Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Vantaan kaupungin aineistopankki, Sakari Manninen. Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B7 : 2017

Transkriptio

1 VANTAAN VÄESTÖ 216/217

2 Julkaisija Kannen kuva Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Vantaan kaupungin aineistopankki, Sakari Manninen Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B7 : 217 ISSN-L ISSN (verkkojulkaisu) ISBN

3 Lukijalle Vantaan väestö 216/217 -julkaisu sisältää tärkeimmät koko kaupunkia ja sen osa-alueita koskevat väestötiedot. Tietoja on väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, äidinkielestä, perheistä ja asuntokunnista. Lisäksi on taulukoita syntyneistä, kuolleista, muuttoliikkeestä sekä kunnassa asuvista ulkomaan kansalaisista. Lisäksi julkaisussa on nyt toista kertaa mukana tilasto, joka käsittelee muuttovirtoja muuttajien kielen mukaan. Julkaisun alussa on lyhyesti esitelty kirjan rakenne, Vantaan aluejako ja keskeisimmät tilastoihin liittyvät käsitteet. Tämän jälkeen on tekstiosio, johon on koottu väestönkehityksen kokonaiskuvan saamiseksi tärkeimmät tiedot ja aikasarjat. Kirjan lopussa on linkki, josta aukeaa kattava tilasto-osio Excelmuodossa. Kuvioiden ja taulukoiden lisäksi julkaisussa on useita teemakarttoja. Tiedot ovat peräisin Väestörekisterikeskuksesta ja ne on hankittu Tilastokeskuksesta Vantaan, Espoon ja Helsingin kaupunkien sekä Uudenmaan liiton yhteistilauksena. Muuttoliikeaineistojen viivästymisen takia julkaisu ilmestyi kokonaisuudessaan vasta vuoden 218 alussa. Osa tiedoista oli julkaistu jo aiemmin. Vantaan väestö 216/217 -julkaisun tekstiosuuden on kirjoittanut tietopalveluyksikön tutkija Elina Parviainen, joka on myös toimittanut julkaisun. Tutkija Harri Sinkko on vastannut tilastollisista ajoista ja julkaisun taulukot on koonnut rekisterisihteeri Jaana Calenius. Teemakartat on tehnyt suunnittelija Markku Pietinen ja raportin on taittanut tilastosihteeri Sirpa Rönn. Julkaisu on luettavissa kaupungin internet -sivuilla, jossa on julkaisun lisäksi tilastotaulukot Excel-muodossa: tutkimukset/vaesto_ja_ennuste Tilastot löytyvät myös avoimena datana Helsinki Region Infosharen (HRI) verkkopalvelusta: vantaan-v-est Kaikki julkaisussa esitetyt väestötaulukot sekä niihin liittyviä tilastoja saa kaupungin tietopalveluyksiköstä: tilasto(at) vantaa.fi Vantaalla tammikuussa 218 Henrik Lönnqvist tutkimuspäällikkö

4

5 Sisällys Lukijalle... 1 Johdanto... 5 Aluejaot... 5 Käsitteet ja määritelmät Väestörakenne Väestön määrä ja kehitys Sukupuoli Ikä Siviilisääty Äidinkieli Syntymäpaikka Kansalaisuus Uskonto Koulutus Väestönmuutokset Syntyneet Kuolleet Muuttoliike Kokonaisväestönmuutos Avioliitot ja -erot Perheet ja asuntokunnat Perheet ja lapset Asuntokuntien määrä ja koko Aluevertailu Väestörakenne Uudenmaan alueella Väestönmuutokset Uudenmaan alueella Perheet ja asuntokunnat Uudenmaan alueella Kartta: Vantaan väestö kaupunginosittain ja suuralueittain

6

7 Johdanto Johdanto Vantaan väestö 216/217 -julkaisuun on koottu Vantaan väestöä, asuntokuntia ja perheitä koskevat tiedot, jotka on tilattu Tilastokeskukselta. Vantaan lisäksi keskeisimpiä tilastoja on myös pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan kunnista. Tässä luvussa on esitelty Vantaan voimassa oleva tilastoaluejako, jota käytetään myös tämän julkaisun tilastoissa. Lisäksi lukuun on koottu julkaisussa käytetyt käsitteet ja määritelmät. Johdannon jälkeen tilastoja on avattu tekstien, taulukoiden, kuvioiden ja teemakarttojen avulla. Luvussa yksi käsitellään Vantaan väestökehitystä ja väestörakennetta, luvussa kaksi väestönmuutoksia ja luvussa kolme perheitä ja asuntokuntia. Luvussa neljä on vertailutietoa Uudenmaan kunnista. Julkaisun lopussa on laaja tilasto-osio. Osa Vantaata koskevista tilastoista on esitetty tarkimmalla osa-aluetasolla eli kaupunginosittain ja osa karkeammalla tasolla eli suuralueittain. Lisäksi on tilastoja, jotka koskevat vain koko Vantaata. Lopussa oleva tilasto-osio noudattelee samaa järjestystä kuin alussa oleva tekstiosio. Ensin ovat väestörakennetilastot, toiseksi väestönmuutostilastot ja kolmanneksi perhe- ja asuntokuntatilastot. Viimeisenä tulevat aluevertailutilastot. Aluejaot Alla olevassa kartassa on esitetty Vantaan voimassa oleva tilastoaluejako. Julkaisun viimeisellä sivulla on suurempi kartta, jossa on aluejaon lisäksi eri alueiden asukasmäärät. Kuva 1. Vantaan aluejako Nurmijärvi Vantaan kaupunginosat ja suuralueet Riipilä 3 Vestra 26 Petikko 2 Askisto 31 Luhtaanmäki 22 Keimola 12 Hämeenkylä 1 Linnainen 21 Piispankylä 25 Myllymäki 14 Varisto 13 Vapaala 11 Hämevaara 2,5 23 Kivistö 17 Martinlaakso 15 Myyrmäki 33 Seutula 24 Lapinkylä 18 Vantaanlaakso 16 Kaivoksela 5 km 41 Viinikkala 34 Kiila 4 Ylästö 53 Lentokenttä 52 Veromies 51 Pakkala 5 Tammisto 68 Koivuhaka 71 Ilola 67 Ruskeasanta 69 Hels.pit.kk 7 Koivukylä 87 Vierumäki 65 Simonkylä 63 Viertola Rajakylä Tikkurila 88 Vallinoja 81 Korso 72 Asola 62 Jokiniemi 6 Hiekkaharju Kaupunginosa Suuralue 64 Kuninkaala 84 Leppäkorpi 83 Metsola 8 Matari 73 Rekola 74 Havukoski 66 Hakkila 82 Mikkola 75 Päiväkumpu 85 Jokivarsi 97 Kuninkaanmäki 96 Itä-Hakkila 94 Hakunila 93 Vaarala 86 Nikinmäki 92 Ojanko 9 Länsisalmi 91 Länsimäki 98 Sotunki Vantaan väestö 216/217 5

