Vantaa 20.5.2014 Tietopalvelu B8:2014 Vuoden 2012 tulotietoja Vantaalta, sen osa-alueilta, Helsingin seudulta ja maamme suurimmista kaupungeista Valtionveronalaiset keskitulot tulot Vantaalla ja muissa isoissa kaupungeissa Vantaalaisten 15 vuotta täyttäneen väestön valtionveronalaiset keskitulot olivat hieman alle 30 000 euroa vuonna 2012. Vantaalaisten tulot kasvoivat vuonna 2012 suurista kaupungeista Oulun jälkeen eniten. Pienintä kasvu oli Espoossa. Myös pidemmällä vuosijaksolla (2007 2012) vantaalaisten tulokehitys on ollut selvästi naapureitaan parempi ja samaa tasoa kuin tamperelaisten ja vain vähän hitaampaa kuin oululaisten. Taulukko 1. Valtionveronalaiset keskitulot isoissa kaupungeissa vuosina 2007 2012 Alue 2007 2008 2009 2010 2011 2012 muutos (%) 2007 2012 muutos (%) 2011 2012 Vantaa 26 640 27 440 27 460 28 220 29 260 29 980 12,5 2,5 Espoo 35 020 34 770 34 190 35 200 36 600 36 880 5,3 0,8 Helsinki 29 070 29 250 28 880 29 900 31 040 31 500 8,4 1,5 Oulu 1 23 500 24 370 24 390 25 000 25 780 26 760 13,9 3,8 Tampere 23 630 24 240 23 870 24 520 25 680 26 250 11,1 2,2 Turku 22 540 24 370 23 310 24 000 25 090 25 360 12,5 1,1 Vuonna 2009 Vantaata ja Oulua lukuun ottamatta keskitulot alenivat muissa suurissa kaupungeissa. Vantaalla ja Oulussakin tulojen kasvu oli hyvin pientä. Taulukko 2. Valtionveronalaiset keskitulot Helsingin seudun kehyskunnissa vuosina 2007 2012 Alue 2007 2008 2009 2010 2011 2012 muutos (%) 2007 2012 muutos (%) 2011 2012 Hyvinkää 25 140 26 090 26 120 26 660 27 940 28 700 14,2 2,7 Järvenpää 26 930 28 060 27 940 29 260 29 800 30 690 14,0 3,0 Kauniainen 56 470 54 870 49 190 52 880 57 690 56 450 0,0-2,1 Kerava 27 240 28 000 27 850 28 240 29 280 30 000 10,1 2,5 Kirkkonummi 32 130 32 200 31 970 33 380 34 150 34 760 8,2 1,8 Mäntsälä 29 950 25 460 25 780 26 550 27 830 28 550-4,7 2,6 Nurmijärvi 28 940 29 570 29 470 30 330 31 870 32 510 12,3 2,0 Pornainen 26 010 26 710 26 580 27 540 28 590 29 570 13,7 3,4 Sipoo 30 870 39 980 30 600 2 31 520 32 850 33 580 8,8 2,2 Tuusula 32 620 31 370 30 360 31 640 32 480 33 210 1,8 2,2 Vihti 26 980 28 040 27 840 28 590 29 730 30 530 13,2 2,7 Helsingin seudun kehyskunnissa vähintään 15 vuotta täyttäneen väestön valtionveronalaiset keskitulot kasvoivat vuonna 2012 yleisesti runsaalla kahdella prosentilla, eniten Pornaisissa, 3,4 prosenttia, ja vähiten Kauniaisissa, jossa ne vähenivät kahdella prosentilla. Vuoteen 2007 verrattuna eniten tulot kasvoivat Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Pornaisissa, Vihdissä ja Nurmijärvellä. 1 Ns. vanhan Oulun tiedot eli ennen vuonna 2013 tapahtunutta kuntaliitosta. 2 Osa Sipoosta liitettiin Helsinkiin vuoden 2009 alussa.
2 Alle 10 000 euroa vuodessa ansainneita oli Vantaalla suurista kaupungeista pienin osuus, Tampereella, Turussa ja Oulussa suurin osuus. Ylimpään tuloluokkaan, yli 50 000 euron verotettaviin vuosituloihin päässeitä oli Espoossa selvästi muita enemmän. Vantaalla heitä oli kolmanneksi eniten ja Turussa vähiten. Vantaalaisia oli eniten keskituloisissa, 30 001-40 000 ja 40 001-50 000 euroa vuodessa ansainneissa. Kuvio 1. Valtionveronalaisia tuloja vuonna 2012 saaneiden jakaumat tuloluokittain isoissa kaupungeissa 30,0 25,0 osuus tulonsaajista, % 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 alle 10 000 10 001-20 000 20 001-30 000 30 001-40 000 40 001-50 000 50001-60 000 60 001- tuloluokka, euroa vuodessa Espoo Helsinki Vantaa Tampere Turku Oulu Sukupuoli määrittää edelleen, paljonko henkilö keskimäärin ansaitsee. Ero naisten ja miesten keskipalkoissa vaihtelee myös kaupungeittain. Helsingissä ja Turussa palkkaero on pienin: naisten palkka on keskimäärin 77 prosenttia miesten keskipalkasta. Espoossa ero on isoista kaupungeista selvästi suurin. Taulukko 3. Naisten ja miesten keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot isoissa kaupungeissa vuonna 2012 Vantaa Espoo Helsinki Tampere Turku Oulu Miehet 34 450 43 660 35 820 30 200 28 870 30 570 Naiset 25 770 30 380 27 740 22 600 22 290 23 070 Erotus 8 680 13 280 8 080 7 600 6 580 7 500 Naisten euro 75 senttiä 70 senttiä 77 senttiä 75 senttiä 77 senttiä 75 senttiä Vantaalaisten keskitulot suuralueilla Aviapoliksen ja Kivistön tulonsaajilla valtionveronalaiset vuositulot olivat sukupuolesta riippumatta korkeimmat vuonna 2012. Koivukylässä ja Hakunilassa asuvilla ne olivat matalimmat. Ero miesten ja naisten keskituloissa oli Aviapoliksessa ja Kivistössä suurin: kivistöläisten naisten keskipalkat olivat vain 67 prosenttia mieisten keskipalkoista ja Aviapoliksessa asuvilla naisten keskitulot olivat 70 prosenttia miesten keskituloista. Muilla suuralueilla prosenttiluku vaihteli 74 ja 76 prosentin välillä. Viittä vuotta aiempaan (vuosi 2007) tilanteeseen verrattuna erot miesten ja naisten keskipalkkojen välillä olivat kaventuneet Kivistön suuraluetta lukuun ottamatta. Kivistössä ero oli kasvanut (70->67). Eniten erot olivat kaventuneet Tikkurilassa (70->75) ja Myyrmäessä (71->75). Keskipalkat olivat kohonneet kaikilla alueilla vuoden 2007 keskipalkkoihin verrattaessa. Suurimmat kasvut olivat Kivistössä (miesten keskipalkka +18 % ja naisten +14 %) ja Korsossa (+12 % ja +15 %). Naisten palkat olivat kohonneet kaikilla alueilla miesten palkkoja enemmän: naisilla kasvu vaihteli 12 ja 15 prosentin ja miehillä vajaan 7 ja 18 prosentin välillä. Miehillä kasvu oli pienin Myyrmäessä, naisilla Hakunilassa.
3 Kuvio 2. Vantaalaisten tulonsaajien keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot suuralueilla sukupuolen mukaan vuonna 2012 Hakunila Korso Koivukylä Tikkurila Aviapolis naiset miehet Kivistö Myyrmäki 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 40 000 45 000 keskitulot, euroa vuodessa Vähemmän kuin 10 000 euroa vuodessa verotettavaa tuloa ansainneita oli vantaalaisista tulonsaajista 15 prosenttia. Suuralueiden tulonsaajista eniten alle 10 000 euron verotettavia vuosituloja oli Koivukylässä, 17 prosentilla, ja vähiten Aviapoliksessa, 11 prosentilla. Miehistä tähän tuloluokkaan kuuluvia oli 14 prosenttia, eniten Koivukylässä 16 prosenttia ja vähiten Aviapoliksessa 9 prosenttia. Naisista alle 10 000 euron verotettaviin vuosituloihin jääneitä oli 15 prosenttia, eniten Hakunilassa, 17 prosenttia, ja vähiten Aviapoliksessa 12 prosenttia. Yli 60 000 euron verotettaviin vuosituloihin päässeitä oli vantaalaisista tulonsaajista 8 prosenttia. Eniten tällaisia henkilöitä oli Kivistön suuralueella, 13 prosenttia, ja vähiten Hakunilassa, 7 prosenttia. Miespuolisista tulonsaajista tähän tuloluokkaan kuului 13 prosenttia ja naispuolisista 4 prosenttia. Kivistössä vähintään 60 000 euron verotettavat vuositulot oli 19 prosentilla miehistä ja 6 prosentilla naisista, kun Hakunilassa tähän tuloluokkaan kuuluvia oli 10 prosenttia miehistä ja 3 prosenttia naisista. Tulot ja niiden muutos kaupunginosissa Vantaan 61 kaupunginosasta korkein keskimääräinen tulotaso tulonsaajaa kohden oli Linnaisissa, 51 615 euroa, ja matalin Länsisalmessa. 19 830 euroa 3. Sukupuolen mukaan korkeimmat tulot olivat Linnaisten miehillä, 68 260 euroa, ja Ojangon naisilla, 40 310 euroa. Viisi vuotta aiemmin korkeimmat tulot olivat niin ikään Linnaisissa asuvilla, 44 330 euroa, ja matalimmat Mikkolassa asuvilla, 20 450 euroa. Miehistä keskimäärin suurimmat verotettavat tulot olivat vuonna 2007 Linnaisten miehillä, 60 410 euroa, ja Linnaisten naisilla, 27 780 euroa. Alimmat keskitulot olivat Mikkolan miehillä, 23 120 euroa, ja Länsisalmen naisilla, 17 730 euroa. Myyrmäen suuralueella eniten verotettavia tuloja vuonna 2012 oli Linnaisten asukkailla sukupuolesta riippumatta. Miehistä alimmat keskitulot oli Myyrmäen kaupunginosan miehillä ja Martinlaakson naisilla. Ero miesten ja naisten keskituloissa oli suurin Linnaisissa, missä naisten keskipalkka oli vain 50 prosenttia miesten keskipalkasta. Ero oli pienin Kaivokselassa ja Martinlaaksossa, joissa naisten palkka oli runsas 80 prosenttia miesten palkasta. Alle 10 000 euron verotettaviin vuosituloihin jääneitä oli eniten Varistossa ja Petikossa, yli 15 prosenttia tulonsaajista ja vähiten Hämevaarassa ja Vantaanlaaksossa, 10 prosenttia, kun taas yli 60 000 euron tulot saavuttaneita oli Linnaisissa yli 22 prosenttia ja Myyrmäessä 5 prosenttia. Myyrmäen suuralueella keskipalkat kasvoivat 11 prosentilla vuodesta 2007 vuoteen 2012, miehillä 9 ja naisilla 13 prosentilla. Kaupunginosista suurin kasvu oli Hämevaarassa (15 %) ja pienin Vapaalassa (6 %). Miesten keskipalkat kasvoivat eniten Hämevaarassa (14 %) ja naisten Linnaisissa (20 %). Pienin keskitulojen kasvu oli Vapaalan miehillä (2 %) ja Myyrmäen naisilla (8 %). 3 Lentokentän kaupunginosa ei ole tässä vertailussa mukana kaupunginosan vähäisen asukasmäärän vuoksi eli mukana on vain 60 kaupunginosaa.
4 Kivistön suuralueella suurimmat verotettavat vuositulot oli Keimolan asukkailla ja pienimmät Piispankylän asukkailla. Miehistä korkeimmat keskitulot oli Keimolassa ja naisista Lapinkylässä ja matalimmat niin Piispankylän naisilla kuin miehilläkin. Keimolassa naisten keskitulot olivat vain 46 prosenttia miesten keskituloista, kun Riipilässä naisten palkka oli keskimäärin 76 prosenttia miesten palkasta. Alle 10 000 euron verotettaviin vuosituloihin jääneitä oli Kivistön suuralueen lähes kaikissa kaupunginosissa kutakuinkin samansuuruinen osuus, 11 13 prosenttia, eniten Seutulassa ja vähiten Riipilässä. Yli 60 000 euron vuosituloihin päässeitä oli Kivistön kaupunginosassa 18 prosenttia, kun Piispankylässä osuus oli vain 4 prosenttia. Kivistön suuralueen keskipalkat kasvoivat yli 16 prosentilla vuodesta 2007 vuoteen 2012. Suurin kasvu oli Kivistön kaupunginosassa, 21 prosenttia, ja pienin Luhtaanmäessä, 5 prosenttia. Piispankylässä ja Luhtaanmäessä miesten keskipalkka oli vuonna 2012 vajaan prosentin pienempi kuin vuonna 2007, kun Seutulassa naisten keskipalkka oli pudonnut 4 prosentilla. Kivistön kaupunginosassa miesten keskipalkoissa kasvua oli peräti 23 prosenttia ja Lapinkylän naisten keskipalkoissa lähes 19 prosenttia. Aviapoliksen suuralueella suurin verotettava vuositulo oli sukupuolesta riippumatta ylästöläisillä ja pienin Veromiehen asukkailla myös sukupuolesta riippumatta. Ylästöläisten naisten keskipalkka oli vain 68 prosenttia miesten keskipalkasta, kun se muissa suuralueen kaupunginosissa oli 71 prosenttia. Alle 10 000 euron verotettaviin vuosituloihin jääneitä oli 14 prosenttia Veromiehen 15 vuotta täyttäneestä väestöstä, kun Tammistossa heitä oli 8 prosenttia. Yli 60 000 euron vuosituloihin päässeiden osuus oli suurin Ylästössä, 19 prosenttia, ja pienin Veromiehessä, alle 4 prosenttia. Keskipalkat kasvoivat vuodesta 2007 vuoteen 2012 Aviapoliksen suuralueella runsaalla 11 prosentilla. Viinikkalassa keskipalkkojen kasvu oli yli 23 prosenttia, miehillä 19 ja naisilla 29 prosenttia. Veromiehessä kasvu jäi alle 7 prosentin, naisilla kasvua ei ollut nimeksikään. Pakkalassa miesten palkat kasvoivat vain vajaalla 9 prosentilla. Tikkurilan suuralueella 15 vuotta täyttäneen väestön keskimääräinen vuositulo oli suurin Helsingin Pitäjän kirkonkylässä, naisilla Ruskeasannassa ja miehillä Helsingin Pitäjän kirkonkylässä. Pienimmät vuositulot olivat opiskelijavaltaisessa Jokiniemessä, niin naisilla kuin miehilläkin. Helsingin Pitäjän kirkonkylässä naisten keskitulot olivat vain 45 prosenttia miesten keskituloista, kun Tikkurilassa ne olivat 79 prosenttia. Alle 10 000 vuoden verotettaviin vuosituloihin jääneitä oli Koivuhaassa runsas 20 prosenttia, kun Helsingin Pitäjän kirkonkylässä heitä oli vain 10 prosenttia. Yli 60 000 euron vuosituloihin päässeitä oli Helsingin Pitäjän kirkonkylässä yli 18 prosenttia, mutta Jokiniemessä ja Tikkurilassa vain 5 prosenttia. Tikkurilan suuralueella keskitulot kasvoivat vuodesta 2007 vuoteen 2012 runsaalla 10 prosentilla, naisilla 14 ja miehillä 7 prosentilla. Eniten keskitulot kasvoivat Jokiniemen kaupunginosassa, 16 prosentilla, niin miehillä (15 %) kuin naisillakin (17 %). Vähäisintä vuositulojen kasvu oli Helsingin Pitäjän kirkonkylässä (5 %), jossa naisten keskitulot vähenivät lähes 7 prosentilla. Miehillä kasvu oli pienintä Hakkilassa, vajaa 3 prosenttia. Koivukylän suuralueella 15 vuotta täyttäneen väestön keskimääräinen vuositulo oli suurin Ilolan kaupunginosassa sukupuolesta riippumatta ja pienin myös sukupuolesta riippumatta Havukoskella. Päiväkummussa naisten palkat olivat 70 prosenttia miesten palkoista, kun Havukoskella naisten keskipalkka oli yli 82 prosenttia miesten keskipalkoista. Alle 10 000 vuoden verotettaviin vuosituloihin jääneitä oli Havukoskella lähes 20 prosenttia, kun Rekolassa heitä oli 13 prosenttia. Yli 60 000 euron vuosituloihin päässeitä oli Päiväkummussa ja Rekolassa 12 prosenttia, mutta Havukoskella vain 2 prosenttia. Koivukylän suuralueella keskitulot kasvoivat vuodesta 2007 vuoteen 2012 runsaalla 13 prosentilla, naisilla 14 ja miehillä 10 prosentilla. Eniten keskitulot kasvoivat Ilolan kaupunginosassa, 16 prosentilla, niin miehillä (15 %) kuin naisillakin (17 %). Vähäisintä vuositulojen kasvu oli Havukoskella ja Päiväkummussa (9 %). Naisten keskitulot kasvoivat vähiten Havukoskella (11 %) ja miesten Päiväkummussa (5 %). Korson suuralueella eniten verotettavia tuloja vuonna 2012 oli Nikinmäen asukkailla. Naisilla suurimmat keskitulot oli matarilaisilla ja miehillä nikinmäkeläisillä. Alimmat keskitulot olivat sekä Mikkolan naisilla että miehillä. Ero miesten ja naisten keskituloissa oli suurin Leppäkorvessa, missä naisten keskipalkka oli 68 prosenttia miesten keskipalkasta. Ero oli pienin Mikkolassa ja Matarissa, joissa naisten palkka oli 78 prosenttia miesten palkasta. Alle 10 000 euron verotettaviin vuosituloihin päässeitä oli eniten Mikkolassa, yli 19 prosenttia tulonsaajista ja vähiten Leppäkorvessa, 9 prosenttia, kun taas yli 60 000 euron tulot saavuttaneita oli Nikinmäessä lähes 15 prosenttia ja Mikkolassa 2 prosenttia. Korson suuralueella keskipalkat kasvoivat 13 prosentilla vuodesta 2007 vuoteen 2012, miehillä 12 ja naisilla 15 prosentilla. Kaupunginosista suurin kasvu oli Nikinmäessä, Vallinojalla ja Jokivarressa (16 % kussakin) ja pienin Mikkolassa ja Metsolassa (11 % molemmissa). Miesten keskipalkat kasvoivat eniten Leppäkorvessa (17 %) ja naisten Jokivarressa ja Nikinmäessä (18 % molemmissa). Pienin keskitulojen kasvu oli Matarin miehillä (7 %) ja Mikkolan naisilla (8 %).
5 Hakunilan suuralueella suurin verotettava vuositulo oli Sotungin asukkailla ja pienin Länsisalmen 4 asukkailla. Miehillä suurimmat keskitulot olivat Kuninkaanmäessä ja naisilla Ojangossa 5 ja molemmilla sukupuolilla pienimmät Länsisalmessa. Ojangossa naisten keskipalkka oli miesten keskipalkkaa suurempi eli 122 prosenttia miesten keskipalkasta. Kuninkaanmäessä naisten palkka oli vain 63 prosenttia miesten keskipalkasta. Alle 10 000 euron verotettaviin vuosituloihin jääneitä oli 19 prosenttia Hakunilan ja Länsimäen kaupunginosien 15 vuotta täyttäneestä väestöstä, kun Rajakylässä heitä oli 10 prosenttia. Yli 60 000 euron vuosituloihin päässeiden osuus oli suurin Sotungissa, 14 prosenttia, ja pienin Länsimäessä ja Hakunilassa, molemmissa 3 prosenttia. Keskipalkat Hakunilan suuralueella kasvoivat vuodesta 2007 vuoteen 2012 runsaalla 10 prosentilla. Länsisalmessa keskipalkat pienenivät yli 12 prosentilla, miehillä 35 prosentilla, mutta naisilla kasvoivat 11 prosentilla. Kuninkaanmäessä kasvu oli lähes 19 prosenttia, naisilla 15 ja miehillä 21 prosenttia. Ojangossa naisten keskipalkka kohosi kolmanneksella (33 %), mutta Vaaralassa vain 5 prosenttia. Yhteenveto: tulojen muutokset kaupunginosissa Vuonna 2012 keskimäärin korkeimmat valtionveronalaiset vuositulot olivat Linnaisten kaupunginosassa (51 620 euroa) ja alimmat Länsisalmessa (19 830 euroa). Koko Vantaalla keskitulot olivat 29 980 euroa. Viisi vuotta aiemmin keskitulot koko Vantaalla olivat 26 660 euroa eli kaupunkilaisten keskitulot olivat kasvaneet 11 prosenttia vuodesta 2007 vuoteen 2012. Tulot olivat kasvaneet yhtä kaupunginosaa lukuun ottamatta kaikissa muissa. Länsisalmessa keskitulojen vähenemistä selittää osin alueen kapea väestöpohja, jossa mahdollisesti muutama poikkeuksellisen suurituloinen tai pienituloinen vääristää keskiarvoa. Suurin keskitulojen kasvu oli väestömäärältään suhteellisen pienessä Viinikkalan kaupunginosassa, jossa ne kasvoivat 23 prosentilla eli kaksi kertaa enemmän kuin kaupungissa keskimäärin. Yli 20 prosentin kasvu oli myös Kivistössä (21 %). Lähelle 20 prosentin kasvua päästiin myös Keimolassa ja Riipilässä. Alle viiden prosentin kasvuun jäätiin Piispankylässä ja Helsingin Pitäjän kirkonkylässä. Miesten keskitulot olivat kasvaneet Kivistössä yli 23 prosentilla, kun taas Länsisalmessa ne olivat vähentyneet yli 12 prosentilla. Naisilla suurin kasvu oli väestömäärältään pienessä Ojangossa (33 %) ja pienin myös asukasmäärältään pienessä Helsingin Pitäjän kirkonkylässä, jossa keskitulot olivat alentuneet yli 6 prosentilla. Kun kaupunginosat laitetaan keskitulojen mukaiseen suuruusjärjestykseen ja verrataan kunkin kaupunginosan sijalukua vuosina 2007 ja 2012, voidaan tarkastella kunkin kaupunginosan tulojen mukaista asemaa toisiinsa verrattuna. Vertailun mukaan 10 kaupunginosaa oli säilyttänyt asemansa eli oli samalla sijaluvulla kumpanakin vuonna. Asemansa säilyttäneitä oli sekä melko tasaisesti tulotasoltaan tämän rankinglistan alku-, keski- ja loppupäässä. Suurin sijaluvun parannus oli Kuninkaanmäessä, joka hyppäsi sijaluvulta 31 sijaluvulle 11. Likimain samansuuruinen nousu oli Lapinkylässä: sijaluvulta 34 sijaluvulle 15. Vähintään kymmenen sijan parannus oli myös Viinikkalassa, Ilolassa, Vestrassa, Jokivarressa ja Leppäkorvessa ja 5-9 sijan parannus Nikinmäessä, Riipilässä, Vallinojalla ja Kivistössä. Suurimman pudotuksen oli kokenut Luhtaanmäki, joka oli pudonnut sijalta 17 sijalle 32. Lähes yhtä isot muutokset olivat kokeneet Hakkila (19->33), Vapaala (8->21) ja Vaarala (13->26). Hieman pienempi (5-9 sijaa) pudotus asteikossa oli Piispankylällä, Seutulalla, Viertolalla, Päiväkummulla, Veromiehellä, Vantaanlaaksolla, Hiekkaharjulla, Länsisalmella ja Itä- Hakkilalla. Tulojen muutos asuntojen talotyypin, hallintamuodon ja koon mukaan Kaupunginosista, joissa oli vuoden 2012 lopussa vähintään 5 000 asukasta, sijoittui lähes puolet (5/11) kymmenen keskituloltaan pienimmän kaupunginosan joukkoon. Paras sijoitus tämän kokoluokan kaupunginosista oli 28. Kaksi näistä väestöltään suurimmista kaupunginosista oli nostanut sijoitustaan ja neljällä se oli huonontunut. Kuudestatoista enintään 1 000 asukkaan kaupunginosista kuusi sijoittui kymmenen keskituloltaan suurimman kaupunginosan joukkoon ja kaksi kymmenen pienimmän keskitulon kaupunginosan joukkoon. Joka toisen väestömäärältään tähän kokoluokkaan kuluvista kaupunginosista keskitulo pieneni vuoteen 2007 verrattuna ja viidenneksellä se säilyi ennallaan. Kaupunginosista, joissa enemmistö asunnoista oli kerrostaloissa (22 kpl) puolessa rankingsijoitus huononi, viidessä pysyi ennallaan ja kuudessa huononi. Sellaisissa kaupunginosissa, joissa kerrostaloasuntoja ei ollut lainkaan (14 kpl) puolessa sijoitus kohosi, yhdessä pysyi ennallaan ja kuudessa heikkeni. Sellaisissa kaupunginosissa, joissa vuokra-asuntojen osuus oli vähintään 40 prosenttia, viidessä rankingsijoitus parani, viidessä huononi ja neljässä pysyi ennallaan. Niissä kaupunginosissa, joissa vuokra-asuntojen osuus jäi alle 10 prosentin, 11 sijoitus parani, kuudella huononi ja kolmella pysyi ennallaan. 4 Länsisalmessa pieni asukasmäärä saattaa aiheuttaa vääristymää keskituloihin verrattuina suuriin kaupunginosiin. 5 Ojangossa pieni asukasmäärä saattaa aiheuttaa vääristymää keskituloihin verrattuna suuriin kaupunginosiin.
6 Taulukko 4. 15 vuotta täyttäneiden vantaalaisten keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot vuosina 2007 ja 2012 2012 2007 muutosprosentti kaikki miehet naiset kaikki miehet naiset kaikki miehet naiset Vantaa 29 982 34 445 25 767 26 664 31 293 22 317 11,1 9,2 13,4 Myyrmäki 30 533 35 069 26 424 27 717 32 781 23 137 9,2 6,5 12,4 Linnainen 51 615 68 261 34 611 44 326 60 413 27 775 14,1 11,5 19,8 Hämevaara 37 181 44 326 30 461 31 718 37 946 25 514 14,7 14,4 16,2 Hämeenkylä 31 912 36 653 27 692 28 991 34 097 24 441 9,2 7,0 11,7 Vapaala 34 184 39 863 28 549 32 112 39 186 25 029 6,1 1,7 12,3 Varisto 31 048 36 277 26 376 28 083 32 090 24 359 9,5 11,5 7,6 Myyrmäki 27 808 31 578 24 626 24 942 28 917 21 645 10,3 8,4 12,1 Kaivoksela 30 690 33 998 27 386 27 929 31 970 23 916 9,0 6,0 12,7 Martinlaakso 27 912 31 111 24 990 25 692 29 933 21 830 8,0 3,8 12,6 Vantaanlaakso 36 254 42 059 30 777 32 227 38 697 26 217 11,1 8,0 14,8 Askisto 34 029 40 369 27 872 30 516 37 146 23 934 10,3 8,0 14,1 Petikko 42 062 50 219 32 306 37 700 47 484 26 448 10,4 5,4 18,1 Kivistö 35 113 41 852 28 127 29 351 34 413 24 150 16,4 17,8 14,1 Piispankylä 29 336 34 083 24 614 28 460 34 271 23 029 3,0-0,6 6,4 Keimola 42 896 57 005 26 470 34 848 45 856 21 672 18,8 19,6 18,1 Kivistö 40 034 48 735 31 016 31 611 37 444 25 558 21,0 23,2 17,6 Lapinkylä 35 003 40 806 28 908 28 715 33 733 23 501 18,0 17,3 18,7 Myllymäki 30 919 35 908 25 082 26 243 31 329 20 657 15,1 12,8 17,6 Vestra 34 438 43 078 25 924 29 372 34 362 23 837 14,7 20,2 8,1 Luhtaanmäki 32 378 39 078 25 622 30 620 39 270 21 893 5,4-0,5 14,6 Riipilä 31 732 35 998 27 434 25 762 28 852 22 661 18,8 19,9 17,4 Seutula 30 930 35 672 26 292 29 010 30 758 27 353 6,2 13,8-4,0 Kiila 30 507 34 862 25 260 26 601 30 927 21 248 12,8 11,3 15,9 Aviapolis 35 329 41 737 29 339 31 308 37 602 25 346 11,4 9,9 13,6 Ylästö 39 787 47 502 32 335 34 183 41 865 26 554 14,1 11,9 17,9 Viinikkala 31 887 36 076 25 602 24 619 29 149 18 148 22,8 19,2 29,1 Tammisto 36 679 43 211 30 518 32 015 37 129 27 112 12,7 14,1 11,2 Pakkala 33 218 39 109 27 917 29 709 35 683 24 332 10,6 8,8 12,8 Veromies 26 864 31 099 22 209 25 113 27 347 22 196 6,5 12,1 0,1 Lentokenttä 13 392 13 392 15 777 16 112-17,8-20,3 Tikkurila 30 276 34 896 26 092 27 190 32 335 22 575 10,2 7,3 13,5 Hiekkaharju 32 478 37 199 28 186 29 655 35 852 24 075 8,7 3,6 14,6 Tikkurila 27 620 31 309 24 580 25 393 29 805 21 845 8,1 4,8 11,1 Jokiniemi 25 336 28 798 22 263 21 335 24 584 18 497 15,8 14,6 16,9 Viertola 32 987 38 746 28 006 30 291 36 631 24 837 8,2 5,5 11,3 Kuninkaala 33 131 38 232 28 268 29 603 34 777 24 462 10,6 9,0 13,5 Simonkylä 27 585 31 417 24 128 24 727 29 108 20 789 10,4 7,3 13,8 Hakkila 32 314 37 183 27 716 30 324 36 125 25 135 6,2 2,8 9,3 Ruskeasanta 34 603 39 954 29 249 30 760 36 930 24 753 11,1 7,6 15,4 Koivuhaka 31 399 36 254 26 255 27 112 31 757 22 236 13,7 12,4 15,3 Hgin pitäjän kk 41 212 58 182 25 998 39 344 50 744 27 697 4,5 12,8-6,5 Koivukylä 28 086 32 385 24 118 24 826 29 261 20 734 11,6 9,6 14,0 Koivukylä 29 246 34 266 24 876 25 929 31 315 21 454 11,3 8,6 13,8 Ilola 33 707 39 645 27 993 28 340 33 573 23 119 15,9 15,3 17,4 Asola 25 462 28 909 22 647 22 230 25 250 19 667 12,7 12,7 13,2 Rekola 32 891 38 371 27 679 29 394 35 170 23 728 10,6 8,3 14,3 Havukoski 22 516 24 817 20 398 20 519 23 137 18 141 8,9 6,8 11,1 Päiväkumpu 32 876 38 528 27 029 29 848 36 638 23 138 9,2 4,9 14,4 Korso 29 419 33 875 25 068 25 534 29 868 21 313 13,2 11,8 15,0 Matari 33 967 38 161 29 683 30 066 35 589 24 691 11,5 6,7 16,8 Korso 27 667 31 353 24 129 24 416 28 338 20 637 11,8 9,6 14,5 Mikkola 23 007 25 863 20 216 20 453 23 120 17 922 11,1 10,6 11,3 Metsola 26 961 30 996 23 189 24 078 28 351 20 065 10,7 8,5 13,5 Leppäkorpi 34 847 41 681 28 282 29 652 34 772 24 489 14,9 16,6 13,4 Jokivarsi 35 396 40 909 29 658 29 824 34 984 24 458 15,7 14,5 17,5 Nikinmäki 35 892 42 438 29 245 30 001 35 826 24 106 16,4 15,6 17,6 Vierumäki 31 894 36 338 27 186 27 371 31 490 23 160 14,2 13,3 14,8 Vallinoja 28 154 32 584 23 744 23 644 27 456 19 739 16,0 15,7 16,9 Hakunila 28 290 32 229 24 549 25 409 29 480 21 632 10,2 8,5 11,9 Länsisalmi 19 830 19 835 19 825 22 268 26 810 17 726-12,3-35,2 10,6 Länsimäki 23 486 25 734 21 400 21 152 23 939 18 690 9,9 7,0 12,7 Ojanko 36 502 33 115 40 312 31 311 35 067 27 229 14,2-5,9 32,5 Vaarala 33 146 38 299 28 036 31 313 36 205 26 589 5,5 5,5 5,2 Hakunila 23 961 26 706 21 490 21 726 24 619 19 141 9,3 7,8 10,9 Rajakylä 34 874 39 726 29 975 31 517 36 610 26 507 9,6 7,8 11,6 Itä-Hakkila 34 403 38 979 29 770 30 896 36 679 24 990 10,2 5,9 16,1 Kuninkaanmäki 36 387 44 659 27 905 29 362 35 402 23 594 19,3 20,7 15,4 Sotunki 37 080 44 138 29 902 34 540 42 353 26 444 6,8 4,0 11,6 Tuntematon 13 522 14 301 11 734 11 875 12 731 9 675 12,2 11,0 17,5
7 Kartta 1. 15 vuotta täyttäneiden vantaalaisten keskitulot vuonna 2012 Kartta 2. Keskitulojen rankingmuutos kaupunginosittain vuodesta 2007 vuoteen 2012, kun kaupunginosat asetetaan keskitulojen mukaiseen suuruusjärjestykseen
8 Kartta 3. 15 v täyttäneiden vantaalaisten keskitulojen muutos (euroa) kaupunginosittain vuodesta 2007 vuoteen 2012 Kartta 4. Vähintään 15 vuotta täyttäneiden vantaalaisten keskitulojen muutos (%) kaupunginosittain vuodesta 2007 vuoteen 2012 Lähde: Tilastokeskus: Elinkeinorakenne ja työssäkäynti -tilastotietokanta Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä www.vantaa.fi ISBN 978-952-443-470-6 Puh. 8392 2716 ISSN-L 1799-702X, Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN 799-702X (painettu) ISSN 1799-7089 (verkkojulkaisu)