Tilastokatsaus 14:2014

Transkriptio

1 Vantaa Tietopalvelu B17:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna Vuonna 2013 Vantaalla oli kaikkiaan tulonsaajaa eli useammalla kuin neljällä viidestä vantaalaisesta oli ansio- ja/tai pääomatuloja vuoden 2013 aikana. Tulonsaajien lukumäärä kasvoi 2 264:llä (1,3 %) edellisestä vuodesta. Vantaalaisista naisista tuloja oli 82 prosentilla ja miehistä 84 prosentilla. Veronalaisia tuloja oli tulonsaajista henkilöllä. Tulonsaajista oli ansiotuloja saaneita ja pääomatuloja saaneita vantaalaista. Pelkästään pääomatuloja oli vantaalaisella. Edellisestä vuodesta ansiotuloja saaneiden määrä kasvoi 2 562:lla ja pääomatulonsaajien määrä 2 390:llä. Tulonsaajista naisten osuus oli 50,3 prosenttia. Vuonna 2013 keskimääräiset valtioveronalaiset ansiotulot tulonsaajaa kohden olivat euroa ja pääomatulot euroa vuodessa. Naisilla keskimääräiset ansiotulot olivat euroa vuodessa, miehillä selvästi suuremmat, euroa. Naisten keskimääräiset ansiotulot olivat vuoteen 2012 verrattuna kasvaneet 395 eurolla, miehillä vähemmän, 310 eurolla. Pääomatuloissa ero sukupuolten välillä vuonna 2012 oli suhteellisesti suurempi: naisilla keskimääräiset pääomatulot olivat euroa ja miehillä liki kolme kertaa suuremmat, euroa vuodessa. Keskimääräinen ansiotulon muutos tulonsaajaa kohden vuoteen 2012 verrattuna oli 365 euroa (+1,2 %) ja pääomatulon muutos 85 euroa (+3,4 %). Taulukko 1. Luonnollisten henkilöiden lukumäärä tulolajin ja valtionveronalaisten vuositulojen mukaan vuosina sekä muutos tuloluokissa Tuloluokka, /v A n s i o t u l o n s a a j i a P ä ä o m a t u l o n s a a j i a 2 Muutos (%) lkm lkm Ansio Pääoma ,6-9, ,2-6, ,3-11, ,0-0, ,2-0, ,4 1, ,3 16, ,1 26, ,8 32, ,0 29, ,8 42, ,6 37,5 Yhteensä/muutos ,7 5,7 Useammalla kuin joka toisella oli ansiotuloja vähintään euroa vuodessa ja useammalla kuin joka kymmenennellä vähintään euroa vuodessa Keskimääräisten ansiotulojen määrä on viime vuosina kasvanut pääosin yleisen ansiotason, osin myös tulonsaajajoukon rakenteen muututtua. Suurin määrällinen tulonsaajien lisäys neljän viimeksi kuluneen vuoden aikana on ollut euroa vuodessa ansaitsevien tuloluokassa. Vähintään euroa vuodessa ansiotuloja saaneiden määrä ja heidän osuutensa kaikista ansiotuloja saaneista ovat myös kasvaneet. Vähintään euron vuosituloihin päässeiden ansiotulonsaajien määrä kasvoi jälleen vuoden 2013 aikana, mutta jäi vielä pienemmäksi kuin mitä se oli kaksi vuotta aiemmin. Alle euron vuosittaisiin ansiotuloihin jääneiden määrä kasvoi kuudenneksella vuoden 2013 aikana. Naispuolisista ansiotulonsaajista kuului suurin joukko euroa vuodessa ansainneisiin, miehistä euroa vuodessa ansainneisiin. Vähintään euron vuosituloihin päässeistä lähes kolme neljästä oli miehiä. 1 Lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta Näissä luvuissa ovat mukana kaikki pääomatuloja saaneet. Veronalaisia pääomatuloja saaneita oli vuonna 2013 kuitenkin vain alle puolet pääomatuloja saaneista eli vantaalaista. Heidän verotettava pääomatulonsa oli saajaa kohden euroa. Vuotta aiemmin verotettavia pääomatuloja saaneita oli enemmän ja heidän keskimääräiset pääomatulonsa olivat euroa vuodessa. Tässä katsauksessa keskitytään jatkossa pääomatuloista puhuttaessa veronalaisiin pääomatuloihin ja niiden saajiin.