8 Johdanto Vantaalla on 7 suuraluetta ja 61 kaupunginosaa 1 Myyrmäen suuralue 1 Linnainen 11 Hämevaara 12 Hämeenkylä 13 Vapaala 14 Varisto 15 Myyrmäki 16 Kaivoksela 17 Martinlaakso 18 Vantaanlaakso 2 Askisto 26 Petikko 2 Kivistön suuralue 21 Piispankylä 22 Keimola 23 Kivistö 24 Lapinkylä 25 Myllymäki 3 Vestra 31 Luhtaanmäki 32 Riipilä 33 Seutula 34 Kiila 3 Aviapoliksen suuralue 4 Ylästö 41 Viinikkala 5 Tammisto 51 Pakkala 52 Veromies 53 Lentokenttä 4 Tikkurilan suuralue 6 Hiekkaharju 61 Tikkurila 62 Jokiniemi 63 Viertola 64 Kuninkaala 65 Simonkylä 66 Hakkila 67 Ruskeasanta 68 Koivuhaka 69 Helsingin pitäjän kirkonkylä 5 Koivukylän suuralue 7 Koivukylä 71 Ilola 72 Asola 73 Rekola 74 Havukoski 75 Päiväkumpu 6 Korson suuralue 8 Matari 81 Korso 82 Mikkola 83 Metsola 84 Leppäkorpi 85 Jokivarsi 86 Nikinmäki 87 Vierumäki 88 Vallinoja 7 Hakunilan suuralue 9 Länsisalmi 91 Länsimäki 92 Ojanko 93 Vaarala 94 Hakunila 95 Rajakylä 96 Itä-Hakkila 97 Kuninkaanmäki 98 Sotunki Käsitteet ja määritelmät Asuntokunta Asuntokunnan muodostavat samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Asuntokunnan keskikoolla tarkoitetaan keskimääräistä asukaslukua / asuntokunta. Asuntoväestö Asuntoväestöön kuuluvat varsinaisissa asunnoissa vakinaisesti asuvat henkilöt. Laitoksissa vakinaisesti kirjoilla olevat, asuntoloissa ja ulkomailla asuvat sekä asunnottomat henkilöt eivät kuulu asuntoväestöön. Avioliitot ja avioerot Avioliitoilla tarkoitetaan Suomessa vakinaisesti asuvien naisten avioliittoja. Avioeroilla tarkoitetaan Suomessa vakinaisesti asuvien naisten avioeroja. Aviolapseksi luokitellaan lapsi, joka on syntynyt avioliiton aikana. Muutoin lapsi on avioliiton ulkopuolella syntynyt. Elinajanodote Elinajanodote on vuosien määrä, jonka verran tietyn ikäinen henkilö eläisi kuolleisuuden pysyessä ennallaan. Elinajanodote lasketaan väestön ja kuolleiden ikä- ja sukupuolijakaumatietojen avulla. Kansalaisuus Jos henkilöllä on Suomen kansalaisuuden lisäksi toisen maan kansalaisuus, luokitellaan hänet tilastoissa Suomen kansalaiseksi. Jos Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella on useita ulkomaiden kansalaisuuksia, luokitellaan hänet tilastoissa sen maan kansalaisena, jonka passilla hän on tullut Suomeen. Kieli Henkilön äidinkieli saadaan väestötietojärjestelmästä, jonne vanhemmat ovat kielen lisäksi ilmoittaneet lapsen nimen ja uskontokunnan. Jos loppuvuodesta syntyneen lapsen tietoja ei 6 Vantaan väestö 216/217

9 Johdanto ole ehditty viedä väestötietojärjestelmään, saa lapsi tilastoissa äitinsä äidinkielen, joka myöhemmin täsmentyy vanhempien ilmoituksen mukaiseksi. Vieraskielisiä ovat muut kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkieliset. Koulutusrakenne Koulutusrakennetilasto kuvaa 15 vuotta täyttäneen väestön peruskoulun, keskikoulun tai kansakoulun jälkeen suorittamia tutkintoja. Tutkinnon suorittaneet on luokiteltu koulutusasteittain korkeimman/viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan. Koulutusaste jakautuu seitsemään luokkaan: perusaste, toinen aste (ent. keskiaste), erikoisammattikoulutusaste, alin korkeaaste, alempi korkeakouluaste ja ylempi korkeakouluaste sekä tutkijakoulutus. Perusasteen suorittaneet ovat käyneet esimerkiksi kansa-, keski- tai peruskoulun. Toisen asteen suorittaneita ovat esimerkiksi lukion ja ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneet. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat ammatillista lisäkoulutusta. Alin korkea-aste sisältää opistoasteen ja alimman korkea-asteen koulutuksen. Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot ja ylempään korkeakouluasteeseen esimerkiksi ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ja maisterintutkinnot. Tutkijakoulutus pitää sisällään lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Perhe Perheiksi lasketaan lapsettomat tai lasten kanssa asuvat avo- ja avioparit, rekisteröidyt mies- ja naisparit sekä yhden vanhemman perheet. Lapsiperhe on perhe, johon kuuluu vähintään yksi kotona asuva alle 18-vuotias lapsi. Siviilisääty Henkilön siviilisäädyllä tarkoitetaan avioliittolain ja rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain mukaista asemaa. Siviilisäätyluokitus on seuraava: naimaton, naimisissa, eronnut, leski, rekisteröidyssä parisuhteessa, eronnut rekisteröidystä parisuhteesta sekä leski rekisteröidyn parisuhteen jälkeen. Tässä julkaisussa naimisissa oleviin on otettu mukaan myös rekisteröidyt parisuhteet, eronneisiin rekisteröidystä parisuhteesta eronneet ja leskiin rekisteröidystä parisuhteesta leskeksi jääneet. Rekisteröidyllä parisuhteella tarkoitetaan kahden samaa sukupuolta olevan 18 vuotta täyttäneen henkilön rekisteröityä parisuhdetta. Syntymämaa Henkilön syntymämaa määräytyy sen mukaan, mikä on ollut äidin vakituinen kotimaa syntymähetkellä. Syntymämaa tulee syntymäajankohdan valtiorakenteen mukaisena, minkä takia esimerkiksi Suomen luovuttamilla alueilla syntyneiden syntymämaa on Suomi. ikäryhmän naisten synnyttämien elävien lasten määrää saman ikäryhmän keskiväkiluvun tuhatta naista kohden. Keskiväkiluku on vuoden alun ja lopun väestömäärän aritmeettinen keskiarvo. Ulkomaan kansalaiset ja ulkomaalaistaustaiset Ulkomaan kansalaiset ovat Suomessa pysyvästi asuvia henkilöitä, jotka eivät ole Suomen kansalaisia. Ulkomaalaistaustaisten ryhmä on edellistä ryhmää suurempi, sillä siihen sisältyvät ulkomaan kansalaisten lisäksi ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset. Uskonnollinen yhdyskunta Henkilön uskonnollisen yhdyskunnan tieto saadaan väestötietojärjestelmästä, jonne vanhemmat ovat uskontokunnan lisäksi ilmoittaneet lapsen nimen ja kielen. Jos loppuvuodesta syntyneen lapsen tietoja ei ole ehditty viedä väestötietojärjestelmään, saa lapsi tilastoissa äitinsä uskontokunnan, joka myöhemmin täsmentyy vanhempien ilmoituksen mukaiseksi. Väestö Vantaan väestöön kuuluvat Vantaalla vakituisesti asuvat Suomen kansalaiset ja ulkomaalaiset. Tilapäisesti ulkomailla asuvat vantaalaiset lasketaan myös väestöön. Väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde kertoo, kuinka paljon lapsia ja vanhuksia on suhteessa työikäisiin. Huoltosuhde heikkenee, kun sen arvo kasvaa. Väestönmuutos Väestönmuutoksessa lasketaan yhteen syntyneiden enemmyys ja nettomuutto. Syntyneiden enemmyys on syntyneiden ja kuolleiden erotus. Alueen nettomuutto jakautuu sisäiseen ja ulkoiseen: Kunnasta / kuntaan muutto sisältää kunnan rajojen yli tapahtuvat muutot (myös siirtolaisuus). Kunnan sisällä -muutto tarkoittaa kaupungin rajojen sisäpuolella tapahtuneita osoitteenvaihdoksia. Tauluissa käytetyt symbolit - Ei mitään ilmoitettavaa Tietoa ei saa esittää. Jos alueella asuu alle 1 ihmistä, perhettä tai asuntokuntaa, Tilastokeskuksen tietosuojarajoitteiden vuoksi näiltä alueilta ei saa näyttää kuin väestön, perheiden tai asuntokuntien kokonaismäärän. Samoin on menetelty joissain arkaluontoisissa tiedoissa: jos havaintoja on koko Vantaalla alle kymmenen kappaletta, on kohdat joko merkattu kahdella pisteellä tai yhdistetty muihin luokkiin. Syntyneet Tilastoihin otetaan mukaan vain Suomessa vakinaisesti asuvien naisten elävänä syntyneet lapset. Naimisissa olevien äitien lapset luokitellaan aviolapsiksi ja muut lapset luokitellaan avioliiton ulkopuolella syntyneiksi. Myös leski voi synnyttää aviolapsen, mikäli raskaus on alkanut avioliiton kestäessä. Ikäryhmittäisellä hedelmällisyysluvulla tarkoitetaan tietyn Vantaan väestö 216/217 7

