OSAYLEISKAAVASELOSTUS 16USP0132.BSE. Kunnan valtuusto hyväksynyt 16.6.2014 28 POLVIJÄRVEN KUNTA. Sotkuman osayleiskaavan tarkistaminen

OSAYLEISKAAVASELOSTUS 16USP0132.BSE Kunnan valtuusto hyväksynyt 16.6.2014 28 POLVIJÄRVEN KUNTA Sotkuman osayleiskaavan tarkistaminen

Esipuhe Polvijärven kunnanhallitus päätti keväällä 2012 käynnistää Sotkuman rantaosayleiskaavan tarkistamistyön. Kaavatyö sisältää oikeusvaikutteisen, vuonna 2003 hyväksytyn Sotkuman rantaosayleiskaavan ajantasaistamisen ja täydentämisen sekä kaavoitettavan alueen laajentamisen. Yleiskaavatyö käynnistyi vuoden 2012 kesällä voimassa olevan yleiskaavan yhteydessä laaditun luonto- ja maisemaselvityksen päivittämisellä. Yleiskaavatyön keskeisin tarkastelukohde on Sotkuman kyläalueen uuden asuinrakentamisen määrittely. Sotkuman kyläalue on rakenteeltaan kylämäinen. Rakentamismahdollisuudet ovat kylämäisillä alueilla ratkaistavissa suoraan yleiskaavan pohjalta. Tämä on Sotkuman yleiskaavan laadinnan keskeinen lähtökohta. Osaltaan Sotkuman maankäytön kehittämiseen vaikuttaa Polvijärven kirkonkylältä Sotkuman kautta Joensuuhun v. 2011 rakennettu siirtoviemäri. Sotkuman vesi- ja viemäriverkostoja laajennetaan tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan erityisesti keskeisimmällä kyläalueella. Rantarakentamisen osalta noudatetaan voimassa olevan yleiskaavan ratkaisuja määrällisiä muutoksia ei kohdennu rannoille. Rantojen osalta yleiskaava päivitetään vastaamaan tämän hetken rakentamistilannetta. Tarvittaessa tarkistetaan rakennuspaikkojen käyttötarkoitusmuutoksia loma-asumisesta ympärivuotiseen asumiseen. Muutoin yleiskaavoitusta ohjaavat yleiset maankäytön suunnitteluperiaatteet. Rakentamismahdollisuuksien ohella otetaan huomioon mm. alueen moninaiset ja ympäristöllisesti arvokkaat luontokohteet. Yleiskaavatyön yksi keskeinen tavoite on turvata myös maanomistajien tasapuoliset maankäytölliset oikeudet tarkastelualueen kokonaisrakenne ja ympäristöolot huomioon ottaen. Osallistavan suunnittelumenettelyn merkittävä tavoite on myös inspiroida paikallisia ja ulkopuolisia osallisia ja toimijoita suunniteltavan ympäristön ja siihen liittyvien toimintojen maankäytön kehittämiseen, sekä mahdollistaa osallisten ja suunnittelijoiden välinen vuorovaikutteinen suunnitteluprosessi. 16.6.2014 Jorma Harju Projektipäällikkö, Kaavanlaatija Pöyry Finland Oy Kuopion toimisto Itkonniemenkatu 13 70500 KUOPIO

Sisältö 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Kaava-alueen sijainti... 1 1.2 Kaavan tarkoitus ja tavoitteet... 2 2 LÄHTÖTILANNE... 2 2.1 Alueen yleiskuvaus... 2 2.2 Suunnittelutilanne... 2 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 2 2.3 Maankäytön nykyrakenne... 5 2.3.1 Kokonaisrakenne... 5 2.3.2 Asutus... 5 2.3.3 Palvelut... 6 2.3.4 Maanomistusolot... 6 2.3.5 Yhdyskuntatekninen huolto... 6 2.3.6 Liikenneverkosto... 6 2.3.7 Rakennettu kulttuuriympäristö... 7 3 SOTKUMAN LUONTOARVOT... 17 3.1 Luonnon yleispiirteet... 17 3.2 Maiseman yleispiirteet... 18 3.3 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit... 19 3.4 Luontokohteet... 20 3.5 Linnustollisesti arvokkaat alueet... 34 3.6 Maisemakohteet... 35 4 SUUNNITTELUTAVOITTEET... 39 4.1 Yleistavoitteet... 39 4.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 39 4.2.1 Toimiva aluerakenne... 39 4.2.2 Elinympäristön laatu... 39 4.2.3 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat... 40 4.2.4 Toimivat yhteysverkostot... 40 4.3 Pohjois-karjalan maakuntakaavan asettamat tavoitteet... 40 4.4 Paikalliset tavoitteet... 40 4.5 Maankäytölliset suunnitteluperiaatteet... 41 4.5.1 Kylärakentaminen... 41 4.5.2 Pysyvä asutus, loma-asutus ja maanomistus... 42 4.5.3 Rantarakentaminen... 43 4.5.4 Palvelut, elinkeinot... 45 4.5.5 Virkistyskäyttö... 45 4.5.6 Liikenne, yhdyskuntatekniikka... 45 4.5.7 Luonto- ja kulttuuriympäristön suojelu ja maisemanhoito... 45

