TURUN LUONNONSUOJELUYHDISTYS RY Martinkatu 5, 20810 Turku Pj. Marja Haatanen Puh. 044 559 9755 Email: mhaatanen@gmail.com http://www.sll.fi/yhdistykset/turku Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Puolalankatu 5 20101 Turku Viitaten lausuntopyyntöönne 2.11.2010 Viite: Hirvensalon osayleiskaavan tarkistus; luonnosvaihe (osayleiskaavatunnus 13/2007) Asia: Turun luonnonsuojeluyhdistys ry:n lausunto Hirvensalon osayleiskaavan tarkistuksesta (luonnosvaihe) Turun luonnonsuojeluyhdistys ry (TLSY) kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto Hirvensalon osayleiskaavan tarkistuksesta (luonnosvaihe) ja lausuu siitä seuraavaa: Yleistä Turun luonnonsuojeluyhdistys ry pitää esitettyä Hirvensalon osayleiskaavaluonnosta ylimitoitettuna ja sen taustaksi tehtyjä selvityksiä puutteellisina. Toteutuessaan kaava aiheuttaa uhkaa uhanalaisille eliöille heikentämällä niille sopivia ympäristöjä. Luontoselvitysten tulee olla kattavia ja asianmukaisesti tehtyjä, jotta voidaan olla varmoja lajiston ja luontotyyppien suojelun suotuisan tason säilymisestä. Suunnittelussa on päädytty luonnon kannalta kaikkein raskaimpaan, väestötavoitteeltaan ylimitoitettuun synteesimalliin, jossa asutus sijaitsee varsin hajallaan. Asutuksen sijoittaminen kauas keskustan työ- ja palvelualueista on kestävän yhdyskuntasuunnittelun vastaista. Erityisen haitallista se on herkälle ja alati hupenevalle saaristoluonnolle. Hirvensalon osayleiskaava on tällaisenaan voimassa olevan maakuntakaavan, maankäyttö- ja rakennuslain sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT:n) vastainen, eikä edistä kestävää kehitystä ja luonnonsuojelulain tavoitteiden (LSL 1 ) toteutumista. Rannikon erityisasema on kirjattu lukuisissa viranomaisselvityksissä ja VAT:n osana. Yleiskaavaluonnos on tässä muodossaan hylättävä, uuden sillan suunnittelu esitettyyn paikkaan on keskeytettävä ja koko suunnittelualueelta on laadittava ajantasainen ja asianmukainen luontoselvitys. Maakuntakaavasta ja maankäyttötavoitteista poikkeaminen Hirvensalon osayleiskaava ei toteuta Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa tavoiteltavien kestävän kehityksen, tiivistetyn aluerakenteen, luonnonsuojelun ja kestävän liikennesuunnittelun tavoitteita. Maakuntakaavassa on virkistysaluesuunnittelun keskeiseksi tavoitteeksi mainittu vielä vapaana olevien ranta-alueiden turvaaminen osana virkistysalueverkkoa - tämä on Hirvensaloa koskevissa suunnitelmissa nyt unohdettu.
Useat C ja A-merkinnät olisivat vastoin maakuntakaavaa, joka ohjaa rakentamista sellaisille alueille jonne rakennuskannan tiivistäminen sopii. Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa monet nyt asutukselle uhrattavat alueet on merkitty virkistys- tai maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi. Myös poikkeaminen osayleiskaava 2020:sta on perusteltava erityisen tarkkaan. Merta rehevöittävät täyttömaat tulee hylätä. Kaavoituksella on edistettävä vesien hyvän tilan saavuttamista ja samalla vältettävä hankkeita, jotka pirstovat rantaelinympäristöjä. Rantojen virkistysarvon säilyttämiseksi tarvitaan laajemmat VL-alueet. Luonnonsuojelu osayleiskaavassa Vaikutusten arviointiin tulee lisätä resursseja. Kaupunkiseudun suojeluverkosto ei turvaa luontotyyppien suotuisaa suojelun tasoa. Koska lisätoimia tarvitsevat hyvin monenlaiset luontotyypit, on kaavavaikutuksien arvioinnissa huomioitava se, että tuetaan suojelua ja monikäyttöä Hirvensalon keskeisinä maankäyttömuotoina. Kun Hirvensalon rakentaminen sijoittuu kahden keskeisen Natura-alueen väliin, kuuluu rakentamisen vaikutusten arvioinnissa huomioida suojeluverkoston riittävyys. Kaavoituksen luonteeseen kuuluu, että yleiskaavatasoisella maankäytön suunnittelulla tarkennetaan suojeluverkostoa seudullisesti ja paikallisesti merkittävillä kohteilla sekä uusimmalla tiedolla mm. lajien ja luontotyyppien suojelun tarpeesta. Kaavassa ei ole otettu Turun arvokkaan saariston luonnonsuojelullisia arvoja edes tyydyttävästi huomioon ja siinä on huolestuttavan vähän suojelualueita. Niitä on kyllä listattu kaava-asiakirjoissa, mutta niitä ei ole otettu huomioon varsinaisessa kaavassa. Lisäksi osa suojelualueista on jätetty pieninä, ahtaina ja kulumiselle alttiina varauksina asuntoalueiden keskelle. TLSY esittää, että osayleiskaavaa täydennetään siten, että kaikki perusselvityksen 43 suojelukohdetta merkitään kaavaan riittävin aluevarauksin ja S- tai SL-merkinnöin riippuen alueen luonteesta. Yhdistyksen mielestä suurin osa näistä suojelukohteista tulisi perustaa luonnonsuojelualueiksi ja varustaa kaavassa SL-merkinnällä. Tämä työ edellyttää kokonaisuudessaan sellaista kohteiden ja niihin liittyvien ekologisten käytävien rajaamista, joihin yhdistyksellä ei ole mahdollisuutta, etenkään näin talvisten olosuhteiden vallitessa. Lisäksi S- ja SL-kaavamerkintöihin tulee liittää kaavamääräys, joka tarkentaa suojelun luonnetta. Määräys voisi olla luonteeltaan sellainen, että se mahdollistaa opastukseen, alueeseen tutustumisen tai tieteellisen tutkimuksen tarpeisiin liittyvän vähäisen rakentamisen, mutta varmistaisi muun luontoa muuttavan toiminnan jäämisen alueen ulkopuolelle. Lisäksi tärkeimpien SL-alueiden kaavamääräyksissä olisi tarpeen olla maininta siitä, että alueilta laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelmat. Osa-aluekohtaiset ratkaisut 1. Pohjoisranta Pikisaarentien pohjoispuolelle, lähemmäs Pikisaarta sijoitettua AK-1 -aluetta tulee kaventaa ja muuttaa vielä puustoinen rantavyöhyke VL- tai VR-alueeksi. Se on Ruissalosta katsoen ainut vielä rakentamaton ranta-alue ja jo merkittykin arvokkaaksi maisema-alueeksi sekä kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeäksi alueeksi. Vesirajaan rakennettavat talot tuhoaisivat ranta- ja vesiluontoa. Rantavyöhykkeelle rakentaminen tulisi myös liian kalliiksi. 2. Moikoinen Alueen metsät tarvitsevat viheryhteyden Pohjoisrannan metsiin. Killivuorelta voisi suuntautua ulkoilureitti Honkaistenrannantien ja Koisopolun välisen alueen kautta kohti Syvälahdentietä ja laajempia metsäalueita. TLSY on huolissaan Killivuoren luontoarvojen heikkenemisestä lisääntyvän virkistyskäytön paineessa. Tällä alueella maankäytön tulisi kuitenkin olla kaikkein tehokkainta, koska se on parhaimpien liikenneyhteyksien aluetta ja lähellä keskustan työ- ja palvelutarjontaa.
