Jampan kaupunginosan kortteli 978, tontit 9 ja 10 Asemakaavan muutos Jampankaaren matalaenergiatalo, Jampankaari 6 KAAVASELOSTUS Asemakaavan muutos Diaarinumero 970/2008 Kaavatunnus 090037 Vireilletulosta ilmoittaminen 22.10.2008 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.10.2008 Nähtävillä vuorovaikutusta varten 24.11.2008 19.12.2008 Kaupunginhallituksen päätös nähtäville asettamisesta 16.3.2009 227 Julkisesti nähtävillä 25.3. 24.4.2009 Kaupunginhallitus hyväksynyt 1.6.2009 337 Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 15.6.2009 94
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Korttelin 978 tonttien 9 ja 10 asemakaavan muutos (Jampankaaren matalaenergiatalo, Jampankaari 6) Asemakaavan muutos Diaarinumero 970/2008 Kaavatunnus 090037 Asemakaavan muutos koskee: 9. eli Jampan kaupunginosan korttelin 978 tontteja 9 ja 10 sekä Wärtsilänkadun katualuetta. Asemakaavanmuutoksella muodostuu: 9. eli Jampan kaupunginosan korttelin 978 tontit 9 ja 10 sekä katualuetta Laatija: Järvenpään kaupunki, kaavoitus ja mittaus Yhteyshenkilö: Kaavasuunnittelija Jaana Pohjola, Seutulantie 12, 04430 JÄRVENPÄÄ, puhelin (09) 2719 2630, sähköposti jaana.pohjola@jarvenpaa.fi 1.2 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Jampan kaupunginosassa, noin 2,5 kilometriä keskustasta luoteeseen Wärtsilänkadun itäpuolella. Suunnittelualueen lähiympäristössä on pääosin asuinkerrostaloja, lisäksi alueen kaakkoispuolella on Jampan ostoskeskus ja Saunakallion koulu; eteläpuolinen tontti on rakentamaton. Kaavamuutoskorttelissa sijaitsee vanhusten palvelutalo, opiskelija-asuntola sekä tyhjillään oleva asuinkerrostalo. Suunnittelualueen sijainti 2
1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavamuutoksen päätavoitteena on tutkia mahdollisuudet lisätä tontin 9 rakennusoikeutta, jotta voitaisiin rakentaa lisää vanhusten asuntoja ja täydentää julkisia lähipalveluja. Tarkoituksena on purkaa olemassa oleva kerrostalo ja rakentaa sen tilalle uusi vanhusten matalaenergiapalvelutalo. 1.4 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Suunnittelualueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 1.4 Sisällysluettelo... 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 1.6 Luettelo muusta kaavaa koskevasta lähdemateriaalista... 4 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaava... 4 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.2 Suunnittelutilanne... 5 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 5 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen... 5 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 6 4.3.1 Osalliset... 6 4.3.2 Vireilletulo... 6 4.3.3 Osallistuminen, vuorovaikutusmenettelyt ja viranomaisyhteistyö... 6 4.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet... 7 4.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 7 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 7
5.1 Kaavan rakenne... 7 5.1.1 Mitoitus...7 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 7 5.3 Aluevaraukset... 7 5.4 Kaavan vaikutukset... 8 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 9 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Ote Järvenpään yleiskaavasta 2020 Poistuva kaava 1:1 000 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Autopaikkaselvitys Lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet Havainneaineisto (Arkkitehtistudio Kujala & Kolehmainen 18.12.2008) Asemakaavakartta ja määräykset Asemakaavan seurantalomake 1.6 Luettelo muusta kaavaa koskevasta lähdemateriaalista Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Aloite kaavamuutoksen laatimisesta 13.5.2008, Järvenpään Mestariasunnot Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, päivätty 22.10.2008, kuulutus 22.10.2008 Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA 30 24.11. 19.12.2008 Kaupunginhallituksen iltakoulu 12.1.2009 Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA 27 25.3. 24.4.2009 Kaupunginhallitus 1.6.2009 337 Kaupunginvaltuusto 15.6.2009 94 2.2 Asemakaava Asemakaavamuutoksen päätavoitteena on tutkia mahdollisuudet lisätä tontin 9 rakennusoikeutta, jotta alueelle voitaisiin rakentaa lisää vanhusten asuntoja sekä julkisia lähipalveluja, kuten dementiakoti ja päiväkoti. Tarkoituksena on purkaa olemassa oleva kerrostalo ja rakentaa sen tilalle uusi vanhusten matalaenergiapalvelutalo. 4 Kaavamuutoksella osoitetaan korttelin 978 tontin 9 rakennusalaa nykyistä suuremmaksi. Lisäksi osalle rakennusalasta osoitetaan kerrosluvuksi IV-VI. Kokonaisrakennusoikeutta osoitetaan 6000 k-m², mikä on 800 k-m² enemmän kuin poistuvassa asemakaavassa. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava voidaan toteuttaa heti kun se on saanut lainvoiman. Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa loppuvuodesta 2009.
