässä ne jopa vähenivät. Vuonna 2013 tulot kasvoivat kaikissa kehyskunnissa pääosin samaan tahtiin kuin suurissa kaupungeissa. Poikkeuksen muodostivat Kauniainen, Sipoo ja Vihti, joissa tulojen kasvu selvästi suurempaa kuin muissa kunnissa. Vantaalaisten valtionveronalaiset keskitulot olivat suurista kaupungeista kolmanneksi suurimmat Espoon ja Helsingin jälkeen. Seudun kunnista vain Hyvinkäällä, Mäntsälässä ja Pornaisissa keskitulot olivat alemmat kuin Vantaalla. Vantaalla oli isoista kaupungeista suhteellisesti vähiten alle 10 000 euroa vuodessa ansainneita ja yli 60 000 euron vuosituloihin päässeitä oli kolmanneksi eniten Espoon ja Helsingin jälkeen. Vantaalla oli sen sijaan suhteellisesti eniten 30 000-50 000 euron vuosituloihin päässeitä. Yli 60 000 euron vuosituloja saaneiden osuus oli Espoossa yli kolminkertainen Turun vastaavaan tulonsaajaluokkaan verrattaessa. Kuvio 1. Valtionveronalaisia tuloja saaneiden jakaumat tuloluokittain isoissa kaupungeissa vuonna 2013 30,0 25,0 osuus tulonsaajista, % 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 alle 10 10-20 20-30 30-40 40-50 50-60 60+ tuloluokka, tuhatta euroa vuodessa Espoo Helsinki Vantaa Oulu Tampere Turku Sukupuoli näkyy edelleen henkilön tulotasossa. Ero naisten ja miesten vuosituloissa vaihtelee myös kaupungeittain jonkin verran. Espoolaiset naiset ansaitsevat selvästi espoolaisia miehiä vähemmän: naisten keskitulot olivat vuonna 2013 vain 66 prosenttia miesten keskituloista. Muissa suurissa kaupungeissa prosenttiluku oli 75 78. Vuoteen 2012 verrattuna ero naisten ja miesten keskituloissa oli hieman kaventunut Vantaalla, Helsingissä, Turussa ja Oulussa. Tampereella se oli pysynyt ennallaan, mutta Espoossa kasvanut selvästi, 70 prosentista 66 prosenttiin. Taulukko 3. Naisten ja miesten keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot isoissa kaupungeissa vuonna 2013 Vantaa Espoo Helsinki Turku Tampere Oulu Naiset 26 181 30 846 28 374 22 736 23 070 23 543 Miehet 34 656 47 051 37 548 29 248 30 613 30 430 Erotus 8 475 16 205 9 174 6 512 7 543 6 887 Naisten euro 76 senttiä 66 senttiä 76 senttiä 78 senttiä 75 senttiä 77 senttiä Helsingin seudun kehyskunnissa naisten ja miesten tuloero vaihteli 71 75 prosentin välillä. Kauniaisissa naisten euro miehiin verrattuna oli vain 43 sentin arvoinen! (ks. taulukko 5, katsauksen lopussa).
3 Keskitulot Vantaan eri suuralueilla Kivistön ja Aviapoliksen suuralueilla sekä naisten että miesten keskitulot olivat suuremmat kuin muilla Vantaan suuralueilla. Koivukylässä ja Hakunilassa keskitulot olivat sekä miehillä että naisilla Vantaan pienimmät. Sukupuolten välinen tuloero oli suurin korkeimman keskimääräisen tulotason alueilla, Kivistössä ja Aviapoliksessa. Näillä alueilla naisten palkat olivat 70 prosenttia miesten palkoista. Pienin tuloero oli Hakunilassa, 77 prosenttia. Muilla alueilla prosenttiluku vaihteli 74 ja 76 välillä. Erot suuralueilla olivat vuoden 2013 aikana joko kaventuneet tai pysyneet ennallaan. Vuoteen 2007 verrattuna ero miesten ja naisten keskitulojen välillä oli kaventunut Kivistön suuraluetta lukuun ottamatta kaikilla suuralueilla, eniten Tikkurilan suuralueella (70 % ->76 %). Kivistössä ero oli pysynyt samana. Keskitulot olivat sekä vuoteen 2007 että vuoteen 2012 verrattuna kohonneet kaikilla suuralueilla. Vuoteen 2007 verrattuna suurin kasvu (22 %) oli Kivistön suuralueella, kun Myyrmäessä keskitulot kohosivat vain 11 prosentilla. Hakunilassa kasvua oli 12, Tikkurilassa 13, Koivukylässä 14, Aviapoliksessa 15 ja Korsossa 17 prosenttia. Naisten keskitulot olivat kasvaneet Kivistöä lukuun ottamatta kaikilla alueilla miesten keskituloja enemmän. Kivistössä kasvu oli yhtä suurta. Pienin keskitulojen lisäys oli Myyrmäen miehillä, 7 prosenttia vuodesta 2007 vuoteen 2013, kun kasvu koko kaupungissa oli 11 prosenttia. Alle