10 1 Väestörakenne 1 Väestörakenne 1.1 Väestön määrä ja kehitys Ajan saatossa Vantaa on kasvanut runsaan 6 asukkaan maalaiskunnasta asukkaan kaupungiksi. 18-luvun lopulla Vantaan väestömäärä ylitti 1 asukkaan rajapyykin ja vuonna 194 asukkaita oli jo kolminkertainen määrä, yli 3. Vantaan historian suurin väestömenetys koettiin 194-luvulla, jolloin suuressa alueluovutuksessa Vantaan eteläisiä osia, kuten silloinen hallinnollinen keskus Malmi, liitettiin Helsinkiin. Rajamuutosten vuoksi Vantaan väestömäärä puolittui ja vuonna 195 asukasluku oli alle 15. Alueluovutusten jälkeen Vantaan väestönkasvu jatkui vilkkaana ja jo vuoden 196 asukasmäärä, 41 9, oli suurempi kuin koskaan aiemmin. Määrällisesti mitattuna väestönkasvu oli suurinta 197-luvulla, jolloin väestömäärä kasvoi yli 57 asukkaalla (8 %) ja 199-luvuilla kasvu oli melko tasaista ja väestö lisääntyi asukkaalla (16 17 %). 2-luvulla kasvuvauhti jonkin verran hidastui väestön kasvaessa 12 prosentilla. Vuoden 217 alussa Vantaalla asui asukasta. Väestönkasvua vuoden 216 aikana oli peräti 2,2 prosenttia ja väestö lisääntyi henkilöllä. Yhtä hurjiin kasvulukemiin Vantaalla on viimeksi päästy 197-luvun keskivaiheilla (kuvio 1.). Kaikista Suomen kunnista määrällinen väestönkasvu vuoden 216 aikana oli Vantaalla kolmanneksi suurinta heti Helsingin ja Espoon jälkeen. Espoossa väestö kasvoi ainoastaan 45 henkeä enemmän kuin Vantaalla. Suhteellisesti väestö kasvoi Vantaalla neljänneksi eniten, mutta kaikki edellä olleet kunnat olivat väestömäärältään huomattavasti pienempiä (Finström, Sipoo ja Jomala). Kuvio 1. Vantaan väestönmuutos Taulukko 1. Vantaan väestönkehitys Muutos edellisestä ajankohdasta 1 Vuosi Väestö (1.1.) lkm % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Vantaan väestö kasvaa myös tulevaisuudessa. Vuonna 217 tehdyn ennusteen mukaan kaupungissa on yli asukasta vuonna 22 ja siitä kymmenen vuoden päästä (23) jo asukasta. Väestön määrä ja kehitys suuralueittain Asukasmäärällä mitattuna väkirikkain suuralue vuoden 217 alussa oli Myyrmäki, jossa asui 55 asukasta. Seuraavaksi suurimmalla, Tikkurilan suuralueella, asui 42 henkeä. Selvästi pienin suuralueista oli Kivistö 11 7 asukkaallaan. Kivistön väestö on kuitenkin lisääntynyt koko ajan, mistä johtuen Vantaalla on enää kaksi kaupunginosaa (Myyrmäki ja Martinlaakso), joiden väkiluku oli suurempi kuin koko Kivistön suuralueen. Vuoden 216 aikana selvästi eniten uusia asukkaita sai Kivistön suuralue, jonka väestö kasvoi peräti 16 prosentilla (+1 648). Toiseksi eniten väestö lisääntyi suhteellisesti Koivukylän (2,9 %) ja määrällisesti Myyrmäen (+1 125) suuralueella. Korson suuralueella väestönkasvu oli alhaisinta (88 henkeä /,3 %). Vuodesta 27 vuoteen 217 väestömäärä on lisääntynyt suhteellisesti eniten Kivistön suuralueella, 62 prosenttia (+4 468), ja toiseksi eniten Aviapoliksessa (43 %). Määrällisesti väestö kasvoi eniten Aviapoliksen ja Tikkurilan suuralueilla (noin 5 7). Alhaisinta väestönkasvu on ollut Hakunilan suuralueella, jossa väestö lisääntyi 1 1 henkilöllä (3,8 %). 1 Väkiluvun muutos on väestönlisäys lisättynä väkiluvun rekisterikorjauksilla. 8 Vantaan väestö 216/217

11 1 Väestörakenne Väestön määrä ja kehitys kaupunginosittain Kaupunginosista selvästi suurin on Myyrmäki, jossa asui vuoden 217 alussa 16 5 henkeä. Martinlaaksossa asukkaita oli 11 75, Hakunilassa 11 3 ja Pakkalassa 1 2. Seuraavaksi suurimmat kaupunginosat olivat Simonkylä, Havukoski ja Hämeenkylä, joissa asui yli 8 asukasta. Alle sadan asukkaan kaupunginosia oli neljä: Lentokenttä, Länsisalmi, Ojanko ja Viinikkala 2. Seuraavaksi pienimmät kaupunginosat olivat Helsingin pitäjän kirkonkylä, Myllymäki, Petikko ja Luhtaanmäki, joiden asukasmäärä oli alle 3. Vuoden 216 aikana väestö kasvoi suhteellisesti eniten Keimolassa (393 %), jonka väestömäärä lisääntyi 183 asukkaasta 93 asukkaaseen (+72). Seuraavaksi eniten väestö lisääntyi Koivukylässä (2 %) ja Kivistössä (19 %), jossa myös määrällinen kasvu oli suurinta (+934). Väestö väheni vuoden 216 aikana suhteellisesti eniten Veromiehessä (-7,3 %) ja Myllymäessä (-3,6 %) ja määrällisesti eniten Ruskeasannassa (-66) ja Hiekkaharjussa (-63) 3. Kun väestönkehitystä tarkastellaan viimeisen kymmenen vuoden ajalta on väestö suhteellisesti kasvanut eniten piskuisessa Keimolassa (416 %), jonka kasvu ajoittui lähes kokonaan vuoteen 216. Seuraavaksi eniten väki on lisääntynyt Kivistön (163 %) ja Veromiehen (155 %) kaupunginosissa. Määrällisesti kasvu on ollut suurinta Kivistössä (+3 65) ja Pakkalassa (+3 2). Suhteellisesti eniten väestöään ovat kymmenessä vuodessa menettäneet Piispankylä (-14 %) ja Myllymäki (-13 %). Määrällisesti väki on vähentynyt eniten Mikkolassa (-157 henkilöä). Kuva 2. Vantaan väestö kaupunginosittain 217 Väestö yhteensä ( ) Kivistön suuralue Myyrmäen suuralue , km Aviapoliksen suuralue Koivukylän suuralue Tikkurilan suuralue Korson suuralue Hakunilan suuralue Asukkaiden lukumäärä (kaupunginosien lukumäärä) (8) (16) (14) (16) (7) Sukupuoli Jo 18-luvulta lähtien enemmistö vantaalaisista on ollut naisia, mutta ero on aina ollut pieni, muutaman prosenttiyksikön tai vähemmänkin. Viimeisten viiden vuoden ajan ero naisten ja miesten osuuksissa on kaventunut ja se on tällä hetkellä pienempi kuin koskaan aiemmin. Vuonna 217 Vantaalla asui naista (5,6 %) ja miestä (49,4 %). Sukupuolen mukaan tarkasteltuna suuralueiden väestöt poikkesivat vain hieman toisistaan. Kivistö oli ainoa suuralue, jossa asui hieman enemmän miehiä (5,3 %) kuin naisia (49,7 %). Suurin ero naisten (51,4 %) ja miesten (48,6 %) osuuksissa oli Tikkurilan suuralueella. Vuonna 216 vantaalaiset naiset olivat keski-iältään pari vuotta vanhempia (39,6 v.) kuin miehet (37,3 v.). Naiset eivät kuitenkaan ole enemmistönä jokaisessa ikäluokassa. Yleensä 2 Tilastokeskuksen tietosuojaohjeiden mukaan alle 1 asukkaan kaupunginosista ei julkaista muita tietoja kuin väestömäärä. 3 Väestönmuutoksia koskevassa tarkastelussa eivät ole mukana alle 1 asukkaan kaupunginosat. Vantaan väestö 216/217 9