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue sijaitsee Jampan kaupunginosassa, noin 2,5 kilometriä keskustasta luoteeseen Wärtsilänkadun itäpuolella. Suunnittelualueen lähiympäristössä on pääosin asuinrakennuksia, lisäksi alueen kaakkoispuolella on Jampan ostoskeskus ja Saunakallion koulu. Kaavamuutoskorttelin tontilla 9 sijaitsee vanhusten palvelutalo, opiskelija-asuntola sekä tyhjillään oleva asuinkerrostalo; rakennusten keskelle jää suojaisa sisäpiha. Tontti 10 on autopaikkojen korttelialuetta. Suunnittelualueen vieressä sijaitsee Jampanpuiston kerrostaloalue (12.25; kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma), joka on rakennettu 1980-luvulla. Rakennukset ovat ryhmänä Jampankaaren varrella pienen puistikon ympärillä. Alue on onnistunut esimerkki aikansa kerrostalorakentamisesta. Korttelin itäpuolella sijaitsee Jampanpuisto, jossa on leikkipaikka. Suunnittelualue on Järvenpään kaupungin omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Uudenmaan maakuntakaavassa alue on (maakuntavaltuusto hyväksynyt 14.12.2004) taajamatoimintojen aluetta Järvenpään yleiskaavassa 2020 (kv 9.8.2004 64) alue on osoitettu kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AK). Alue on asemakaavoitettu. Alueelle saa sijoittaa liike-, työ- ja palvelutiloja. Suositus: Alueen tonttitehokkuudeksi suositellaan vähintään e = 0,40. Ote yleiskaavasta on selostuksen liitteenä 1 Suunnittelualueen asemakaava on vahvistettu 20.8.2007. Alue on osoitettu asemakaavassa vanhuksille ja erityisryhmille tarkoitettujen asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AS-4). Alueen rakennusoikeus on yhteensä 4200 k-m2, minkä lisäksi saadaan rakentaa palvelutiloja 1000 k-m2. Väestönsuojaa varten on osoitettu oma rakennusala rakennusten koilliskulmaan. Alueen pohjois- ja länsiosa on osoitettu autopaikkojen korttelialueeksi (LPA-2), jonka kautta saa järjestää ajoyhteyden siihen rajoittuville tonteille. Alue on osoitettu kortteleiden 978 ja 977 sekä tontin 972-1 autopaikkoja varten. Wärtsilänkadun varteen on osoitettu puurivi. Poistuva asemakaava on selostuksen liitteenä 2 Rakennusjärjestys on hyväksytty Järvenpään kaupunginvaltuustossa 19.6.2006 Alueella on tonttijako ja tontit on rekisteröity Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset Alueella ei ole rakennuskieltoa asemakaavan muuttamista varten Alueella on olemassa kunnallistekniset verkostot 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen Kaavamuutoshankkeen taustalla on Järvenpään Mestariasuntojen matalaenergiatalohanke, jonka tavoitteena on toteuttaa alueelle uusi kuusikerroksinen rakennus, jossa olisi mm. dementiakoti sekä vanhusten asuntoja ja päiväkoti. Mestariasuntojen ja Aran yhteistyönä on selvitetty Jampankaari 6 nykyisen rakennuksen perusparannusmahdollisuuksia. Perusparannus on kuitenkin katsottu liian kalliiksi vaihtoehdoksi, joten hanketta on valmisteltu siten, että nykyinen rakennus tullaan purkamaan ja tilalle rakennetaan uusi matalaenergiatalo. Kaavamuutoshanke on käynnistetty Mestariasunnot Oy:n aloitteesta ja se sisältyy vuoden 2008 kaavoitusohjelmaan (kh 9.6.2008 278).