Osayleiskaavassa suunnitellaan Kakskerrantien rauhoittamista puistomaiseksi kokoojakaduksi uuden sillan valmistuttua. Uittamonsillan vaikutusten arvioinnissa kuitenkin mainitaan tarpeesta leventää Kakskerrantietä osittain nelikaistaiseksi liikennemäärien kasvaessa uuden asutuksen myötä. Tämä ristiriitaisuus tulisi poistaa. 3. Kukola-Toijainen Tältä alueelta häviää paljon viheralueita ja maaseutumaisemaa rakentamisen tieltä. Toijaisten luonnonsuojelualue on jo asemakaavassa tukahdutettu massiivisen asutuksen keskelle eikä sillä ole riittäviä yhteyksiä lähialueen metsiin. TLSY vaatii Kukolan-Toijaisten alueen ekologisten käytävien tarkempaa suunnittelua ja merkitsemistä karttaan. Viheryhteydet Myllyvuorelta Ruotsalanmetsään on turvattava. 4. Uusi keskusta TLSY vastustaa Hirvensalon uuden sillan (Uittamonsillan) sijoituspaikkaa. Se muuttaa liikaa Uittamon ja Katariinan hiljaisen ranta-alueen luonnetta ja maisemaa. TLSY myös epäilee liikenteen melun kantautuvan läheisille Natura- ja luonnonsuojelualueille häiriten mm. lintujen pesintää ja alueiden virkistyskäyttöä. Ajoneuvojen pakokaasupäästöt kulkeutuvat niin ikään näille herkille alueille heikentämään luontoarvoja. Sillan vaikutusten arvioinnissa vähätellään meluvaikutuksia, vaikka ruuhkaisimpina aikoina sillan tulee ylittämään 1040-1400 ajoneuvoa tunnissa. Samaisessa arvioinnissa todetaan Hirvensalon maankäytön toteuttamisen ruuhkauttavan Turun keskustaan johtavia katuja ja teitä, eikä joukkoliikenneyhteyksien sujuvuuttakaan pystytä mitenkään takaamaan. LV-merkinnällä varustettu alue ei saa ulottua uuden tien/sillan yli/ali, vaan se tulee rajata suunnitellun tien pohjoispuolelle. Uimarantaa ympäröivä virkistysalue tulee venyttää kohtaamaan Vaahemäen luonnonsuojelualueelta rantaa kohti työntyvä siiveke, jolla sijaitsee maisemallisesti arvokas suuri tammi pienellä saarekkeella. Saarekkeella on jonkin verran lahopuuta kääväkkäineen ja kaksihaarainen maisematammi täyttää luonnonsuojelulain suojellun luontotyypin (avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät) kriteerit. Se kaipaa suojakseen vihervyöhykettä, joka toimii samalla ekologisena käytävänä etelään päin. Suunniteltu ulkoilureitti voidaan myös siirtää kulkemaan tämän suojavyöhykkeen kautta. Alueen kaikki kolme asutuksen keskelle jäävää suojelualuetta tarvitsevat ympärilleen reippaat suojavyöhykkeet niiden luontoarvoja turvaamaan. Myös viheryhteydet niiden välillä tulee turvata ja virkistyskäytön voimakkaaseen lisääntymiseen on varauduttava asiallisin polkuverkostoin ja paikan päällä olevin ohjeistuksin, esim. luontoarvoista kertovin opastustauluin. 5. Kaakkoisranta TLSY vaatii Friskalanlahden luonto- ja virkistysarvojen turvaamista. Friskalanlahden arvo on vahvistettu niin paikallisella kuin kansallisellakin tasolla. Friskalanlahti on Varsinais-Suomen arvokkaimpia lintukosteikkoja. Se kuuluu Natura 2000 -suojeluohjelmaan, valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan sekä kansallisesti tärkeiden lintukohteiden (FINIBA) verkostoon. Friskalanlahti on myös Turun asukkaille merkittävä virkistysalue helpon saavutettavuutensa vuoksi. Tällaisia kosteikkojen ympärillä sijaitsevia, eliölajistoltaan elinvoimaisia, luontokokonaisuuksia on koko Turun seudulla vain muutamia. Friskalanlahdella pesii 35 lintulajia lähes 700 parin voimin. Näistä suurena ruovikoissa pesivä rastaskerttunen sekä tukkasotka ja keltavästäräkki ovat uhanalaisia lajeja (luokka VU, vaarantunut). Silmälläpidettäviksi lajeiksi (luokka NT) on luokiteltu yhdyskuntana pesivä naurulokki ja rantaniittyjen punajalkaviklo. Näiden lisäksi lahdella ja sen rantaniityillä pesii lukuisa joukko Suomessa taantuneita lintulajeja, kuten taivaanvuohi ja pensastasku. Muuttoaikoina monet lintulajit käyttävät lahtea ruokailu- ja levähdysalueina. Friskalanlahden luonnonsuojelullinen arvo perustuu sen maiseman mosaiikkimaiseen rakenteeseen, joka sisältää useita luontotyyppejä melko pienellä alueella. On ratkaisevan tärkeää
saada suojeltua myös Friskalanlahteen sisältyvät läheiset metsät ja metsäsaarekkeet, joissa esiintyy mm. monia kolopesijöitä. Luonnonsuojelualueet tarvitsevat ympärilleen niin sanottuja puskurivyöhykkeitä, jotka vaimentavat ympärillä tapahtuvan ihmistoiminnan (esimerkiksi melun) kielteisiä vaikutuksia alueen suojeluarvoihin. On otettava huomioon myös Turun kaupungin pitkäaikainen panostus Friskalanlahden rantojen hoitotoimenpiteisiin, joita on tehty osin EU:n tuella. Useat lajit ovat hyötyneet Friskalanlahden rantojen hoidosta; niitä on mm. laidunnettu jo 20 vuoden ajan. Alueelle rakentaminen olisi suora vastatoimenpide tälle Friskalanlahden hyvinvointia lisänneelle työlle. Friskalanlahden ympäristö tulisi suojella edellä mainittujen perusteiden johdosta. Käytännössä tämä tarkoittaa Kakskerrantien, Kaistarniementien sekä Vastmäentien rajaaman alueen rauhoittamista rakentamiselta kaavapäätöksin, VL-merkinnöin. Friskalanlahden länsipuoli on alueen ainoa jäljellä oleva (kulttuuri)maisemallisesti ehjä reuna. Tämän alueen suhteen on jo ko. kaavaprosessin edetessä tehty oikeansuuntainen päätös rajata rakentaminen Rauhaniementien länsipuolelle. Tätä ansiokasta päätöstä ei pidä jättää puolinaiseksi vaan osoittaa rakentamisen rajaksi Friskalanlahden länsipuolella nimenomaan Vastmäentie. TLSY on kiinnostunut siitä, miten Papinsaaresta Kulhon saarelle veteen piirretty ulkoilureittiyhteys aiotaan toteuttaa? Wastmäen kartanon metsästä tulee olla viheryhteys Ruotsalanmetsään asti. Viheryhteys puuttuu myös Wastmäen metsistä länteen Haarlaa kohti. Viherkäytävä/ulkoilureitti voisi kulkea pitkin rantaa aina Haarlanlahteen asti. Kaistarniemeen suunniteltu asuinkeskittymä kaipaa vapaan rannan alueita ainakin niille kohdin jossa sitä vielä on; rannan vihervyöhykkeet tulee merkitä VL- tai VRmerkinnällä. 