Tilastokatsaus 9:2013

Transkriptio

1 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa Tietopalvelu B15: Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli henkilöä vuoden 2011 lopussa. Työllisistä oli vieraskielisiä henkilöä. Työttömänä oli vantaalaista, joista vieraskielistä. Vuoden 2011 aikana työllisen työvoiman määrä lisääntyi henkilöllä, josta vieraskielisten osuus oli henkilöä. Työttömien määrä väheni samassa ajassa 180 henkilöllä. Vieraskielisten työttömien määrä kasvoi vuonna 2011 kuitenkin 115 henkilöllä Vantaalla työllisyysaste eli työllisen työvoiman osuus vuotiaasta väestöstä oli vuoden 2011 lopussa 71,8 prosenttia, mikä on 0,8 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna Miehillä työllisyysaste oli 71,5 prosenttia kun naisilla se oli hieman korkeampi, 72,1 prosenttia. Suomen- ja ruotsinkielisen työvoiman työllisyysaste oli 73,7 ja vieraskielisen työvoiman 57,4 prosenttia. Vieraskielisten naisten työllisyysaste oli vain 51,6 prosenttia, kun se kotimaisia kieliä puhuvilla naisilla oli 74,8 prosenttia. Miehillä ero oli pienempi: 63,1 ja 72,6 prosenttia. Työpaikkojen määrä kasvoi vuodessa 2 040:lla, Vantaan työpaikkaomavaraisuus on 104,6 prosenttia Vantaalla oli vuoden 2011 lopussa kaikkiaan työpaikkaa. Niitä oli eli 2,0 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, mutta vain 280 enemmän kuin kolme vuotta aiemmin. Työpaikkojen määrä on kasvanut Vantaalla joka vuosi vuodesta 1994 lähtien vuosia 2005 ja 2009 lukuun ottamatta. Näinä vuosina kasvu hetkellisesti katkesi jatkuakseen jälleen heti seuraavana vuonna. Kuvio 1. Työpaikkojen määrä Vantaalla Vuosituhannen vaihteen jälkeen työpaikkamäärä on kasvanut keskimäärin työpaikalla vuosittain. Suurin vuosikasvu oli vuonna 2007, kun työpaikkamäärä kasvoi lähes työpaikalla (6,4 %) ja pienin vuonna 2009, jolloin työpaikkamäärä väheni 4 580:lla (-4,3 %).

2 2 Vantaan työpaikkaomavaraisuus (työpaikat/työllinen työvoima) ylitti vuoden 2003 aikana 100 prosentin rajan ja kohosi vuoden 2008 aikana yli 104 prosenttiin, mutta aleni seuraavana vuonna vajaaseen 103 prosenttiin. Vuoden 2011 lopussa se oli 104,6 prosenttia. Yli viidennes Vantaan työpaikoista tukku- ja vähittäiskaupan toimialalla Vantaalla olevista työpaikoista 22 prosenttia oli vähittäis- ja tukkukaupan sekä moottoriajoneuvojen korjauksen toimialalla (G) ja vajaa 16 prosenttia kuljetuksen ja varastoinnin (H) toimialalla. Teollisuuden toimiala (C) työllisti runsaat 12 prosenttia, terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) vajaat 9 prosenttia sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta (N) 8 prosenttia kaikista Vantaalla työssäkäyvistä. Rakentamisen (F) toimialan osuus Vantaalla työssäkäyvistä oli 7 prosenttia. Vuoden 2011 aikana työpaikkamäärä kasvoi kaikilla suurilla toimialoilla Tukku- ja vähittäiskaupan toimialan työpaikkamäärä oli vuoden 2011 lopussa 755 suurempi kuin vuotta aiemmin. Lukumääräisesti eniten työpaikat lisääntyivät kaupan ohella