Linnakorven asemakaavan muutos ja laajennus (nro 237) EHDOTUS

Dnro YMP 153/1103/2014 Linnakorven asemakaavan muutos ja laajennus (nro 237) EHDOTUS 1. Perus- ja tunnistetiedot Asemakaavaselostus, joka koskee 30.03.2015 päivättyä asemakaavaehdotusta. Vireille tulo käynnistetty kh:n päätöksellä 60 03.03.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, ympäristölautakunta 47 08.04.2014 Valmisteluaineisto (Luonnos): ympäristölautakunta 110 23.09.2014 Asemakaavaehdotus: ympäristölautakunta 49 07.04.2015, kunnanhallitus 119 13.4.2015 Kunnanvaltuuston hyväksyminen xxx Lainvoimaisuuskuulutus xxx YMPÄRISTÖTOIMEN KIRJAAMO KAAVOITUS, SUUPANTIE 11, 33960 PIRKKALA KAAVOITUSJOHTAJA Matti Jääskeläinen p. 050 303 4966 matti.jaaskelainen(at)pirkkala.fi TOIMISTOARKKITEHTI Mika Raatikainen p. 050 436 3968 mika.raatikainen(at)pirkkala.fi

2

1.1 Tunnistetiedot LINNAKORVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS, joka koskee Linnakorven osaalueen tilaa 1:662. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA JA LAAJENNUKSELLA muodostuu korttelit 2901,2903 ja 2904. 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan laajennus koskee Valtatie 3:n pohjoispuolista ja Kurikantien länsi ja itäpuolisia rakentamattomia ja osin kaavoitettuja alueita. Kaava-alueen pinta-ala on yhteensä noin 16 ha. Alueet omistaa Pirkkalan kunta. Kaava-alueen sijainti selviää myös liitteestä 1 ja etusivun ilmakuvasta. Kunnan tavoitteena on, että alueesta rakentuu kaupunkikuvallisesti laadukas yritysalue. Asemakaavan tavoitteena on työpaikka-alueen rakentaminen Linnakorven kaavan laajennusalueille. Tavoitteena on päästä rakentamaan alueella vuoden 2015 aikana. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 3 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 1.3 Kaavan tarkoitus... 3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 3 1.5 Luettelo selostuksen liitteistä... 4 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 5 1.7 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2. LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 2.1.1 Kokonaisrakenne... 5 2.1.2 Luonnonolot... 5 2.1.3 Taajamakuva... 5 2.1.4 Asuminen, palvelut, työpaikat, elinkeinotoiminta... 5 2.1.5 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot... 5 2.1.6 Liikenne... 6 2.1.7 Tekninen huolto... 6 2.1.8 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt... 6 2.1.9 Maanomistus... 6 2.2 Suunnittelutilanne... 6 3

3. ASEMAKAAVA... 8 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 8 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 8 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 8 3.3.1 Osalliset... 8 3.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 8 Mielipiteet valmisteluaineistosta:... 15 3.4 Asemakaavan tavoitteet... 17 3.4.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 17 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 18 4.1 Kaavan rakenne... 18 5.1.1 Mitoitus... 18 5.1.2 Liikenne... 18 4.2 Kaavan vaikutukset... 18 4.3.2 Vaikutukset taajamarakenteeseen... 20 4.3.3 Vaikutukset taajamakuvaan... 20 4.3.4 Vaikutukset asumiseen... 20 4.3.5 Työpaikat, elinkeinotoiminta ja vaikutukset palveluihin... 20 4.3.6 Vaikutukset liikkumiseen... 20 4.3.7 Vaikutukset luontoon, kasvillisuuteen, maastoon ja eläimistöön... 20 4.3.8 Vaikutukset hulevesien hallintaan... 20 4.3 Ympäristön häiriötekijät... 21 4.4 Kaavamerkinnät ja määräykset... 21 4.5 Selvitystarve... 21 5. ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 21 5.1.1. Rakennustapaohje RTO-2901-04... 21 1.5 Luettelo selostuksen liitteistä 1. Sijaintikartta, Pirkanmaan maakuntakaava (v.2008), Pirkkalan yleiskaava 1995. Pirkkalan yleiskaava 2020 ehdotus, taajamayleiskaava ehdotus 2020 2. Ote voimassa olevista asemakaavoista 3. Rakennettu ympäristö ja luonnonympäristö, pystyilmakuva 2012 4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, päivitetty 26.03.2014 5. Asemakaavakartta ehdotus a4 6. Havainnekuvia 7. Meluselvitys, Ramboll 2014 8. Rakennettavuusselvitys, A-insinöörit 2014 9. Liikenneselvitys, Sito 2014 10. Hulevesiselvitys, FCG 2013 11. Lausunnot ja mielipiteet Oasista 12. Lausunnot ja mielipiteet luonnoksesta 4

1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Tekniset verkostot ja katusuunnitelmat, kunnallistekniikan osasto, alueen energiayritykset Maaperätiedot, Tampereen seudun GeoTIETO aineisto, GTK 2009 Maarekisteritiedot, maanmittaustoimiston aineisto 2008. Viisto- ja pystyilmakuvat, 2000-2013, Lentokuva Vallas Oy sekä BlomKartta Oy vt3 Tampereen läntinen kehätie, meluselvitys 2003/2012 Linnakallion kaava-alueen hulevesiselvitys, Sito Oy, 2008 Erikoiskuljetusreittien kehittäminen Pirkkalan kunnan alueella, Sito, 2009 Linnakallion alueen luontoselvitys 2011 1.7 Kaavaprosessin vaiheet 2. Lähtökohdat Alueen kaavoitus ja osittainen kaavamuutos on tullut ajankohtaiseksi vuoden 2014 keväällä elinkeinotoimen aloitteesta. Kaavaluonnos käsitellään lautakunnassa, joka asettaa sen nähtäville. Tavoitteena on, että kaavaluonnos pidetään julkisesti nähtävänä syksyllä 2014. Kaavaluonnoksesta saadut muistutukset käsitellään ennen kaavaehdotusvaihetta. Tällöin on osallisilla mahdollista antaa ehdotuksesta muistutus. Ehdotusvaiheen muistutusten ja lausuntojen johdosta tehtävien tarkistusten jälkeen kaavan hyväksyy valtuusto. Valtuuston päätös on lainvoimainen 30 vrk kuluttua päätöksen julkistamisesta kuulutuksella (MRA 93 ), mikäli siitä ei ole valitettu Hämeen hallinto-oikeuteen. 2.1Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Kokonaisrakenne Nykyinen kokonaisrakenne on esitetty selostuksen etusivulla v.2012 otetussa alueen ilmakuvassa sekä liitteessä "rakennettu- ja luonnonympäristö". 2.1.2 Luonnonolot Kaavoitettava alue sijaitsee Pirkkalan kunnan keskustan ohittavan kehätien pohjoispuolella Linnakalliontien varrella ja Kurikantien länsi ja itäpuolella. Selvitysalueen pinta-ala on yhteensä noin 31 ha. Alue oli mukana alkuperäisen Linnakallion kaavahankkeessa vuonna 2008-2010 jolloin sille tehtiin kaavahankkeen yhteydessä koko kaava-aluetta koskevat luonto ym. selvitykset. Kaava-alueella suoritettiin myös laajoja rakentamistoimenpiteitä vuosien 2009-11 aikana jolloin mm. alueen puusto poistettiin ja maa-alue tasattiin Linnakallion ja Linnakorven kaava-alueiden rakentamisen yhteydessä. Kyseisellä kaava-alueella ei käytännössä ole luonnonympäristöä jäljellä. Alue on pääosin jo esirakennettu. Linnakalliontietä on rakennettu vuoden 2014 aikana ja se saataneen valmiiksi lähiaikoina. 2.1.3 Taajamakuva Keskeiset tiedot alueen rakennuskannasta käy ilmi liitteestä rakennettu- ja luonnonympäristö. Kurikantien suunnasta alue hahmottuu melko yhtenäisenä, pääosin tasaisena alueena. 2.1.4 Asuminen, palvelut, työpaikat, elinkeinotoiminta Alue on rakentamaton. 2.1.5 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole tiedossa olevia muinaismuistoja, kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia tai kulttuuriympäristöjä. 5