12 1 Väestörakenne Vantaalla on syntynyt enemmän poikia ja näin oli tilanne myös vuonna 216: poikia syntyi 34 enemmän kuin tyttöjä. Vantaan väestö pysyi miesvaltaisena syntymästä aina 75 ikävuoteen saakka (vaikka yksittäisissä ikävuosissa naisia olikin enemmän). Vanhemmissa ikäluokissa naisten osuus korostui. 75 vuotta täyttäneestä väestöstä 6 prosenttia ja 85 vuotta täyttäneestä väestöstä jo 7 prosenttia oli naisia. Kuvio 2. % , 7 15 ja 65 vuotta täyttäneet (%) Vantaalla , 1.3 Ikä 197-luvun alussa 14 prosenttia vantaalaisista oli 6-vuotiaita. Siitä lähtien pienten lasten osuuden kehitys oli pitkään laskusuuntaista, 199-luvun pientä nousukautta lukuun ottamatta. Viimeisten 15 vuoden ajan alle kouluikäisten lasten osuus on pysytellyt yhdeksässä prosentissa. Kouluikäisten (7 15-vuotiaat) osuus laski 197-luvulta 199-luvun alkuun 15 prosentista 12 prosenttiin, jonka tuntumassa osuus pysytteli aina 2-luvun puoliväliin saakka. Sen jälkeen kouluikäisten osuus alkoi taas laskea ja lasku taittui vasta vuonna 213. Vuoden 217 alussa kouluikäisiä oli 1,5 prosenttia väestöstä vuotiaiden vantaalaisten osuus oli suurimmillaan 198- ja 199-lukujen taitteessa, jolloin 72 prosenttia väestöstä kuului tähän ikäryhmään. Sen jälkeen ikäryhmän osuus on ollut vähenemään päin, mikä pitkälti johtuu vanhimpien ikäluokkien kasvusta. Nykyisin Vantaan väestöstä vuotiaisiin kuuluu 66 prosenttia; osuus oli yhtä alhainen viimeksi 197-luvun alkupuolella. 65 vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut vuosi vuodelta 198-luvun puolivälistä lähtien, jolloin ikäryhmään kuului 5,4 prosenttia väestöstä. Kasvuvauhti kiihtyi tultaessa 199-luvulle ja on voimistunut entisestään 2- ja 21-luvuilla. Vuoden 217 alussa vantaalaisista 15 prosenttia oli 65 vuotta täyttäneitä , Vantaan ikärakenteessa tapahtuneet muutokset näkyvät hyvin kuvioissa 2 ja 3. Lähes kymmenen vuoden ajan 65 vuotta täyttäneitä on ollut enemmän kuin päivähoito- tai kouluikäisiä (kuvio 2.). Lisäksi väestöpyramidin muoto on muuttunut. Vuonna 1987 väestöpyramidissa korostuivat 3 39-vuotiaat ja pyramidin huippu kapeni selvästi, kun vanhemmat ikäluokat olivat pieniä. 3 vuotta myöhemmin, vuonna 217, pyramidista on tullut selvästi tasapaksumpi (kuvio 3.). 8,6 Kuvio 3. Vantaan väestö iän ja sukupuolen mukaan vuosina 1987 ja 217 (1.1.) Naiset Miehet Naiset Miehet Vantaan väestö 216/217

13 1 Väestörakenne Väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde kertoo, kuinka paljon lapsia ja vanhuksia on suhteessa työikäisiin. Huoltosuhde heikkenee, kun sen arvo kasvaa. Tässä raportissa työikäiseksi väestöksi on laskettu vuotiaat, joita asui Vantaalla vuoden 217 alussa 14 henkilöä. Yhteensä alle 18-vuotiaita ja yli 64-vuotiaita oli Väestöllinen huoltosuhde, eli alle 18-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 1 työikäistä kohden, oli sama kuin edellisenä vuonna eli 57. Huoltosuhde ei ole aiemmin ollut näin korkea viimeisten 4 vuoden aikana. Väestöllinen huoltosuhde oli alimmillaan 199-luvun alussa, ollen tuolloin 44. Vantaan ja Espoon väestölliset huoltosuhteet ovat olleet lähellä toisiaan koko 2- ja 21-lukujen ajan. Vantaan ja Helsingin huoltosuhteet olivat lähes samalla tasolla 2-luvun alussa, mutta sen jälkeen ero on kasvanut. Vuoden 217 alussa Helsingin väestöllinen huoltosuhde oli selvästi alhaisempi (5) kuin Vantaalla (57). Koko Suomessa huoltosuhde on vuosikymmenten ajan ollut huomattavasti korkeampi kuin pääkaupunkiseudulla, ollen 68 vuonna 217. Kuvio Väestöllinen huoltosuhde Vantaalla, Espoossa, Helsingissä ja koko Suomessa Vantaa Espoo Helsinki Suomi Ikärakenne suuralueittain Alle kouluikäisten lasten osuus oli vuoden 217 alussa suurin Aviapoliksen suuralueella (12 %), joka on pitänyt kärkipaikkaa viimeiset 2 vuotta. Pienin osuus oli Myyrmäessä ja Tikkurilassa (8 %), joissa alle kouluikäisten lasten osuudet ovat olleet alhaisimpia yli kymmenen vuotta. Kuva 3. 6-vuotiaat (%) kaupunginosittain vuotiaiden osuus, % (kaupunginosien lkm),1-6,9 (8) 7, - 8,9 (3) 9, - 11,9 (17) 12, - 14,9 (2)... (4) 2,5 5 km Vantaan väestö 216/217 11

14 1 Väestörakenne 7 15-vuotiaita asui vuoden 217 alussa suhteellisesti eniten Aviapoliksessa (14 %) ja vähiten Myyrmäessä sekä Tikkurilassa (9 %). Aviapoliksessa kouluikäisten osuus on kasvanut voimakkaammin vasta viime vuosina ja sitä ennen ikäryhmän osuus oli pitkän aikaa suurin Kivistössä. Myyrmäessä ja Tikkurilassa kouluikäisten osuudet ovat olleet suuralueiden alhaisimpia viimeiset 2 vuotta. Kuva vuotiaat (%) kaupunginosittain vuotiaiden osuus, % (kaupunginosien lkm),1-7,9 (8) 8, - 1,9 (22) 11, - 15,9 (23) 16, - 19,9 (4)... (4) 2,5 5 km vuotiaita oli prosenttia suuralueiden väestöstä vuoden 217 alussa. Ikäryhmän osuudet ovat laskeneet kaikilla alueilla, sillä korkeimmillaan ikäryhmään kuuluvia on ollut prosenttia suuralueesta riippuen. 12 Vantaan väestö 216/217

15 1 Väestörakenne Taulukko 2. Vantaan väestön ikärakenne suuralueittain Alue ja ikä (%) / vuosi Vantaa Yhteensä (%) vuotiaat 14, 11,9 1,1 9,8 9,1 8,9 8,7 8, vuotiaat 15,8 14,6 12,3 11,9 1,5 1,4 1,4 1, vuotiaat 65,7 68,6 71,6 7,3 68,9 66,3 66, 66, 65+ -vuotiaat 4,5 4,9 6, 8, 11,5 14,5 14,8 15, Myyrmäen suuralue Yhteensä (%) vuotiaat 15,8 12,7 9,1 8,4 7,9 7,8 7,9 7, vuotiaat 14,6 14,9 12,2 1,6 8,8 8,9 9, 9, vuotiaat 66,2 68,7 72,8 71,7 68,2 64, 63,6 63, vuotiaat 3,4 3,7 5,9 9,3 15,1 19,2 19,5 19,6 Kivistön suuralue Yhteensä (%) vuotiaat 13,7 7,2 8,9 9,3 1,2 1,5 1, 9, vuotiaat 18,2 14,7 11,3 13,7 13, 13,3 12,6 11, vuotiaat 62,2 71, 72,5 65,8 64, 62,6 64,9 67, vuotiaat 5,9 7,1 7,3 11,2 12,8 13,6 12,6 11,3 Aviapoliksen suuralue Yhteensä (%) vuotiaat 11,4 8, 1,8 12,8 15, 12,8 12,4 11, vuotiaat 16,1 12,4 12,1 13,8 11,2 12,5 13,1 13, vuotiaat 68,3 72,7 7, 67,8 69,7 68,9 68,2 67, vuotiaat 4,2 6,9 7,1 5,6 4,1 5,8 6,3 6,8 Tikkurilan suuralue Yhteensä (%) vuotiaat 13,5 8,7 9,5 1,1 7,5 7,8 7,8 7, vuotiaat 15,9 13,2 1,4 11,2 9,8 9,1 8,9 8, vuotiaat 65,9 71,4 72,6 69,5 69,9 68,3 68,4 68, vuotiaat 4,7 6,7 7,5 9,2 12,8 14,9 14,9 15, Koivukylän suuralue Yhteensä (%) vuotiaat 12,1 14,8 1, 1,8 9,4 9,1 9, 8, vuotiaat 17,9 14,2 12,7 12,4 11,9 11,2 11,4 11, vuotiaat 64,4 66,5 72, 69,9 68,8 66,5 66, 66, vuotiaat 5,6 4,5 5,3 6,9 9,9 13,3 13,7 14, Korson suuralue Yhteensä (%) vuotiaat 13,1 13, 11,6 1,9 1,2 9,7 9,1 8, vuotiaat 16,2 15,4 13,6 13,5 11,9 12,2 12,2 12, vuotiaat 64,8 66,4 69,9 69,3 68,8 66, 65,9 65, vuotiaat 5,9 5,2 4,9 6,3 9,1 12,2 12,8 13,3 Hakunilan suuralue Yhteensä (%) vuotiaat 15,7 13,5 11,9 1,7 9, 9,1 9, 9, 7 15-vuotiaat 15,7 16,2 13,8 13, 11,2 1,7 1,8 1, vuotiaat 64,9 66,5 7,2 7,5 69,8 66,4 65,8 65, vuotiaat 3,7 3,8 4,1 5,8 1, 13,8 14,4 14,8 Vantaan väestö 216/217 13