rakentamisen ja teollisuuden toimialoilla. Työpaikkamäärä väheni lukumääräisesti eniten julkisen hallinnon toimialalla, jossa vähennystä oli 430 työpaikan verran. Verrattuna vuoden 2008 lukuihin, jolloin Vantaalla oli lähes saman verran työpaikkoja kuin vuoden 2011 lopussa, eniten ovat vähentyneet kuljetuksen ja varastoinnin, julkisen hallinnon sekä teollisuuden työpaikat. Suurin lisäys on ollut rakentamisen, tukku- ja vähittäiskaupan sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialoilla. Taulukko 1. Työpaikat Vantaalla vuosina toimialan mukaan (TOL 2008) Toimiala työpaikkoja työpaikkoja työpaikkoja työpaikkoja työpaikkamuutos lkm lkm lkm lkm lkm lkm A. Maatalous, metsätalous ja kalatalous B. Kaivostoiminta ja louhinta C. Teollisuus D. Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytys E. Vesi-, viemäri- ja jätevesihuolto ja ympäristön puhtaanapito F. Rakentaminen G. Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajon. kauppa H. Kuljetus ja varastointi I. Majoitus- ja ravitsemistoiminta J. Informaatio ja viestintä K. Rahoitus- ja vakuutustoiminta L. Kiinteistöalan toiminta M. Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N. Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O. Julkinen hallinto, maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus P. Koulutus Q. Terveys- ja sosiaalipalvelut R. Taiteet, tiede ja virkistys S. Muu palvelutoiminta T. Kotitalouksien toiminta työnantajina U. Kv. organisaatioiden ja toimielinten toiminta X. Toimiala tuntematon Työpaikat yhteensä Vuoden 2011 aikana yksityisen sektorin työpaikat lisääntyivät työpaikalla eli 4 prosenttia. Valtion työpaikat vähenivät 240:llä ja kunnan työpaikat 40:llä. Valtioenemmistöisten yhtiöiden työpaikoissa kato oli suurempi, liki 800 työpaikkaa eli 8 prosenttia. Työntekijöiden koulutustason merkitys kasvussa Työpaikkojen väheneminen Vantaalla vuonna 2009 kosketti eniten vähiten koulutusta hankkineita. Vantaalla työssäkäyviä, vain perusasteen koulutuksen saaneita, oli vuonna 2009 lähes 11 prosenttia (2 130) vähemmän kuin vuotta aiemmin, kun keskiasteen koulutuksen hankkineita oli vain 4 (1 674) ja korkea-asteen koulutuksen hankkineita 2 prosenttia (788) vähemmän.

3 3 Kun työpaikkojen määrä jälleen kasvoi vuosien 2010 ja 2011 aikana, kohdistuivat kaikki uudet työpaikat henkilöille, joilla oli vähintään keskiasteen tasoinen koulutus. Pelkästään perusasteen koulutuksen hankkineita oli vuonna 2011 työssä Vantaalla 245 vähemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Keskiasteen koulutuksen hankkineiden Vantaalla työssäkäyvien määrä kasvoi 2 700:llä ja korkea-asteen koulutuksen hankkineiden määrä 2 400:llä. Vain perusasteen koulutuksen saaneita oli Vantaalla vuonna 2011 työssä 860 vähemmän kuin vuonna 2005, kun korkea-asteen koulutuksen hankkineita oli enemmän ja keskiasteen koulutuksen hankkineitakin enemmän kuin vuonna Kuvio 2. Vantaalla työssäkäyvien muutos vuodesta 2005 vuoteen 2011 henkilön koulutuksen mukaan Vantaalla