2 2 Kuviot 1. ja 2. Vantaalaiset ansiotulonsaajat (valtionverotus) sukupuolen mukaan tuloluokittain vuonna 2013 (vasemmanpuolinen) ja vantaalaiset ansiotulonsaajat (valtionverotus) tuloluokan mukaan vuosina 2009 ja 2013 (oikeanpuolinen) tulonsaajia tulot tuhatta euroa vuodessa tulonsaajia tulot tuhatta euroa vuodessa naiset miehet Vuonna 2013 veronalaisia pääomatuloja oli 28 prosentilla kaikista tulonsaajista. Heitä oli vähemmän kuin vuotta aiemmin. Veronalaisten pääomatulonsaajien osuus tulonsaajista kasvaa vuositulojen kasvaessa: alle euron vuositulot saaneista 16 prosentilla oli veronalaisia pääomatuloja, mutta vähintään euron vuosituloihin päässeistä pääomatuloja oli 80 prosentilla tulonsaajista. Useampi kuin joka neljäs veronalaisia pääomatuloa saanut kuului euroa vuodessa ansainneiden tuloluokkaan. Vajaalla 10 prosentilla oli veronalaisia pääomatuloja vähintään euroa vuodessa. Vuonna 2013 naispuolisista tulonsaajista 27 prosenttia sai veronalaisia pääomatuloja, kun miehistä veronalaisia pääomatuloja oli 30 prosentilla tulonsaajista. Tuloluokittain sukupuolten välinen ero pääomatuloa saaneilla oli samanlainen kuin tulonsaajilla ylipäätään: miesten osuus pääomatulonsaajista oli 73 prosenttia vähintään euron vuosituloihin päässeillä ja yli 83 prosenttia vähintään euron vuosituloihin päässeillä. Viime vuosina eläkeläisillä on ollut paras ansiotulokehitys Veronalaisten ansiotulonsaajien 3 määrä on kasvanut yhden kahden prosentin vuosivauhtia. Ansiotuloa saavien palkansaajien määrä väheni vuonna 2013, kun muissa tulonsaajaryhmissä määrät kasvoivat. Viiden viime vuoden aikana palkansaajien määrä on kasvanut vajaalla 4 prosentilla. Vuonna 2013 suurin kasvu oli ansiotuloja saaneilla eläkeläisillä, joiden määrä kasvoi lähes henkilöllä (10,6 %). Edellisinä vuosina ansiotuloja saaneiden eläkeläisten määrän kasvu on vaihdellut kolmen prosentin molemmin puolin ja viiden viime vuoden kasvuksi on kertynyt 21 prosenttia. Elinkeinonharjoittajien määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta toiseen. Kaikkiaan kasvu viiden viime vuoden aikana on ollut runsas 11 prosenttia. Vuonna 2013 kasvua oli vajaa kaksi prosenttia. Maatilanharjoittajienkin määrä on kasvanut vuosittain, vuonna 2013 kasvua oli kolme prosenttia. Keskimäärin suurimmat ansiotulot vuonna 2013 oli maatilataloudenharjoittajilla, euroa vuodessa. Ansiotuloja saaneita maatilataloudenharjoittajia oli Vantaalla tuolloin henkilöä. Vuoteen 2012 verrattuna heidän keskimääräiset ansiotulonsa olivat vajaa 2 prosenttia ja vuoteen 2009 verrattuna 12 prosenttia suuremmat. Palkansaajien keskimääräiset ansiotulot olivat edelliseen vuoteen (2012) verrattuna keskimäärin alle 2 prosenttia ja vuoteen 2009 verrattuna yli 9 prosenttia suuremmat. Palkansaajien ansiotulot kasvoivat vuonna 2013 vähemmän kuin edellisen vuoden aikana. Elinkeinonharjoittajien ansiotulot tulonsaajaa kohden kasvoivat vuoteen 2012 nähden vain puolella prosentilla. Vuoteen 2009 verrattuna kasvua on ollut lähes 12 prosenttia. Eläkeläisten ansiotulot kasvoivat vuonna 2013 selvästi muita enemmän, kasvua oli 6,5 prosenttia. Vuoteen 2009 verrattuna heidän tulokehityksensä on ollut paras, kasvua on ollut neljän viime vuoden aikana yli 17 prosenttia. Pääomatulonsaajien keskimääräiset tulot kasvoivat vuonna 2013 eläkeläisillä yli kolmanneksella. Palkansaajilla kasvua oli lähes 7 prosenttia ja muilla tulonsaajaryhmillä vähemmän. Vuonna 2013 ylivoimaisesti suurimmat pääomatulot olivat maatilataloudenharjoittajilla, keskimäärin euroa vuodessa. Eläkeläisillä keskimääräiset pääomatulot olivat pienimmät, euroa vuodessa. 3 Tästä eteenpäin kyse on valtionveronalaisista tulonsaajista ja tuloista (ansio- ja pääomatulot).