koko kaupungin keskiarvon jäivät myös Myyrmäen ja Hakunilan miehet. Naisilla koko kaupungissa kasvua oli 17 prosenttia, jonka alle jäivät Myyrmäen ja Hakunilan naiset (taulukko 4, sivu 9). Kuvio 2. Vantaalaisten tulonsaajien keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot henkilön sukupuolen mukaan Vantaan suuralueilla vuonna 2013 Aviapolis Kivistö Myyrmäki Tikkurila Korso naiset miehet Koivukylä Hakunila 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 40 000 45 000 keskitulot, euroa vuodessa Vähemmän kuin 10 000 euroa vuodessa ansainneita vantaalaisista oli keskimäärin runsas 14 prosenttia. Keskimäärää enemmän heitä oli Koivukylässä, Hakunilassa ja Korsossa ja vähiten Aviapoliksen ja Kivistön suuralueilla. Miehistä alle 10 000 euron vuositulot ansainneita oli vajaa 14 ja naisista liki 15 prosenttia. Sukupuolesta riippumatta tähän tuloluokkaan kuuluvia oli eniten Koivukylässä ja Hakunilassa ja vähiten Aviapoliksessa. Yli 60 000 euron vuosituloihin päässeitä oli vantaalaisista keskimäärin vajaa 9 prosenttia, miehistä 13, mutta naisista vain runsas 4 prosenttia. Suuralueista eniten tähän tuloluokkaan kuuluvia oli Kivistössä ja Aviapoliksessa, kummassakin noin 13 prosenttia, ja vähiten Hakunilassa, vajaa 7 prosenttia. Liki sama järjestys saadaan, valitaan kumpi sukupuoli tahansa: Kivistön suuralueella vähintään 60 000 euron vuositulot oli yli 20 prosentilla miehistä ja Aviapoliksen naisista reilulla 6 prosentilla, kun Hakunilan miehistä heitä oli runsas 10 prosenttia ja Hakunilan, Koivukylän ja Korson naisista vajaa 4 prosenttia. Kaiken kaikkiaan alueittaiset erot sijoittumisessa eri tuloluokkiin olivat naisilla pienemmät kuin miehillä.
4 Tulot ja niiden muutos kaupunginosissa Vantaan 61 kaupunginosasta korkein keskimääräinen tulotaso tulonsaajaa kohden oli Linnaisissa, 45 540 euroa, ja matalin Länsisalmessa, 21 400 euroa 2. Miehillä keskitulot olivat suurimmat Helsingin Pitäjän kirkonkylässä, 64 470 euroa, ja naisilla Linnaisissa, 36 210 euroa. Vuonna 2012 suurimmat tulot oli Linnaisten miehillä, 68 280 euroa, ja Ojangon naisilla, 40 310 euroa ja vuonna 2007 suurimmat tulot miehillä Linnaisissa, 60 410 euroa, ja naisilla samassa kaupunginosassa, 27 780 euroa. Vähiten tuloja oli vuonna 2007 Mikkolan miehillä, 23 120 euroa, ja Länsisalmen naisilla, 17 720 euroa (ks. taulukko 4 sivulla 9). Myyrmäen suuralueella vuonna 2013 eniten valtionveronalaisia tuloja oli Linnaisten asukkailla sukupuoleen katsomatta. Miehistä alimmat vuositulot olivat Martinlaakson miehillä ja Myyrmäen naisilla. Ero naisten ja miesten keskitulojen välillä oli suurin Hämevaarassa, jossa naisten keskitulot olivat vain 59 prosenttia miesten tuloista. Kaivokselassa oli paras tilanne, siellä naisten tulot olivat 82 prosenttia miesten tuloista. Keskitulojen muutos vuoteen 2007 verrattuna oli koko suuralueella 11 prosenttia. Kaupunginosista se oli suurin Hämevaarassa, jossa asukkaiden keskitulot olivat kohonneet 28 prosentilla. Hämevaaran tulojen muutoksesta selittää suurimman osan miesten keskitulojen muutos, joka oli suuralueen suurin, 36 prosenttia. Suuralueen naisista paras tulokehitys oli Linnaisissa, jossa naisten keskitulot kohosivat 30 prosentilla. Heikoiten keskitulot kasvoivat Vapaalassa, 7 prosentilla. Miehistä tulokehitys oli Linnaisissa negatiivinen 10 prosentin verran. Naisilla tulot kasvoivat vähiten, 10 prosentilla, Varistossa. Alle 10 000 euron valtionveronalaisiin tuloihin oli jäänyt eniten (14 %) Variston, Vapaalan, Martinlaakson ja Petikon tulonsaajista. Vähiten (8 %) heitä oli Linnaisissa. Yli 60 000 euron tuloihin päässeitä oli eniten (19 %) Petikossa ja vähiten Myyrmäessä (5 %). Kivistön suuralueella suurimmat valtionveronalaiset vuositulot vuonna 2013 olivat Keimolan tulonsaajilla, 40 730 euroa. Naisille suurimmat vuositulot kertyivät