työssäkäyviä Vain perusaste Keskiaste Korkea-aste Työpaikkamäärän muutos vuosina Vuodesta 2000 työpaikkojen määrä on kasvanut Vantaalla vuoden 2011 loppuun mennessä työpaikalla (18,6 %). Vantaalla työssäkäyvien miesten määrä lisääntyi vuodesta 2000 vuoteen 2011 kaikkiaan 8 650:llä ja naisten 8 100:lla. Vantaalla sijaitsevien työpaikkojen miesvaltaisuus on kuitenkin hieman kaventunut. Työnantajasektoreista valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden työpaikat Vantaalla ovat vähentyneet vuodesta 2000 vuoteen 2011 noin 2 930:lla (22 %). Samana ajanjaksona yksityisellä sektorilla työpaikat lisääntyivät :llä (29 %) ja kuntasektorilla 1 350:llä (10 %), mutta vähenivät valtiosektorilla 40:llä (1,2 %). Arvio työpaikkojen määrän muutoksesta Vantaalla vuosien 2012 ja 2013 aikana 1 Lopulliset työpaikkatiedot saadaan työssäkäyntitilastosta vajaan kahden vuoden viiveellä. Lyhyemmällä aikajänteellä työpaikkamäärän muutosta voidaan kuitenkin arvioida otospohjaisen työvoimatutkimuksen tulosten perusteella. Viimeisin työvoimatutkimuksesta saatu tieto on vuoden 2013 kolmannelta neljännekseltä. Työvoimatutkimuksen työpaikkatiedot eroavat jonkin verran työssäkäyntitilaston työpaikkatiedoista (alueella työssäkäyvät). Vuoden 2011 lopulla ero oli työssäkäyntitilaston eduksi työpaikkaa, kun taas vuotta aiemmin, vuoden 2010 lopulla, ero oli toisensuuntainen, työpaikkaa (työvoimatutkimuksen luku oli pienempi). Työvoimatutkimuksen mukaan työpaikkojen määrä oli Vantaalla vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä lähestulkoon samansuuruinen kuin vuoden 2011 lopussa. 1 Tämä tarkastelu perustuu Tilastokeskuksen otospohjaiseen työvoimatutkimukseen. Työvoimatutkimus (Labour Force Survey) kerää tilastotietoja vuotiaan väestön työhön osallistumisesta, työllisyydestä ja työttömyydestä sekä työvoiman ulkopuolisten toiminnasta. Työvoimatutkimuksen tiedonkeruu perustuu Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa satunnaisesti poimittuun otokseen. Kuukausittainen otos koko maasta on noin henkeä ja tiedot kerätään tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla. Vastaajien antamien tietojen pohjalta luodaan kuva koko vuotiaan väestön toiminnasta. Tutkimus tehdään neljännesvuosittain.

4 4 Työpaikat Vantaalla ja muissa suurissa kaupungeissa Yhdentoista viime vuoden aikana työpaikkojen kasvu on ollut suhteellisesti suurinta Vantaalla (18,8 % eli työpaikkaa) ja Espoossa (18,0 % eli työpaikkaa). Lukumäärinä laskettuna työpaikkakasvu oli isoista kaupungeista suurinta Espoossa. Koko maan vuosien työpaikkalisäyksestä kuuden suurimman kaupungin osalle tuli 66 prosenttia. Helsingin seudun 14 kunnan osuus maan työpaikkakasvusta oli tuona ajanjaksona 51 prosenttia. Vuoden 2011 aikana työpaikkojen määrän kasvu oli työpaikkoina laskettuna suurinta Helsingissä ja Tampereella. Näissä kahdessa kaupungissa ja Turussa ei kuitenkaan oltu vielä vuonna 2011 samalla tasolla kuin missä oli oltu vuonna Taulukko 1. Työpaikat suurissa