6. Haarla Rantaan tulee jättää rakentamaton vyöhyke VL- tai VR-merkinnällä. 7. Airistonranta Kulkkilanrannan aiempien kaavojen suojelumerkintä pitää säilyttää. Kulkkilanlahden umpeenkasvanut kluuvijärvi ja Kulkkilanrannan niityt muodostavat oleellisen siirtymäalueen rantalajeille. Kluuvijärven luonnontilan palauttaminen tulee selvittää osana yleiskaavan päivitystä. Paikka sopii esimerkiksi pienkohteiden seudullisesta potentiaalista. Kosteikkojen aktiivinen perustaminen ja kunnostus, kuten Littoisten Järvelässä on tehty, toteuttaa ekotehokkaasti maankäyttöä. Englantilaiset wetland-hankkeet sopivat malliksi käyttömuotojen yhdistämisestä ja uudenlaisista palveluista (http://www.wwt.org.uk/our-work). Uusi Tammiston tielinjaus tulee toteuttaa ympäristöä mahdollisimman vähän tuhoavalla tavalla. Tien pientareet tulee jättää ekologisina käytävinä toimiviksi viherkaistoiksi. Oriniemen, Tammiston ja Haarlan rannat tulee suojata rakentamiselta VL- ja VR-vyöhykkein. Virkistysalueita tulee laajentaa ja viheryhteydet niiden välille tulee merkitä kaavaan. 8. Kanavaranta TLSY vastustaa kanavan rakentamista Hirvensaloon. Vaadittavat ruoppaukset olisivat uhka luonnon monimuotoisuudelle, mikä päinvastoin voisi edelleen kasvaa, jos Särkilahden annettaisiin rauhassa kehittyä fladaksi. Särkilahden vielä rakentamattomat rannat tulee jättää edelleen rakentamatta ja lahden rannoille jättää puskurivyöhyke S-, VL- tai VR.merkinnällä. Rantarakentaminen vaarantaa vesipuitedirektiivin tavoitteiden saavuttamisen. Ranta olisi ehdotetulla suunnitelmalla vain veneilevien ranta-asukkaiden käytössä. Särkilahden ranta-alueiden luontoarvot on inventoitava.
Jänessaaren rantaan tulee jättää rakentamaton vyöhyke VL- tai VR-merkinnällä. Metsät pirstoutuvat rajusti. Erityisesti Pikikurjentien molemmin puolin olevat metsät pienenevät ja menettävät yhteytensä. Alueen A-alueita tulisikin pienentää huomattavasti ja jättää asutuksen lomaan enemmän VL- ja VR-alueita sekä niitä yhdistäviä viherkäytäviä. Viheryhteys Särkilahden metsistä Illoisiin tulee turvata. 9. Illoinen Illoistenjärvi on otettava tarkkailuun ja sen veden laatua on seurattava. Järvi tarvitsee ympärilleen suojavyöhykkeen, koska sen ympärille suunnitellaan runsaasti asutusta. Järven virkistysarvojen säilyminen on varmistettava. Ruotsalanmetsästä tarvitaan viherkäytävä Häppilän ja Pyölinmäen kautta Toijaisiin. Alue on joukkoliikenteen ulottumattomissa, joten pyöräilyreitistöä on kehitettävä. 10. Maanpää Alue on kulttuuriympäristöä ja arvokasta maisemaa. Vanhaan maatalouteen liittyvät biotoopit ovat harvassa ja luonnon monimuotoisuus hyötyisi jos Maanpään alueelle jätettäisiin enemmän MAmerkittyä peltoaluetta. Esimerkiksi Itätalon ja sitä itäisemmät peltoalueet soveltuisivat ainakin paikkana, ellei alueelta löydy arvokkaampia biotooppeja. Maiseman pitämiseksi avonaisena voitaisiin harkita laidunnusta eläimet kuuluisivat kyläyhteisöön ja vaikuttaisivat positiivisesti asukkaiden terveyteen. Tonttien tulisi olla suuria, jotta asukkaat saisivat tilan tunnun ja heillä olisi mahdollisuus viljelyyn ja pienen metsän pitoon tonteillansa. Tämä edistäisi kestävää kehitystä, kun ihmiset voivat itse tuottaa ja kerätä (elin)tarvikkeita. Maanpään alueelle tulisi jättää riittävästi metsää muuallekin kuin kallioiden lakialueille. Muuten alueen metsäiset biotoopit yksipuolistuisivat pelkäksi kalliometsäksi ja rehevämmän kasvupaikan lajisto taantuisi ennestään. Tämä lisää virkistysarvoja, joita on hyvä hajauttaa, ettei esim. Ruissalo ole kaupunkilaisille ainoana suurena ja yhtenäisenä virkistysalueena liian suuren kulutuksen kohteena. Viheryhteydet Jänessaaren suuntaan tulee turvata ja metsiä jättää myös Särkilahden ja Kommonaukon rannoille. Luoteiskärjen AP-2/res aluetta tulisi pienentää rannasta päin, jotta estetään asutusta kuormittamasta rantoja ja vesiä liikaa. TLSY ehdottaa VL/VR merkittyä aluetta nykyisen AP-2/res alueen reunoille. Syrjälän AP-2/res merkinnästä tulisi kokonaan luopua sen rikkoessa yhtenäistä metsäaluetta. Alueen metsät ja rannat hyötyisivät myös Seulun AP-2/res merkinnästä luopumisesta, lajeilla olisi yhtenäisen harvaanrakennetulla aluella parempi liikkuvuus. Vapaita rantoja tulisi lisätä koko alueella jättämällä riittävän leveitä VL- ja VR-alueita ulkoilureitteineen asutuksen ja rantojen väliin. TLSY on huolissaan siitä, miten rantojen AP-3 alueilla varmistetaan jätevesien riittävä käsittely? Asutus on liikenneyhteydet huomioon ottaen aivan liian massiivista. Maanpää soveltuu valtakunnallisesti arvokkaana maisema-alueenakin paremmin virkistysaluekeskittymäksi.