3 3 Taulukko 2. Keskimääräiset veronalaiset ansiotulot ( ) vuodessa vuosina ja veronalaiset pääomatulot ( ) vuodessa eri tulonsaajaryhmissä vuosina Vuosi Yhteensä Palkansaajat Maatilataloudenharjoittajat Elinkeinonharjoittajat Eläkeläiset Muut Kuolinpesät Ansiotulonsaajat muutos (%) ,2 1,6 1,6 0,5 6,5-25,9-15, ,6 9,3 11,9 11,6 17,2-16,7-4,1 palkkatulot sosiaalietuudet Pääomatulonsaajat muutos (%) ,9 6,3 4,7 1,9 35,1-21,1-19, ,7 8,9 5,5 9,4 37,3 10,8-25,3 Veronalaiset tulot kasvoivat vajaalla kolmella prosentilla vuonna 2013 Vantaalaisilla oli veronalaisia tuloja vuonna 2013 kaikkiaan 5,27 miljardia euroa, mikä on 145 miljoonaa euroa (2,8 %) enemmän kuin vuonna Ansiotuloja näistä tuloista oli 96,6 prosenttia (96,6 % vuonna 2012) ja pääomatuloja 3,4 prosenttia (3,4 %). Pääomatuloja kertyi vuonna 2013 yli 180 miljoonaa euroa, mikä on 7 miljoonaa euroa (4,1 %) enemmän kuin vuonna Veronalaisten ansiotulojen lisäys vuonna 2013 oli 1,2 prosenttia tulonsaajaa kohden, kun taas pääomatulot lisääntyivät 6,9 prosenttia Vuonna 2013 kaikkiaan vantaalaista sai veronalaisia pääomatuloja. Veronalaisten pääomatulonsaajien määrä on vakiintunut vajaaseen vantaalaiseen viime vuosien aikana. Vuonna 2013 määrä kuitenkin väheni henkilöllä. Veronalaisia ansiotuloja saaneiden määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta toiseen. Vuonna 2013 lisäys oli henkilöä. Veronalaisia ansiotuloja saaneita oli tuolloin henkilöä. Työsuhdeoptioita sai 425 vantaalaista, mikä on 186 enemmän kuin vuonna Vuonna 2007 työsuhdeoptioita saaneiden määrä oli 800 ja vuonna 2008 vielä 450. Vuonna 2013 saajaa kohden lasketun option suuruus oli euroa suurempi kuin vuonna Sosiaalietuuksien saajien määrä on kasvanut nopeasti viime vuosina. Vuonna 2010 heitä oli , mutta vuonna 2013 jo eli 6 prosenttia enemmän. Vuoden 2013 aikana kasvua oli henkilöä. Saajaa kohden lasketun keskimääräisen sosiaalietuuden määrä oli vuonna 2013 vajaa 4 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Vantaalaisista sai eläketuloja henkilöä vuonna 2013, mikä on henkilöä (2,5 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Keskimääräinen eläketulo saajaa kohden kasvoi vuoden aikana vajaalla 4 prosentilla. 4 Veronalaisia pääomatuloja ei ole tilastoitu käytössä olevassa tilastossa erikseen kuin vuodesta 2010 lähtien.