kaupungeissa sekä Helsingin seudun kehyskunnissa ja koko maassa (31.12.) vuosina 2000 ja Muutos Alue Muutos lkm % lkm Koko maa , Vantaa , Espoo , Helsinki , Tampere , Turku , Oulu , Kehyskunnat , Kuusi suurinta yhteensä , osuus (%) maan työpaikoista 37,2 38,1 38,2 38,5 38,8 38,6 38,8 65,7 53,8 Koko Hgin seutu yhteensä , osuus (%) maan työpaikoista 29,4 29,7 29,8 30,2 30,5 30,4 30,5 51,3 40,0 Helsingin seudun kehyskunnista Tuusulassa ja Keravalla työpaikkamäärä on kasvanut nopeimmin Kauniaista ja Sipoota lukuun ottamatta kaikissa kehyskunnissa työpaikkamäärä kasvoi vuoden 2011 aikana. Lukumääräisesti työpaikkakasvu oli vuosien aikana suurinta Tuusulassa (2 970) ja Hyvinkäällä (2 650). Kauniaisissa työpaikkamäärä pieneni vuosina yhteensä 80 työpaikalla. Suhteellisesti suurin kasvu vuosina oli Pornaisissa, Tuusulassa ja Keravalla, joissa kaikissa työpaikkamäärä kasvoi viidenneksellä. 2 Oulun vuosien tietoihin on laskettu mukaan Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin työpaikkamäärät. 3 Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kauniainen, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti

5 5 Työpaikkaomavaraisuus suurista kaupungeista vain Espoossa alle 100 % Työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2011 suurimmissa kaupungeissa vain Espoossa alle sadan prosentin. Helsingissä se oli korkein, 131 prosenttia, Tampereella ja Turussa hieman alempi 123, Oulussa 106, Vantaalla 105 ja Espoossa 97 prosenttia. Kehyskunnissa omavaraisuusaste vaihteli Pornaisten 43 prosentista Hyvinkään 92 prosenttiin, kun useimmissa kunnissa se oli runsaat 60 prosenttia. Kuvio 3. Työpaikkaomavaraisuus 4 suurissa kaupungeissa v Espoossa työssäkäyvillä korkein koulutustaso Useammalla kuin joka toisella Espoossa työssäkäyvällä oli vuonna 2011 korkea-asteen koulutus. Helsingissä, Tampereella ja Oulussa korkea-asteen koulutuksen hankkineiden osuus oli hieman pienempi. Turussa heitä oli useampi kuin kaksi viidestä, Vantaalla useampi kuin joka kolmas ja Helsingin seudun kehyskunnissa joka kolmas. Espoossa oli suhteellisesti vähiten keskiasteen koulutuksen hankkineita ja Oulussa sekä Tampereella perusasteen koulutuksen saaneita. Kehyskunnissa ja Vantaalla työssäkäyvistä joka viidennellä oli vain perusasteen koulutus, koko maassa joka kuudennella, kun Oulussa heitä oli vähemmän kuin yksi kymmenestä. Kuvio 4. Alueella työssäkäyvät koulutuksen mukaan koko maassa, suurimmissa kaupungeissa ja Helsingin seudun kehyskunnissa Kehyskunnissa työssäkäyvistä eniten korkea-asteen koulutuksen hankkineita oli Kirkkonummella (40 %) sekä Hyvinkäällä (38 %). Vähiten heitä oli Pornaisissa (25 %), Mäntsälässä (28 %) ja Nurmijärvellä (29 %). Pelkästään perusasteen koulutuksen saaneita oli eniten Tuusulassa (23 %), Keravalla (22 %) ja Pornaisilla (22 %). Vähiten heitä oli Hyvinkäällä (16 %) ja Järvenpäässä (17 %). 4 Työpaikkaomavaraisuudella tarkoitetaan kunnan työllisen työvoiman suhdetta kunnassa työssäkäyviin (työpaikat).