2.1.6 Liikenne Kaavoitettavaa aluetta sivuaa katuna toimiva Kurikantie. Linnakalliontie (katu) kulkee kaavaalueen välistä. Linnakalliontie valmistuu lähitulevaisuudessa. 2.1.7 Tekninen huolto Suunnittelualueen reunalla on kunnallistekniikka. Kaava-alue on Elenia Oy:n sähköverkoston piirissä, Elisa Oyj:n tietoliikenneverkossa ja se on alueellisen jätehuollon piirissä. 2.1.8 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueella ei ole ympäristönsuojelukohteita. Alueen eteläpuolella oleva vt3 tuottaa alueelle liikennemelua. 2.1.9 Maanomistus Kaava-alueen maanomistajat: Omistaja tilan nimi r:no Pirkkalan kunta METSÄMAA III 604-402-1-662 2.2 Suunnittelutilanne Valtioneuvoston alueidenkäyttötavoitteet Tarkastetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös 13.11.2008) ovat saaneet lainvoiman 1.3.2009. Tavoitteet on ryhmitelty sisällön perusteella kuuteen eri asiakokonaisuuteen: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Maankäyttö- ja rakennuslain 24 2. mom. mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaava on valtioneuvoston vahvistama 2008 (kuva 1). Pirkanmaan 1. maakuntakaava on valtioneuvoston vahvistama 2008 (kuva 1). Pirkanmaan maakuntakaavassa kaavoitettava alue on tarkoitettu kehitettäväksi työpaikka-alueena (TP). Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava on käynnistetty maakuntavaltuuston päätöksellä 18.11.2008. Pirkanmaan maakuntavaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan 2.4.2012 vaihemaakuntakaavan ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen 25.11.2013, ja määrännyt sen tulemaan voimaan ennen lainvoimaa. Vaihekaavaan on sisällytetty valtakunnalliset rata- ja pää- 6

tielinjaukset, Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen, Tampere-Pirkkalan lentoaseman alue, Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskus ja muualla maakunnassa sijaitsevat logistiset aluekokonaisuudet. Vaihemaakuntakaavan pohjatietoina on mm. Tampereen läntinen oikorata esiselvitys, Pirkanmaanliitto, 2008, Tampereen järjestelyratapihan siirtoselvitys, Ratahalllintokeskus, VR-konserni ja Pirkanmaanliitto 2008, Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskuksen aluevaraussuunnitelma, Pirkanmaan liitto, julkaisu D 90/2008 sekä Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskuksen esiselvitys, Pirkanmaan liitto, julkaisu D 86/2006. Em. selvitykset ovat myös tämän suunnitelman lähtötietoina. Maakuntakaava 2040 Maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan 5.12.2011 ( 30) käynnistää Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 laatimisen. Pirkanmaan maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan 12.11.2012 palautteiden perusteella täydennetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 1.8. - 14.9.2012. Luonnos tulee nähtäville vuoden 2014 aikana. Kuva 1. Ote maakuntakaavasta. Kaavoitettava alue nuolen kohdalla. Yleiskaava, osayleiskaava Alueella on voimassa oikeusvaikutteeton Pirkkalan yleiskaava 1996. Siinä alue on merkitty yksityisten palvelujen ja asumisen (T), joista osa on varustettu merkinnällä reservialue (T/res). Uudessa vielä hyväksymättömässä yleiskaavassa alue on merkitty työpaikka-alueena (TP) ja yksityisten palvelujen ja hallinnon alueena PK-1. Asemakaava Alueen Linnakalliontien pohjoisosalla on asemakaava ja eteläpuolella ei. Rakennusjärjestys 7

3. Asemakaava Pirkkalan kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2001. Uusi rakennusjärjestysluonnos on ollut nähtävillä 2013 ja tulee voimaan lähitulevaisuudessa. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoja. Päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat Alueella ei ole muita suunnitelmia. Pohjakartta Pohjakarttakuvaus on suoritettu 22.4.2007. Kehätien osalta on tehty täydennyskuvaus 2009. Em. aineistosta on laadittu pohjakartta vuosina 2007 2010. Asemakaavan pohjakartan hyväksyi 22.4.2010 maanmittausinsinööri Jouko Lehto. 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavoitettavalla alueella on tehty pitkäjänteisesti kunnan maanhankintaa. Alue on nähty Pyhäjärventien (Vt3) suunnitelmista lähtien potentiaalisena, koko kaupunkiseudun mittakaavassa merkittävänä yritysalueena. Alueella 2003 toteutuneen maakaupan johdosta kunnan omistukseen siirtyi kyseinen alue ja niin sen kaavoittaminen, yleiskaavojen ja maakuntakaavan hengessä, myytäväksi tonttivarannoksi yhtenä kokonaisuutena on tullut mahdolliseksi. Nyt kaavoitettava alue oli kokonaisuudessaan mukana Linnakallion ensimmäisen vaiheen suunnitelmaluonnoksissa 2008 josta se osittain kuitenkin jätettiin myöhemmissä vaiheissa pois. Kyseiseltä alueelta erotettiin omana kaavanaan Linnakorven alueen asemakaava nro 214 joka vahvistui 03.06.2009. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaava on laitettu vireille kunnanhallituksen päätöksellä 03.03.2014. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma käsitellään ympäristölautakunnassa valmisteluaineiston yhteydessä. Ks. Liitteenä oleva osallistumis- ja arviointisuunnitelma. 3.3.1 Osalliset Pirkkalan kunta Naapuritonttien/kiinteistöjen omistajat Tekninen lautakunta Pirkanmaan pelastuslaitos Pirkanmaan Ely-keskus Pirkanmaan liitto Pirkkalan ympäristöyhdistys Elenia Oy Elisa oyj Pirkkala-seura ry 3.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan valmisteluasiakirjat on päivätty 12.08.2014. Ne käsitellään ympäristölautakunnassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään osallisille mielipiteitä varten. Valmisteluasiakirjat pidettiin nähtävillä syksyllä 2014 kuntalaisten ja muiden osallisten mielipiteitä varten. Viranomaisilta pyydettiin lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. 8