Kivistössä, 32 360 euroa, ja miehille Keimolassa, 53 490 euroa. Keskimäärin pienimmät vuositulot olivat Piispankylän tulonsaajilla, 28 590 euroa. Sekä Piispankylän naiset (24 900 ) että miehet (32 320 ) olivat keskimäärin vähiten ansaitsevia koko Kivistön suuralueella. Sukupuolen välinen tuloero oli suurin Keimolassa, jossa naisten keskitulot olivat alle puolet (49 %) miesten keskituloista, kun taas Seutulassa tuloero oli pienin, 84 prosenttia. Tulonsaajien keskitulojen muutos vuodesta 2007 vuoteen 2013 oli Kivistön suuralueella 22 prosenttia. Suuralueen kaupunginosista paras tulokehitys oli Lapinkylässä, jossa keskitulot kohosivat peräti kolmanneksella (33 %), kun hitain kehitys oli Piispankylässä, jossa keskitulojen muutos oli lähes olematon (0,4 %). Paras tulokehitys oli molemmilla sukupuolilla Lapinkylässä, miehillä (35 %) ja naisilla (32 %). Vähiten keskitulot kohosivat Seutulan naisilla (8 %) ja Piispankylässä miehillä (-6 %). Alle 10 000 euron valtionveronalaisiin tuloihin oli jäänyt 14 prosenttia Vestran ja Myllymäen tulonsaajista, kun vähintään 60 000 euron tuloihin oli päässyt 19 prosenttia Kivistön tulonsaajista. Vähiten alle 10 000 euron vuosituloja oli Riipilässä (10 %) ja vähintään 60 000 euron vuosituloja saaneita Piispankylässä (4 %). Aviapoliksen suuralueella keskimäärin suurimmat valtionveronalaiset vuositulot olivat Ylästön tulonsaajilla, 40 740 euroa, miehillä 49 110 euroa, ja naisilla 32 650 euroa. Suuralueen keskimäärin pienimpiin vuosituloihin jäivät Veromiehen tulonsaajat, 26 940 euroa, miehet 30 470 ja naiset 22 960 euroa. Ero miesten ja naisten vuositulojen välillä oli pienin Viinikkalassa, 76 prosenttia, ja suurin Ylästössä, 66 prosenttia. Valtionveronalaisten keskitulojen muutos vuodesta 2007 vuoteen 2013 oli Aviapoliksen suuralueella 15 prosenttia, miehillä 13 ja naisilla 18 prosenttia. Kaupunginosista paras kehitys oli Viinikkalassa (20 %) ja huonoin Veromiehessä (7 %). Naisilla vuositulot kohosivat eniten Viinikkalassa (36 %) ja vähiten Veromiehessä (4 %) ja miehillä eniten Tammistossa (20 %) ja vähiten Viinikkalassa (11 %). Alle 10 000 euron valtionveronalaisiin vuosituloihin oli jäänyt eniten Veromiehen tulonsaajista (16 %), kun vähiten heitä oli Tammistossa (8 %). Vähintään 60 000 euron vuositulot oli Ylästön tulonsaajista useammalla kuin 20 prosentilla, kun Veromiehessä heitä oli vain 3 prosenttia. 2 Lentokentän kaupunginosa ei ole vertailussa mukana sen vähäisen asukasmäärän vuoksi eli mukana vertailussa on 60 kaupunginosaa.
5 Tikkurilan suuralueella suurimmat vuositulot oli Helsingin Pitäjän kirkonkylän tulonsaajilla, 45 130 euroa, ja pienimmät Jokiniemen tulonsaajilla, 25 360 euroa. Naisista suurimmat tulot olivat Ruskeasannassa, keskimäärin 30 090 euroa, ja pienimmät Jokiniemessä, 22 530 euroa. Helsingin Pitäjän kirkonkylän miehillä vuosittaiset keskitulot olivat 64 470 euroa, kun Jokiniemessä miehet saivat tuloja keskimäärin vain 28 500 euroa vuodessa. Miesten ja naisten tuloero oli suurin Helsingin Pitäjän kirkonkylässä, jossa naisten vuositulot olivat keskimäärin vain 42 prosenttia miesten vuosituloista. Jokiniemessä taas tuloero oli huomattavasti pienempi, naisten tulot olivat 79 prosenttia miesten tuloista. Tikkurilan suuralueella valtionveronalaisten tulojen keskimääräinen vuosimuutos 2007 2013 oli vajaa 13 prosenttia, naisilla 18 ja miehillä 4 prosenttia. Tikkurilan kaupunginosista tulot kasvoivat eniten Jokiniemessä, 20 prosenttia, ja vähiten Hakkilassa, 8 prosenttia. Naisilla tulojen muutos oli suurin Tikkurilassa ja Jokiniemessä, 22 prosenttia, ja pienin Helsingin Pitäjän kirkonkylässä, jossa kehitys oli parin prosentin verran negatiivinen. Miehillä eniten tulot kasvoivat Helsingin Pitäjän kirkonkylässä, 27 prosentilla, ja vähiten sekä Hiekkaharjussa että Hakkilassa, molemmissa 3 prosenttia. Alle 10 