5 OSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT... 47 5.1 Yleistä... 47 5.2 Kokonaisrakenne... 48 5.3 Kylärakentaminen... 48 5.4 Rantarakentaminen... 49 5.5 Elinkeinot ja palvelut, maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, virkistys... 49 5.6 Liikenneverkosto... 49 5.7 Kulttuuri- ja luontoarvot... 49 5.8 Yhdyskuntatekninen huolto, erityisalueet... 49 5.9 Maankäytölliset aluevaraukset... 50 5.9.1 Ympärivuotisen asutuksen ja loma-asutuksen alueet... 50 5.9.2 Palvelujen, teollisuuden, yhdyskuntateknisen huollon sekä erityisalueiden merkinnät... 51 5.9.3 Maa- ja metsätalousalueet... 52 5.9.4 Virkistys-, ulkoilu- ja vesialueet... 53 5.9.5 Luonnonympäristö, luonnonsuojelualueet ja kohteet... 53 5.9.6 Kulttuuriympäristöt, rakennussuojelu- ja muinaismuistokohteet... 54 5.9.7 Liikenne... 56 5.9.8 Muut alueet... 56 5.10 Osayleiskaavan yleiset määräykset... 56 5.10.1 Rakentaminen... 56 5.10.2 Maiseman huomioiminen... 57 5.10.3 Jätevesien ja jätteiden käsittely, ympäristönsuojelu... 57 6 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET... 58 6.1 Yleistä... 58 6.2 Vaikutukset maankäyttöön... 58 6.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, kulttuuriympäristöihin ja maisemaan... 58 6.4 Vaikutukset luonnonympäristöön... 59 6.5 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin... 59 6.6 Vaikutukset palveluihin, elinkeinoihin, matkailuun ja virkistymiseen... 60 6.7 Vaikutukset liikenteeseen... 60 6.8 Osayleiskaavan oikeusvaikutukset... 61 7 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET... 62 7.1 Osalliset... 62 7.2 Osayleiskaavatyön suunnitteluvaiheet... 63 Liitteet 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 Viranomaisneuvottelujen muistiot 3 Osayleiskaavakartta 1:10 000 4 Luontoselvityskartta 5 Erillinen kyläalueen tilarekisteri

SOTKUMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN POLVIJÄRVEN KUNTA 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Yleiskaava-alue sijoittuu Polvijärven taajaman eteläpuolelle ja koostuu Sotkuman kylän ja Lamminniemen alueesta, Käsämäntiehen ja Joensuuntiehen rajoittuvista Viinijärven ranta-alueista, Iso-Reuhkan, Ala- ja Ylä-Säyneisten järvien rantavyöhykkeistä sekä joukosta pieniä lampia. Nykyinen kaava-alue on laajuudeltaan noin 2830 ha ja rantaviivaa sillä on noin 66 km. Kaavan laajennusalueiden pinta-ala on noin 250 ha. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus

2 POLVIJÄRVEN KUNTA SOTKUMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN 1.2 Kaavan tarkoitus ja tavoitteet Polvijärven kunnanhallitus on 14.5.2012 103 päättänyt käynnistää Sotkuman rantaosayleiskaavan tarkistamistyön. Kaavatyö sisältää oikeusvaikutteisen, vuonna 2003 hyväksytyn Sotkuman rantaosayleiskaavan ajantasaistamisen ja täydentämisen sekä kaavoitettavan alueen vähäisen laajentamisen. 2 LÄHTÖTILANNE 2.1 ALUEEN YLEISKUVAUS Suunnittelualue sijoittuu Polvijärven kunnan eteläosaan, noin 16 km kirkonkylästä etelään. Alue rajautuu Liperin kuntaan. Suunnittelualue koostuu Sotkuman kyläalueesta, Viinijärven pohjoisosasta, Iso-Reuhkasta ja joukosta pieniä lampia. Viinijärvi on kokonaispinta-alaltaan noin 13000 hehtaarin suuruinen järvi, mistä Polvijärven puolella on noin 9000 ha. 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa 20.12.2007 valtioneuvoston vahvistama, Pohjois- Karjalan maakuntakaavan 1. vaihekaava. Kartta: Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaihekaavasta.

SOTKUMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN POLVIJÄRVEN KUNTA 3 Maakuntakaavan I vaihekaavan merkinnät suunnittelualueella: at-1 rk ma pv Kyläalue. Lisämerkintä -1 tarkoittaa rantakylää, jota pidetään suositeltavana pysyvän ja loma-asutuksen alueena. Rantojen käytön kehittämisen kohdealue. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Tärkeä tai veden hankintaan soveltuva pohjavesialue Moottorikelkkailureitti Kiinteä muinaisjäännös Maakuntakaavan II vaihekaava on vahvistettu 10.6.2010. Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavan II vaihekaavasta (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto). Maakuntakaavan II vaihekaavan merkinnät suunnittelualueella: EO1-p ge-1 Soranottoalue Arvokas harju- tai moreenialue Kiinteä muinaisjäännös

4 POLVIJÄRVEN KUNTA SOTKUMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN Maakuntakaavan III vaihekaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 5.3.2014. Siinä käsitellään uusina asioina kalliokiviainesten ottoalueet, arvokkaat kallioalueet, teollisuusmineraalien ja malmien esiintymisalueet, rakennettu kulttuuriympäristö, perinnemaisemat, sotahistorialliset kohteet, tuulivoima, virkistyksen ja matkailun kehittämisen alueet, pyöräilyreitit sekä puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen harjoitus- ja ampuma-alueiden suoja-alueet. Ote maakuntakaavan III vaihekaavasta (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto). Maakuntakaavan III vaihekaavan merkinnät suunnittelualueella: ma/km ma/mm SL Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö - Saharila ((ma/km nro 260) - Sotkuman Pyhän profeetta Elian tsasouna (ma/km nro 262) Maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeä alue - Sotkuman kylämaisema Luonnonsuojelualue muinaisjäännökset erillisessä liitteessä Yleiskaava Alueella on voimassa 16.12.2003 hyväksytty Sotkuman rantaosayleiskaava. Pohjakartta Yleiskaavan pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen maastotietokantaa ja kiinteistörajaelementtiä.

SOTKUMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN POLVIJÄRVEN KUNTA 5 Rakennusjärjestys Polvijärven kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 27.1.2014 ja on tullut voimaan 3.3.2014. Lähtöaineisto ja selvitykset Suunnittelutyössä hyödynnetään vuonna 2003 hyväksytyn Sotkuman rantaosayleiskaavan selvitysten lisäksi Pohjois-Karjalan maakuntakaavoituksen ja Joensuun seudun yleiskaavan yhteydessä tehtyjä selvityksiä. Yleiskaavan laadinnan yhteydessä päivitetään alueen luonto- ja maisema-arvot. Myös muinaisjäännösinventointeja täydennetään. 2.3 Maankäytön nykyrakenne 2.3.1 Kokonaisrakenne Yleiskaava-alue muodostuu Sotkuman kyläalueesta ja siihen rajautuvista pääosin Viinijärven haja-asutusluonteisista ranta-alueista. Itäpuoleltaan Sotkuman kylä rajautuu Iso- Reuhkan ranta-alueisiin. Sotkuman kylän halki kulkee Iivanansärkän harjualue jatkuen eteläpuoleltaan Lamminniemen harjualueena. Harjualueet ja Lamminniemen kulttuurimaisemat ovat keskeinen osa Sotkuman kylärakennetta. Kokonaisuudessaan yleiskaava-alueeseen liittyy moninaisia kulttuuri-, maisema- ja luontoarvoja. Keskeisimmät Sotkuman päätiet ovat alueen halki kulkevat Polvijärveltä Sotkuman kautta Joensuuhun johtava Joensuuntie (seututie) ja Sotkumalta Käsämään johtava Käsämäntie (yhdystie). 2.3.2 Asutus Polvijärven kunnassa oli vuoden 2012 lopussa 4729 asukasta (Tilastokeskus), joista reilut 1500 asuu kirkonkylällä. Tilastokeskuksen mukaan kunnan väestöennuste osoittaa hienoista laskua vuoteen 2040 mennessä. Sotkuman kylällä asukkaita on noin 500 ja kylän väkimäärä on ollut kasvava viime vuosina. Lapsiperheiden suuren määrän ansiosta kylälle on vuonna 2011 valmistunut uusikoulu vanhan tilalle ja sen yhteyteen päiväkoti. Joensuun läheisyys, 26 km, on tehnyt Sotkuman kylästä houkuttelevan asuinpaikan Joensuussa työssäkäyville. Polvijärven keskustaan on matkaa 16 km. 2011 2020 2030 2040 4778 asukasta 4625 4546 4412 Tilastokeskuksen väestöennuste Polvijärven kunnalle aikavälillä 2015 2040, (2012 trendiennuste) 0-14-vuotiaat 15 64-vuotiaat yli 64-vuotiaat 698 / 14,6 % 2978 / 62,3 % 1102 / 23,1 % Polvijärven kunnan väestön ikäjakauma 31.12.2011 (Tilastokeskus)

