Tilastokatsaus 11:2010

Transkriptio

1 Tilastokatsaus 11: Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa henkilöä. Työttömänä oli tuolloin vantaalaista. Vuoden 2008 aikana työllisen työvoiman määrä kasvoi henkilöllä. Työttömien määrä kasvoi samassa ajassa 191:llä. Työpaikkojen määrä lisääntyi 2 520:lla, työpaikkaomavaraisuus jo yli 104 prosenttia Vantaalla oli vuoden 2008 lopussa kaikkiaan työpaikkaa. Työpaikkoja oli nyt eli 2,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Työpaikkojen määrä on kasvanut Vantaalla joka vuosi vuodesta 1994 lähtien vuotta 2005 lukuun ottamatta, jolloin kasvu hetkellisesti katkesi jatkuakseen jälleen heti seuraavana vuonna. Kuvio 1. Työpaikkojen lukumäärä Vantaalla Vantaalla työllisyysaste eli työllisen työvoiman osuus vuotiaasta väestöstä oli vuoden 2008 lopussa 73,4 prosenttia, mikä on 0,3 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna Miehillä työllisyysaste oli 73,3 prosenttia vuonna 2008, naisilla hieman korkeampi, 73,5 prosenttia. Vuosituhannen vaihteen jälkeen työpaikkamäärä on kasvanut keskimäärin työpaikalla vuosittain. Suurin vuosikasvu oli vuonna 2007, kun työpaikkamäärä kasvoi lähes työpaikalla (6,4 %) ja alhaisin siis vuonna 2005, jolloin työpaikkamäärä väheni 1 375:llä (-1,4 %). Vantaan työpaikkaomavaraisuus (työpaikat/ työllinen työvoima) ylitti vuoden 2003 aikana 100 prosentin rajan ja kohosi vuoden 2008 aikana yli 104 prosenttiin. Vuoden 2007 aikana kokonaistyöpaikkamäärä ylitti sadan tuhannen työpaikan määrän luvun työpaikkakasvusta on neljä viidesosaa kertynyt kolmen viime vuoden aikana. Yli viidennes Vantaan työpaikoista tukku- ja vähittäiskaupan 2 toimialalla Vantaalla olevista työpaikoista 21,6 prosenttia oli vähittäis- ja tukkukaupan sekä moottoriajoneuvojen kaupan toimialalla (G) ja 17,0 prosenttia kuljetuksen ja varastoinnin (H) toimialalla. Teollisuuden toimiala työllisti 12,8 prosenttia, terveys- ja 1 Lähteet: Tilastokeskus: työssäkäyntitilastot vuosilta ja työvoimatutkimus 1995/I /II 2 Tiedot ovat uudella vuonna 2008 voimaantulleella toimialaluokituksella (TOL 2008).

2 2 Tilastokatsaus 11:2010 sosiaalipalvelut (Q) 8,3 prosenttia sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta (N) 8,1 prosenttia kaikista Vantaalla työssäkäyvistä. Rakentamisen (F) toimialan osuus Vantaalla työssäkäyvistä oli 6,4 prosenttia. Vain maa-, metsä- ja kalatalouden, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollon sekä rakentamisen työpaikat vähenivät vuoden 2008 aikana, muilla aloilla työpaikkamäärä kasvoi, lukumääräisesti eniten tukku- ja vähittäiskaupan sekä moottoriajoneuvojen kaupan toimialalla Rakentamisen työpaikkamäärä väheni vuoden 2008 aikana yli sadalla, maa-, metsä- ja kalatalouden työpaikat vajaalla sadalla ja sähkö-, kaasu ja lämpöhuollon työpaikat parilla kymmenellä. Suurin työpaikkalisäys vuonna 2008 kohdistui kaupan toimialalle, jossa työpaikkamäärä kasvoi liki puolella tuhannella. Kasvu oli tällä toimialalla suurinta vähittäiskaupassa sekä myös moottoriajoneuvojen kaupassa. Muita selvästi kasvaneita toimialoja olivat hallinto- ja tukipalvelutoiminta, erityisesti kiinteistön ja maisemanhoito, sosiaali- ja terveyshuolto, koulutus sekä julkinen hallinto. Taulukko 1. Työpaikat Vantaalla vuosina 2007 ja 2008 toimialan mukaan Toimiala työpaikkoja työpaikkoja työpaikkamuutos lkm % A. Maatalous, metsätalous ja kalatalous ,0 B. Kaivostoiminta ja louhinta C. Teollisuus ,4 D. Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytys ,7 E. Vesi-, viemäri- ja jätevesih. ja ymp, puht. pito ,0 F. Rakentaminen ,6 G. Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajon. kauppa ,2 H. Kuljetus ja varastointi ,3 I. Majoitus- ja ravitsemistoiminta ,7 J. Informaatio ja viestintä ,1 K. Rahoitus- ja vakuutustoiminta ,7 L. Kiinteistöalan toiminta ,7 M. Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta ,2 N. Hallinto- ja tukipalvelutoiminta ,1 O. Julkinen hallinto, maanpuolustus, pakoll. sos.vak ,7 P. Koulutus ,8 Q. Terveys- ja sosiaalipalvelut ,9 R. Taiteet, tiede ja virkistys ,2 S. Muu palvelutoiminta ,2 T. Kotitalouksien toiminta työnantajina U. Kv. organisaatioiden ja toimielinten toiminta X. Toimiala tuntematon ,1 Vuoden 2008 aikana syntyneestä työpaikan lisäyksestä tuli yksityisen sektorin työpaikoista, 300 valtion ja 670 kuntien työpaikoista. Valtionenemmistöisissä osakeyhtiöissä työpaikat vähenivät 140:llä. Työntekijöiden koulutustaso kasvussa Vantaalla työskentelevien koulutustaso on kohoamassa. Suhteellisesti eniten (10 %) kasvoi ylemmän korkeakouluasteen koulutuksen hankkineiden työntekijöiden määrä. Heidän joukkonsa kasvoi kaikissa ikäryhmissä. Tutkijakoulutuksen saaneiden Vantaalla työssäkäyvien määrä kasvoi 9 ja alemman korkeakouluasteen hankkineiden määrä 8 prosentilla. Vuonna 2008 syntyneestä työpaikkalisäyksestä saivat naiset noin kolme viidennestä. Kuntasektorin työpaikkalisäyksestä hyötyivät vain naiset, kun yksityisen sektorin työpaikkalisäyksestä enemmistö meni miehille. Kunnan työpaikoissa oli vuonna 2008 neljä viidestä naisia.