4 4 Taulukko 3. Vantaalaisten tulot, tulojen rakenne ja määrä vuosina Tulolaji Tulojen määrä (1 000 ) Tulot keskimäärin/tulonsaaja, Muutos % Ansiotulot yhteensä (valtionveronalaiset) ,0 Palkkatulot ,3 Palkka päätoimesta ,9 Työsuhdeoptiot ,6 Sosiaalietuudet, joista ,0 Eläketulot ,7 Päivä- ja äitiysrahat ,0 Työttömyysturvaetuudet ,9 Lapsen kotihoidon tuki ,5 Opintoraha ,1 Pääomatulot yhteensä ,7 (valtionveronalaiset) Osinkotulot ,4 Vuokratulot ,9 Luovutusvoitot ,7 Veronalaiset tulot yhteensä ,2 Työttömyysturvaetuuksien saajien määrä lisääntyi selvästi vuonna 2013, heitä oli tuolloin , mikä on yli (14 %) enemmän kuin vuonna Keskimääräisen työttömyysturvaetuudenkin suuruus (6 990 ) oli vuonna 2013 lähes 7 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Lapsen kotihoidontukea sai vantaalaista vuonna 2013, mikä on 220 enemmän kuin edellisenä vuonna. Tuen keskimääräinen euromäärä saajaa kohden oli sen sijaan 7 prosenttia (220 euroa) pienempi kuin vuotta aiemmin. Naisia etuuden saajista oli 93 prosenttia. Opintorahaa sai vuonna 2013 kaikkiaan vantaalaista. Opintorahaa saavien määrä on kasvanut nopeasti henkilön vuosivauhtia, mutta viime vuosina kasvu on hiipunut. Vuonna 2013 saajia oli nelisenkymmentä enemmän kuin vuotta aiemmin. Opintorahan suuruus saajaa kohden oli keskimäärin euroa, 10 euroa pienempi kuin vuonna Vuonna 2013 kaikkiaan 425 vantaalaista sai tuloja työsuhdeoptioista, yhteensä noin 8,7 miljoonan euron verran. Optiovoittoja saaneista 80 prosentilla vuositulot olivat vähintään euroa, 37 prosentilla vähintään euroa ja 17 prosentilla tulot olivat yli euroa vuodessa. Keskimääräisen optiovoiton suuruus oli euroa saajaa kohden. Naisia työsuhdeoptioita saaneista oli 21 prosenttia ja heidän osuutensa työsuhdeoptioiden kokonaissummasta oli 6 prosenttia. Työttömyysturvaetuuksien saajista vähintään euron vuosituloihin päässeitä oli 2 prosenttia, kun 33 prosentilla vuositulot olivat enintään euroa. Työttömyysturvaetuuksien saajista 49 prosenttia oli naisia. Eläketuloja saaneista 5 prosentilla eläketulojen suuruus oli yli euroa ja heistä oli miehiä 74 prosenttia. Vajaalla 11 prosentilla eläketulot olivat enintään euroa ja heistä oli miehiä 44 prosenttia. 34 prosentilla eläketulot olivat euroa ja heistä miesten osuus oli 30 prosenttia. Naisten vuosieläketulot olivat keskimäärin euroa, miesten euroa. Naisia eläketuloja saaneista oli 56 prosenttia. Luovutusvoittoa, so. kiinteistöjen sekä arvopapereiden, esim. asunto-osakkeiden ja pörssiosakkeiden ja muun irtaimen omaisuuden myynnistä ja vaihtamisesta syntyvää voittoa, sai vantaalaista kaikkiaan 101,1 miljoonaa euroa vuonna Heistä 59 prosenttia oli miehiä. Kaikkiaan luovutusvoittoa saaneita oli nyt vähemmän kuin vuonna 2012, mutta luovutusvoittojen kokonaismäärä oli lähes 12 miljoonaa euroa suurempi. Miesten saama keskimääräinen luovutusvoiton määrä oli euroa ja naisten euroa. Vuoden aikana miesten keskimääräisen luovutusvoiton suuruus oli kasvanut 850 eurolla ja naisten 130 eurolla. Vuokratuloa sai vantaalaista, joista 52 prosenttia oli miehiä. Keskimääräisen vuokratulon suuruus saajaa kohden oli euroa, naisilla euroa ja miehillä euroa. Vuokratuloa sai nyt 285 henkilöä useampi kuin vuonna 2012.