Palautteen huomioon ottaminen: Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut mielipiteet otetaan huomioon kaavan jatkosuunnittelun yhteydessä. Lausunnot Oasista: Pirkanmaan liitto/karoliina Laakkonen-Pöntys, Maakuntakaavoitusjohtaja ja Mikko Koponen, Aluekehityssuunnittelija 26.06.2014 Suunnittelualue sijoittuu Kurikantien ja Linnakalliontien varteen sekä vt3:n ja Linnakallion yritysalueen pohjoispuolelle.. Kunnan tavoitteena on, että alueesta rakentuu kaupunkikuvallisesti laadukas yritysalue, joka mahdollistaa logistiikkaa palvelevan ja tilaa vaativan kaupan sekä liikerakennusten rakentamisen Linnakorven kaavan laajennusalueille.. Linnakorven alue on merkitty voimassa olevassa Pirkkalan kunnan yleiskaavassa (1995, oikeusvaikutukseton) yksityisten palvelujen ja hallinnon reservialueeksi (PK-1/res) ja osin maaja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU). Uudessa taajamayleiskaavassa (2013, valituksen alainen) alue on merkitty yksityisten palvelujen ja hallinnon alueeksi(pk-1) ja työpaikka-alueeksi (TP). Alueen pohjoispuolella on voimassa Linnakorven asemakaava numero 214. Pirkanmaan 1. Maakuntakaavassa (2007) suunnittelualueet sijoittuvat pääosin maakuntakaavan työpaikka-alueelle (TP). Merkinnällä osoitetaan liike- ja toimistorakentamiseen tai tuotantokäyttöön varattuja seudullisesti merkittäviä alueita. Alueelle voidaan sijoittaa asumista, jos siihen ei kohdistu ympäristöhäiriöitä. Suunnittelumääräys: alueen toteuttamisessa tulee kiinnittää huomiota tarkoituksenmukaiseen toteuttamisjärjestykseen. Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen pohjoisin osa on maakuntakaavan virkistysaluetta (V). Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittäviä tai alueeltaan laajoja taajamiin liittyviä virkistysalueita tai taajamarakenteen viherverkon kannalta erityisen tärkeitä alueita. Maakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen virkistysalueilla voi sijaita olemassa olevia asuin- ja lomarakennuspaikkoja. Suunnittelumääräys: Alue varataan yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota virkistyskäyttöedellytysten ja virkistysalueverkoston turvaamiseen ja kehittämiseen sekä ympäristön laadun säilymiseen. Vireille tulleen asemakaavan muutoksen kaksi eteläisintä aluetta liittymäalueen tuntumassa ovat kokonaan maakuntakaavan työpaikka-alueella. Muutosalueen pohjoisin ja laajin osa on nykyisessä asemakaavassa merkitty toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY-2) sekä lähivirkistysalueeksi (VL). Alueidenkäyttö mukailee vuoden 2013 yleiskaavan käyttötarkoituksia. Näissä molemmissa maakuntakaavan virkistysalue ja viheryhteys Killon taajama-alueen ja TP-alueen välissä supistuu. Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen tavoitteena on mahdollistaa alueella muun muassa tilaa vaativa kauppa. Maankäyttö- ja rakennuslain 15.4.2011 voimaan tulleeseen muutokseen sisältyvän siirtymäsäännöksen mukaisesti vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää sovelletaan myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan 16.4.2015 alkaen. Kaikki yli 2000 kerrosneliömetrin myymälät ovat 16.4.2015 lähtien vähittäiskaupan suuryksikköjä kaupan toimialasta riippumatta (MRL 71 a ). Valmisteilla olevassa maakuntakaavassa 2040 esitetään merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Koon alarajan määrittäminen perustuu vaikutusten arviointiin ja se voi arvioinnin perusteella olla korkeampi kuin laissa määritelty 2000 kerrosneliömetriä. Maakuntakaavassa on osoitettava myös vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella (MRL 71 b ). Mitoituksen osoittamisen tavoitteena on varmistaa keskusverkon ja kaupan palvelurakenteen tasapainoinen kehitys. Uuden maakuntakaavan mitoituksessa huomioidaan MRL:n mukaisesti myös paljon tilaa vaativan kaupan suuryksiköt. Maakuntakaavan kaupan mitoituksia selvitetään parhaillaan Pirkanmaan palveluverkkoselvitysten yhteydessä, joka on yksi maakuntakaavan 2040 taustaselvityksistä. 9

Maakuntakaavan 2040 taustaselvityksenä valmistellaan myös työpaikka-alueselvitystä, jossa kartoitetaan työpaikka-alueiden tarkoituksenmukaista sijoittumista. Maakuntakaavan 2040 taustaselvityksinä tarkastellaan myös ekologisia yhteyksiä ja virkistysalueita. Linnankorven asemakaavan laajennusalue kuuluu keskeisen ekologisenyhteyden alueeseen, joka on riittävällä tasolla otettava huomioon yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteenasettelu on pääpiirteissään Pirkanmaan 1. Maakuntakaavan ja Pirkanmaan 2. Vaihemaakuntakaavan mukaisia. Maakuntakaavan 2040 taustaselvitykset, jotka koskevat työpaikka-alueita ja kaupan mitoitusta, on syytä huomioida soveltuvin osin asemakaavan valmistelussa. Suunnittelussa on syytä varmistaa, että Pirkanmaan 1. Maakuntakaavan virkistysalue sekä ekologinen yhteystarve on mahdollista toteuttaa laadukkaasti. Pirkanmaan liitto katsoo, että asemakaavan suunnittelua voidaan viedä eteenpäin huomioiden edellä esitetty ohjeistus. Pirkanmaan maakuntamuseo/yksikön päällikkö, Tuija-Liisa Soininen ja Ulla Lähdesmäki, tutkija 21.5.2014 Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut mainittuun kaavasuunnitelmaan ja toteaa, että sillä ei ole huomautettavaa hankkeesta kulttuuriympäristön osalta. Maakuntamuseo ei ole jatkossa osallisena hankkeessa. Pirkanmaan pelastuslaitos/palotarkastusinsinööri Susanna Laukkanen 14.05.2014 Pirkanmaan pelastuslaitoksen toimintavalmius suunnitelma-alueelle on riittävä suhteessa esitettyjen toimintojen riskeihin. Pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa ehdotuksen suhteen. Alueen kunnallistekniikan suunnittelun ja toteutuksen yhteydessä tulee huomioida pelastustoimen sammutusveden tarve siten, että sammutusvettä on saatavilla enintään 250 m:n etäisyydellä sammutuskohteista. Mielipiteet Oasista: Killon Omakotiyhdistys ry/mika Hankkio 12.05.2014 Killon Omakotiyhdistys ry haluaa tällä muistiolla esittää mielipiteensä nähtävänä olevaan Linnakorven asemakaavan muutokseen ja laajennukseen (nro 237) liittyen. 1. Miksi yritysalue on tarkoituksella rajattu kiinni Killontien tontteihin? Killon Omakotiyhdistys on huolestuneena pannut merkille, että suunnitelmassa Linnakallion yritysalueen pohjoispuoleinen alue on suunniteltu kiinni Killontien omakotikiinteistöjen tontteihin. Tämä tuntuu sangen erikoiselta, koska yleensä kaavoituksessa pyritään jättämään jopa eri asuinalueiden väliin viherkaistaleita (puhumattakaan yritys- ja asuinalueiden välisistä alueista), mutta suunnitelmassa nro 237 on tietoisesti piirretty kulma, jotta yritysalue rajautuisi kiinni Killon alueen omakotitontteihin (ks. kuvat 1 ja 2): Näkemyksemme mukaan yritysalueen ja omakotitonttien väliin tulisi jättää riittävä kaistale metsää tai muuta viheraluetta. Tämä on normaali käytäntö kaavoituksessa emmekä näe mitään syytä, mikä estäisi tässäkin suunnitelmassa näin toimimasta. Killontien talojen eteläpuolelle on hiljattain tehty ulkoilureitti, joka tässä suunnitelmassa näyttäisi jäävän yritysalueen alle. Eikö yritysalueen voisi rajoittaa ulkoilureitin eteläpuolelle, jolloin Killontien kiinteistöihinkin jäisi edes jonkin verran etäisyyttä? Killontien talot ovat olleet osa alueen maisemaa jo 1940-luvulta lähtien ja Linnakorven metsäalue vielä paljon kauemmin. Jos tämä metsäalue nyt halutaan tarkoituksella valjastaa yritysalueen käyttöön, niin olisi mielestämme vähintään kohtuullista, ettei asukkaita ja kiinteistöjen omistajia rangaistaisi kohtuuttomasti tuomalla yritysalue heidän takapihoilleen. Riittävä kaistale viheraluetta ei varmastikaan muuttaisi yritysalueen kokonaissuunnitelmaa merkittävästi, mutta toisaalta teollisuus- tai market-alue yksittäisen asukkaan tai 10