000 euron valtionveronalaisiin vuosituloihin oli jäänyt Koivuhaan ja Jokiniemen tulonsaajista yli 19 prosenttia kummassakin, kun heitä Viertolassa ja Hakkilassa oli alle 11 prosenttia. Vähintään 60 000 euron vuositulot olivat Helsingin Pitäjän kirkonkylässä 18 prosentilla tulonsaajista, kun Jokiniemessä tämän verran ansaitsevia oli alle 5 prosenttia. Koivukylän suuralueella keskimäärin suurimmat vuositulot olivat kertyneet Ilolan tulonsaajille, 33 640 euroa, ja pienimmät Havukosken tulonsaajille, 22 460 euroa. Naisista suurimmat vuositulot ansaittiin Rekolassa, 28 260 euroa ja miehistä Ilolassa, 39 320 euroa. Pienimpiin vuosituloihin vuonna 2013 jäivät Havukosken naiset 20 300 eurollaan ja saman kaupunginosan miehet 24 800 eurollaan. Miesten ja naisten tuloero oli suurin Ilolassa, jossa naisten vuositulot olivat keskimäärin 72 prosenttia miesten vuosituloista. Ero oli pienin Havukoskella, jossa naisten tulot olivat keskimäärin 82 prosenttia miesten tuloista. Koivukylän suuralueella valtionveronalaisten tulojen keskimääräinen vuosimuutos 2007 2013 oli runsas 14 prosenttia, naisilla 18 ja miehillä 11 prosenttia. Tulojen kasvu oli suurinta Asolassa ja Ilolassa, kummassakin vajaa 19 prosenttia. Vähäisimmäksi kasvu jäi Havukoskella, jossa se oli vajaa 10 prosenttia. Naisten tulot kasvoivat nopeimmin Ilolassa, lähes 22 prosentilla, ja miesten naapurissa Asolassa, 21 prosentilla. Hitain tulokasvu Koivukylän suuralueella oli miehistä, Päiväkummussa, alle 4 prosenttia, ja naisista Havukoskella, 14 prosenttia. Alle 10 000 euron valtionveroalaisiin vuosituloihin oli jäänyt Havukosken tulonsaajista 20 prosenttia, kun heitä Päiväkummussa oli 13 prosenttia. Vähintään 60 000 euron vuositulot olivat Ilolassa 14 prosentilla tulonsaajista, kun Havukoskella tämän verran ansaitsevia oli reilu 2 prosenttia. Korson suuralueella keskimäärin suurimmat vuositulot olivat Nikinmäen tulonsaajilla, 36 490 euroa, ja pienimmät Mikkolan tulonsaajilla, 22 980 euroa. Eniten ansaitsivat Jokivarren naiset, 30 200 euroa, ja Nikinmäen miehet, 43 390 euroa. Pienimpiin vuosituloihin jäivät Mikkolan naiset, 20 320 euroa, ja miehet, 25 710 euroa. Sukupuolten välinen tuloero oli suurin Leppäkorvessa ja Nikinmäessä, joissa naisten vuositulot jäivät 68 prosenttiin miesten vuosituloista. Pienin tuloero oli Mikkolassa, jossa naisten vuositulot olivat keskimäärin 79 prosenttia miesten vuosituloista. Korson suuralueella valtionveronalaisten tulojen keskimääräinen vuosimuutos 2007 2013 oli 17 prosenttia, miehillä 15 ja naisilla 19 prosenttia. Vuositulojen kasvu oli suurinta Jokivarressa, 21 prosenttia, ja pienintä Mikkolassa, runsas 12 prosenttia. Naisten tulot kasvoivat eniten Jokivarren kaupunginosassa, lähes 24 prosentilla, ja miesten Vallinojan kaupunginosassa, 22 prosentilla. Hitainta kasvu oli Mikkolan naisilla, 13 prosenttia, ja Matarin miehillä, 8 prosenttia. Alle 10 000 euron valtionveroalaisiin vuosituloihin oli jäänyt Mikkolan tulonsaajista 19 prosenttia, kun heitä Leppäkorvessa oli 9 prosenttia. Vähintään 60 000 euron vuositulot olivat Jokivarressa 15 prosentilla tulonsaajista, kun Mikkolassa tämän verran ansaitsevia oli alle 2 prosenttia. Hakunilan suuralueella keskimäärin suurimmat vuositulot kokosivat Sotungin tulonsaajat, 40 320 euroa, ja pienimmät Länsisalmen tulonsaajat, 21 400 euroa. Naisista keskimäärin suurimmat vuositulot olivat Sotungissa, 33 750 euroa, miehistä samoin Sotungissa, 46 850 euroa. Keskimäärin pienimmät vuositulot oli Länsisalmen naisilla, 19 730 euroa, ja miehillä, 22 810 euroa. Sukupuolten välinen tasa-arvo tuloissa oli koko Vantaalla lähimpänä toteutumistaan Ojangossa, jossa naisten palkat olivat 94 prosenttia miesten palkoista. Kuninkaanmäessä on vielä paljon kirittävää, koska siellä naisten vuositulot olivat vain 70 prosenttia miesten vuosituloista.