5 5 Vähennykset Vantaalla ansiotuloista tehtävät vähennykset kunnallisverotuksessa vuonna 2013 olivat 1,7 prosenttia (14,6 miljoonaa euroa) suuremmat kuin vuonna Vähennysten saajien määrä kasvoi 1,4 prosentilla. Edellisenä vuonna (2012) vähennysten määrä kasvoi vajaalla 9 prosentilla (70 miljoonalla eurolla) ja niiden saajien määrä 2 prosentilla. Vuonna 2012 vantaalaisten verotettava ansiotulo kunnallisverotuksessa oli miljoonaa euroa ja se kasvoi 123 miljoonalla eurolla vuodesta 2012 (3,0 %). Vuonna 2012 kasvu oli ollut 163 miljoonaa euroa (4,2 %). Ansiotuloista tehtävät vähennykset valtionverotuksessa kasvoivat vuonna 2013 lähes 7 prosentilla eli 46,4 miljoonalla eurolla. Vähennysten saajien määrä kasvoi vajaalla prosentilla. Edellisenä vuonna vähennysten määrä kasvoi yli 8 prosentilla eli 50,9 miljoonalla eurolla ja vähennysten saajien määrä lähes 2 prosentilla. Vantaalaisten verotettava ansiotulo valtionverotuksessa kasvoi yli 2 prosentilla (92 miljoonalla eurolla) vuonna Edellisenä vuonna kasvu oli 182 miljoonaa euroa. Taulukko 4. Eräitä vähennyksiä tuloista kunnallis- (kv) ja valtionverotuksessa (vv) vuosina Tulo- ja vähennystyyppi Vähennysten määrä (1 000 ) Vähennykset keskimäärin saajaa kohden, euroa Muutos 12 13, /t.saaja Vähennykset ansiotulosta Vähennykset yhteensä vv ,9 Vähennykset yhteensä kv ,4 Vähennykset ansiotuloista kv. ja vv ,4 Eläkevakuutusten maksuvähennys ,5 Vähennykset ansiotulosta vain vv ,1 Vähennykset ansiotulosta vain kv ,3 Eläketulovähennys kv ,9 Perusvähennys kv ,6 Ansiotulovähennys kv ,8 Vähennykset ja alijäämäpotentiaali Vähennykset pääomatulosta ,0 Korot yhteensä ,6 Alijäämä yhteensä ,1 Vähennykset ansiotuloverosta Alijäämähyvitys ,3 Vähennykset verosta Invalidivähennys ,0 Elatusvelvollisvähennys ,0 Kotitalousvähennys ,3 Veronmaksukyvyn alentumisvähennys ,2 Vantaalaisten veronmaksajien vähennykset pääomatuloista vähenivät 22,7 miljoonalla eurolla (-25 %) vuodesta 2012 vuoteen 2013, mutta vähennysten saajien määrä kasvoi 1 300:lla (2 %). Vähennyksiä sai nyt vantaalaista. Keskimääräinen pääomatuloista tehty vähennys oli 940 euroa, mikä on 330 euroa pienempi kuin vuonna Keskimäärin suurimmat pääomatuloista tehtävät vähennykset olivat maatilatalouden harjoittajilla (1 615 ) ja elinkeinonharjoittajilla (1 330 ) ja pienimmät eläkeläisillä (540 ). Kotitalousvähennyksen sai vuonna 2013 kaikkiaan vantaalaista veronmaksajaa, noin 850 enemmän kuin vuonna Keskimääräisen vähennyksen suuruus oli 880 euroa, mikä on 25 euroa suurempi kuin vuotta aiemmin. Lähes 30 prosenttia vähennyksen saajista oli eläkeläisiä, joilla keskimääräisen vähennyksen suuruus oli kuitenkin noin 100 euroa pienempi kuin muilla tulonsaajaryhmillä. Korkovähennysten saajien joukko kasvoi vuoden 2013 aikana vajaalla 500:llä, mutta korkovähennysten kokonaiseuromäärä väheni 23 miljoonalla eurolla. Keskimääräinen korkovähennys saajaa kohden oli vuonna 2013 noin 370 euroa pienempi kuin edellisenä vuonna. Suurimmat korkomenot olivat elinkeinoharjoittajilla, keskimäärin euroa vuodessa, ja pienimmät eläkeläisillä, 570 euroa vuodessa. Asuntolainan korkoja ilmoitti vantaalaista, mikä on 640 enemmän kuin edellisenä vuonna. Ensiasunnon lainan korkoja oli vantaalaisella keskimäärin euroa. Määrä oli 400 euroa pienempi kuin vuonna Tuolloin ensiasunnon lainan korkoja ilmoittaneita oli 830 henkilöä enemmän kuin vuonna Asuntolainan keskimääräiset vuosittaiset korkomenot olivat elinkeinonharjoittajilla suuremmat kuin muilla tulonsaajaryhmillä ja eläkeläisillä pienimmät.