3 Tilastokatsaus 11: Kuvio 2. Vantaalla työssäkäyvien muutos vuodesta 2007 vuoteen 2008 henkilön iän ja koulutuksen mukaan Työpaikkamäärän muutos Vuodesta 2001 työpaikkojen määrä on kasvanut Vantaalla vuoden 2008 loppuun mennessä lähes työpaikalla (15,9 %). Vantaalla työssäkäyvien miesten määrä lisääntyi vuodesta 2001 vuoteen 2008 kaikkiaan 7 300:lla ja naisten 7 200:lla. Työnantajasektoreista valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden työpaikat Vantaalla ovat vähentyneet vuodesta 2001 vuoteen 2008 lähes 1 400:lla (13 %). Samana ajanjaksona yksityisellä sektorilla työpaikat lisääntyivät :lla, valtiosektorilla 300:lla ja kuntasektorilla vajaalla 700:llä. Arvio työpaikkojen määrän muutoksesta Vantaalla vuosien 2009 ja 2010 aikana 3 Lopulliset työpaikkatiedot saadaan noin kahden vuoden viiveellä työssäkäyntitilastosta. Lyhyemmällä aikajänteellä työpaikkamäärän muutosta voidaan kuitenkin arvioida otospohjaisen työvoimatutkimuksen tulosten perusteella. Viimeisin työvoimatutkimuksesta saatu tieto on kesäkuulta Työvoimatutkimuksen työpaikkatiedot eroavat työssäkäyntitilaston työpaikkatiedoista (alueella työssäkäyvät): työpaikkamäärä on ollut yleensä työvoimatutkimuksessa suurempi kuin työssäkäyntitilastossa niin, että esim. vuoden 2008 lopulla ero oli työpaikkaa. Työvoimatutkimuksen mukaan työpaikkojen määrä on Vantaalla kasvanut vuoden 2008 lopun jälkeen vuoden 2010 kesäkuuhun noin työpaikalla. Työpaikat Vantaalla ja muissa suurissa kaupungeissa Seitsemän viime vuoden aikana työpaikkojen kasvu on ollut suhteellisesti suurinta Oulussa (16,3 % eli työpaikkaa) ja Vantaalla (15,9 % ja työpaikkaa). Lukumäärinä laskettuna työpaikkakasvu oli Tampereella suurista kaupungeista suurinta (15 270). Espoossa kasvua oli ja Helsingissä työpaikkaa. Koko maan vuosien työpaikkalisäyksestä kuuden suurimman kaupungin osalle tuli 51 prosenttia. Vuoden 2008 aikana työpaikkojen kasvu oli Espoossa ja Helsingissä lähes 2 600, Vantaalla kasvua oli työpaikkaa, Oulussa 2 070, Turussa 840 ja Tampereella 510 työpaikkaa. Helsingin seudun kehyskunnissa kasvu on viime vuosina ollut nopeaa, vuonna 2008 kehyskunnissa työpaikat lisääntyivät 2,8 prosentilla (2 830 työpaikalla). 3 Tämä tarkastelu perustuu Tilastokeskuksen otospohjaiseen työvoimatutkimukseen. Työvoimatutkimus (Labour Force Survey) kerää tilastotietoja vuotiaan väestön työhön osallistumisesta, työllisyydestä ja työttömyydestä sekä työvoiman ulkopuolisten toiminnasta. Työvoimatutkimuksen tiedonkeruu perustuu Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa satunnaisesti poimittuun otokseen. Kuukausittainen otos on noin henkeä ja tiedot kerätään tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla. Vastaajien antamien tietojen pohjalta luodaan kuva koko vuotiaan väestön toiminnasta. Tutkimus tehdään neljännesvuosittain.