11. Kulho Kulhon saarella on Natura 2000 -verkoston aluevarauksia, joista vain pieni osa on merkitty suojelualueeksi kaavassa. Näihin kuuluu metsiä ja pohjoisrannan laaja kosteikkoalue. Ne tulee merkitä kaavaan SL-alueina. Kulhon saaren luontarvot on inventoitava tämän kaavaprosessin yhteydessä. Ranta-alueet Ranta-alueet ovat Turun arvokkainta luonnonvaraa ja Hirvensalon viehätys perustuu paljolti vesimaisemaan ja rannan läheisyyteen. Kaava-asiakirjoissa ei kuitenkaan ole pohdittu riittävästi sitä, miten rantojen käyttöä voitaisiin kehittää saarella. Nyt kaavoituksella on haluttu ennen muuta varata arvokkaita ranta-alueita tonteiksi, mikä vähentää muiden kaupunkilaisten mahdollisuuksia nauttia rannoista ja merestä. Luonnonsuojeluyhdistyksen arvion mukaan Hirvensalon pääsaaren rantaviivan pituus on noin 37,5 km. Vanhan, vielä voimassa olevan yleiskaavan mukaan siitä on yhä rakentamatta noin 10,4 km, mutta noin puolet tästä on virkistyskäytön tai rakentamisen kannalta vähäarvoisempaa kosteikkorantaa. Suunnitteilla olevan kaavaluonnoksen mukaan vapaiden rantojen määrä vähenisi tästä jopa puolella eli noin viidellä kilometrillä, joka merkitsee sitä, että jälleen noin 14% Hirvensalon rannoista poistuisi yleisestä käytöstä. Metsäistä ranta-aluetta jäisi kaavaluonnoksen mukaan vapaaksi enää noin 5 km, tästäkin suurin osa pienissä 50-200 metrin kaistaleissa. Vapaiden rantojen rakentaminen yksityisalueiksi on paha ongelma etenkin saaren länsiosassa, jossa Maanpään, Häppilän, Oriniemen ja Tammiston rannat sulkeutuisivat uuden yleiskaavan mukana. Luonnonsuojeluyhdistys esittää, että uudet asuntoalueet sijoitetaan vähintään 200-300 metrin etäisyydelle rannasta (tämä ei koske kelluvia asuntoja) siten, että asuinkortteleiden ja rannan väliin jää virkistysaluetta ja ulkoilureittejä kaikkien kaupunkilaisten käytettäväksi. Hirvensalon länsirannalla on paljon vanhoja kesäasuntoja, jotka olisi mahdollista ottaa huomioon osayleiskaavassa siten, että niiden nykyinen käyttö voi jatkua, mutta käyttöiän päätyttyä ne poistetaan ja ranta vapautetaan virkistyskäyttöön. Tässä tulee kuitenkin jättää joustavuutta niiden huvilarakennusten osalta, joilla on kulttuurihistoriallista arvoa. Mikäli kaava-alueelle aiotaan mahdollistaa kelluvien asuntojen rakentaminen, niiden aiheuttama ympäristökuormitus on selvitettävä. Metsät, ekologiset käytävät ja viheralueverkosto Kaavassa ei ole riittävästi otettu huomioon luonnontilaisissa tai sen kaltaisissa ympäristöissä esiintyvien elinympäristöiltään ja kasvupaikoiltaan vaateliaiden eliölajien leviämis- ja liikkumismahdollisuuksia ekologisten käytävien, askelkivien ja viherkäytävien muodossa. Monet eliölajit tarvitsevat suurempia pinta-aloja ja laajempia elinympäristöjen verkostoja kuin tässä osayleiskaavassa on jätetty. Eliölajiston monimuotoisuutta tulee tarkastella pitkällä aikavälillä ja lajeille pitää tarjota mahdollisuudet riittävän suuriin ja yhtenäisiin sekä laadultaan korkeisiin elinympäristöihin. Leviämismahdollisuudet paikasta toiseen ovat toinen keskeinen lähtökohta lajin sisäisen geneettisen monimuotoisuuden ylläpitämiseksi. Esimerkiksi Toijaisten ja Maunulantien luonnonsuojelualueet (SL) eristyvät kaavassa täysin muista metsistä, mikä on tuhoisaa suojeluaueiden ja niiden luontoarvojen säilymiselle. Toijaisten ls-alue on jo valmiiksi hyvin eristynyt pieni metsä, eikä sen ympärillä olevia metsiä saa enää tuhota. Pellon/muun rakentamattoman alueen kautta olisi myös säilytettävä yhteys Toijaisista Särkilahden metsään (VR-alue). Maunulantien ls-alueen lähellä on enemmän metsää kuin Toijaisten ympärillä, eikä tilannetta saa huonontaa, vaan metsää on säilytettävä huomattavasti enemmän kuin tässä