16 1 Väestörakenne Yli 64-vuotiaiden osuus on pitkällä aikavälillä selvästi kasvanut kaikilla muilla suuralueilla paitsi Aviapoliksessa. Suhteellisesti eniten 65 vuotta täyttäneitä asui vuoden 217 alussa Myyrmäen suuralueella, jossa ikäryhmän osuus on 4 vuoden aikana kohonnut kolmesta prosentista 2 prosenttiin. Korson, Koivukylän ja Hakunilan suuralueilla yli 64-vuotiaiden osuus on alkanut kasvaa muita suuralueita myöhemmin, 199-luvun puolivälistä lähtien. Näillä suuralueilla, kuin myös Tikkurilassa, 65 vuotta täyttäneitä oli prosenttia väestöstä vuoden 217 alussa. Aviapoliksen suuralueella yli 64-vuotiaiden osuus oli korkeimmillaan 199-luvun puolivälissä (8 %), mutta seuraavan yli kymmenen vuoden ajan osuus muista suuralueista poiketen laski. Vaikka ikäryhmän osuus on jo pitemmän aikaa kasvanut Aviapoliksessakin, asuu siellä edelleen 65 vuotta täyttäneitä selvästi vähemmän (6,8 %) kuin muilla suuralueilla. Kivistön suuralueelle on viime vuosina rakennettu runsaasti ja uusien asukkaiden myötä alueen väestörakenne on muuttunut. Kahden viime vuoden ajan 65 vuotta täyttäneiden osuus on poikkeuksellisesti laskenut, ollen 11 prosenttia vuoden 217 alussa. Kuva vuotta täyttäneet (%) kaupunginosittain vuotta täyttäneiden osuus, % (kaupunginosien lkm),1-7,9 (5) 8, - 13,9 (21) 14, - 17,9 (22) 18, - 25,9 (9)... (4) 2,5 5 km Ikärakenne kaupunginosittain Kaupunginosittain tarkasteltuna 6-vuotiaiden osuus oli vuoden 217 alussa suurin Pakkalassa ja Tammistossa (12 13 %) ja alhaisin Piispankylässä ja Linnaisissa (4 5 %). Kouluikäisiä eli 7 15-vuotiaita asui suhteellisesti eniten Vestrassa, Ylästössä, Jokivarressa ja Nikinmäessä (18-19 %) ja vähiten Veromiehessä sekä Keimolassa (3 4 %). Jos Veromiehessä kouluikäisten osuus oli pieni, niin vuotiaiden osuus oli kaupunginosista suurin (85 %). Myös Keimolassa tähän ikäryhmään kuuluvia asui paljon (81 %). Suhteellisesti vähiten vuotiaita asui Lapinkylässä (59 %). 65 vuotta täyttäneitä asui eniten Piispankylässä ja Myyrmäessä (23 25 %), kun taas vähiten heitä asui Veromiehessä ja Pakkalassa (4 5 %). 1.4 Siviilisääty Vuoden 217 alussa Vantaan väestöstä puolet oli naimattomia, runsas kolmannes naimisissa, kymmenesosa eronnut ja loput kolme prosenttia olivat leskiä 4. Naimattomien osuuden pienentyminen alkaa näkyä 25. ikävuoden tienoilla ja 3 34-vuotiaista enää hieman yli puolet oli naimattomia vuotiaista puolet oli naimisissa, runsas kolmannes naimattomia ja useampi kuin joka kymmenes oli eronnut. Naimisissa olevien osuus oli suurimmillaan 6 74-vuotiaissa (58 61 %). Eroaminen lisääntyy 35. ikävuoden tienoilla ja leskien osuuden kasvu on puolestaan nähtävissä 65-vuotiaista eteenpäin. Kaikista leskistä peräti 8 prosenttia oli naisia, mikä selittyy pitkälti naisten korkeammalla keskimääräisellä eliniällä. 4 Naimisissa olevat, eronneet ja lesket sisältävät myös rekisteröidyt parisuhteet 14 Vantaan väestö 216/217

17 1 Väestörakenne Kuvio 5. Vantaan väestö iän ja siviilisäädyn mukaan % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Äidinkieli Naimaton Naimisissa Eronnut Leski Vuonna 217 vantaalaisista 8,8 prosenttia oli suomenkielisiä, 2,6 prosenttia ruotsinkielisiä ja 16,6 prosenttia vieraskielisiä. Pohjoissaamenkielisiä Vantaalla asui 22 henkilöä. Suomen- ja ruotsinkielisten osuudet ovat vuosien ajan laskeneet ja vieraskielisten osuus on noussut. Vuosina myös suomenkielisten määrä poikkeuksellisesti vähentyi. Vuonna 196 vantaalaisista useampi kuin joka kymmenes oli ruotsinkielinen ja 197-luvuilla ruotsinkielisten osuus laski selvästi, ollen vuonna 198 enää viisi prosenttia. Sen jälkeenkin ruotsinkielisten osuus on edelleen laskenut, mutta hieman hitaammalla tahdilla. Vuoden 217 alussa Vantaalla asui ruotsinkielistä (2,6 %). Vieraskielisten eli henkilöiden, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi, ruotsi tai saame, osuus alkoi nousta selvemmin 199-luvun loppupuolella ja vuonna 1999 vieraskielisten määrä ylitti ruotsinkielisten määrän. Vuoden 217 alussa Vantaalla asui vieraskielistä, mikä oli 16,6 prosenttia koko väestöstä. Usean vuoden ajan vieraskielisten osuus on ollut Vantaalla suurempi kuin missään muussa Suomen kunnassa. Kuvio 6. % Vieraskielisten osuus (%) eri ikäluokissa koko väestöstä Yhteensä Vantaan suuralueet eroavat toisistaan kielirakenteen osalta. Vuonna 217 ruotsinkielisten osuus oli suurin Kivistön (3,8 %) ja pienin Korson ja Koivukylän (1,7 %) suuralueilla. Vieraskielisten osuus oli selvästi suurin Hakunilan (24,6 %) ja pienin Kivistön suuralueella (7,4 %). Vieraskielisten osuus koko väestöstä vaihtelee ikäryhmän ja alueen mukaan (kuviot 6 7). Vuoden 217 alussa kaikista Vantaan 6-vuotiaista lapsista 23 prosenttia ja kouluikäisistä 19 prosenttia oli vieraskielisiä. Seuraavissa ikäryhmissä vieraskielisten osuus oli myös huomattavan korkea; vuotiaissa 2 prosenttia ja 3 44-vuotiaissa 24 prosenttia. Vanhemmissa ikäryhmissä vieraskielisten osuudet olivat selvästi alhaisempia ja esimerkiksi 6 vuotta täyttäneistä ainoastaan 4 prosenttia oli vieraskielisiä. Alueelliset erot olivat varsin suuret. Kaikissa ikäryhmissä vieraskielisten osuus oli suurin Hakunilan ja pienin Kivistön suuralueella. Hakunilassa alle kouluikäisistä ja 3 44-vuotiaista prosenttia oli vieraskielisiä ja kouluikäisistä 3 prosenttia. Kivistössä vieraskielisten osuus oli suurimmillaan 3 44-vuotiaiden ikäryhmässä (12 %). Kuvio 7. Vieraskielisten osuus (%) koko väestöstä eri ikäluokissa Vantaan suuralueilla 217 % Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Vantaan väestö 216/217 15