6 6 Koulutustaso työpaikoilla on kohonnut koko maassa Vuosien aikana työpaikat lisääntyivät koko maassa työpaikalla eli lähes kuudella prosentilla. Työpaikkojen vaatimukset samoin kuin työntekijöiden koulutustaso ovat kohonneet. Perusasteen koulutuksen saaneiden työssäkäyvien määrä väheni koko maassa yli :lla eli 35 prosentilla ja alimman korkea-asteen koulutuksen hankkineiden määrä :lla (21 %). Vuoden 2011 lopussa keskiasteen koulutuksen hankkineita oli (14 %), alemman korkeakouluasteen (100 %) ja ylemmän korkeakouluasteen hankkineita (48 %) enemmän kuin vuoden 2000 lopussa. Suurista kaupungeista suhteellisesti suurin vähennys perusasteen koulutuksen saaneista työntekijöistä oli Tampereella, Turussa ja Oulussa (36 %). Vantaalla ja Espoossa sekä kehyskunnissa vähennys oli selvästi pienempi. Taulukko 3. Alueella työssäkäyvät koulutuksen mukaan (%) koko maassa, suurissa kaupungeissa ja Helsingin seudun kehyskunnissa ja Alue Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste ja tutkijakoul Koko maa 23,2 14,4 43,1 46,5 17,5 13,1 6,9 13,2 9,2 13,0 Vantaa 26,3 18,5 40,5 45,0 17,4 12,0 7,7 13,4 8,1 11,1 Espoo 19,0 14,2 34,4 34,1 18,8 12,6 10,2 16,6 17,5 22,4 Helsinki 21,1 14,2 36,1 35,9 18,4 12,2 8,2 15,5 16,3 22,2 Turku 20,9 12,3 42,6 44,2 18,5 13,6 6,7 14,0 11,3 15,9 Tampere 18,7 10,2 43,0 42,4 18,2 13,0 8,4 16,5 11,8 17,9 Oulu 16,3 8,8 43,6 44,3 18,4 12,8 9,4 17,1 12,3 17,0 Kehyskunnat 28,2 19,7 41,7 46,7 15,7 11,9 7,1 11,3 7,3 10,3 Tampereella korkea-asteen koulutuksen hankkineista kasvua tuli peräti 43 prosenttia vuoteen 2000 verrattuna. Myös Oulussa kasvu, 37 prosenttia, oli muita suurempaa. Pääkaupunkiseudun kaupungeista kasvua oli Vantaalla ja Espoossa 31 prosenttia ja Helsingissä 21 prosenttia. Vantaalaisista työskenteli 45 prosenttia asuinkunnassaan Vantaalaisista työssäkäyvistä oli työpaikka Vantaalla 44,8 prosentilla. Enemmistö vantaalaisista siis työskenteli jossain muussa kunnassa. Asuinkunnassaan työskentelevien vantaalaisten määrä kasvoi vuoden 2011 aikana runsaalla 700:llä ja muussa kunnassa työskentelevien vantaalaisten määrä enemmän, 1 060:llä. Vuoteen 2000 verrattuna asuinkaupungissaan työssäkäyvien vantaalaisten määrä on lisääntynyt henkilöllä. Samana ajanjaksona muussa kunnassa työskentelevien vantaalaisten määrä on kasvanut jonkin verran vähemmän, henkilöllä. Asuinkunnassaan työssäkäyvien vantaalaisten osuus työssäkäyvistä on kasvanut vuodesta 2000 vain hieman (0,6 prosenttiyksikköä). Vaikka kaupungin työpaikkaomavaraisuus on reilusti yli 100 prosenttia, on vain vajaassa 43 prosentissa Vantaalla sijaitsevassa työpaikassa vantaalainen työntekijä. Vuonna 2000 prosenttiluku oli suurempi, 46 prosenttia. Toisin sanoen vaikka vantaalaisten työssäkäynti kotikunnassaan on lisääntynyt, on vantaalaisten työntekijöiden osuus kaupungissa sijaitsevissa työpaikoissa pienentynyt: Vantaalla käydään yhä enemmän muualta töissä. Taulukko 4. Työpaikat Vantaalla ja niissä työskentelevät työntekijän asuinkunnan mukaan vuosina (31.12.) 2000, 2005, 2008, 2010 ja 2011 Vantaalla työskentelevien asuinkunta Vuosi Työpaikkoja Vantaa Espoo Helsinki Kehyskunnat Muu Suomi Muutos