luonnoksessa. Tammiston ja Oriniemen metsistä on säilytettävä paljon suurempi osa kuin tässä kaavaluonnoksessa, ja niiden yhteydet Ruotsalanmetsän länsiosaan on turvattava riittävän monella ekologisella käytävällä. Nämä käytävät tulee osoittaa jo yleiskaavatasoisessa suunnittelussa eikä jättää tämän ongelman ratkaisua asemakaavoituksen varaan. Kaavaa laadittaessa tulee selvittää myös direktiivien vaatimat Natura-alueiden väliset ekologiset yhteydet erityisesti Ruissalon ja Piikkiönlahden suuntiin. Samalla toteutettaisiin rannikon osalta suojelun suotuisuutta (VAT ja Ls-lain 5 ). Hirvensalon osayleiskaavaa varten laadituissa perusselvityksissä mainitaan, että Hirvensalon pinta-alasta 42 % on metsiä. TLSY vaatii selvitettäväksi, miten suuri osuus tästä suunnitelmien myötä häviää ja mikä vaikutus sillä on koko Turun metsäpinta-alaan. Lähtökohtaisesti on vältettävä metsien pirstomista entistä pienemmiksi metsikkökuvioiksi. Mitä suurempi on yhtenäisen metsän alue, sitä paremmin siellä viihtyvät eläimet ja kasvit, ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen tavoite etenee. Tämä säilyttää Hirvensalon vehreänä alueena, ja parantaa ihmisten viihtymistä. Metsillä on merkitystä myös melun ja ilman epäpuhtauksien vähentäjinä, kuten Turun Viheralueohjelmassakin todetaan. Kaavoitettaessa viheralueita olisikin suosittava mahdollisimman suuria metsikkökuvioita, sekä sellaisia metsikkökuvioita, joihin kohdistuu mahdollisimman vähän hoitotoimenpiteitä ja jotka saavat siten kehittyä mahdollisimman luonnonmukaisesti. Tällaisia ovat ennen kaikkea luonnonsuojelualueet, metsälakikohteet ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet mielellään yhdistettynä laajaan virkistysmetsään, tai edes hieman pienialaisempaan ulkoilumetsään. Hirvensalo on kaupungin metsäsuunnitelman osa-alueista se, jolla on kaikkein suurin määrä puuta hehtaaria kohti (191 m3/ha vuonna 2001). Näitä arvokkaita metsiä olisi vaalittava paremmin kuin kaavassa tällä hetkellä. TLSY vaatii Viheralueohjelman metsiä koskevien tavoitteiden tarkempaa toteuttamista. Turun kaupungin metsäsuunnitelma vanhenee vuonna 2010. TLSY vaatii, että uusi metsäsuunnitelma on laadittava ensi tilassa, jotta Hirvensalon kaavaluonnosta voidaan arvioida ajantasaisen suunnitelman valossa. Kaupungin tulisi myös kartoittaa alueella sijaitsevien metsiensä METSO-arvot. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO on käynnistymässä myös KuntaMETSO:n osalta. METSO-ohjelman tavoitteena on turvata metsäluonnon monimuotoisuuden säilyminen ja pysäyttää metsälajien uhanalaistumiskehitys. METSO:n käytännön tavoitteena on turvata Etelä- Suomen metsien suojelualueverkoston laajuus ja kattavuus. Kunnilla on tärkeä rooli METSOn jatkototeutuksessa ja sen vuoksi kunnat voivat saada ympäristöministeriöltä rahoitusta arvokkaiden METSO-kohteiden inventoimiseksi. Metsien pirstaloitumisen ohella TLSY on huolissaan Hirvensalon viheralueverkoston tulevaisuudesta ylipäätään. Viheralueisiin voidaan metsien ja puistojen lisäksi laskea ainakin kedot, niityt, vesistöjen reunamat, pienvesien ympäristöt, liikenneväylien reunustat ja vehreimmät joutomaa-alueet. Viheralueohjelman mukaisesti kattava viheralueverkosto tukee luonnon monimuotoisuuden ja kulttuurimaiseman säilymistä sekä kaupunkilaisten fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Ohjelman mukaisesti viheralueverkoston runko muodostuu ydinviheralueista ja niitä yhdistävistä viherkäytävistä. Ydinviheralueiden tulee olla riittävän laajoja, jotta ne täyttävät eri eliölajien vaatimukset. Viherkäytävien tulee seurailla nisäkkäiden luontaisia vaellusreittejä. Ydinviheralueet voivat olla lähivirkistysalueita ja viherkäytävät voivat toimia myös ulkoilureitteinä. TLSY edellyttää viheralueohjelman tavoitteiden toteuttamista kaavasuunnitelmissa.