4 4 Tilastokatsaus 11:2010 Taulukko 2. Kuuden suurimman kaupungin, kehyskuntien ja koko maan työpaikkamäärät Alue Muutos Muutos lkm % lkm Koko maa , Vantaa , Espoo , Helsinki , Tampere ,6 507 Turku ,8 837 Oulu , Kehyskunnat , kaupunkia yht , osuus (%) maan työpaikoista 37,3 37,3 37,1 37,2 37,6 37,6 37,8 38,1 50,7 1,3 Koko Hgin seutu yht. osuus (%) maan työpaikoista , ,7 29,5 29,4 29,4 29,6 29,6 29,7 30,1 36,2 1,5 Kuuden suurimman kaupungin osuus kaikista Suomen työpaikoista hieman väheni 2000-luvun alussa, mutta kääntyi sen jälkeen nousuun niin, että vuoden 2008 lopussa se oli jo yli 38 prosenttia. Vuosien työpaikkalisäyksestä syntyi kuuteen suurimpaan kaupunkiin yli puolet, 51 prosenttia. Helsingin seudun 14 kunnan osuus kaikista maamme työpaikoista on ollut hieman vaille 30 prosenttia. Vuoden 2008 aikana 30 prosentin raja ylittyi ensi kerran. Vuosina syntyneestä koko maan työpaikkalisäyksestä enemmän kuin kolmannes tuli Helsingin seudulle. Vuonna 2008 työpaikkojen kasvuvauhti Vantaalla suurista kaupungeista toiseksi suurinta Kuuden suurimman kaupungin työpaikkamäärän summa oli vuoden 2008 lopussa Seitsemän viime vuoden aikana kasvua on kertynyt lähes työpaikkaa. Tampereella ja Oulussa työpaikat ovat lisääntyneet kaikkina tässä tarkasteltuina vuosina. Vantaalla, Espoossa ja Turussa yksi vuosi oli tappiollinen, Helsingissä kaksi vuotta. Helsingin seudun kehyskunnissa oli vuoden 2001 lopussa kuutisen sataa työpaikkaa vähemmän kuin Vantaalla. Vaikka työpaikkamäärä kehyskunnissakin on kasvanut ripeästi, on se kuitenkin ollut hitaampaa kuin Vantaalla, jossa vuoden 2008 lopussa oli työpaikkaa enemmän kuin mitä työpaikkoja oli kehyskunnissa yhteensä. Kehyskunnista Tuusulassa, Keravalla ja Mäntsälässä työpaikkamäärä on kasvanut nopeimmin Useimmissa kehyskunnissa työpaikkamäärä väheni Vantaan tapaan vuoden 2005 aikana. Vain Keravalla työpaikat kasvoivat joka vuosi Lukumääräisesti työpaikkakasvu oli suurinta Tuusulassa (2 350) ja Hyvinkäällä (2 220). Kauniaisissa työpaikkamäärä on pieneni vuosina , koko jaksolla yhteensä 600 työpaikalla. Suhteellisesti suurin kasvu vuosina oli Tuusulassa (20 %), Keravalla (18 %) ja Mäntsälässä (18 %) sekä Pornaisissa (22 %). 4 Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula, Vihti ja Sipoo. Tässä laskelmassa lukuun on sisällytetty myös Kauniainen.