7 7 Taulukossa 4 on kuvattu Vantaalla sijaitsevien työpaikkojen muutosta vuodesta 2000 vuoteen 2011 sekä sitä mistä työpaikkalisäys ( uudet työpaikat ) sai työntekijänsä. Kehyskunnista työntekijöitä tuli 27 prosenttia, Vantaalta ja Helsingistä kummastakin 24 prosenttia, Espoosta 11 prosenttia ja muualta Suomesta 14 prosenttia. Vantaan työllisistä liki 40 prosenttia ansaitsi elantonsa Helsingissä sijaitsevassa työpaikassa. Helsingissä työssäkäyvien vantaalaisten määrä kasvoi vuoden 2011 aikana 410:llä, mutta oli vuoden 2011 lopulla noin 200 pienempi kuin vuonna Helsingissä työskentelevien osuus kaikista Vantaan työllisistä on 2000-luvulla pienentynyt 3,5 prosenttiyksiköllä. Vantaan ulkopuolella käydään työssä entistä useammin kehysalueen kunnissa: kehyskunnissa työssäkäyvien vantaalaisten määrä on kasvanut 11 vuodessa 62 prosentilla. Taulukko 5. Vantaalaisten (henkilöitä) työssäkäyntialue vuosina (31.12.) 2000, 2005, 2008, 2010 ja 2011 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vuosi Työllisiä Vantaa Espoo Helsinki Kehyskunnat Muu kunta Muutos Helsingissä asuvista työllisistä kävi Vantaalla työssä (8,4 %) henkilöä vuonna 2011, mikä on 400 enemmän kuin vuotta aiemmin ja enemmän kuin vuonna Helsinkiläisten asuinkuntansa ulkopuolella työskentelevien osuus on kasvanut vuodesta 2000 vuoteen 2011 yli kahdella prosenttiyksiköllä, noin henkilöllä. Espoossa työskenteleviä vantaalaisia oli vuonna Vuonna 2000 heitä oli vähemmän. Espoolaisista kävi vuonna 2011 Vantaalla työssä henkilöä (6,7 %). Asuinkunnassaan espoolaisista työskenteli tuolloin joka toinen (50,2 %). Asuinkunnassa työskentely on hieman (0,1 prosenttiyksikköä eli henkilöllä) lisääntynyt Espoossa vuodesta Vantaalaisista työssäkäyvistä (5 %) työskenteli Helsingin seudun kehyskunnissa vuonna Yksitoista vuotta aiemmin heitä oli (3 %). Kehyskuntien työllisistä kävi Vantaalla työssä, mikä on 12 prosenttia näiden kuntien työllisistä. Tuusulalaisista 18 prosenttia ja keravalaisista työllisistä 17 prosenttia työskenteli Vantaalla. Vuonna 2000 kehyskuntien työllisistä (10 %) kävi Vantaalla työssä. Eniten Vantaalla työssäkävijöiden määrä on kasvanut naapurikunnista Nurmijärveltä ja Tuusulasta. Taulukko 6. Helsingin seudun kehyskunnissa asuvien (henkilöitä) työssäkäyntialue vuosina 2000, 2005, 2008, 2010 ja 2011 Kehyskunnissa asuvien työssäkäyntikunta Vuosi Työllisiä Vantaa Espoo Helsinki Kehyskunnat Muu kunta Muutos Vuodesta 2000 vuoteen 2011 kehyskunnista työssäkäynti Vantaalle on lisääntynyt henkilöllä (34 %), Espooseen henkilöllä (36 %) ja Helsinkiin henkilöllä (10 %). Helsingistä kehyskunnissa työssäkäyvien määrä on ollut viime vuosina laskussa. Taulukossa 6 on kuvattu kehyskunnissa sijaitsevien työpaikkojen muutosta vuodesta 2000 vuoteen 2011 sekä sitä mistä työpaikkalisäys ( uudet työpaikat ) sai työntekijänsä. Vantaalta työntekijöitä tuli 27 prosenttia, Espoosta 22, kehyskunnista 21 prosenttia, Helsingistä 20 prosenttia ja muualta Suomesta 10 prosenttia.