Ruotsalanmetsästä tehtävä luonnonsuojelualue Eteläisessä Hirvensalossa sijaitsevassa Ruotsalanmetsässä on paikoittain vanhaa, yli 80 vuotiasta metsää ja suuria lahopuukeskittymiä, jotka ovat välttämättömiä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Alueelle kaavailtu tiheä asutus lisää paineita maankäytön tehostamiseen ja siksi alueen luonnonarvojen säilyminen ja kehittyminen tulisi varmistaa merkitsemällä koko Ruotsalanmetsä kaavaan luonnonsuojelualueeksi. Hirvensalossa on myös paljon pienempiä arvokkaita kohteita, jotka on suojeltava sekä pidettävä yhteydessä laajempiin virkistysmetsiin. Keskeinen tavoite luonnon vetovoiman säilyttämisestä hukataan suojelualueilla, jos käytön mitoitus on väärä. Lajiston monimuotoisuus TLSY on huolissaan suunniteltujen maankäyttömuutosten vaikutuksesta koko Turun luonnon monimuotoisuuden tasoon ja vaatii sitä arvioitavaksi. Jalojen lehtipuiden, harvinaisten ketokasvien ja lukuisten rauhoitettujen kasvien Hirvensalo menettää paljon lajikirjoaan. Ihmisten tieltä joutuvat myös väistymään nisäkkäät, joita on lepakoista pikkupetoihin, koira- ja hirvieläimistä ehkä jopa ilvekseen asti. Huomiota herättävän laaja lintulajisto ei sekään selviä suunnitellun kaltaisissa ympäristöissä. Niityt, kedot, pientareet ja pienvedet säilytettävä Hirvensalossa on useita arvokkaita niitty- ja ketoalueita, joiden säilyminen tulee turvata kaavassa Viheralueohjelman tavoitteiden mukaisesti. Huomiota tulee kiinnittää myös vesistöjen reunaalueisiin ja erilaisten pientareiden säilymiseen. Hirvensalon perusselvityksissä mainitut neljä perinnemaisemaa (Friskalan kartanon haka, Syvälahden niitty, Kulkkilanlahden niitty ja flada sekä Illoistenjärvi) on suojattava rakentamiselta S- tai SL-merkinnällä, ja niiden arvot turvattava esim. hoitotoimenpiteillä. Uusia perinnemaisemakohteita tulisi kartoittaa. Hirvensalon purot, ojat ja lammikot on turvattava rakentamiselta, koska ne ovat maisemaa rikastuttavia luonnon monimuotoisuuden ja virkistyksen keitaita. Viheraluohjelmaa noudattaen purot ja ojat säilytetään mahdollisimman luonnontilaisina ja niiden varsille rakennetaan uomia seurailevia reittejä. Liikenne ja asuminen Hirvensaloon suunniteltu kaavaratkaisu ei liikenteen kannalta ole kestävän yhdyskuntasuunnittelun periaatteiden mukaista, vaan pikemminkin lisää kasvihuonekaasupäästöjä ja henkilöautoliikennettä. Turun kaupunki on sitoutunut kestävään kaupunkiliikennesuunnitteluun ja yksityisautoilun vähentämiseen, mikä ei kuitenkaan näy Hirvensaloon suunnitelluissa maankäyttöratkaisuissa. Osayleiskaavan ratkaisuissa huomattavan suuri väestö asuu varsin hajallaan ja synteesimallissa oletetaan, että Hirvensalon tuleva väestö liikkuu polkupyörillä, kävellen ja julkisilla kulkuneuvoilla. Kuitenkin jo vuonna 2008 joukkoliikenneselvityksessä todetaan linja-autojen matkustajamäärien merkittävästi vähentyneen. Hirvensalon osayleiskaavaa varten tehdyissä perusselvityksissä todetaan, että Hirvensalossa joukkoliikenteen käyttö on vähäisempää kuin Turussa keskimäärin. Myös tulevaisuuden Hirvensalossa väestö tullee kulkemaan pääosin yksityisillä ajoneuvoilla. Hirvensaloon suunnitellut pienyritykset eivät riitä työpaikoiksi saarelle kaavaillulle väkimäärälle, ja ihmisten on nykyisen tilanteen mukaisesti hakeuduttava töihin mantereen puolelle, mikä tulee näkymään merkittävänä yksityisautoliikenteen kasvuna. Saarelle suunniteltu kaava suosii
yksityisautoilua, joka ei ole mitenkään kestävän kehityksen, saati Turun kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman mukaista. Suunniteltu väestömäärä, 18 000 asukasta, edellyttää suuria katu- ja tieinvestointeja, aiheuttaa kasvavaa liikennettä ja lisää ruuhkia erityisesti Hirvensaloon johtavilla teillä, Uittamolla ja keskustassa. Ruuhkat taas alentavat Hirvensalon arvoa ja kysyntää asuinalueena, mitä ei pelkkä uusi, hieno imago kata. TLSY vaatii osayleiskaavan muuttamista siten, että tuleva väkimäärä on palvelujen ja liikkumisen, sekä virkistysarvojen säilymisen suhteen paremmin mitoitettu. Hirvensalon osayleiskaavan mukaan suunnitteilla on monin paikoin rakentamista laaksoihin ja jyrkillekin rinteille. Osa uudesta rakentamisesta on osoitettu jopa tulvariskialueelle, mikä on ehdottomasti suunniteltava kaavassa toisin. Myös rinteille ja epäsopiviin laaksoihin rakentamista on vähennettävä. Saareen on osayleiskaavan mukaan suunnitteilla pääosin pien- ja omakotitaloasutusta. Suunniteltu asutus ja sen väestö liittyvät kiinteästi myös liikenteeseen ja sen muotoon. Korkealuokkaiset vedenläheiset asuinalueet, kelluvat talot ja pientalot merkitsevät kalliita rakennuskustannuksia, kalliita tontteja ja sen mukaisesti paremman tulotason väestöä, joka käyttänee joukkoliikennettä tavoiteltua nihkeämmin. Hirvensaloon tulee edellä mainittujen asutusmuotojen mukaisesti keskittymään korkeampaan sosioekonomiseen luokkaan kuuluvia ns. parempia veronmaksajia ja sosiaalinen eriytyminen tulee syvenemään entisestään. Sosiaalisen rakenteen tasapainottamisen kannalta Hirvensalon kaavaratkaisu ei siis ole toimiva. Alueelle olisi hyvä rakentaa myös kohtuuhintaisia asuntoja, esim. kaupungin vuokra-asuntoja. Kaikenkaikkiaan uhkana on tiheään rakennetun ympäristön luonto-, maisema- ja virkistysarvojen hupenemisen myötä tapahtuva slummiutuminen, jolloin merellisen luonnonläheisyyden haaveen perässä alueelle muuttaneet pakenevat joukoittain takaisin mantereelle. Uuden kevyenliikenteen sillan rakentamisen (Lauttaranta-mantere) TLSY näkee järkevänä ja kestävän liikenteen mukaisena ratkaisuna. Myös ehdotettu pikaraitiotie on kannatettava. Hirvensalon asukasmäärän kasvu tulee aiheuttamaan liikenteen lisääntymistä Turun keskustan suuntaan. Liikenteen pullonkaulat, kuten esimerkiksi Aurajoen sillat, tulevat entisestään ruuhkautumaan. Kaavaa varten tulee tehdä selvitykset koko siltä alueelta, johon kaavalla on vaikutuksia. Kaupungin keskustan liikenteen kasvun vaikutukset on selvitettävä. Ulkoilu- ja pyöräilyreitit Hirvensaloon suunniteltu ulkoilu- ja pyöräilyreittiverkosto kaipaa vielä tarkentamista. Alueiden yhdistämisessä on puutteita ja pääsy rantojen läheisyyteen on estetty asutuksella. TLSY katsoo, että Rantaraitin tulisi olla nimensä mukainen. Esittämämme suunnitellun asutuksen siirtäminen etäämmälle rannasta korjaisi tilannetta ja toteuttaisi paremmin myös Viheralueohjelman tavoitteita rakentaa rantojen suuntaisia ulkoilureittejä ja parantaa pääsyä vapaille rannoille. TLSY vaatii myös kattavan ulkoilureitistön tarkkaa suunnittelua ja toteutusta Viheralueohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hiljaiset alueet Turun kaupungin yleiskaavatoimiston Turun ammattikorkeakoululta tilaama ja vuonna 2007 valmistunut Turun hiljaisten alueiden kartoitus osoittaa Hirvensalon alueen olevan yksi Turun hiljaisimmista alueista. Hiljaisten alueiden kartoitus on tulevan viherkaavan osaselvitys ja se tulee ottaa huomioon kaavoitusratkaisuissa. Hirvensalon alueelta löytyy hiljaisia asuinalueita, hiljaisia virkistysalueita ja hiljaisia luonto-, maa- ja metsätalousalueita. Esimerkiksi suunniteltu Kanavaranta Särkilahden perukoilta Jänessaaren suuntaan tuhoaisi tällaisen hiljaisen alueen täysin. TLSY vaatii, että hiljaisten alueiden säilyminen on turvattava Hirvensaloon kohdistuvista rakennuspaineista huolimatta.