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan laatimisvaiheet, osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, liite 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa. 4.3.1 Osalliset Kaava-alueen maanomistajat Naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat Lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät sekä asukasyhdistykset Viranomaiset (Uudenmaan ympäristökeskus) Kaupungin asiantuntijaviranomaiset Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa 4.3.2 Vireilletulo Asemakaavamuutoksen vireilletulosta on kuulutettu 22.10.2008 Järvenpään kaupungin ilmoitustaululla ja Internet-sivuilla sekä Vartissa ja Viikkouutisissa. 4.3.3 Osallistuminen, vuorovaikutusmenettelyt ja viranomaisyhteistyö Asemakaavamuutoksen periaatteista on keskusteltu kaupunginhallituksen iltakoulussa 12.1.2009. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 22.10.2008, päivitetty 9.11.2008) on ollut nähtävänä koko suunnittelun ajan Järvenpään kaupungin Internet-sivuilla. Kaavamuutoksen vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella 19.11.2008 ja kaavaalueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajille on lähetetty kirjeet. Kaavaluonnos on pidetty nähtävillä (MRL 62, MRA 30 ) 24.11.2008 19.12.2008 välisenä aikana. Kaavaluonnoksesta on saatu neljä viranomaislausuntoa. Mielipiteitä ei jätetty. Asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 25.3. 24.4.2009 (MRL 65 ja MRA 27 ). Kaavaehdotuksesta on saatu kolme viranomaislausuntoa. Mielipiteitä ei jätetty. Suunnittelun aikana kaavaratkaisusta on neuvoteltu kaupungin viranomaisten kesken (kiinteistöinsinööri, liikenneinsinööri, kaupunkitekniikka, rakennusvalvonta). Luettelo lausunnoista: Luonnos Järvenpään Vesi 18.12.2008 Kaupunkiympäristö 17.12.2008 Rakennusvalvonta 12.12.2008 Fortum sähkönsiirto Oy 18.12.2008 Rakennuslautakunta 21.4.2009 7 Ehdotus Tekninen lautakunta 29.4.2009 28 Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 8.5.2009 Yhteenveto lausunnoista sekä kaavoituksen ja mittauksen vastineet niihin ovat liitteenä 5. 6
4.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet Asemakaavamuutoksen päätavoitteena on tutkia mahdollisuudet lisätä tontin 9 rakennusoikeutta, jotta alueelle voitaisiin rakentaa lisää vanhusten asuntoja sekä julkisia lähipalveluita. Taustalla on Järvenpään Mestariasunnot Oy:n matalaenergiatalohanke, jonka tavoitteena oli luonnosvaiheessa kehittää aluetta nimenomaan vanhusten palveluiden osalta. Luonnosvaiheen jälkeen tavoitteet täsmentyivät siten, että uuteen rakennukseen suunniteltiin sijoitettavaksi myös päiväkotiyksikkö. Tarkoituksena on ollut purkaa olemassa oleva kerrostalo ja rakentaa sen tilalle uusi vanhusten matalaenergiapalvelutalo, johon sijoitetaan dementiakoti, vanhusten asuntoja sekä päiväkotiyksikkö. 4.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunginhallitus 9.3.2009 päätös ehdotuksen nähtäville asettamisesta Kaupunginhallitus 1.6.2009 337 Kaupunginvaltuusto 15.6.2009 94 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Suunnittelualue muodostuu asuintontista AS-3 ja autopaikkojen korttelialueesta LPA-2. Suunnittelualueen kaakkoisosa (tontti 9) on varattu monimuotoiseen asumiseen. Ajoyhteys tontille on Wärtsilänkadulta Jampankaaren kautta tai autopaikkojen korttelialueen kautta. Jampankaari on kevyelle liikenteelle tarkoitettu katu, jolla tontille ajo on sallittu. Asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen, liite 7. 5.1.1 Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1,06 hehtaaria, josta on monimuotoisen asumisen korttelialuetta (AS-3) 0,45 hehtaaria. Kokonaisrakennusoikeutta on 6000 k-m², joten asuintontin tehokkuudeksi muodostuu e = 1,3. Asemakaavan seurantalomake, liite 8. Uuteen rakennukseen tulee 33 vanhusten asuntoa ja seitsemän dementiakotipaikkaa sekä päivähoitoyksikkö 15 20 lapselle. Autopaikkoja osoitetaan vähintään 1 autopaikka / 100 k-m 2 nuorisoasuntojen, vanhusten asuntojen tai erityisryhmien asuntojen tilaa, 1 autopaikka / 85 k-m 2 muuntyyppistä asuintilaa, 1 autopaikka / 70 k-m 2 työ-, palvelu-, toimisto-, kahvila- tai ravintolatilaa ja 1 autopaikka / 85 k-m 2 julkisten lähipalvelujen tilaa. LPA-2 tontille on osoitettu kaavalla myös lähikortteleiden autopaikkoja - tonttien 977-1, 977-2 ja 972-1 autopaikat tulee järjestää LPA-2- alueelle. Autopaikkojen riittävyyden selvittämiseksi on tehty autopaikkaselvitys, liite 4. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavanmuutos mahdollistaa vanhusten asuntojen lisäämisen ja julkisten palvelujen täydentämisen alueella. Toteutuksen korkea laatu pyritään varmistamaan mm. istutuksia ja oleskelualueita koskevilla kaavamääräyksillä. 5.3 Aluevaraukset Suunnittelualueen aluevaraukset ovat voimassa olevan asemakaavan mukaisia.