6 Hakunilan suuralueella valtionveronalaisten tulojen keskimääräinen vuosimuutos 2007 2013 oli 12 prosenttia, naisilla 15 prosenttia ja miehillä 9 prosenttia. Hakunilan suuralueen kaupunginosista suurin tulojen kasvu oli Kuninkaanmäessä, 18 prosenttia, ja pienin Länsisalmessa, jossa alueen tulonsaajien vuositulot olivat 4 prosenttia pienemmät vuonna 2013 kuin kuusi vuotta aiemmin. Naisilla paras tulokehitys oli Sotungissa, 28 prosenttia, ja heikoin Vaaralassa, 8 prosenttia. Kuninkaanmäen miehillä tulot kasvoivat 15 prosentilla, kun Länsisalmessa ne vähenivät 15 prosentilla. Alle 10 000 euron valtionveroalaisiin vuosituloihin oli jäänyt Länsimäen tulonsaajista reilu 19 prosenttia, kun heitä Länsisalmessa oli alle 9 prosenttia. Vähintään 60 000 euron vuositulot olivat Sotungissa 16 prosentilla tulonsaajista, kun Länsisalmessa vähintään 60 000 euron vuosituloihin ei ollut päässyt kukaan. Yhteenveto: tulojen muutokset Vantaan kaupunginosissa 2007 2013 Vuonna 2013 keskimäärin korkeimmat valtionveronalaiset vuositulot Vantaalla olivat tulonsaajaa kohden 30 310 euroa. Vantaan kaupunginosista korkein keskimääräinen tulotaso oli Linnaisissa, 45 540 euroa, ja matalin Länsisalmessa, 21 400 euroa. Kuusi vuotta aiemmin (2007) vantaalaisten keskitulot olivat 26 660 euroa ja tuolloin kaupunginosista suurimmat tulot oli Linnaisten tulonsaajilla, 44 330 euroa, ja pienimmät Mikkolassa 20 450 euroa. Tulotasoltaan paras kaupunginosa, Linnainen, säilytti asemansa, vaikka siellä keskitulot olivat kasvaneet vain 3 prosentilla. Kärkeen sijoittuneiden kaupunginosien joukossa väestömäärältään suurin oli Ylästö, jossa asui tuolloin 4 800 vantaalaista. Tammistossa ja Kivistössä oli noin 3 400 asukasta, kaikissa muissa kärkikymmenikköön kuuluvissa kaupunginosissa oli korkeintaan 1 300 asukasta. Pienimmän tulotason kaupunginosa vaihtui. Heikoiten sijoittuneen kymmenikön joukossa oli kaksi yli 10 000 asukkaan kaupunginosaa, Myyrmäki ja Hakunila, ja vain kaksi alle tuhannen asukkaan kaupunginosaa, Veromies ja Länsisalmi. Länsisalmea lukuun ottamatta kaikki olivat kerrostalovaltaisia alueita. Tulot olivat kasvaneet vuodesta 2007 vuoteen 2013 yhtä kaupunginosaa lukuun ottamatta kaikissa, eniten Lapinkylässä, yli 33 prosentilla ja vähiten Länsisalmessa, jossa ne olivat pienentyneet vajaalla 4 prosentilla. Länsisalmen keskitulojen vaihtelua selittää alueen pieni väestöpohja, jolloin jo muutaman tulonsaajan tulojen kasvu tai aleneminen vaikuttaa keskiarvoon. Valtionveronalaiset keskitulot tulonsaajaa kohden olivat kasvaneet yli 20 prosentilla kahdeksassa kaupunginosassa. Nämä kaupunginosat ovat kaikki pientalovaltaisia ja lähes kaikki väestö-/tulonsaajamäärältään pieniä. Kivistössä ja Nikinmäessä tulonsaajia oli tuolloin noin 2 500, muissa enintään 1 300. Alle 10 prosentin tulojen kasvu oli 16 kaupunginosassa. Joukossa oli väestöltään isoja kerrostalovaltaisia kaupunginosia, mutta myös pieniä pientalovaltaisia kaupunginosia. Vuoden 2013 aikana vantaalaisten tulonsaajaa kohden laskettu tulotaso kohosi vain 1,1 prosentilla. Suuralueista paras kehitys oli Kivistössä ja Aviapoliksessa, joilla se oli lähes kaksinkertainen koko kaupungin tasoon verrattuna. Kaupungin kummallakin laidalla, Myyrmäessä ja Hakunilassa, tulojen muutos jäi 0,6 prosenttiin. Tulonsaajien keskitulot vähenivät 13 kaupunginosassa vuoden 2013 aikana. Suurin vähennys oli Linnaisissa ja Ojangossa, joissa kummassakin keskitulot pienenivät yli 10 prosentilla. Ojangossa syynä saattaa olla vain muutaman