Katariinanlaakson luonnonsuojelualue on Turun hiljaisten alueiden kartoituksessa yksi keskeisimmistä ja sen asukaskyselyssä yksi useimmin mainituista. Uittamonsillan myötä myös tämä alue menettää hiljaisen alueen statuksensa. Tästäkin syystä TLSY vaatii uudelle sillalle toista ratkaisua. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kaavoituksen tuloksena on terveellisiä asuinalueita. Melulla on merkittäviä vaikutuksia niin ihmisten ja metsien asukkaiden terveyteen kuin elinympäristön viihtyvyyteenkin. Valtioneuvoston alueidenkäyttötavoitteet korostavat meluntorjuntaa ja muut suunnitelmat korostavat hiljaisten alueiden tarvetta. Hiljaiset alueet tarjoavat asukkaille mahdollisuuden rentoutua ja virkistyä arjen kiireen lomassa. Turun kaupungin suunnitelmat Satava-Kakskerrassa, Hirvensalossa ja Katariinanlaakson kupeessa muodostavat hiljaisten alueiden säilymiselle tuhoisan yhdistelmän. Maisema Eräs Hirvensalon erityispiirre - koko maan näkökulmasta - on kulttuuri- ja luontokohteiden välitön ja kiinteä liittyminen toisiinsa, joka ilmenee juuri Turun saaristolle tyypillisellä, mutta muualta puuttuvalla tavalla maisemassa. Tämä erityispiirre ollaan nyt menettämässä. Myös varsinaissuomalainen peltomaisema vähenee. TLSY vaatii maisema-arvojen tarkempaa selvittämistä kaavaa varten. Hulevedet Kaavaa varten tulee laatia riittävä selvitys hulevesistä. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvä sadanta sekä lumien sulamisen aikaiset tulvat tulee voida ohjata siten, että huuhtoutumat mereen minimoituvat eikä jätevesijärjestelmä ylikuormitu. Viitteenä Kuopiossa toteutettu suunnittelu: http://www.kuopio.fi/attachments.nsf/files/310807133659617/$file/suunnitteluohje.pdf?openelem ent Selvitysten asianmukaisuus ja riittävyys Koska osayleiskaavasta on tarkoitus tulla oikeusvaikutteinen, sen perustaksi laadittavien selvitysten tulee olla riittävän tarkat, samaa tasoa kuin asemakaavaa varten tarvittavat selvitykset. Kaava-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä on Natura-alueita. Kaava tulee toteutuessaan vaikuttamaan niihin. Kaavaa varten on tehtävä luonnonsuojelulain 65 mukainen arviointi kaavan toteutuksen vaikutuksesta niihin lajeihin ja luontotyyppeihin, joiden takia ko. alueet on otettu mukaan Natura 2000 -verkostoon. Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) edellyttää, että kaavan luontoselvitysten tulisi olla oikeaan aikaan tehtyjä, sisällöllisesti ajantasaisia ja perustua tarkistuksiin, joiden laajuus käy ilmi raporteista. Luontoselvitykset ovat puutteellisia alueelliselta kattavuudeltaan, eri luontotyyppien suojeluarvojen arvioinnin suhteen sekä niistä puuttuvat toteuttamiskelpoiset ja riittävän väljät rajaukset, jotka antaisivat tukea suojelualueiden rajaamiselle kaavaa varten. Laki edellyttää, että perusselvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, johon kaavalla voi olla oleellista vaikutusta. Hirvensalon kaava aiheuttaa kuormitusta merialueelle suoraan esimerkiksi valumien kautta sekä mahdollisen rantarakentamisen ja ruoppausten kautta. Kaavaa varten on tehtävä selvitys myös vedenalaisen luonnon tilasta ja sen avulla tulee varmistua, ettei alueella ole vedenalaisia uhanalaisia lajeja. Erityisesti luontodirektiivin liitteissä mainittujen lajien esiintyminen tulee selvittää. Samaten rantojen uhanalaisten lajien esiintymisalueet tulee selvittää ja varmistaa tarvittavien elinympäristöjen säilyminen.