kiinteistönomistajan pihaan rajoittuen olisi asukkaiden ja kiinteistönomistajien kannalta täysin kohtuutonta sekä alueen asukkaiden yleisen viihtyvyyden että kiinteistöjen arvonmuodostuksen kannalta. 2. Onko tälle yritysalueelle todellista tarvetta? Ymmärrämme hyvin että Pirkkala kasvavana kuntana haluaa olla houkutteleva ympäristö myös yrityksille ja yritystonttien kaavoitus näyttelee tässä keskeistä roolia. Haluaisimme kuitenkin tällä muistiolla nostaa esiin kysymyksen, että onko Linnakallion yritysalueen kaikille kolmelle osalle todellista tarvetta tällä hetkellä tai lähivuosina? Voisiko vaihtoehtoisesti ensin toteuttaa ainoastaan eteläisemmät (ohitustien läheisyyteen sijoittuvat) osat yritysalueesta ja jättää Killon asuinalueen puoleisen osan toteuttavaksi myöhempänä ajankohtana, mikäli todellista tarvetta ilmenee ja tulijoita riittää? Olemme jo vuosia saaneet todistaa esim. Partolassa Veskan kauppakeskuksen alueella kylttejä, jossa kerrotaan alueelle toteutettavan vastaavanlaisen alueen. Kyltit ovat olleet maisemaa kaunistamassa todistetusti jo vuodesta 2004 - kenties pidempäänkin -, mutta vielä tähän päivään mennessä rakennusurakka ei ole päässyt käynnistymään (ks. kuva 3). Näin ollen herää väkisinkin aiheellinen huoli siitä, että nyt uhrataan monimuotoinen vanha metsäalue vaikka tarvittava yritystonttien tarjonta saatettaisiin saada toteutettua kenties hieman ekologisesti kestävämmillä kaavoitusratkaisuilla. Killon omakotiyhdistyksen puolesta toivomme, että kaavoitusviranomaiset voisivat ystävällisesti ottaa nämä alueen asukkaiden huolen aiheet huomioon. Toivomme että alueen kaavoitus voitaisiin ensisijaisesti toteuttaa sinne, jonne alue luontevimmin sopii eli ohitustien läheisyyteen, ei asuinalueeseen kiinni. Toivomme että arvioitte myös realistisen kriittisesti alueen todellista tarvetta, ettemme joudu tulevaisuudessa todistamaan takapihoillamme kuvan 3. mukaista surullista näkymää. Kaavoittajan vastine Nykyinen kaavassa oleva puisto-alue tulee kaavamuutoksessakin säilymään puisto-alueena. Syy, miksi puisto kokonaisuudessaan on otettu kaava-muutokseen mukaan, on alueelle suunniteltava meluvalli joka menee osittain puiston ja osittain nykyisen KTY-alueen puolella. Kaava-rajaus yleensä tehdään kiinteistörajojen mukaisesti joten myös puisto on tällöin kokonaisuudessaan mukana kaavamuutoksessa, vaikka sitä koskien tulee kaavaan ainoastaan meluvallia koskevia merkintöjä. Lisäksi tietoisesti haluttiin Killon ok-talo-yhdistys ottaa kaavaan osalliseksi jotta mahdolliset väärinkäsitykset ja epäselvyydet saadaan ratkaistua mahdollisimman alkuvaiheessa kaavoitusta. Meluvallin rakentaminen tulee parantamaan Killon asukkaiden asumismukavuutta poistamalla nykyisin ohitustieltä kantautuvaa melua ja rakennettavan alueen melun vähenemiseen se vaikuttaa myös ratkaisevasti. Puistoalueen kevyen liikenteen ja ulkoilureittien linjauksiin haluttiin lisäksi tehdä pieniä korjauksia ja mm. mahdollistaa pyöräilyn laatukäytävä kyseisen kaavan alueella. Alueelle on tulossa merkittäviä logistiikan toimijoita. Kokonaisuudessa puhutaan yhteensä noin 400 uuden työpaikan pysyvästä sijoittumisesta Pirkkalaan kyseiselle alueelle joten hanke on kunnallisesti ja jopa seudullisesti merkittävä. Näin ollen hankkeen eteneminen aikataulussa on tärkeää ja sille toivotaan luonnollisesti myönteistä näkemystä myös lähialueen asukkaiden puolesta. Samalla kuitenkin kun tavoitellaan alueelle uusia toimijoita ja vilkasta toimintaa, pyritään huolehtimaan lähialueen asukkaiden mahdollisimman laadukkaasta elinympäristöstä ja viheryhteyksien säilymisestä. Miia ja Jari Lahti 15.05.2014 11

Linnakorven asemakaavan muutos ja laajennus luonnokseen huomioitavaa, nyt esitetty laajennus rajoittuu vanhaan omakotitaloasutukseen. Teollisuustontin raja esim. kulkee 4 m meidän talomme seinästä. Niin lähelle asutusta ei ole syytä laajentaa teollista toimintaa. Lisäksi teollisuustontin alueella on lähellä Killon omakotialuetta kunnan lenkkipolku ja ulkoilukäytössä olevaa metsää. Kyseisellä metsäkaistalla on suuri merkitys alueen säilyttämisenä nykyisenkaltaisena viihtyisänä ja rauhallisena rintamamiestaloalueena. Aiemmin teollisuusaluetta on käytetty sepelin murskaustoimintaa. Tuo toiminta on aiheuttanut mittavia sekä melu- että lika- ja pölyhaittoja alueen omakotitaloille. Nykyiset liikunta ja virkistyskäyttö onkin säilytettävä sekä varmistuttava siitä että alueen omakotitaloille ei tule kaavan laajennuksesta haittaa. Siksi nykyistä lenkkipolkua ei saa poistaa käytöstä eikä puustoa saa enempää kaataa eikä teollista toimintaa tuoda yhtään lähemmäs asujaimistoa kuin nykyhetkellä on mahdollista. Lisäksi tulee tehdä ääni- ja näkösuoja esim. maavallilla jotta alueen valaistus tai muut toiminta ei ilta ja yöaikaan häiritse asuinaluetta. Rakennusaikana olisi varmistuttava siitä, että alueen rakentaminen ei aiheuta esim. lika ja pölyhaittoja alueen asujaimistolle. Kaavoittajan vastine Viitataan edelliseen vastineeseen. Valmisteluaineisto pidettiin nähtävillä 01.10-30.10.2014 Lausunnot valmisteluaineistosta: Pirkanmaan Ely-keskus, Pirkanmaan Ely-keskuksen tiepuoli, Elenia Oy, kunnan tekninen lautakunta ja Pirkanmaan pelastuslaitos. Pirkanmaan liitto totesi sähköpostitse, ettei anna lausuntoa asemakaavaluonnoksesta. Elenia Oy pyytää varaamaan yhden uuden 12m x 12m EN-alueen puistomuuntamon rakentamista varten kartalla esitettyyn paikkaan. Etäisyys muuntamosta rakennuksiin tulee olla vähintään 5 metriä ja yleisiin rakennuksiin vähintään 15 metriä. Tekninen lautakunta toteaa, että ajoyhteys Killon eteläosassa sijaitsevalle vesitornille sijoittuu kaavaluonnoksen VL-alueelle. Väylä tulee varustaa merkinnällä, joka mahdollistaa vesitornille tapahtuvan huoltoajon. Pirkanmaan pelastuslaitos toteaa, että toimintavalmius suunnitelma-alueelle on riittävä suhteessa esitettyjen toimintojen riskeihin. Pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa luonnoksen suhteen. Alueen kunnallistekniikan suunnittelun ja toteutuksen yhteydessä tulee huomioida pelastustoimen sammutusveden tarve siten, että sammutusvettä on saatavilla enintään 250 m:n etäisyydellä sammutuskohteista. Pirkanmaan Ely-keskus/johtava maankäytön asiantuntija Seppo Mäkinen ja yksikön päällikkö Leena Strandén 19.12.2014 Pirkanmaan maakuntakaavassa asemakaavoitettava-alue on osoitettu työpaikka-alueeksi (TP), joka maakuntakaavamääräyksen mukaan voi sisältää liike- ja toimistorakentamiseen tai tuotantokäyttöön varattuja seudullisesti merkittäviä alueita. Maakuntakaavan selostuksessa on todettu, että näille alueille on tyypillistä tuotantotoiminnan ja kaupallisten toimintojen sekoittuminen. Maakuntakaavan selostuksen mukaan työpaikka-alueille voidaan sijoittaa myös paljon tilaa vaativan kaupan yksiköitä. Kuitenkin lähtökohtana paljon tilaa vaativan kaupan sijoittamiselle TP-alueille tulee olla kaupan palvelujen alueellisesti tasapainoinen jakautuminen kaupunkiseudulla eikä maakuntakaavamerkintää voida suoraan tulkita niin, että koko alue olisi toteutettavissa kaupan, edes paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan alueena. Näin koko alueen rakennetta muodostettaessa joudutaan valitsemaan, mitkä alueen osat soveltuvat kaupan, lähtökohtaisesti paljon tilaa vaativan kaupan ja mitkä alueet lähinnä tuotannollisten tai varastointitoimintojen sekä toimistorakentamisen alueiksi. 12

Valtuuston 09.12.2013 hyväksymässä yleiskaavassa asemakaavaluonnoksen alue on osoitettu maakuntakaavaa vastaavalla tavalla työpaikka-alueeksi (TP) ja voimassa olevan asemakaavan KTY-alueen osalta PK-1 alueeksi (yksityisten palvelujen ja hallinnon alue. Alueelle saa sijoittaa vain paljon tilaa vaativaa kauppaa). Uusi yleiskaava ei ole vielä tullut lainvoimaiseksi. Aikaisemmin kaavoitettu Kurikantien länsipuoleinen alue on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T-1). Nyt kaavoitettavalla alueella on voimassa asemakaava (hyväksytty 20.04.2009), jolla on muodostettu toimitilarakennusten korttelialue (KTY-2) ja siihen liittyvä virkistysalue. Toimistorakennusten ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten ohella korttelialueelle saa sijoittaa ainoastaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälöitä, mutta ei MRL:n 114 :n mukaista vähittäiskaupan suuryksikköä eikä päivittäistavarakaupan myymälää. Aikaisemman asemakaavan selostuksesta ilmenee, että asemakaava on laadittu tuolloin tiedossa olleiden hankkeiden toteuttamiseksi. Korttelialue on jaettu kolmeksi ohjeelliseksi tontiksi ja esitetty niille sijoitetut rakennusalat. Asemakaavaan liittyy yleismääräys: Paljon tilaa vievän erikoistavaran kaupan enimmäiskerrosala rakennusalalla (paltixx%). Asemakaavaluonnoksessa voimassa olevan asemakaavan mukainen KTY-2-korttelialue on siirretty Linnakalliontien eteläpuolelle. Korttelialueen käyttötarkoitus ja kaavamääräys on säilytetty ennallaan, mutta korttelialuetta ei ole jaoteltu tonteiksi ja sille on osoitettu yhtenäinen rakennusala. Kokonaisrakennusoikeus ja paljon tilaa vaativalle kaupalle sallittu rakennusoikeus vastaa voimassa olevassa kaavassa osoitettuja rakennusoikeuksia. Kurikantien toiselle puolelle on osoitettu toinen KTY-korttelialue (toimitilarakennusten korttelialue). Asemakaavaluonnoksessa molempien korttelialueiden määräys on sama vaikka asemakaavaluonnoksen selostuksessa tämän korttelin rakennusoikeus ilmaistaan muodossa KTY-alue ilman tilaa vaativaa kauppaa. Ympäristöministeriö ja Suomen kuntaliitto ovat kirjeellään 4.4.2012 pyrkineet selventämään vuonna 2011 muutetun maankäyttö- ja rakennuslain paljon tilaa vaativaa kauppaa koskevien säännösten soveltamista ns. siirtymäkauden aikana (16.4.2015 asti). Tätä siirtymäkautta on päätetty jatkaa kahdella vuodella, jotta kesken olevat kaavahankkeet saadaan valmiiksi. Kirjeessä on annettu siirtymäkauden aikana laadittavia yleis- ja asemakaavoja koskeva ohje: Siirtymäkausi antaa kunnille mahdollisuuden uudistaa yleis- ja asemakaavojaan nykyisillä paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueilla. Mikäli selvitykset ja vaikutusten arviointien avulla voidaan osoittaa, että paljon tilaa vaativan erikoistavaran vähittäiskaupan suuryksiköllä ei ole seudullista merkitystä, voidaan yleis- ja asemakaavoissa varautua siirtymäkauden jälkeiseen aikaan osoittamalla paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suuryksikkö KMmerkinnällä ja esimerkiksi kaupan laatua osoittavalla indeksillä. Siirtymäkauden aikana merkitykseltään seudullisen paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan osoittaminen KMmerkinnällä maakuntakaavan keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle kuitenkin edellyttää, että alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu vähittäiskaupan suuryksikköä varten kmmerkinnällä tai muulla vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamisen mahdollistavalla merkinnällä. Yhteen yksikköön sijoitettuna Kurikantien yläpuoliselle KTY-korttelialueelle asemakaavaluonnoksessa paljon tilaa vaativalle erikoistavaran kaupalle sallittu kerrosala mitä ilmeisimmin ylittää seudullisesti merkittävän yksikön kokorajan, joskaan sitä ei vireillä olevassa maakuntakaavoituksessa ole vielä määritelty. Siten kerrosala tulee jakaa alkuperäisen voimassa olevan kaavan tarkoittamalla tavalla pienempiin osakokonaisuuksiin. Kurikantien toiselle puolelle osoitetun uuden KTY-alueen käyttötarkoitus on syytä täsmentää korttelialuetta koskeva oma asemakaavamääräys, joka ei sisällä paljon tilaa vaativan kaupan rakentamismahdollisuutta. 13

Linnakorven alueen maankäyttö muodostuu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueista sekä toimitilarakennusten korttelialueista, joista toiselle voi rakentaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan tilaa. Kaupan palvelujen ja sallitun kokonaiskerrosalan osalta asemakaavaluonnos vastaa jo aikaisemmin asemakaavoitetun korttelialueen mitoitusta. Muuta erikoistavaraa tai päivittäistavarakauppaa ei asemakaavaluonnoksessa ole sallittu. Kokonaisuutena asemakaavaluonnoksen maankäyttö vastaa Pirkanmaan ELY-keskuksen näkemyksen mukaan maakuntakaavan ja myös hyväksytyn yleiskaavan tavoitteita. Kuitenkin em. ympäristöministeriön ja kuntaliiton kirjeeseen viitaten luonnoksen KTY-korttelialueiden määräyksiä on täsmennettävä siten, ettei alueelle muodostu ilman vireillä olevan maakuntakaavan ohjausta seudullisesti merkittävää paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suuryksikköä. Kaavoittajan vastine Asemakaavaehdotukseen lisätään Kurikantien kuntakeskuksen puolella olevan KTY-2-alueen merkintään lisämääräys: alueelle ei sallita tilaa vaativan kaupan tiloja. Tilaa vaativalle kaupalle osoitetulle KTY-alueelle VT3:n ja Linnakalliontien välissä jaetaan toteutettava korttelialue ohjeellisella tonttijaolla siten, että kaupalle muodostuva kerrosala on jaettu useampiin yksiköihin. Pirkanmaan Ely-keskus, Infra ja tiepuoli/jarkko Peurala Pirkanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri-vastuualueen kommentteja 12.8.2014 päivätystä Pirkkalan kunnan asemakaavaluonnoksesta: Kaava-alue tulee rajata luonnoksen mukaisesti valtatien 3 liikennealueeseen (LT-alue). Kuitenkin tulee huomioida, että moottoritien varteen tulee esittää maantien suoja-alue (su), mikäli LT-alueen raja ei ulotu vähintään 50 metrin päähän lähimmän ajoradan keskilinjasta ja rampilla 20 metrin päähän ajoradan keskilinjasta. Su -merkinnän selityksen yhteydessä olevan tekstin tulee olla seuraavanlainen: "Alueelle ei saa sijoittaa mainoksia eikä muita rakennelmia kuin suoja-aitoja". Alueiden kuivatus on hoidettava ensisijaisesti omalla, maanteiden kuivatusjärjestelmästä irrallisella järjestelmällään tai alueelta tulevia kuivausvesiä on viivytettävä siten, ettei maanteiden sivu- ja laskuojien sekä rumpujen vesimäärät kasva. Kuivatuksen mitoituksessa on huomioitava koko laajemman alueen aiheuttamat hulevedet. Alueiden rakentaminen ja kuivatus eivät saa vahingoittaa maanteiden kuivatusta eivätkä rakenteita. Alueen rakentamisen aiheuttamien, mahdollisten maanteiden kuivatusjärjestelmien, mm. lasku- ja sivuojien ja rumpujen sekä tien muiden rakenteiden muutosten toteuttaminen kuuluu alueen maankäytön toteuttajalle. Mahdolliset alueelle tulevat mainokset maantien varrella on sijoitettava rakennusten yhteyteen. Mainokset, rakennukset, rakennelmat ja toiminnat eivät saa vaarantaa maanteiden liikenneturvallisuutta esimerkiksi häikäisyn tai pölyävyyden vuoksi. Maantien liikenneturvallisuus on otettava huomioon myös aluetta rakennettaessa. Alueen maansiirto- ja pohjanrakennustyöt on tehtävä alueen puolelta. Pirkanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri- vastuualueella ei ole mahdollisuuksia toteuttaa eikä suunnitella maankäytön kehittymisestä aiheutuvia liikenneverkon investointeja kuten maankäyttöä palvelevia liittymiä, liittymien ja maanteiden parantamista eikä kevyen liikenteen väyliä ja alikulkuja. Maankäytön laajenemisesta ja kehittämisestä aiheutuvien liikenneverkon huomattavienkin investointien toteuttaminen jää pääasiassa muiden tahojen vastuulle. Kaavoittajan vastine Asemakaavaehdotukseen lisätty su-merkintä. 14