5 Tilastokatsaus 11: Kuvio 3. Vuosittainen työpaikkamäärän muutos vuosina suurissa kaupungeissa ja kehyskunnissa Työpaikkaomavaraisuus oli suurimmissa kaupungeissa vain Espoossa alle sadan prosentin. Helsingissä se oli korkein (132 %) Tampereella, Turussa ja Oulussa hieman alempi (123 %) ja Vantaalla 104 prosenttia. Kehyskunnissa omavaraisuusaste vaihteli Pornaisten 42 prosentista Hyvinkään 89 prosenttiin, useimmissa kunnissa se oli runsas 60 prosenttia. Kuvio 4. Työpaikkaomavaraisuus suurissa kaupungeissa ja Helsingin seudun kehyskunnissa v Espoossa työssäkäyvillä korkein koulutustaso Hieman useammalla kuin joka toisella Espoossa työssäkäyvällä oli vuonna 2008 korkea-asteen koulutus. Tampereella, Helsingissä ja Oulussa korkea-asteen koulutuksen hankkineiden osuus oli hieman pienempi. Turussa heitä oli kaksi viidestä, Vantaalla joka kolmas ja Helsingin seudun kehyskunnissa työssäkäyvistä hieman harvempi. Espoossa sen sijaan oli suhteellisesti vähiten keskiasteen koulutuksen hankkineita ja Oulussa sekä Tampereella perusasteen koulutuksen saaneita. Vantaalla työssäkäyvistä joka viidennellä oli vain perusasteen koulutus, koko maassa joka kuudennella, kun Oulussa heitä oli vähemmän kuin yksi kymmenestä. Kehyskunnissa työssäkäyvistä eniten korkea-asteen koulutuksen hankkineita oli Kirkkonummella (39 %) sekä Järvenpäässä ja Hyvinkäällä (36 %). Vähiten (27 %) heitä oli Pornaisissa ja Mäntsälässä.

6 6 Tilastokatsaus 11:2010 Kuvio 5. Alueella työssäkäyvät koulutuksen mukaan koko maassa ja suurimmissa kaupungeissa ja Helsingin kehysalueella Perusasteen koulutuksen saaneiden työntekijöiden määrä väheni :lla koko maassa vuosien aikana, korkea-asteen koulutuksen hankkineiden määrä kasvoi :lla Vuosien aikana työpaikat lisääntyivät koko maassa työpaikalla eli 6,3 prosentilla. Vain perusasteen koulutuksen saaneiden työntekijöiden määrä väheni koko maassa lähes sadalla tuhannella eli viidenneksellä. Suurista kaupungeista suhteellisesti suurin vähennys perusasteen koulutuksen saaneista työntekijöistä oli Oulussa (huolimatta kaupungin nopeasta kasvusta) ja Turussa. Vantaalla ja Espoossa sekä kehyskunnissa vähennys oli selvästi pienempi. Keskiasteen koulutuksen hankkineiden työntekijöiden joukko kasvoi koko maassa :lla. Vantaalla kasvua oli vuoteen 2001 verrattuna lähes neljännes, mikä olikin suhteellisesti suurinta isoista kaupungeista. Taulukko 3. Alueella työssäkäyvät koulutuksen mukaan (%) koko maassa, suurissa kaupungeissa ja Helsingin kehyskunnissa vuosina 2001 ja 2008 Alue vain perusasteen koulutus keskiasteen koulutus korkea-asteen koulutus muutos(%) muutos-% muutos-% Koko maa , , ,4 Vantaa , , ,7 Helsinki , , ,7 Espoo , , ,2 Turku , , ,6 Tampere , , ,4 Oulu , , ,8 Kehyskunnat , , ,0 Korkea-asteen koulutuksen hankkineiden työntekijöiden määrä kasvoi nopeimmin, kasvua oli työntekijää. Suurista kaupungeista Tampereella kasvua tuli peräti liki kolmannes vuoteen 2001 verrattuna. Myös Oulussa kasvu oli muita suurempaa. Pääkaupunkiseudun kaupungeista Vantaalla kasvu oli suhteellisesti suurinta. Helsingin seudun kehyskunnissa (tässä mukaan on luettu Kauniainen) vain perusasteen koulutuksen saaneiden työssäkäyvien joukko pieneni vajaalla kymmenesosalla vuoden 2001 lopusta vuoden 2008 loppuun. Suurin vähennys oli Kauniaisissa (-49 %). Järvenpäässä vähennystä syntyi 18 prosenttia.

7 Tilastokatsaus 11: Keskiasteen koulutuksen hankkineiden työntekijöiden määrä kasvoi kehyskunnissa yli viidenneksellä, eniten Tuusulassa (35 %) ja Pornaisissa (32 %). Korkeakouluasteen koulutuksen hankkineiden määrä kasvoi kehyskunnissa keskimäärin vajaalla viidenneksellä. Suurin kasvu oli Mäntsälässä (38 %) ja Pornaisissa (33 %). Lähde: Tilastokeskus: elinkeinorakenne ja työssäkäynti PX-Web -tietokannat Kuvioliite Kuvio 6. Työpaikat Vantaalla toimialan mukaan (TOL 2008) Kuvio 7. Työpaikkamäärän muutos suurimmissa kaupungeissa vv ja vv

8 8 Tilastokatsaus 11:2010 Kuvio 8. Alueella työssäkäyvät Helsingin seudun kehyskunnissa koulutuksen mukaan Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä ISBN Puh ISSN Sähköposti: