INARIJÄRVEN ETELÄOSAN MAANKÄYTÖN OHJAUS

Transkriptio

1 INARIJÄRVEN ETELÄOSAN MAANKÄYTÖN OHJAUS

2 Rantojensuojeluohjelma Valtioneuvoston periaatepäätös Ohjelman tarkoituksena on säilyttää valtakunnallisesti arvokkaat ranta-alueet luonnonmukaisina ja rakentamattomina. Kaavoitukseen liittyviä poimintoja päätöksestä: - Kunnat voivat laatia yleiskaavoja rantojensuojeluohjelman alueille. - Yleiskaavoja laadittaessa tulisi pyrkiä rantojensuojeluohjelman mukaiseen suojelualueiden toteuttamiseen, mutta paikallisten näkökohtien vuoksi voidaan ohjelmasta poiketa, mikäli suojelutavoite ei tästä olennaisesti vaarannu. - Yleiskaavojen rakennusalueet pyritään osoittamaan rantojensuojeluohjelman alueiden ulkopuolelle. - Valtion viranomaisen tulee toimillaan edistää rantojen suojelun toteuttamista. - Valtion edustajien tulee valtion liikelaitoksissa toimia niin, että rantojensuojeluohjelman alueille ei vaadita rakennusoikeuksia eikä niiden korvaamista

3

4

5 Natura 2000-verkosto Valtioneuvoston päätös Tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden väheneminen alueella. Natura-alueella toimimisen edellytyksenä on että suojelun perusteena olevien luontotyyppien ja lajien suotuisaa suojelutasoa ei vaaranneta. Natura 2000:n suojelutavoitteet eivät miltään osin ole tiukempia kuin mitä aiemmat valtioneuvoston päätökset edellyttävät (päätös rantojensuojeluohjelmasta). Inarijärvi Alue kuuluu rantojensuojeluohjelmaan ja alueen suojelu on toteutettu rakennuslain nojalla Inarijärven osayleiskaavan mukaisesti. Osayleiskaavan kaavamääräyksillä ja vesilain säännöksillä turvataan luonnon arvojen säilyminen.

6

7

8 Maakuntakaava Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa. - Suunnitellun kaavan on oltava maakuntakaavan keskeisten periaatteiden mukainen. - Maankäyttöratkaisut on tarkoitettu täsmentymään yksityiskohtaisemman suunnittelun ja lupamenettelyn yhteydessä. (Aluevarauksen laajuus ja sijainti voi poiketa) Pohjois-Lapin maakuntakaava Valtioneuvosto on vahvistanut kaavan Inarijärven eteläosa (rantojensuojeluohjelma) pääosin yleismerkinnällä S ; Suojelualue Aluekohtainen määräys: Alueelle voidaan suunnitella sijoitettavaksi yleiskaavassa osoitettavalla luontoon ja maisemaan sopivalla tavalla retkeilyn taukopaikkoja, alueella olevien matkailupalvelujen kehittämistä ja mvvyöhykkeen sisällä mantereelle myös uusia matkailupalveluja. Suunniteltavien matkailupalveluiden tulee olla ympäristövaikutuksiltaan vähäisiä mv-alue; Matkailun vetovoima-alue, matkailun ja virkistyksen kehittämisen alue: Aluetta tulee kehittää matkailukeskusten, maaseutumatkailun, palveluiden ja reitistöjen yhteistoiminnallisena kokonaisuutena alueen pääkäyttötarkoitusten kanssa yhteen sopivalla tavalla. mk-1; Maaseudun kehittämisen kohdealue, jolla korostuu saamelaiskulttuuri Alueella tulee säilyttää ja kehittää monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä Alueelle tulee pyrkiä saamelaiskulttuurille ja muulle paikalliselle perinteelle ominaisen rakentamistavan säilyttämiseen ja kehittämiseen. Lainkäyttö: KHO Rantojensuojeluohjelma on ollut tarkoitus ottaa huomioon maankäyttö- ja rakennuslain nojalla hyväksyttävässä yleiskaavassa ensisijaisesti maakuntakaavan välityksellä.