8 8 Hallinto- ja tukipalvelutoiminnan sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialojen Vantaalla sijaitsevissa työpaikoissa paras vantaalaisedustus Vain vajaassa 43 prosentissa Vantaalla sijaitsevassa työpaikassa on vantaalainen työntekijä. Toimialoista eniten vantaalaisia oli hallinto- ja tukipalvelujen Vantaalla sijaitsevissa työpaikoissa, joissa kolme neljästä työntekijästä asui Vantaalla. Terveys- ja sosiaalipalveluissa vantaalaisia oli kaksi kolmesta. Kaupungissa oli vuonna 2011 eniten tukku- ja vähittäiskaupan työpaikkoja, mutta vain joka kolmannessa niistä oli vantaalainen työntekijä. Tällä alalla työskentelevistä Vantaalla asuvista useampi kuin joka toinen työskenteli muualla kuin kotikaupungissaan. Heikoin vantaalaisedustus oli kaupungissa olevissa informaatio- ja viestintäalan työpaikoissa, joissa vain vähemmän kuin joka kolmas työntekijä oli vantaalainen. Alalla työskenteleviä vantaalaisia oli kuitenkin yli kaksi kertaa enemmän kuin kaupungissa alan työpaikkoja. Jos verrataan, kuinka moni vantaalainen ylipäätään kullakin toimialalla työskentelee ja paljonko ko. toimialan työpaikkoja on kaupungissa, suurin työvoimavaje vantaalaisista työntekijöistä oli kuljetuksen ja varastoinnin (-7 130), tukku- ja vähittäiskaupan (-6 660) ja teollisuuden (-3 920) toimialoilla. Toisaalta ylitarjontaa oli kaupungissa eniten terveys- ja sosiaalipalvelujen (+3 530), informaation ja viestinnän ( ) ja rahoitus- ja vakuutustoiminnan (+2 070) toimialojen työpaikoista. Taulukko 7. Vantaalla asuva työllinen työvoima henkilön työssäkäyntialueen (Vantaa/muu alue) ja toimialan mukaan sekä Vantaalla sijaitsevat työpaikat toimialan mukaan ja kuinka suuressa osassa niistä on Vantaalla asuva työntekijä ( ) Toimiala Työlliset Vantaa lkm Työlliset muu alue lkm Työlliset Vantaa % Työlliset muu alue % Työpaikat Vantaalla lkm joissa vantaalainen työntekijä Työlliset ja työpaikat yhteensä ,8 55, ,8 G Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen korjaus ,2 51, ,5 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta ,3 30, ,6 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut, pakollinen sos.vak ,7 53, ,7 H Kuljetus ja varastointi ,0 40, ,5 C Teollisuus ,2 53, ,2 F Rakentaminen ,9 63, ,2 I Majoitus ja ravitsemistoiminta ,4 53, ,6 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta ,8 67, ,1 P Koulutus ,0 63, ,1 O Julkinen hallinto, maanpuolustus, pakoll.sos.vak ,7 69, ,6 S Muu palvelutoiminta ,0 59, ,6 R Taiteet ja virkistys ,7 60, ,3 J Informaatio ja viestintä ,3 87, ,8 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta ,1 86, ,7 L Kiinteistöalan toiminta ,7 64, ,8 E Vesi-, viemäri- ja jätevesihuolto & jätehuolto ,3 46, ,7 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiket ,6 68, ,6 A Maa- ja metsätalous, kalatalous ,9 39, ,0 U Kans.väl. organisaatioiden ja toimielinten toim ,1 42, ,0 B Kaivostoiminta ja louhinta ,0 50,0 84 8,3 X Toimiala tuntematon ,0 0, ,0 Lähde: Tilastokeskus: Tilastotietokannat: elinkeinorakenne ja työssäkäynti ja Väestölaskenta Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä ISBN Puh ISSN-L X Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN X (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)