Turun yleiskaavaa 2025/2030 varten tehdyssä viherverkkosuunnitelman osaselvityksessä todetaan tarve täydentää alueen linnustokartoitusta EU:n lintudirektiivin ja kansallisen uhanalaisselvityksen pesimälajien osalta. Myös lepakoiden ja viitasammakoiden esiintymis- ja talvehtimisalueet kuuluvat luonnonsuojelulain perusteella turvattaviin kohteisiin. Luonnonsuojeluyhdistys esittää, että ennen Hirvensalon osayleiskaavan seuraavaa vaihetta kaava-asiakirjoja täydennetään asianmukaisella luontoselvityksellä ja tähän liittyvällä ympäristövaikutusten arviolla ja Natura-arviolla. Kaavamerkinnät Luonnokseen on merkitty LV-alueita. Vastaavaa selitystä ei ole merkinnöissä. Kaavamääräyksissä ei ole annettu määräyksiä energiahuollon järjestämisestä ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Mikäli yleiskaava toteutetaan oikeusvaikutteisena, sellainen määräys tarvitaan. Edellä mainittu koskee erityisesti merkinnöillä A-1, AK-1, AP-1, AP2-/res, AP-3 sekä muille alueille, joilla rakentamista ei ohjata asemakaavoilla. Samaten määräyksissä tulee antaa riittävät suojelumääräykset luonnonarvojen säilyttämiseksi myös asumis- tai muihin tarkoituksiin kaavoitettujen (esim VL, VR ja VU-alueet) alueiden sisällä. Merkintä AK-1 edellyttää, että kaavan vesialueelta tehdään riittävät selvitykset tai merkintä on poistettava. LV-merkinnällä varustettu alue Illoisissa Särkilahden rannalla on poistettava, koska Särkilahti saattaa kehittyvä fladamaiseksi. LV-alue saattaa edellyttää ruoppauksia, jotka puolestaan edellyttävät selvitystä vedenalaisesta luonnosta. Koko Särkilahden pohjukan on oltava kaavamerkinnällä MA. Kaavan suhde tulevaisuuden tavoitteisiin Turun kestävän kehityksen ohjelmassa (Turku Agenda 21) on hienoja visioita vuodelle 2020. Esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöt vähenevät 20 % vuoden 1990 tasosta, henkilöautolla tehdään enintään 1/3 kaupungissa tehtävistä matkoista ja Turun luonnonsuojelualueiden pinta-ala on ohjelman mukaan kasvanut 10 prosenttiin sen koko maa-alasta. Lisäksi luonnon ja kulttuuriympäristön monimuotoisuus kaupunkialueella on huomioitu sekä kaupunkisuunnittelussa että päätöksenteossa, ja turkulaisilla on runsaasti viheralueita ja vapaita rantoja virkistyskäyttöön. Näiden tavoitteiden saavuttaminen käy entistä vaikeammaksi, jos niitä ei edistetä Hirvensalon kaavassa. Nyt käsillä olevan kaavaehdotuksen mukaan tapahtuisi päinvastoin: suojelualueita on karsittu pois pois (edelliseen yleiskaavaan verrattuna), kaavalla tuhotaan alueen luontoarvoja, kuormitetaan aluetta liialla asutuksella ja rantoja suljetaan entisestään. Saaren väkiluvun voimakas kasvu tulee lisäämään voimakkaasti myös henkilöautoliikenteen määrää (varsinkin työmatkat saarelta ja saarelle) ja sitä myötä kasvihuonekaasu- ja pienhiukkaspäästöjä. TLSY vaatii, että kestävän kehityksen tavoitteet otetaan kaavassa huomioon siten, kuin hallituksen kestävän kehityksen ohjelmaan perustuvassa Turku Agenda 21:ssa kuvaillaan. Kaavassa olisi mahdollista ainakin eheyttää kaupunkirakennetta ja minimoida liikennetarvetta, kannustaa joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttöön, suojella maisemakokonaisuuksia ja lisätä viherkäytäviä. Tämä edellyttää Hirvensalon osayleiskaavan tavoitteiden tarkistamista kestävän kehityksen ohjelman linjoille. Myöskään Turun Ilmasto- ja ympäristöohjelmaa ei ilmeisesti ole sovellettu kaavaa laadittaessa. Sen tavoitteita ovat mm. kaupunkirakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen, liikenteen tarpeen ja
energian kulutuksen vähentäminen, kestävien liikkumismuotojen käytön lisääminen suhteessa muihin liikkumismuotoihin sekä luonnon monimuotoisuuden edistäminen, ylläpitäminen ja säilyttäminen. Monimuotoisuuden säilymistä turvaisi esim. viher- ja suojelualueverkosto, joka toimisi myös merkittävänä hiilinieluna. Näiden tavoitteiden edistäminen on ehdottomasti toteutettava kaavassa paljon paremmin kuin se nykyisessä suunnitelmassa toteutuu. Turun kaupunginvaltuusto on 5.10.2009 päätöksellään ( 219) hyväksynyt Turun kaupungin asunto- ja maankäyttöohjelman vuosille 2009-2013. Ohjelmassa yleiskaavan keskeisiksi tavoitteiksi on nimetty mm. tiivis ja kestävä kaupunkirakenne, keskusta-asumisen lisääminen, henkilöliikenteen kasvun minimointi, energiankulutuksen vähentäminen, luonnonarvot säilyttävä rakentaminen sekä kestävä ympäristö. Hirvensalon osayleiskaava toimii kaikkia näitä tavoitteita vastaan. Se ei myöskään edistä nykyisten ilmastopoliittisten tavoitteiden toteutumista. Rakennusmääräykset tulevat kiristymään vuoteen 2020 mennessä siten, että kaikkien uudisrakennusten tulee olla sen jälkeen lähes nollaenergiataloja. Kaavaa varten tulee selvittää, millaiset energiaratkaisut mahdollistavat vaatimusten mukaisen rakentamisen. Suomen oloissa plusenergiataloja (tai edes nollaenergiataloja) ei käytännössä voida toteuttaa ilman kiinteistökohtaisia aurinkosähköpaneeleja tai tuulivoimaloita. Kaavan aikajänne ulottuu selvästi pidemmälle kuin vuoteen 2020, joten kaavassa tulee mahdollistaa jo nyt tiedossa olevien tulevien rakennusmääräysten mukainen rakentaminen. Lopuksi Ilmastonmuutoksen torjunnan tulisi olla keskeisesti näkyvillä valituissa ratkaisuissa. Tämän pitäisi näkyä niin liikenteessä, asutuksen sijoittelussa kuin ekotehokkaassa mitoituksessa. Apuna toimisivat Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategiat. On hyvin epävarmaa voiko kaava tällä mitoituksella täyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia sisältövaatimuksia kestävästä kehityksestä (ml. tulvavaara-alue), luontoarvojen vaalimisesta, monikäyttöalueiden eheyttämisestä, virkistysalueiden säilyttämisestä ja liikenneturvallisuudesta. Vaikutusarvioinnit joudutaan uusimaan, koska perusselvityksiä puuttuu, eikä rannantäytön haittoja ole kirjattu vaikutuksiksi. Tarvitaan vielä pitkäjännitteistä työtä niin maankäytönsuunnitteluun kuin kaavaan, jotta kaavavalmistelu onnistuu sovittamaan käyttömuotoja. Yhdistys ihmettelee miksi aiemmista kaavaselvityksistä ja mitoituksista on poikettu niin radikaalisti. Yhdistys pyytää vastinetta kaupungilta. Turussa 10.12.2010 Marja Haatanen Turun luonnonsuojeluyhdistys ry:n puheenjohtaja