henkilön tulotason aleneminen, koska kaupunginosassa tulonsaajia oli vuonna 2013 vain puolisen sataa. Kuudessa kaupunginosassa keskitulot kohosivat yli kuudella prosentilla, niistä lähes kymmenellä prosentilla Helsingin Pitäjän kirkonkylässä, Hämevaarassa ja Lapinkylässä. Kaikki nämä suurimman tulojenmuutoksen kaupunginosat ovat pieniä pientalovaltaisia kaupunginosia. Kun kaupunginosat laitetaan tulonsaajien keskitulojen suuruuden mukaiseen järjestykseen, voidaan verrata, miten kaupunginosien asema kaupungin sisällä on muuttunut vuodesta 2007 vuoteen 2013. Asemaansa oli parantanut 25 kaupunginosaa, samalla sijalla oli 10 kaupunginosaa ja sijoitus oli heikentynyt myös 25 kaupunginosalla (Lentoaseman kaupunginosa ei mukana vertailuissa). Suurimman parannuksen oli tehnyt Lapinkylä, joka oli hypännyt sijalta 34 sijalle 9. Eniten asteikossa oli pudonnut Ojanko sijalta 14 sijalle 31. Vähintään kymmenen sijaa olivat parantaneet sijoitustaan Lapinkylän ohella Vestra, Kuninkaanmäki, Jokivarsi, Riipilä, Ilola ja Nikinmäki, kaikki pientaloalueita. Ojangon ohella vähintään kymmenen sijan pudotuksen olivat kokeneet Vapaala, Hakkila, Vaarala, Luhtaanmäki ja Piispankylä. Niissä kaupunginosissa, joiden sijoitus tulovertailussa heikkeni, asui noin 85 100 vantaalaista ja sijoitustaan parantaneissa kaupunginosissa lähes 68 300 asukasta. Sijoitus pysyi ennallaan vajaan 50 000 vantaalaisen osalta.
7 Kartta 1. 15 vuotta täyttäneen väestön valtionveronalaiset tulot tulonsaajaa kohden Vantaan kaupunginosissa vuonna 2013 Kartta 2. 15 vuotta täyttäneen väestön valtionveronalaisten tulonsaajaa kohden laskettujen keskitulojen muutos (euroa) vuodesta 2007 vuoteen 2013
8 Kartta 3. 15 vuotta täyttäneen väestön valtionveronalaisten tulonsaajaa kohden laskettujen keskitulojen muutos (%) vuodesta 2007 vuoteen 2013 Kartta 4. Sijaluvun muutos vuodesta 2007 vuoteen 2013, kun kaupunginosat laitetaan keskitulojen mukaiseen suuruusjärjestykseen (vihreä = sijaluvun parannus, punainen = sijaluvun heikennys)
9 Taulukko 4. 15 vuotta täyttäneiden vantaalaisten keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot tulonsaajaa kohden vuonna 2007 ja 2013 ja tulojen muutos 2007 2013 muutos % 2007-2013 kaikki miehet naiset yhteensä miehet nais et yhteensä miehet nais et Vantaa 26 664 31 293 22 317 30 305 34 656 26 181 13,7 10,7 17,3 Myyrmäki 27 717 32 781 23 137 30 709 35 099 26 735 10,8 7,1 15,5 Linnainen 44 326 60 413 27 775 45 539 54 493 36 212 2,7-9,8 30,4 Hämevaara 31 718 37 946 25 514 40 697 51 725 30 424 28,3 36,3 19,2 Hämeenkylä 28 991 34 097 24 441 31 844 36 316 27 798 9,8 6,5 13,7 Vapaala 32 112 39 186 25 029 34 311 39 256 29 337 6,8 0,2 17,2 Varisto 28 083 32 090 24 359 31 520 36 936 26 720 12,2 15,1 9,7 Myyrmäki 24 942 28 917 21 645 27 757 31 404 24 713 11,3 8,6 14,2 Kaivoksela 27 929 31 970 23 916 30 685 33 744 27 577 9,9 5,5 15,3 Martinlaakso 25 692 29 933 21 830 28 212 31 251 25 444 9,8 4,4 16,6 Vantaanlaakso 32 227 38 697 26 217 37 065 43 146 31 360 15,0 11,5 19,6 Askisto 30 516 37 146 23 934 35 490 42 793 28 584 16,3 15,2 19,4 Petikko 37 700 47 484 26 448 44 776 53 678 34 009 18,8 13,0 28,6 Kivistö 29 351 34 413 24 150 35 898 42 080 29 550 22,3 22,3 22,4 Piispankylä 28 460 34 271 23 029 28 587 32 322 24 901 0,4-5,7 8,1 Keimola 34 848 45 856 21 672 40 729 53 494 26 141 16,9 16,7 20,6 Kivistö 31 611 37 444 25 558 40 447 48 344 32 364 28,0 29,1 26,6 Lapinkylä 28 715 33 733 23 501 38 297 45 426 30 988 33,4 34,7 31,9 Myllymäki 26 243 31 329 20 657 31 055 