6 6 Valtionverotuksessa ansiotuloista tehtävä vähennysten euromäärä kokonaisuudessaan lisääntyi kaikilla tulonsaajaryhmillä. Eläkeläisillä keskimääräinen vähennysten lisäys oli 690 euroa vuoteen 2012 verrattuna. Muilla lisäys vaihteli palkansaajien 40 ja maatilatalouden harjoittajien 410 euron välillä. Kunnallisverotuksessa vähennysten keskimääräinen koko kasvoi vain muutamalla kymmenellä eurolla muilla paitsi maatilatalouden harjoittajilla, joilla se väheni parilla kymmenellä eurolla. Vähennysten saajien kokonaismäärä kunnallisverotuksessa kasvoi henkilöllä. Verot 1. Valtionverotus Vuonna 2013 kaikkiaan vantaalaista maksoi tuloveroa ansiotuloista valtionverotuksessa, yhteensä yli 270 miljoonan euron verran 5. Maksajien määrä kasvoi 2 010:llä ja maksetun tuloveron määrä 17,9 miljoonalla eurolla. Naisten osuus ansiotulosta maksetusta tuloverosta oli 80 miljoonaa euroa eli 30 prosenttia. Tuloveroa maksaneita naisia oli kuitenkin eli 42 prosenttia. Valtion tuloveroa ansiotuloista maksavien osuus kaikista tulonsaajista oli 45 prosenttia (44 % vuonna 2012 ja 46 % vuonna 2011). Naisilla osuus oli 37 prosenttia ja miehillä 53 prosenttia. Maksetun tuloveron määrä oli keskimäärin euroa (naiset euroa ja miehet euroa) maksajaa kohden. Vuotta aiemmin (2012) veron suuruus oli naisilla keskimäärin 225 ja miehillä 100 euroa pienempi. Vuonna 2013 maksetusta tuloverosta koottiin valtiolle vajaa 78 prosenttia palkansaajilta, lähes 13 prosenttia eläkeläisiltä, 5 prosenttia elinkeinonharjoittajilta ja 3 prosenttia maatilataloudenharjoittajilta. Palkansaajien vuonna 2013 ansiotuloista maksama tulovero valtiolle oli keskimäärin euroa, maatilataloudenharjoittajien euroa, elinkeinonharjoittajien ja eläkeläisten euroa. Verrattuna vuonna 2012 valtiolle maksettuihin tuloveroihin, verojen määrä keskimäärin maksajaa kohden kasvoi elinkeinonharjoittajilla 205, eläkeläisillä 460, maatilataloudenharjoittajilla 370 ja palkansaajilla 140 eurolla. Pääomatuloista valtion tuloveroa maksaneiden määrä lisääntyi Vantaalla 505:llä vuodesta 2012 ja heidän maksamansa pääomatuloveromäärä kasvoi 2,6 miljoonalla eurolla (6 %). Valtiolle kertyi Vantaalta pääomatuloista tuloveroa kaikkiaan 48 miljoonaa euroa yhteensä vantaalaiselta. Keskimääräinen pääomatuloista valtiolle maksettu tulovero oli suuruudeltaan euroa, mikä on 55 euroa enemmän kuin vuonna Pääomatuloista maksoi valtion tuloveroa naista ja miestä, naiset keskimäärin 905 euroa ja miehet euroa. Valtiolle vuonna 2013 maksetusta pääomatuloverosta palkansaajien osuus oli 48 prosenttia, maatilataloudenharjoittajien vajaa 3 prosenttia, elinkeinonharjoittajien vajaa 5 prosenttia ja eläkeläisten osuus 39 prosenttia. Vuonna 2013 maksettu keskimääräinen tulovero pääomatuloista oli palkansaajilla euroa, maatilataloudenharjoittajilla 3 490, elinkeinonharjoittajilla ja eläkeläisillä euroa. Vuoteen 2012 verrattuna pääomatuloista maksetun veron suuruus kasvoi selvästi eniten eläkeläisillä. Ansiotuloista Vantaalla maksetuista valtion tuloveroista kerättiin puolet henkilöiltä, joiden vuosiansiot olivat euroa ja vajaa neljännes euroa vuodessa ansainneilta. Pääomatuloista kertyneestä tuloverosta viidennes kertyi vähintään euroa ansainneilta. Heitä oli kaikista pääomatulosta veroa maksaneista kuitenkin vain 0,2 prosenttia. Ikäryhmistä lukumääräisesti eniten valtiolle tuloveroa ansiotuloista maksaneita oli vuotiaissa, jotka maksoivat myös euromääräisesti eniten veroa, keskimäärin euroa. Pääomatuloista tuloveroa valtiolle maksaneita oli eniten vuotiaissa, 24 prosenttia kaikista. Hieman vähemmän heitä oli vuotiaissa. Sen sijaan vuotiailta kertyi eniten pääomatuloista tuloveroa maksajaa kohden, keskimäärin euroa vuotiaat maksoivat tuloveroa pääomatuloistaan keskimäärin 70 euroa vähemmän. 