18 1 Väestörakenne Kaupunginosittain tarkasteltuna vieraskielisten osuus nuoremmissa ikäryhmissä oli selvästi suurin Länsimäessä ja Havukoskella: 6-vuotiaista peräti 6 prosenttia ja kouluikäisistä hieman yli puolet oli vieraskielisiä. Samat kaupunginosat olivat kärjessä myös vuotiaissa (vieraskielisiä noin 4 %) ja 3 44-vuotiaissa (51 52 %). Yli 44-vuotiaissa vieraskielisten osuus oli niukasti suurempi Veromiehessä kuin Länsimäessä. Yleisimmät kielet Vuoden 217 alussa Vantaalla puhuttiin äidinkielenä suomen, ruotsin ja saamen lisäksi 117 eri kieltä. Äidinkielten määrä on koko ajan lisääntynyt. Vuonna 2 Vantaalla puhuttiin 7 eri kieltä, josta määrä on vuosi vuodelta lisääntynyt nykyiseen 117 kieleen. Suuralueilla käytössä olevien vieraiden kielten määrä vaihteli Myyrmäen 96 kielestä Kivistön 53 kieleen. Vantaan yleisimmissä kielissä on tapahtunut huomattavia muutoksia viime vuosina. Pitkän aikaa ruotsinkielen asema oli vahvempi kuin muiden kielten, mutta vuoden 214 alussa sekä venäjää että viroa puhuvia oli enemmän. Vuoden 215 alussa virosta oli tullut jo Vantaan toiseksi yleisin kieli suomen jälkeen, kun se ohitti venäjän. Vuoden 217 alussa Vantaalla asui vironkielistä (3,5 %), 7267 venäjänkielistä (3,3 %) ja ruotsinkielistä (2,6 %). Vironkielisten kasvu oli huipussaan vuosina , jolloin heidän määrä lisääntyi prosenttia vuosittain. Vuosien aikana kasvuvauhti hidastui runsaaseen 1 prosenttiin ja vuoden 216 aikana kasvua oli 7,6 prosenttia (+548 henkilöä). Venäjänkielisten määrä lisääntyi vuoden 216 aikana 6,1 prosenttia (+415), mikä oli vähemmän kuin kertaakaan aiemmin vuodesta 2 lähtien. Vantaan neljänneksi yleisin kieli on jo kymmenen vuoden ajan ollut somali. Vuoden 216 aikana arabiankielisten määrä kasvoi 32 prosenttia ja se nousi albanian ohi viidenneksi yleisimmäksi kieleksi. Kuvio 8. Vantaan yleisimmät äidinkielet (pois lukien suomi) Lkm Viro Venäjä Ruotsi Somali Albania Arabia Kun suomi jätetään tarkastelun ulkopuolelle, oli kaikilla suuralueilla vuonna 217 kolmen yleisimmän kielen joukossa viro, venäjä ja ruotsi. Myyrmäessä, Aviapoliksessa, Tikkurilassa ja Korsossa viro oli yleisin kieli, kun taas Koivukylässä ja Hakunilassa se oli venäjä. Kivistössä yleisin kieli oli ruotsi. Taulukko 3. Yleisimmät äidinkielet Vantaalla ja suuralueilla 217 Vantaa Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Kieli lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Yhteensä Suomi , , , , , , , ,8 Viro , , 29 2,5 56 2, , 91 3, , ,4 Venäjä , , 197 1, , , , , ,9 Ruotsi , , 44 3, , , ,7 49 1, ,6 Somali , ,5 13,1 16,6 1, ,6 169,6 54 1,8 Arabia 2 46, ,1 27,2 122,6 286,7 38 1,1 197, ,5 Albania 2 11, , 19,2 111,6 44 1, 31 1, , 249,8 Vietnam 1 372,6 79,1 17,1 57,3 267, ,1 189, ,4 Englanti 1 295,6 317,6 4,3 157,8 26,5 24,7 14,5 174,6 Kurdi 1 188,5 284,5 15,1 69,4 244,6 11,4 73, ,1 Turkki 888,4 214,4 1,1 96,5 179,4 77,3 52,2 213,7 Kiina 866,4 165,3 41,3 74,4 183,4 193,7 73,2 123,4 Thai 743,3 141,3 31,3 91,5 174,4 89,3 76,3 123,4 Muu kieli , , , , , , , ,9 Tuntematon 688,3 18,3 1,1 37,2 1,2 93,3 86,3 153,5 Vieraiden kielten määrä Vantaan väestö 216/217

19 1 Väestörakenne Sukupuoli- ja ikärakenne kielen mukaan 5 Vantaalla asuvista vieraskielisistä hieman yli puolet oli miehiä ja hieman alle puolet naisia, mutta yksittäisissä kielissä oli eroja sukupuolten kesken. Suurin ero oli thain kielessä, jonka puhujista 83 prosenttia oli naisia. Seuraavaksi naisvaltaisin kieli oli tagalog (pilipino) 63 prosentin osuudellaan. Suurimmat erot miesten hyväksi oli ranskan ja turkin kielissä, joiden puhujista prosenttia oli miehiä. Iän suhteen tarkasteltuna vieraskieliset olivat keski-iältään selvästi nuorempia (3,6 vuotta) kuin ruotsinkieliset (43,9) tai suomenkieliset (39,8). Eri kieltä puhuvien ikärakenteessa oli eroja. Somalia äidinkielenään puhuvista 4 prosenttia ja albaniaa puhuvista 33 prosenttia oli alle 16-vuotiaita, kun uzbekkin-, bulgarian- ja puolankielisillä osuus oli prosenttia. Yli 64-vuotiaita oli eniten ruotsinkielisissä (27 %) ja suomenkielisissä (17 %). Ikäryhmän osuus oli selvästi alhaisempaa muissa kielissä, sillä kolmanneksi eniten heitä oli venäjänkielisissä, kuusi prosenttia. Bengalin, nepalin ja uzbekkin puhujissa ei ollut ainuttakaan 65 vuotta täyttänyttä. 1.6 Syntymäpaikka Puolet vantaalaisista on syntynyt pääkaupunkiseudulla. Vuoden 217 alussa syntyperäisiä vantaalaisia oli 27,1 prosenttia, Helsingissä syntyneitä 19,2 prosenttia ja Espoossa syntyneitä vain muutaman prosentin verran. Ulkomailla syntyneet ovat kolmanneksi suurin ryhmä Vantaalla ja Helsingissä syntyneiden jälkeen ja ryhmän osuus on kasvanut selvästi eniten. Vuonna 2 Vantaan väestöstä ulkomailla syntyneitä oli 4,2 prosenttia, vuonna 21 jo 8,5 prosenttia ja vuoden 217 alussa 14,5 prosenttia. Viisi prosenttia Vantaan väestöstä on syntynyt pääkaupunkiseudun ulkopuolisella Uudellamaalla. Muualla Suomessa syntyneistä suurimmat ryhmät olivat pohjoissavolaiset (3, %) ja pohjoiskarjalaiset (2,9 %), mutta kummankin ryhmän osuudet ovat vuosien kuluessa suhteellisesti pienentyneet. 1.7 Kansalaisuus Ulkomaan kansalaiset ovat Suomessa pysyvästi asuvia henkilöitä, jotka eivät ole Suomen kansalaisia. Ulkomaalaistaustaisten ryhmä on edellistä ryhmää suurempi, sillä siihen sisältyvät ulkomaan kansalaisten lisäksi ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset. Vantaalla asui vuoden 217 alussa ulkomaan kansalaista, mikä oli 1,7 prosenttia koko Vantaan väestöstä. Ulkomaalaistaustaisten määrä oli luonnollisesti hieman suurempi, henkilöä (15,6 %). Hakunilan suuralueella ulkomaan kansalaisia asui suhteellisesti eniten, 14,9 prosenttia (ulkomaalaistaustaisia: 21,9 %) ja Kivistön suuralueella vähiten, 5,4 prosenttia (7,8 %). Kuvio 9. % Ulkomaan kansalaiset (%) Vantaan suuralueilla Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Vantaan ulkomaan kansalaisista 63 prosenttia oli tullut Euroopasta, 24 prosenttia Aasiasta, 1 prosenttia Afrikasta ja pari prosenttia Amerikoista. Euroopasta tulleista 72 prosenttia oli muuttanut Vantaalle toisesta EU-maasta. Kun tarkastellaan yksittäisiä maita, kaikista ulkomaan kansalaisista 36 prosenttia oli tullut Virosta ja 11 prosenttia Venäjältä. Suomen kansalaisuuden saaneet Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä on 2-luvulla vaihdellut vuodesta toiseen, mutta viime vuosina kansalaisuuden saaneita on ollut huomattavan paljon niin koko Suomessa kuin Vantaallakin. Vantaalla ennätysvuosi oli 212, jolloin Suomen kansalaisuus myönnettiin peräti 959 vantaalaiselle, mutta tästä ei jääty kauaksi vuonna 216, jolloin kansalaisuuden saaneita oli 919. Keskimäärin kansalaisuuden saaneita vuosina on ollut vuosittain 528. Vuonna 216 Suomen kansalaisuuden saaneissa oli edustajia 74 eri kansalaisuudesta, mutta eniten kansalaisuuksia myönnettiin venäläisille (22 %), somaleille (11 %) ja virolaisille (7 %). Vuodesta 23 lähtien venäläiset ovat olleet Vantaalla suurin Suomen kansalaisuuden saanut ryhmä ja vuodesta 25 somalit toiseksi suurin (lukuun ottamatta vuotta 211). 5 Sukupuoli- ja ikärakennetarkastelussa on mukana kotimaisten kielten lisäksi 25 yleisintä vierasta kieltä. Vantaan väestö 216/217 17