Monimuotoiseen asumiseen tarkoitettujen kerrostalojen korttelialue (AS-3) Korttelin 978 tontti 9 osoitetaan monimuotoiseen asumiseen tarkoitettujen kerrostalojen korttelialueeksi. Tontille saadaan rakentaa asuinkerrostaloja, joiden yhteenlasketusta asuinpinta-alasta vähintään 50 % on suunniteltava nuorten asumiseen tai vanhusten ja erityisryhmien palveluasumiseen soveltuviksi asunnoiksi. Tontille saadaan rakentaa työ- ja palvelutiloja, julkisten lähipalveluiden ja asukkaiden yhteiseen käyttöön tarkoitettuja tiloja sekä ravintola- ja kahvilatiloja. Rakennusten katoille ja julkisivuihin saadaan sijoittaa energiatalouden edellyttämiä teknisiä laitteita. Tontille tai asemakaavassa osoitetulle autopaikkojen korttelialueelle on rakennettava vähintään 1 autopaikka / 100 k-m 2 nuorisoasuntojen, vanhusten asuntojen tai erityisryhmien asuntojen tilaa, 1 autopaikka / 85 k-m 2 muuntyyppistä asuintilaa, 1 autopaikka / 70 k-m 2 työ-, palvelu-, toimisto-, kahvila- tai ravintolatilaa ja 1 autopaikka / 85 k-m 2 julkisten lähipalvelujen tilaa. Rakennusten keskelle jäävä suojaisa piha-alue on ositettu alueen yhteiseksi oleskelupihaksi merkinnällä o-1. Alueen suunnittelussa on erityisesti huomioitava esteettömyys. Vähintään puolet alueen pinta-alasta on pidettävä kasvipeitteisenä. Päiväkodin saattoliikenne järjestetään korttelin eteläpuolelta Jampankaarelta, joka on osoitettu merkinnällä pp/t; polkupyöräilylle ja jalankululle varattu katu, jossa tontille ajo sallittu. Kääntö- ja pysäköintipaikat järjestetään tontin 978-9 puolelle. Havainneaineisto, liite 6 (Arkkitehtistudio Kujala & Kolehmainen). Autopaikkojen korttelialue (LPA-2) Tontti 10 osoitetaan autopaikkojen korttelialueeksi, jonka kautta saadaan järjestää ajoyhteys siihen rajoittuville tonteille. Autopaikkoihin liittyvät rakenteet ja pinnat on rakennettava yhtenäisen suunnitelman mukaisesti. Autopaikat on istutuksin jäsenneltävä osiin ja erotettava muista alueista. Autopaikkojen korttelialue osoitetaan tonttien 972-1, 977-1, 977-2 ja 978-9 käyttöön. Wärtsilänkadun varteen osoitetaan säilytettävä/istutettava puurivi. 5.4 Kaavan vaikutukset Kaavamuutoksen aiheuttamien vaikutusten voidaan arvioida jäävän suhteellisen vähäisiksi, sillä muutoksia poistuvaan kaavaan verrattuna on melko vähän. Kokonaiskerrosala tontilla 9 kasvaa 800 k-m². Rakennusalan rajausta täsmennetään tontin itäosasta, jotta paikalle voidaan rakentaa uusi matalaenergiatalo. Kaavamääräys muuttuu vanhuksille ja erityisryhmille tarkoitettujen asuinkerrostalojen korttelialueesta (AS-4) monimuotoiseen asumiseen tarkoitettujen kerrostalojen korttelialueeksi (AS-3). Merkittävin toiminnallinen muutos nykytilanteeseen nähden on dementiakodin ja päiväkotiyksikön mahdollistaminen sekä päiväkotitoiminnan aiheuttaman saattoliikenteen järjestäminen. Saattoliikenteen järjestäminen kevyenliikenteen kadulle, jolla tontille ajo on sallittu, ei ole paras vaihtoehto liikenneturvallisuuden kannalta. Katualueen leventäminen ja muut järjestelyt tulevat tarkasteltaviksi lähitulevaisuudessa, kun Jampankaaren eteläpuolisen korttelin suunnittelu tulee ajankohtaiseksi. 8
5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Järvenpäässä 9.3.2009 Terttu-Elina Wainio asemakaava-arkkitehti