Hulevesisuunnitelma on laadittu laajempana suunnitelmana käsittäen sekä Linnakallion että Linnakorven alueet ja mitoituksessa on pyritty huomioimaan riittävät kuivatustarpeet sekä viivytysaltaat. Ehdotukseen on lisätty korttelin 2903 jatkeeksi lähivirkistysaluetta johon on tarkoitus sijoittaa hulevesisuunnitelman mukainen viivytysallas. Alueen hulevesien purku tapahtuu vt3:n ali kulkevalla rummulla Toivion suuntaan jonne on tarkoitus pidemmällä aikavälillä perustaa iso, keskitetty hulevesien keruualue/allas. Mielipiteet valmisteluaineistosta: Pekka Naskali 03.10.2014 Omistamalleni metsäpalstalle menee tieyhteys nyt aiemmin kaavoitetun alueen läpi ja olemme sopineet kunnan kanssa alustavasti kaavaprosessin yhteydessä tieyhteyden järjestämisestä korvaavaa reittiä, mikäli nyt käytössä oleva tieyhteys poistuu. Alkuperäinen tieyhteys menee latureittiä pitkin jota korvaamaan nyt mahdollisesti poistuva tieyhteys on järjestetty. Tieyhteys tulee säilyä metsäpalstalle jotta metsänhoidolliset toimenpiteet ovat jatkossa mahdollisia. Kaavoittajan vastine Tieyhteys on huomioitu 236 kaavaan Kurikantieltä kääntyvänä Muuraintie-katuna ja 237 kaavaan lisättynä ajorasitteena joka korvaa aiemman metsätieyhteyden. Kunnallistekniikka on rakentamassa Muuraintietä sekä kiertoliittymää alkuvuodesta 2015. Eero ja Johanna Pietilä, Killontie 40 29.10.2014 Linnakorven asemakaavamuutoksessa muutoksen kohteena oleva alue rajoittuu pohjoisesta vanhaan omakotitaloasutukseen. Voimassa olevassa kaavassa tähän vanhaan 1940-luvulta peräisin olevaan asuinalueeseen rajoittuva alue on luokiteltu toimisto,- tutkimus- ja yleisten rakennusten alueeksi, jolle saa rakentaa ympäristölle häiriötä aiheuttamattomia teollisuusrakennuksia. Kaavaluonnoksessa tätä ollaan muuttamassa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Uudessa kaavaluonnoksessa toimistokorttelit ja tilaa vievän kaupan korttelit on siirretty VT3.n varteen alueen eteläosaan. Killon omakotialueen kannalta kaavamuutos on selkeä heikennys, koska sille merkityksellisimmän alueen kaavasta poistuu edellytys siitä, ettei ympäristölle aiheudu häiriötä. Teollisuus- ja erityisesti logistiikkatoiminnasta - johon kaavaluonnoksessa viitataan - aiheutuu mahdollisesti ympärivuorokautista meluhaittaa raskaan liikenteen kuljetusten muodossa. Miksi ympäristölleen häiriötä aiheuttamattomat ja yöaikaan meluttomat toimistorakennusten korttelialueet on sijoitettu kaavaluonnoksessa ohikulkutien varteen? Kaavaluonnoksen liitteenä olevassa meluselvityksessä tiestä arveltiin jopa koituvan meluhaittaa toimistorakennuksille. Miksi ainoa ympäristöään vähintään raskaan liikenteen kulkemiseen ja kuorman käsittelyyn liittyvällä melulla häiritsevä teollisuuskäyttöön tarkoitettu kortteli sijoitetaan luonnoksessa välittömästi asuinalueeseen kiinni? Eikö tämän tulisi mennä toisin päin? Kaavoittaja ilmoittaa tavoitteekseen huolehtia lähialueen asukkaiden mahdollisimman laadukkaasta elinympäristöstä. Tällöin olisi järkevintä pitää kaavaluonnosalueen pohjoisin, välittömästi asutukseen rajoittuva tontti voimassa olevan kaavan mukaisesti toimistokäyttöön tarkoitettuna ympäristöä häiritsemättömänä alueena. Ympäristölle meluhaittaa tuottava, teollisuuskäyttöön kaavoitettava alue voitaisiin sijoittaa ohikulkutien viereen, jolloin siitä ei koituisi merkittävää haittaa asumiselle. Mikäli teollisuuskäyttöön tuleva alue sijoitetaan kaavaluonnoksessa esitetylle paikalle, tulee kaavaan ehdottomasti asettaa rajoitus kello 22-06 välillä tapahtuvalle toiminnalle. Kuluvana kesänä ja syksynä alueella on rakennettu Linnakalliontietä. Tähän liittyen on usein yöaikaankin kuljetettu mursketta kuorma-autoilla. Olemme toistuvasti heränneet öisin tähän raskaan liikenteen ajoon Linnakalliontiellä. Luonnoksessa teollisuuskäyttöön muutettavaksi esitetty alue sijaitsee tuntuvasti lähempänä asutusta. Tällä alueella yöaikaan tapahtuva raskaan liikenteen ajo ja kuormaaminen tulisi aiheuttamaan tuntuvaa 15