9

10 KOKO MAAKUNTAKAAVA-ALUETTA KOSKEVIA MÄÄRÄYKSIÄ: Maankäytön suunnittelussa on otettava huomioon arvokkaat luonnonympäristöt, arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt sekä kiinnitettävä erityistä huomiota rakennetun ympäristön laatuun. Maisemallisesti herkillä alueilla, kuten tunturialueilla, jokien ja järvien rannoilla sekä pääteiden, matkailukeskusten, retkeilyreittien ja taajamien läheisissä metsissä eri käsittelytoimenpiteet on suunniteltava huolellisesti ottaen huomioon maiseman ominaispiirteet ja pyrittävä välttämään suuria muutoksia. Ranta-alueilla taajamatoimintojen alueiden (A) ulkopuolella vapaan rantaviivan osuus tulee olla vähintään puolet muunnetusta rantaviivasta. Ranta-alueilla tulee turvata rannan suuntainen kulkuyhteys. Suojelu- (S), luonnonsuojelu- (SL) ja erämaa-alueiden (Se) hoito- ja käyttösuunnitelmista on pyydettävä lausunto alueen kunnilta, Lapin liitolta, Lapin ympäristökeskukselta, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Saamelaiskäräjiltä saamelaisten kotiseutualueella ja kolttien kyläkokoukselta koltta-alueella, Paliskuntain yhdistykseltä, alueen paliskunnilta sekä muilta viranomaisilta ja yhteisöiltä, joiden toimialaan suunnitelma liittyy. Rakennuksia tai muita huomattavia rakenteita ei tule suunnitella sijoitettavaksi maisemallisesti aroille paikoille, kuten kapeisiin niemen kärkiin ja kannaksille sekä rantamaisemaa hallitsevien kumpareiden huipulle.

11

12 Inarijärven osayleiskaava Inarin valtuusto hyväksyi kaavan Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Hyväksymispäätöksessä kaavasta poistettiin 50 rakennuspaikkaa Sarminiemestä ja 10 rakennuspaikkaa Ivalojokisuulta. Inarijärven osayleiskaava mahdollistaa rannalle rakentamisen lomarakentamisen osalta kaavan mukaisesti. (Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rannalle rakentaminen on muutamaa poikkeustapausta lukuun ottamatta kielletty ilman kaavaa.)

13

14 INARIJÄRVEN KAAVOITUS / Valtion maitten uudet rakentamisen alueet 1. Ivalon paliskunnan alueen yleiskaavaehdotus. Inarijärven itäranta Ivalojokisuulta Paatsjoelle Kaavaehdotus on ollut yleisesti nähtävillä. Tässä ehdotuksessa valtiolla lomarakentamisen keskittymät sijaitsevat Nellimin kyljessä Korkeloniemessä max 9000 k-m² k-m² palv.rak. ja Nanguniemen kärjessä sataman ympäristössä max k-m² k-m² palv.rak. Kummakin alueen toteuttaminen edellyttää tarkempaa kaavoitusta (= asemakaava), jolloin rakentamisen määrä tarkentuu. Uusia lomarakentamisen tontteja valtiolle on osoitettu Inarijärven ranta-alueelle: Nanguvuono-Sarmivuono 31 kpl ja Lusmanuora-Sieksvuono 22 kpl. Yksittäisen tontin rakennusoikeus on ehdotuksessa 120 k-m² Kaavaehdotus tulee vielä yleisesti nähtäville. 2. Inarijärven yleiskaavoitus. Yleiskaavoitettava alue on Inarijärven osalta rajauksiltaan lähes sama kuin voimassa oleva Inarijärven yleiskaava, pois lukien Ivalon paliskunnan alueeseen sisältyvä Inarijärven itäranta. (kohta 1.) Kaavoitus on valmisteluvaiheessa, eikä siitä ole vielä tarkkoja lukuja. Luonnos ei ole valmis, eikä valmisteluvaiheen nähtävilläpitoa ole ollut. Periaatteena suunnittelussa on ollut, ettei uusia lomarakennuspaikkoja osoiteta saaristoon, vaan ne keskitetään mantereelle kaavamerkinnällä, joka edellyttää alueen tarkempaa kaavoittamista (asemakaava). Tällaisia alueita on etsitty vanhojen ranta-asemakaavojen Mahlattinuora ja Seulavaaran jatkeelta. Muita tarkemmin kaavoitettavia alueita on luonnosteltu Partakon Käyräniemeen ja Väylävuonon kylkeen. Lisäksi valtion toteutettavaksi retkeilyyn ja luontopalveluihin tarkoitettuja alueita on hahmoteltu alueelle muutamia. 3. Apajalahden ranta-asemakaavoitus Voimassa olevan Inarijärven yleiskaavan pohjalta on metsähallitus teettämässä ranta-asemakaavaa Apajalahteen. Tästä kaavoituksesta ei ole vielä toimitettu aineistoa kuntaan PJ

15