20 1 Väestörakenne Taulukko 4. Suomen kansalaisuuden saaneet edellisen kansalaisuuden mukaan Vuosi Edellinen kansalaisuus lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Yhteensä 959 1, 848 1, 734 1, 75 1, 919 1, Venäjä , , , ,9 2 21,8 Somalia 19 11, ,1 72 9, ,4 1 1,9 Viro 61 6,4 47 5,5 42 5,7 55 7,3 66 7,2 Irak 54 5,6 36 4,2 17 2,3 61 8,1 49 5,3 Vietnam 27 2,8 28 3,3 18 2,5 31 4,1 48 5,2 Tuntematon 24 2,5 24 2,8 24 3,3 2 2,7 37 4, Turkki 35 3,6 44 5,2 33 4,5 15 2, 28 3, Serbia ja Montenegro 72 7,5 26 3,1 19 2,6 11 1,5 27 2,9 Afganistan 28 2,9 31 3,7 1 1,4 6,8 23 2,5 Nepal 1,1 4,5 2,3 9 1,2 18 2, Muut/valtioton/tuntematon , , ,2 3 4, ,1 Vuosina kansalaisuuden saaneista hieman yli puolet oli naisia (54 %), mutta eri kansalaisuuksissa oli eroja sukupuolten kesken 6. Eniten naisia kansalaisuuden saaneissa oli thaimaalaisissa, kenialaisissa, filippiiniläisissä ja kiinalaisissa (72 75 %). Vaikka aikajaksoksi valittaisiin pelkästään 21-luku (21 216), olivat samat kansalaisuudet kärjessä. Vuosina miehiä oli kansalaisuuden saaneissa eniten nigerialaisissa, egyptiläisissä ja algerialaisissa (74 83 %). Uudemmalla ajanjaksolla (21 216) ainoastaan nigerialaisissa oli huomattavasti enemmän miehiä (78 %) kuin naisia. Vuosina Suomen kansalaisuuden saaneista 45 prosenttia oli alle 25-vuotiaita, joista yli puolet oli alle 15-vuotiaita. Vanhempaa väestöä kansalaisuuden saaneissa oli varsin vähän, sillä vain kuusi prosenttia oli vähintään 55-vuotiaita. Eri kansalaisuuksissa oli eroja myös iän mukaan 7. Alle 25-vuotiaiden osuus oli suurin kongolaisilla ja somaleilla (64 66 %), kun taas yli 44-vuotiaiden osuus oli suurin ruotsalaisilla ja virolaisilla (26 3 %). 1.8 Uskonto Vuoden 217 alussa 59 prosenttia vantaalaisista oli Suomen evankelisluterilaisen kirkon jäseniä. Ortodoksiseen seurakuntaan tai muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvia 8 oli vain neljä prosenttia väestöstä, kun taas uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia oli 37 prosenttia. Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvista hieman suurempi osa oli naisia (54 %), kun uskonnollisiin yhdyskuntaan kuulumattomissa oli enemmän miehiä (55 %). Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvien ja uskonnollisiin yhdyskuntaan kuulumattomien osuudet vaihtelivat jonkin verran iän mukaan. Vantaalaisten kuuluminen evankelisluterilaiseen kirkkoon oli suurimmillaan vuotiaissa ja yli 64-vuotiaissa (72 % ikäluokasta), kun taas uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuudet olivat kyseisissä ikäryhmissä pienimmillään (24 25 %) vuotiaissa evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus oli alhaisimmillaan (51 %) ja uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus korkeimmillaan (45 %). Kuvio 1. Vantaan väestö uskonnollisen yhdyskunnan mukaan % Suomen ev.lut. kirkko Muu uskonnollinen yhdysk. Usk. yhdysk. kuulumattomat 59,1 37,1 Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus on laskenut tasaisesti 2-luvulla, kun uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut. Vuonna 2 Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuului 77 prosenttia vantaalaisista, kun vuonna 216 heidän osuutensa oli 59 prosenttia. Samassa ajassa uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut 2 prosentista 37 prosenttiin. Suomen ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluvien osuus pysytteli pitkään 1,3 prosentissa, mutta vuoden 217 alussa osuus oli hivenen tippunut (1,2 %). Muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvien osuus on kasvanut vuosituhannen alun 1,2 prosentista nykyiseen 2,5 prosenttiin. 3,8 6 Sukupuolta koskevaan tarkasteluun on otettu ne kansalaisuudet, joissa oli yli 2 Suomen kansalaisuuden saanutta tarkasteltavalla ajanjaksolla. 7 Ikätarkasteluun on otettu ne kansalaisuudet, joissa oli yli 3 Suomen kansalaisuuden saanutta tarkasteltavalla ajanjaksolla. 8 Tähän ryhmään kuuluivat muun muassa Jehovan todistajat, Suomen vapaakirkko, katolinen kirkko, adventtikirkot, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko, metodistikirkko, baptistiyhdyskunnat sekä juutalais- ja islamilaisseurakunnat. 18 Vantaan väestö 216/217

21 1 Väestörakenne 1.9 Koulutus Vuoden 216 lopun (31.12.) tietojen mukaan Vantaan 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 32 prosenttia oli suorittanut enintään perusasteen, 38 prosenttia toisen asteen ja 3 prosenttia korkea-asteen tutkinnon 9. Korkea-aste voidaan jakaa edelleen kolmeen osaan, joista alimman korkea-asteen suorittaneita oli 9 prosenttia, alemman korkeakouluasteen 12 prosenttia ja ylemmän korkeakouluasteen suorittaneita 9 prosenttia. Tutkinnon suorittaneiden osuus on selvästi noussut vuosikymmenten saatossa. Vuodesta 199 vuoteen 216 enintään perusasteen käyneiden osuus on laskenut 46 prosentista 32 prosenttiin. Samana ajanjaksona toisen asteen suorittaneiden osuus on kasvanut 33 prosentista 38 prosenttiin ja korkea-asteen suorittaneiden osuus 22 prosentista 3 prosenttiin. Koulutusasteessa oli jonkin verran eroja sukupuolen ja suuralueiden mukaan. Vuoden 216 lopussa naisissa oli lähes yhtä paljon toisen asteen kuin korkea-asteen käyneitä (34 35 %), kun miehissä oli selvästi enemmän toisen asteen (4 %) kuin korkea-asteen (27 %) käyneitä. Vantaalaisten naisten koulutustaso on noussut selvästi miehiä nopeammin ja naisten koulutustaso onkin jo pidemmän aikaa ollut korkeampi kuin miesten. Vuoden 216 lopun tietojen mukaan Vantaan suuralueista koulutustaso oli korkein Aviapoliksessa ja matalin Hakunilassa. Enintään perusasteen suorittaneita oli Aviapoliksessa 25 prosenttia (Hakunilassa 36 %) ja korkea-asteen suorittaneita 4 prosenttia (Hakunilassa 25 %). Kuvio 11. Vantaan 15 vuotta täyttänyt väestö koulutuksen ja sukupuolen mukaan (31.12.) 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Miehet Naiset Ei perusasteen jälk. tutkintoa Toinen aste Korkea-aste 9 Väestön koulutusrakennetilasto kuvaa 15 vuotta täyttäneen väestön peruskoulun, keskikoulun tai kansakoulun jälkeen suorittamia tutkintoja. Tutkinnon suorittaneet on luokiteltu koulutusasteittain korkeimman/viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan. Tässä koulutusta koskevassa osiossa perusaste sisältää tuntemattomat, toinen aste erikoisammattikoulutusasteen ja ylempi korkeakouluaste tutkijakoulutuksen. Luvut on aina esitetty 15 vuotta täyttäneestä väestöstä. Tarkemmat koulutusmääritelmät löytyvät johdannosta: käsitteet ja määritelmät ---> koulutusrakenne. Vantaan väestö 216/217 19