haittaa lähitaloissa nukkumiselle. Alueella asuu paljon lapsiperheitä ja työssäkäyviä ihmisiä, joiden oikeus häiriöttömään lepoon on turvattava. Myös kaavaluonnoksen yhteydessä tehty meluselvitys lähtee nimenomaan siitä, että 90- prosenttia liikenteestä tapahtuu päiväsaikaan. Se ei ota myöskään millään tapaa huomioon itse alueen toiminnasta johtuvaa melua välittömästi asuinalueen vieressä. Pelkällä meluvallilla ei kyetä varmistamaan sitä, että asuinalueelle ei kohdistu yöajan ohjearvot ylittävää yli 45dB melua. Meluvalliin liittyen kaavoittaja kertoo luonnokseen liittyvässä vastineessaan, että meluvalli tullaan rakentamaan osin kaavan sisältyvälle puistoalueelle. Kartalta katsoen omakotialueen ja valmisteltavan alueen aukean väliin näyttäisi jäävän hyvän levyinen puistokaistale. Tosiasiassa tälle kaistaleelle on rakennettu sekä kevyenliikenteen väylä että kaava-alueeseen liittyvä vesitornille menevä huoltotie. Molempien teiden osalta linjaus on kaadettu sen verran leveäksi, että omakotialueen reunimmaisilta taloilta avautuu jo nyt suora yhteys Ohikulkutielle ja Kurikantielle. Aukean reunassa olevaa harvaa viimeisten puiden muodostamaa osittaista näkösuojaa ei saa missään tapauksessa kaataa, rakennettiin tontille mitä tahansa rakennuksia tai suojavalleja. Kaavoittajan vastine Kaavaluonnoksessa esitetty toiminta lähimpänä Killon omakotialuetta on TY, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alueella sallitaan logistiikkaa varten suunniteltujen rakennusten rakentaminen. Kyseiselle alueelle on tonttivarauksen tehnyt Itella/Posti. Nykyisen voimassaolevan kaavan merkintä KTY, mahdollistaa myös kyseisen toiminnan sijoittumisen alueelle jonka vuoksi Itella on varauksen alueesta tehnyt. Nykyinen KTY-merkintä sekä siihen liitetty palti-merkintä, paljon tilaa vaativasta kaupasta on Itellan logistisille toiminnoille turha ja tilaa vaativalle kaupalle on toisaalta löytymässä toimija vt3:n varresta. Vt3:n varressa oleva ns. toimistorakennuksille varattu KTY-2-alue ei ole vielä kaavoitettu ja toisaalta se on muodoltaan ja malliltaan vääränkokoinen Itellan toiminnoille. Meluriskit alueella on tiedostettu jo kaavoitukseen lähdettäessä ja meluvalli on luvattu alueen asukkaille myös kaavoituksen yhteydessä toteutettavaksi, meluvallin toteutus on kunnan vastuulla. Myös meluselvityksen mukaan meluvallista on todennäköistä hyötyä erityisesti Killon asukkaille. Alueelle rakentuvat isohkot hallirakennukset toimivat myös samalla rakenteellisina melusuojina. Meluvallien rakentuminen pääosin puiston puolelle tarkoittaa, että vallin alta joudutaan puita kaatamaan. Tarkoitus on kuitenkin valliin istuttaa kasvillisuutta, mm. puita ja pensaita joten se maisemoidaan samalla siten, että lopputulos on mahdollisimman luonnonmukainen. Rakentuva Linnakalliontie ja toisaalta Kurikantie toimivat alueellisina pääkokoojakatuina joiden kautta kulkee runsaasti liikennettä, sekä henkilö, että raskasta liikennettä. Kurikantien läpiajokielto raskaalle liikenteelle tulee jatkossakin säilymään. Linnakalliontien rakentamisessa on noudatettu yöajan rakennuskieltoa. Urakoitsija on varmasti joutunut siirtämään kalustoa osin myös yöaikaan tai aikaisin aamulla, mutta varsinainen työ on rajattu päiväaikaan tapahtuvaksi. Tulevan Itellan toiminnan osalta voidaan todeta varsinaisen liikenteen tontilta sisään ja ulos tapahtuvan varmuudella melko ympärivuorokautisesti, ääni jota rekkojen liikenne tontilla mahdollisesti aiheuttaa on kuitenkin vähäistä ja lastaustoimenpiteet eivät aiheuta ylimääräistä melua. Tätä vähäistä rekkojen siirtelystä aiheutuvaa ääntä vastaan meluvalli on riittävä toimenpide. Oas-vaiheen mielipiteiden johdosta alueen kaavoituksen pohjatiedoksi on teetetty lisäksi myös Siton laatima liikenneselvitys josta selviää alueen liikenteelliset perusteet. Selvityksen perusteella liittymien ja risteysalueiden toimivuus tulee olemaan riittävä suhteessa alueelle laadittuihin toimintoihin. 16

Kuva 7: Suositus Linnakalliontien ja Kurikantien liittymäjärjestelyistä, joilla liittymän toimivuus säilyy hyvänä. (Sito 2014) 3.4 Asemakaavan tavoitteet Suunnittelualue sijoittuu kaupunkiseudun kokonaisuuteen keskeisesti. Alueen maankäytön suunnitteluvara on kaupunkiseudun kokonaisuudessa merkittävä. Kunnan tavoitteena on, että alueesta rakentuu kaupunkikuvallisesti laadukas yritysaluekokonaisuus. Asemakaavan tavoitteena on logistiikkaan liittyvä liikerakentaminen Linnakorven laajennetulla yritysalueella sekä moottoritien varressa myös tilaa vaativaa kauppaa. Vireille tuleva alue on rajattu siten, että se sijoittuu Linnakallion pohjoispuoliselle Linnakorven ja Kurikantien viereiselle alueelle. Tavoitteena on päästä rakentamaan alueella vielä vuoden 2015 aikana. Kuntatalouden näkökulmasta tärkeänä tavoitteena on saada asemakaavoitettua alue myytäväksi yritystontiksi, jotta päästään realisoimaan alueen maanhankintaan käytettyjä euroja.. Asemakaava ja asemakaavan sisällölliset tavoitteet ovat sopusoinnussa Pirkkala CLX - hankkeen suunnitelmien kanssa, missä Vähä-Vaittin ja Linnakallion asemakaava-alueet nähdään monipuolisena liike-, toimisto- ja työpaikka-alueena kaupallisten palveluiden painottuessa yritysten väliseen kauppaan sekä moottoritien varsi teollisuuden suuryksiköiden toimintaympäristönä painotuksena tuotanto, kokoonpano ja logistiikka. 3.4.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Vireilletulo kunnanhallituksen päätöksellä 03.03.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 16.04-15.05.2014. Valmisteluaineisto nähtävillä 01.10-30.10.2014. 17

4. Asemakaavan kuvaus 4.1 Kaavan rakenne Asemakaava sijoittuu Kurikantien ja Linnakalliontien varteen ja rakennukset toiminnan sanelemien ehtojen mukaisesti kaava-alueelle. Logistiikan vaatimien piha-alueiden ja kulkuyhteyksien mukaisesti sijoittuvat rakennusmassat pyritään optimoimaan käyttäjien tarpeiden mukaisesti. Kaavalla ohjataan varsinaista rakentamista suhteellisen väljästi. Ehdotusvaiheessa laadittavalla rakennustapaohjeella on tarkoitus määritellä tarkemmin rakennusten arkkitehtonisia laatuvaatimuksia. 5.1.1 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on ehdotuksessa 30,7 ha. Logistiikalla varattujen ympäristöhäiriöitä tuottamattomien teollisuus ja varastorakennusten korttelialueiden, (TY-1), pinta-ala on 7,4 ha ja rakennusoikeutta on n. 29600 ke-m2. KTY-alueen jossa tilaa vaativaa kauppaa pinta-ala 4,68 ha, kokonaisrakennusoikeus 29644 m2 tehokkuudella 0,5 ja paljon tilaa vaativan kaupan rakennusoikeus 23708m2 (80% kokonaisrakennusoikeudesta). Kurikantien toisella puolen sijaitseva toimisto ja liikerakentamiselle varattu KTY-alue ilman tilaa vaativaa kauppaa on 3,94 ha ja rakennusoikeus 23683 m2 tehokkuudella 0,6. Lisäksi alueella on lähivirkistysaluetta VL 65512m2 ja suojaviheraluetta EV 52759m2 ja katualuetta 1118 m2. Asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa monipuolisten työpaikkojen keskittymän Linnakorven ja Linnakallion yritysalueen jatkeeksi. Kaupalliset palvelut rajoittuvat yritysten väliseen kauppaan ja teollisuustoimintaan liittyvään myymälärakentamiseen. Alueella mahdollistetaan tilaa vaativa kauppa vt3:n varressa. Asemakaavan mahdollistama rakentaminen tuo alueelle arviolta kokonaisuudessaan n. 400 työpaikkaa. 5.1.2 Liikenne 4.2 Kaavan vaikutukset Kaava-alueen toiminta liittyy osin logistiikkaan ja osin tilaa vaativaan kauppaan, toisaalta alueella vt3:n varrella on varaus myös toimistotiloille. Alue sijaitsee vt3:n välittömässä läheisyydessä. Liikenneverkostojen kapasiteetti riittää liikennetuotokselle. Sito on laatinut nyt ehdotusvaiheeseen alueen tarkemman liikennesuunnitelman jossa tutkitaan liittymien kuormitusta tarkemmin suunnitelluilla käyttäjämäärillä. Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Alueella on voimassa kunnanvaltuuston 16.3.1996 hyväksymä Pirkkalan yleiskaava sekä valituksen alaisena valtuuston 09.12.2013 hyväksymä taajamayleiskaava. Koska yleiskaava on oikeusvaikutukseton, on hanketta verrattava maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksiin. MRL 39.2 kohta 1: Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; Osoitetut toiminnot tukevat ja eheyttävät yhdyskuntarakennetta. Keskeinen sijainti, tulevaisuudessa hyvät julkiset kulku- ja liikenneyhteydet lyhentävät asioimismatkoja ja vähentävät liikkumistarpeita. Näin hanke edistää yhdyskuntarakenteen ekologista kestävyyttä. MRL 39.2 kohta 2: Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; Asemakaava merkitsee Linnakorven alueen täydennysrakentamista ja siten edistää olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttöä. Alue on pääosin työpaikka-aluetta voimassaole- 18