35 387 25 691 18,3 13,0 24,4 Vestra 29 372 34 362 23 837 35 169 42 896 27 498 19,7 24,8 15,4 Luhtaanmäki 30 620 39 270 21 893 33 465 40 530 26 741 9,3 3,2 22,1 Riipilä 25 762 28 852 22 661 32 431 36 807 28 132 25,9 27,6 24,1 Seutula 29 010 30 758 27 353 32 130 34 807 29 408 10,8 13,2 7,5 Kiila 26 601 30 927 21 248 30 372 34 247 25 907 14,2 10,7 21,9 Aviapolis 31 308 37 602 25 346 36 016 42 551 29 873 15,0 13,2 17,9 Ylästö 34 183 41 865 26 554 40 742 49 113 32 647 19,2 17,3 22,9 Viinikkala 24 619 29 149 18 148 29 579 32 414 24 594 20,1 11,2 35,5 Tammisto 32 015 37 129 27 112 38 153 44 375 32 129 19,2 19,5 18,5 Pakkala 29 709 35 683 24 332 33 664 39 714 28 232 13,3 11,3 16,0 Veromi es 25 113 27 347 22 196 26 941 30 468 22 964 7,3 11,4 3,5 Tikkurila 27 190 32 335 22 575 30 594 35 060 26 536 12,5 8,4 17,5 Hiekkaharju 29 655 35 852 24 075 32 309 36 855 28 342 9,0 2,8 17,7 Tikkurila 25 393 29 805 21 845 27 899 31 764 24 670 9,9 6,6 12,9 Jokiniemi 21 335 24 584 18 497 25 355 28 502 22 530 18,8 15,9 21,8 Viertola 30 291 36 631 24 837 33 229 38 129 28 938 9,7 4,1 16,5 Kuninkaala 29 603 34 777 24 462 33 698 39 035 28 417 13,8 12,2 16,2 Simonkylä 24 727 29 108 20 789 27 956 31 861 24 485 13,1 9,5 17,8 Hakkila 30 324 36 125 25 135 32 624 37 130 28 310 7,6 2,8 12,6 Ruskeasanta 30 760 36 930 24 753 35 561 40 943 30 087 15,6 10,9 21,5 Koivuhaka 27 112 31 757 22 236 31 544 35 916 26 782 16,3 13,1 20,4 Hgin pitäjän kk 39 344 50 744 27 697 45 130 64 468 27 102 14,7 27,0-2,1 Koivukylä 24 826 29 261 20 734 28 340 32 577 24 416 14,2 11,3 17,8 Koivukylä 25 929 31 315 21 454 29 672 34 580 25 369 14,4 10,4 18,2 Ilola 28 340 33 573 23 119 33 641 39 317 28 188 18,7 17,1 21,9 Asola 22 230 25 250 19 667 26 418 30 634 22 940 18,8 21,3 16,6 Rekola 29 394 35 170 23 728 33 450 38 893 28 257 13,8 10,6 19,1 Havukoski 20 519 23 137 18 141 22 460 24 801 20 297 9,5 7,2 11,9 Päiväkumpu 29 848 36 638 23 138 32 975 37 905 27 889 10,5 3,5 20,5 Korso 25 534 29 868 21 313 29 819 34 335 25 401 16,8 15,0 19,2 Matari 30 066 35 589 24 691 34 323 38 570 29 953 14,2 8,4 21,3 Korso 24 416 28 338 20 637 28 034 31 731 24 450 14,8 12,0 18,5 Mikkola 20 453 23 120 17 922 22 978 25 710 20 318 12,3 11,2 13,4 Metsola 24 078 28 351 20 065 27 441 31 254 23 852 14,0 10,2 18,9 Leppäkorpi 29 652 34 772 24 489 34 990 41 862 28 393 18,0 20,4 15,9 Jokivarsi 29 824 34 984 24 458 36 028 41 480 30 201 20,8 18,6 23,5 Nikinmäki 30 001 35 826 24 106 36 488 43 391 29 536 21,6 21,1 22,5 Vierumäki 27 371 31 490 23 160 32 411 37 544 27 106 18,4 19,2 17,0 Vallinoja 23 644 27 456 19 739 28 474 33 479 23 632 20,4 21,9 19,7 Hakunila 25 409 29 480 21 632 28 473 32 203 24 881 12,1 9,2 15,0 Länsisalmi 22 268 26 810 17 726 21 404 22 813 19 731-3,9-14,9 11,3 Länsimäki 21 152 23 939 18 690 23 556 26 021 21 253 11,4 8,7 13,7 Ojanko 31 311 35 067 27 229 32 807 33 805 31 644 4,8-3,6 16,2 Vaarala 31 313 36 205 26 589 33 668 38 628 28 676 7,5 6,7 7,8 Hakunila 21 726 24 619 19 141 24 170 26 928 21 627 11,2 9,4 13,0 Rajakylä 31 517 36 610 26 507 35 026 39 406 30 621 11,1 7,6 15,5 Itä-Hakkila 30 896 36 679 24 990 34 846 39 303 30 282 12,8 7,2 21,2 Kuninkaanmäki 29 362 35 402 23 594 34 682 40 674 28 403 18,1 14,9 20,4 Sotunki 34 540 42 353 26 444 40 326 46 853 33 745 16,7 10,6 27,6 Tuntematon 11 875 12 731 9 675 13 550 14 227 11 912 14,1 11,8 23,1