22 2 Väestönmuutokset 2 Väestönmuutokset 2.1 Syntyneet Vuonna 216 Vantaalla syntyi 2 52 vauvaa, jota vähemmän vauvoja syntyi viimeksi vuonna 22. Syntyneiden määrässä on luonnollista vaihtelua ja vuodesta 2 lähtien vauvarikkaimmat vuodet ovat olleet 28 21, jolloin syntyi yli 2 7 vauvaa. Vähiten vauvoja syntyi vuonna 21, alle 2 4. Vuodesta 25 lähtien hieman yli puolet synnyttäneistä äideistä on ollut yli 29-vuotiaita ja vuonna 216 ero oli entisestään kasvanut (56 % vähintään 3-vuotiaita). Synnyttäneiden naisten keski-ikä onkin pikkuhiljaa noussut, ollen 3,4 vuotta vuonna 216. Vauvoja syntyi hieman enemmän 3 34-vuotiaille (33 %) kuin vuotiaille (3 %). Alle 2-vuotiaita äitejä oli vain prosentin verran ja vähintään 4 vuotta täyttäneitä äitejä neljä prosenttia. Synnyttäneistä naisista 56 prosenttia oli naimisissa. Vuonna 216 syntyneistä vantaalaisista vauvoista 51 prosenttia oli poikia. Kielen mukaan tarkasteltuna 72 prosenttia vauvoista oli suomenkielisiä, 3 prosenttia ruotsinkielisiä ja 25 prosenttia vieraskielisiä. Vieraskielisten osuus syntyneistä lapsista on kaksinkertaistunut vuodesta 21. Vauvoja syntyi eniten Myyrmäen (589 vauvaa) ja vähiten Kivistön suuralueella (131 vauvaa). Kivistössä suurempi osa (65 %) synnyttäneistä äideistä oli vähintään 3-vuotiaita verrattuna muihin suuralueisiin. Vieraskielisiä vauvoja syntyi eniten Hakunilan (4 %) ja vähiten Kivistön suuralueella (9 %). 2.2 Kuolleet Vuonna 216 kuoli vantaalaista, joista miehiä oli vain kahdeksan enemmän kuin naista. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna kuolleiden määrä on kasvanut sitä mukaa, kun väkilukin on kasvanut. Koko 2-luvun ajan Vantaalla on vuosittain kuollut,5,6 prosenttia väestöstä. Vuonna 216 kuolleista 71 prosenttia oli vähintään 7-vuotiaita ja 25 prosenttia vuotiaita. Alle 3-vuotiaana kuolleita oli vain kaksi prosenttia. Kuolleiden keski-ikä oli 74,9 vuotta, mutta naisilla keski-ikä (78,6) oli selvästi suurempi kuin miehillä (71,3). Kuolleiden keski-ikä on noussut, esimerkiksi kymmenen vuotta sitten se oli 68,3 vuotta. Kuvio 12. Vieraskielisten vauvojen osuus (%) kaikista elävänä syntyneistä Vantaan suuralueilla % Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila 2 Vantaan väestö 216/217

23 2 Väestönmuutokset Taulukko 5. Kuolleet iän mukaan 1995, 2, 25 ja Kuolleita Ikä, vuotta (%) Vuosi lkm % Kuolleiden keski-ikä ,2,4 2,2 8,7 2,1 16,7 24, 21,2 5, ,3,7 2,4 7,4 18,2 17, 23,1 22,2 7, ,8 1, 1,7 5,4 2, 16,3 22,8 23,1 8,8 68, ,4, 1,5 3,3 14,3 19,3 22,8 28,7 9,7 72, ,2,6 1,1 4, 13,5 21,8 23,9 23,8 1, 7, ,1,2 1,9 3,6 12,9 19,4 23,5 28, 1,3 72, ,5,3 1,2 3,3 11,4 2, 24,8 27,9 1,7 72, ,4,2 1,6 3, 12, 18,5 26,8 27,3 1,1 72, ,2,2,8 3,1 9,4 19,3 25,1 29,5 12,2 74, ,2,1 1,6 2,1 8,5 16, 27,7 3,9 12,9 74,9 2.3 Muuttoliike Muuttoliike jakaantuu sisäiseen ja ulkoiseen muuttoon. Sisäinen muuttoliike koostuu henkilöistä, jotka vaihtavat asuntoa Vantaan sisällä. Ulkoinen muuttoliike puolestaan käsittää Vantaalle ja Vantaalta muuttaneet eli kunnan rajan ylittävät muutot. Muuttoliike koko Vantaalla Vantaa sai vuonna 216 muuttovoittoa ennätykselliset henkilöä, joka oli peräti 9 henkeä enemmän kuin vuonna 215. Tätä korkeampaa muuttovoitto on ollut viimeksi vuonna 1975 ( ). Vantaan väestö kasvaa edelleen siirtolaisuuden ansiosta, sillä ulkomailta kertyi muuttovoittoa henkeä vuonna 216. Muuttovoitto jakaantui edellistä vuotta tasaisemmin eri maiden kesken, mutta edelleen isoin osuus ulkomaan nettomuutosta tuli Virosta (+355). Seuraavaksi eniten muuttovoittoa saatiin Irakista (+212) ja Venäjältä (+148). Ulkomailta saatu muuttovoitto oli kuitenkin vain 22 suurempi kuin edellisenä vuonna eli lisääntyneen muuttovoiton taustalla on Suomesta saatu muuttovoitto. Vantaa sai muualta Suomesta muuttovoittoa 2 92 henkilöä, mikä on selvästi enemmän kuin kertaakaan viimeisten 4 vuoden aikana. Edellinen huippu koettiin vuonna 1976 ( ). Suurin syy poikkeuksellisiin lukuihin on Helsinki, josta muutti vuonna 216 yli 1 6 ihmistä enemmän Vantaalle kuin Vantaalta muutti Helsinkiin. Muuttovoittoa oli 65 henkeä enemmän kuin edellisvuonna. Lisäksi Helsingin seudun ulkopuolinen muuttoliike jäi viime vuotista enemmän plussalle, muuttovoiton ollessa lähes tuhat henkilöä. Vantaa on menettänyt jo 197-luvun loppupuolelta lähtien eniten väestöään pääkaupunkiseudun ulkopuolelle KUUMAkuntiin (muutamia poikkeusvuosia lukuun ottamatta). Näin kävi myös vuonna 216, jolloin kyseisiin kuntiin muutti lähes 7 vantaalaista enemmän kuin näiden kuntien asukkaita muutti Vantaalle. Vuonna 216 suurimmat muuttovoitot Vantaalta keräsivät Tuusula (+248) ja Kerava (+119). Kun muuttoliikettä tarkastellaan viimeisten kymmenen vuoden ajalta (27 216), on Tuusula saanut muuttovoittoa Vantaalta lähes 2 4 ja Nurmijärvi noin 2 henkeä. Seuraavaksi suosituin muuttokohde on ollut Kerava (+ 1 5). Kuvio 13. Vantaalle ja Vantaalta muuttaneet (=nettomuutto) lähtö-/tuloalueen 1 mukaan Lkm Helsinki Ulkomaat Muu Suomi Espoo ja Kauniainen Muu Helsingin seutu KUUMA-kunnat (Muu Helsingin seutu) = Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti (Mäntsälä ja Pornainen vuodesta 26 lähtien) Vantaan väestö 216/217 21