vassa maakuntakaavassa ja pääosa alueelle osoitetusta rakentamisesta liittyy työpaikkatoimintoihin. MRL 39.2 kohta 3: Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; Alueelle sijoittuu pääosin logistiikkapalveluja ja niihin liittyviä työpaikkoja. Alueen sijainti on edullinen työmatkojen kannalta. Alue tulee olemaan jatkossa hyvin joukkoliikenteen piirissä kun rinnakkaiskehätieyhteys Linnakalliontien kautta valmistuu Linnakorvesta Partolaan. Suunnitelmissa on tieyhteyden valmistuminen lähimpien vuosien aikana jolloin alueen joukkoliikennetarjonta huomattavasti paranee. Alue liittyy hyvin ympäröivään kevyen liikenteen reitistöön, joten työpaikat ovat helposti saavutettavissa jo tällä hetkellä myös kävellen tai pyöräillen. MRL 39.2 kohta 4: Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; Alue tukeutuu olemassa olevaan runkoliikenneverkkoon, jonka kapasiteetti riittää hyvin alueen liikennetuotoksiin. Alueen syöttöliikenne suuntautuu Kurikantieltä, joten vaikutukset kohdistuvat Kurikantien liikenteen sujuvuuteen ja toimivuuteen. Tarvittavien kuntateknisten linjojen pituus on vähäinen ja alueen uusi katuverkko taloudellinen suhteessa alueen tehokkuuteen. Sekä joukkoliikennettä, että kevyttä liikennettä ollaan kaavallisin toimenpitein parantamassa yhteistyössä kunnan teknisen toimen kanssa. MRL 39.2 kohta 5: Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; Turvallisuuden ja terveyden kannalta asemakaava osoittaa kevyelle liikenteelle ajoneuvoliikenteestä erotetut kulkuväylät. Alueen meluhaitat / melusuojaus sekä sisäilman laatu varmistetaan rakenteellisin keinoin. Läheisyyteen sijoittuvalle asutukselle ei aiheudu kaava-alueen toiminnasta häiriötä. MRL 39.2 kohta 6: Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; Alueen rakentumisen mahdollistava asemakaava tuottaa työntekijöitä Linnakallio-Linnakorven läheisyyteen ja mahdollistaa työpaikkarakentamisen lisääntymisen alueelle jatkossa. MRL 39.2 kohta 7: Ympäristöhaittojen vähentäminen; Kurikantien varteen rakennettavat logistiikkarakennukset eivät tuota merkittäviä ympäristöhaittoja. Rekkaliikenne on pääasiallinen meluhaittojen aiheuttaja ja sitä pyritään ehkäisemään mahdollisimman paljon mm. rakenteellisin ratkaisuin. Kaavamuutoksen mahdollistamat hulevesiratkaisut pitävät alueen vesitaseen ennallaan. Hulevesiä viivytetään paikallisesti erillisen suunnitelman mukaisella tavalla joka tasoittaa tulvahuippujen syntymistä. MRL 39.2 kohta 8: Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; Alue on kaupunkikuvallisesti suhteellisen merkittävällä paikalla. Kaava-alue yhdistyy suunnitellun rakentamisen myötä Linnakorven ja Linnakallion alueeseen. 19

MRL 39.2 kohta 9: Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys; Kaavamuutosalue sijaitsee Vähänaistenjärven ja Kurikantien välisellä vyöhykkeellä sekä Linnakalliontien molemmin puolin. Alue on virkistys- ja ulkoilualueiden välittömässä läheisyydessä. 4.3.2 Vaikutukset taajamarakenteeseen Alueen käyttötarkoituksen muutos osin logistiikkaan tarkoitetuksi ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomaksi teollisuusalueeksi sekä tilaa vaativan kaupan ja liikerakentamisen alueeksi ja sille rakennettavat tieyhteydet ei aiheuta alueella olennaisia rakenteellisia muutoksia. 4.3.3 Vaikutukset taajamakuvaan Kaavamuutosalue sijaitsee Kurikantien ja VT3:n varrella taajamakuvallisesti merkittävällä paikalla. Kaavamuutoksella on vaikutusta maisemaan, joka on nähtävissä kaikille ohiajaville. Laajennusalueen luonne muuttuu nykyisestä rakentamattomasta vahvasti liikerakentamiseksi suurehkojen hallien ja kulkuväylien ympäristöksi. Kaavoituksessa on kiinnitetty huomiota rakentamisen määrään, rakennusmassojen kerroslukuihin ja sijoitteluun. Uusi kaava mahdollistaa urbaanin työpaikka-alueen syntymisen ja se vahvistaa Pirkkalan luonnetta vahvana ja omavaraisena yrityspaikkakuntana. 4.3.4 Vaikutukset asumiseen Alueelle muodostuu kaavamuutoksessa asuntoja teollisuushallien yhteyteen välttämättömiä kiinteistönhoidollisia tarpeita varten. Muutoksella ei ole juuri vaikutusta lähiympäristöön. 4.3.5 Työpaikat, elinkeinotoiminta ja vaikutukset palveluihin Kaavamuutoksen myötä alueelle muodostuu runsaasti edellytyksiä uusille työpaikoille. Kaavalaajennuksella on merkittävää vaikutusta kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin, alueen työpaikkoihin ja palveluihin kokonaisuutena. Työpaikkojen lisääntyminen parantaa kunnan verotulokertymää pitkällä aikavälillä. 4.3.6 Vaikutukset liikkumiseen Kaavamuutos vaikuttaa liikenneverkkoon. Alueen kaavoitus teollisuuskäyttöön lisää liikennettä Linnakorven alueella. Kurikantien pohjoisosaan kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta. Alueelle on teetetty Siton toimesta liikenneselvitys syksyllä 2014 jonka perusteella voidaan osoittaa liikenneverkkojen ja liittymien toimivuus vaihtelevilla liikennevoimakkuuksilla. 4.3.7 Vaikutukset luontoon, kasvillisuuteen, maastoon ja eläimistöön Kaavamuutoksessa jo suurelta osin esirakennettu alue muuttuu valmiiksi teollisuus/työpaikkaalueeksi. Vaikutus alueen luontoon, kasvillisuuteen, maastoon ja eläimistöön on vähäinen. 4.3.8 Vaikutukset hulevesien hallintaan Katualueiden kuivatus toteutetaan sadevesiviemäreillä. Alueen hulevesien määrä kasvaa pinnoitettujen alueiden rakentamisen myötä huomattavasti. Hulevesien hallintaa varten on kaavamerkintä joka velvoittaa viivyttämään hulevesiä paikallisesti. 20