10 Kunnittaista vertailua Vantaalaisten miesten tulot tulonsaajaa kohden vuonna 2013 olivat isoista kaupungeista kolmanneksi suurimmat espoolaisten ja helsinkiläisten jälkeen. Helsingin seudun kehyskunnista vain Hyvinkäällä, Mäntsälässä ja Pornaisissa miesten keskitulot olivat Vantaan miesten tuloja pienemmät. Vantaalla kuitenkin miesten tulojen muutos vuodesta 2007 vuoteen 2013 oli isoista kaupungeista Turun jälkeen toiseksi paras. Helsingin seudun kehyskunnista Keravalla, Kirkkonummella, Sipoossa ja Tuusulassa miesten keskimääräinen tulotaso kohosi mainitulla ajanjaksolla vähemmän kuin Vantaalla. Vantaalaisilla naisilla, kuten naisilla ylipäätään, tulotaso kohosi selvästi miehiä enemmän. Isoista kaupungeista naisten tulotason kohoaminen oli vain Espoossa hitaampaa kuin Vantaalla. Seudun kehyskunnissa näin oli vain Keravalla ja Kirkkonummella. Vantaalaisten naisten tulot olivat suurista kaupungeista kolmanneksi suurimmat Espoon ja Helsingin jälkeen. Hyvinkäällä, Mäntsälässä ja Pornaisissa naisten keskimääräiset vuositulot olivat kuten miehilläkin alemmat kuin Vantaalla. Miesten ja naisten tuloero kapeni Turkua lukuun ottamatta kaikissa tässä mukana olevissa kunnissa. Turussa ero oli sen pienestä kasvusta huolimatta kuitenkin pienin isoista kaupungeista. Vain Espoo erottui isoista kaupungeista selvästi isommalla tuloerollaan. Eniten tuloero oli kaventunut Oulussa ja Tampereella vuodesta 2007. Helsingin seudun kehyskunnissa ero miesten ja naisten keskimääräisten tulojen välillä oli kautta linjan suurempi kuin pääkaupunkiseudun isoissa kaupungeissa. Kauniainen lienee koko maassa oma lukunsa sukupuolten välisessä tuloerossa. Kehyskunnissa ero oli yleensä pienentynyt hieman enemmän kuin pääkaupunkiseudun kaupungeissa. Merkittävin muutos oli Sipoossa ja Tuusulassa, jossa ero kapeni huomattavasti. Taulukko 5. 15 vuotta täyttäneiden keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot tulonsaajaa kohden vuonna 2007 ja 2013, tulojen muutos sekä naisten tulojen suhde miesten tuloihin ja sen muutos (prosenttiyksikköä) Helsingin seudun kunnissa sekä muissa isoissa kaupungeissa Kunta 2013 2007 Muutos 2007 2013 miehet naiset naiset/ miehet % miehet naiset naiset/ miehet % miehet % naiset % naiset/ miehet Vantaa 34 660 26 180 75,5 31 290 22 320 71,3 10,8 17,3 +4,2 Espoo 47 050 30 850 65,6 43 810 26 710 61,0 7,4 15,5 +4,6 Helsinki 37 550 28 370 75,6 34 870 24 120 69,2 7,7 17,6 +6,4 Kauniainen 88 590 37 940 42,8 82 740 32 600 39,4 7,1 16,4 +3,4 Oulu 30 430 23 540 77,4 27 990 19 370 69,2 8,7 21,5 +8,2 Tampere 30 610 23 070 75,4 28 410 19 270 67,8 7,7 19,7 +7,6 Turku 29 250 22 740 77,7 24 500 19 130 78,1 19,4 18,4-0,4 Hyvinkää 33 790 24 710 73,1 30 170 20 460 67,8 12,0 20,8 +5,3 Järvenpää 35 930 26 880 74,8 32 090 22 180 69,1 12,0 21,2 +5,7 Kerava 35 300 26 270 74,4 32 100 22 680 70,7 10,0 15,8 +3,7 Kirkkonummi 41 190 29 420 71,4 38 760 25 600 66,0 6,3 14,9 +5,4 Mäntsälä 33 560 24 900 74,2 29 460 20 510 69,6 13,9 21,4 +4,6 Nurmijärvi 38 520 27 710 71,9 34 500 23 460 68,0 11,7 18,1 +3,9 Pornainen 34 390 25 680 74,7 30 970 20 950 67,6 11,0 22,6 +7,1 Sipoo 40 740 29 450 72,3 38 570 23 450 60,8 5,6 25,6 +11,5 Tuusula 39 390 28 290 71,8 41 640 23 700 56,9-5,4 19,4 +14,9 Vihti 37 820 26 940 71,2 31 830 22 240 69,9 18,8 21,1 +1,3 Lähde: Tilastokeskuksen tilastotietokannat, elinkeinorakenne ja työssäkäynti Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä www.vantaa.fi/tilastot ISBN 978-952-443-497-3 Taloussuunnittelu/Tietopalvelu ISSN-L 1799-702X, Puh. (09) 8392 2716 ISSN 1799-702X (painettu) Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN 1799-7089 (verkkojulkaisu) Vantaan kaupunki. Tietopalvelut B4 :2015