2. Kunnallisverotus Vantaalaisille pantiin verovuodelta 2013 maksuun kunnallisveroa 772,2 miljoonaa euroa. Määrä on 25,1 miljoonaa euroa (3,4 %) enemmän kuin vuonna Veroa maksoi nyt kuntalaista eli lähes 72 prosenttia Vantaan asukkaista ja 88 prosenttia kaikista kaupungin tulonsaajista. Kunnallisveron maksajista 51 prosenttia oli naisia. Veronmaksajien kokonaismäärä lisääntyi vuoden 2013 aikana henkilöllä. Keskimääräinen kunnallisveron suuruus oli euroa. Maksettavan kunnallisveron määrä veronmaksajaa kohden suureni 85 eurolla (1,7 prosentilla) vuoteen 2012 verrattuna. Miehet maksoivat yli 56 prosenttia kunnallisverokertymästä. Miesten maksaman veron suuruus oli keskimäärin euroa ja naisten euroa. Kunnallisveroista palkansaajat maksoivat 76 prosenttia, eläkeläiset 17, elinkeinonharjoittajat 3 ja maatilataloudenharjoittajat 1,5 prosenttia. Palkansaajan maksaman keskimääräisen kunnallisveron suuruus oli euroa vuonna Maatilataloudenharjoittajat maksoivat kunnallisveroja enemmän, euroa, samoin elinkeinonharjoittajat, euroa. Eläkeläisillä maksetun keskimääräisen veron määrä oli euroa. Kaikilla tulonsaajaryhmillä maksetun kunnallisveron suuruus kasvoi. 5 Valtion tuloverosta vapautuivat vuonna 2013 henkilöt, joiden verotettava vuositulo jäi alle euron.

7 7 Vantaalle kunnallisveroa maksaneista 39 prosenttia ansaitsi vuodessa vähintään euroa. Heidän osuutensa kaupungin keräämästä verotulosta oli selvästi suurempi, yli 66 prosenttia. Vähintään euroa vuodessa ansaitsevia oli vajaa 13 prosenttia kunnallisveroa Vantaalle maksavista, mutta heidän osuutensa kunnallisverokertymästä oli yli 31 prosenttia. Enintään euron vuosituloihin päässeitä oli kunnallisveroa maksaneista vajaa 16 prosenttia, mutta kunnallisverokertymästä heidän osuutensa oli vajaa 3 prosenttia. Kunnallisveroa Vantaalle maksaneista miehistä vähintään euroa vuodessa ansaitsevia oli 49 prosenttia, naisista 29 prosenttia ja vähintään euroa ansainneita miehistä vajaa 19 prosenttia ja naisista vajaa 7 prosenttia. Alle euron vuosituloihin jäi naisista lähes 19 prosenttia ja miehistäkin yli 12 prosenttia. Lukumääräisesti eniten kunnallisveroa Vantaalle maksaneita henkilöitä oli , ja vuotiaiden ikäryhmissä, kaikissa liki sama määrä ja jokaisessa lähes viidennes kaikista veroa maksaneista. Suurin kunnallisveromäärä maksajaa kohden, keskimäärin euroa, kertyi vuotiailta. Vantaalaisten vuosina maksamat valtion tuloverot ja kunnallisverot sekä niiden keskimääräinen suuruus maksajaa kohden on kuvattu katsauksen lopussa kuvioissa 4 ja Kirkollisverotus Kirkollisveroa vantaalaisista maksoi henkilöä. Maksajista 56 prosenttia oli naisia. Kirkollisveron maksajien määrä väheni edellisestä vuodesta 340 henkilöllä. Kirkollisveroa vantaalaiset maksoivat 27 miljoonaa euroa vuonna 2013, euroa enemmän vuonna Vuonna 2013 maksetun kirkollisveron suuruus oli maksajaa kohden keskimäärin 280 euroa. Edellisenä vuonna se oli 5 euroa vähemmän. Tulonsaajista kirkollisveroa maksaneita oli 56 prosenttia. Naispuolisista tulonsaajista kirkollisveroa maksoi 61 prosenttia, miehistä 50 prosenttia. Alle 25-vuotiaista vantaalaisista tulonsaajista kirkollisveroa maksoi 35 prosenttia (34 prosenttia vuonna 2012), kun vuotiaista tulonsaajista kirkollisveron maksajia oli 62 prosenttia (64 %), vuotiaista 70 prosenttia (70 %) ja 75 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista 71 prosenttia (71 %). 4. Sairausvakuutusmaksut Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua maksoi vantaalaista kaikkiaan 53,6 miljoonaa euroa vuonna Keskimäärin maksun suuruus oli 360 euroa, mikä on 28 euroa (8 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Sairausvakuutuksen päivärahamaksua maksoi vantaalaista kaikkiaan 28,8 miljoonaa euroa, keskimäärin 240 euroa maksajaa kohden, mikä on 23 euroa (9 %) vähemmän kuin vuotta aiemmin. 5. Verot ja maksut yhteensä Kaikkiaan vantaalaiset maksoivat erilaisia veroja ja maksuja vuonna 2013 yhteensä miljoonaa euroa, 67 miljoonaa (5,8 %) enemmän kuin vuonna Maksajia oli , saman verran kuin edellisenä vuonna. Maksajista naiset maksoivat veroja ja muita maksuja keskimäärin euroa ja miehet euroa. Palkansaajille kertyi erilaisia veroja ja maksuja maksajaa kohden keskimäärin euroa, maatilataloudenharjoittajille euroa, elinkeinonharjoittajille euroa ja eläkeläisille euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna verojen ja maksujen määrä maksajaa kohden kasvoi maatilataloudenharjoittajilla 2,8, elinkeinonharjoittajilla 1,7, palkansaajilla 4,4 ja eläkeläisillä 4,6 prosenttia. Vuonna 2013 kootuista veroista ja maksuista saatiin palkansaajilta 77 prosenttia, eläkeläisiltä 15 prosenttia, elinkeinonharjoittajilta vajaa 4 prosenttia ja maatilataloudenharjoittajilta vajaa 2 prosenttia. Vantaalaisista tulonsaajista 34 prosentilla oli valtionveronalaisia tuloja vähintään euroa vuonna Heidän osuutensa kaikista kootuista veroista ja maksuista oli yli kaksinkertainen, 75 prosenttia. Veroja ja maksuja maksaneista 43 prosentilla oli valtionveronalaisia tuloja enintään euroa. Heidän osuutensa kaikista veroista ja maksuista oli vain 10 prosenttia. Ikäryhmistä eniten veroja ja maksuja maksajaa kohden kertyi vuotiaille, keskimäärin euroa, mikä on 1,8 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Verojen osuus kaikista tuloista vuonna 2007 kohosi enimmillään 35 prosenttiin euroa vuodessa ansainneilla. Vuonna 2010 osuus oli suurimmillaan, yli 38 prosenttia, euron veronalaisiin vuosituloihin päässeillä. Enemmän kuin euron verotettaviin vuosituloihin päässeille "veroprosentti" oli alempi, vajaa 34 prosenttia eli kutakuinkin samansuuruinen osuus kuin vuodessa ansainneilla. Vuonna 2012 verojen ja maksujen keskimääräinen osuus veronalaisista tuloista pieneni kaikissa vähemmän kuin euroa vuodessa ansainneiden tuloluokissa. Suurin osuus oli euroa vuodessa ansainneilla, joilla se oli 39 prosenttia. Enemmän kuin euroa vuodessa ansainneilla osuus oli edelleen pienempi, 35 prosenttia, mikä oli vain vähän enemmän kuin vuodessa ansainneilla. Vuonna 2013 verojen maksujen osuus veronalaisista tuloista kasvoi tulojen kasvaessa ollen korkeimmillaan, 39,9 prosenttia, euron tuloihin päässeillä. Yli euron verotettavat tulot hankkineilla osuus oli pienempi, 37,3 prosenttia.

8 8 Kuvio 3. Verojen ja maksujen osuus (%) veronalaisista tuloista tuloluokittain vuosina veronalaiset tulot (1 000 ) vuodessa ,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 50,0 osuus veronalaisista tuloista, % Kuvio 4. Vantaalaisten maksama valtion tulovero ja kunnallisvero vuosina euroa tulovero valtiolle kunnallisvero Kuvio 5. Vantaalaisten maksama valtion tulovero ja kunnallisvero maksajaa kohden vuosina maksettu vero maksajaa kohden, euroa tulovero valtiolle kunnallisvero Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä ISBN Puh ISSN-L X Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN X (painettu)