6 POLVIJÄRVEN KUNTA SOTKUMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN 2.3.3 Palvelut Kylällä on kauppa ja koulu sekä sen yhteydessä päiväkoti. Koulun tiloissa on myös liikuntasali, lisäksi kylällä on uimaranta, urheilukenttä ja jääkiekkokaukalo. Muissa palveluissa tukeudutaan Polvijärven keskustan ja Joensuun kaupungin palveluihin. 2.3.4 Maanomistusolot Suunnittelualue on pääosin yksityisten maanomistajien omistuksessa. 2.3.5 Yhdyskuntatekninen huolto Sotkuman keskeisimmällä kyläalueella on vesijohto- ja viemäriverkostot. Joensuun Kuhasalon puhdistamolle johtavan uuden siirtoviemärin linjaosuus Puntarikoski Sotkuma valmistui kesällä 2011. 2.3.6 Liikenneverkosto Sotkuman kylä sijaitsee Joensuuntien (seututie 502 Ylämylly-Polvijärvi-Maarianvaara) ja Käsämäntien (yhdystie 5031 Käsämä-Sotkuma) risteyksessä. Vilkkain väylä on Joensuuntie, jonka vuoden 2011 keskimääräinen ajoneuvoliikenne oli 1738 ajon. / vrk. Sotkuman kylän kohdalla. Alempi tieverkko muodostuu yksityisteistä. Joensuun lentokentälle on Sotkuman kylältä matkaa noin 17 km. Liikennemääräkartta, Pohjois-Savon ELY-keskus, 2011.

SOTKUMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN POLVIJÄRVEN KUNTA 7 2.3.7 Kulttuuriympäristö Alueen historiaa Sotkuman historia ulottuu aina 4000 2500 ekr., miltä ajalta Sotkumasta on löydetty inventoinnissa sekä arkeologisissa kaivauksissa kyseisen aikakauden asuinpaikka. Sotkuma on Pohjois-Karjalan vanhimpia kyliä, sillä Sotkuman historiallisen ajan asutus on saanut alkunsa jo 1400-luvulla, jolloin karjalainen väestö siirtyi Polvijärven alueelle. Pappismunkki Ilja lujitti ortodoksisen kirkon valtaa mm. Sotkumassa, mutta Stolbovan rauha 1617 muutti tilanteen ja luterilaisten muutto alueelle alkoi. Ortodoksien paosta huolimatta Sotkuman kylä on säilynyt voimakkaasti ortodoksisena alueena. Maakunnallisesti arvokas kylämaisema Sotkuma edustaa Pohjois-Karjalan järviseutu maisemaseutua ja tarkemmin kylä sijoittuu Liperin Höytiäisen viljelytasanko maisematyypin alueelle. Sotkuman kylä sijaitsee Höytiäisen ja Pyhäselän välisen viljavan alangon sisään tunkeutuvan Sotkuman graniittigneissikupolin reunalla. Kylän itäpuolisella alueella kallioperä on jyrkkäpiirteistä, minkä takia maisemakuva on Vaara-Karjalalle tyypillistä. Maisemarakenteelle antaa oman leimansa Sotkuman rikas veden, harjumaaston ja ympäröivien kallioytimisten, jyrkkärinteisten moreenimäkien mosaiikki. Sotkuma on maakunnan vanhimpia asutusalueita ja sen kulttuuriympäristöarvot perustuvat kallioperästä johtuvaa maisematiloiltaan vaihtelevaan maisemakuvaan ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennuskantaan. Myös arkeologiset löydöt ovat rikkaita. Käsämään johtava tie on vanhin kunnan alueella. Se oli jo 1800-luvun alkupuolella käytössä jonkinlaisena kylätienä. Taajamatyyppinen rakentaminen ja maa-ainesten otto on tuhonnut kyläkeskuksen välittömän ympäristön kulttuuriarvot, mutta kylän reuna-alueilla löytyy edelleen perinteisessä asussa säilynyttä kulttuurimaisemaa. Kylänlammen itäreunalla Kaurolammen ja Saharilan välillä avautuu kumpuileva kannas kapeiden vesistöjen ja metsien mosaiikkia vasten. Iljalan ja Kapavuoren pihapiirit laakson ja selänteen vaihettumisvyöhykkeessä alapuolellaan Kylänlampi rantaniittyineen luo kauniin maisematilan ympärilleen. Sotkuman laitaosien kauneimmat maisemat sijoittuvat Käsämäntien varteen. Kallioytimiset mäet nousevat jyrkästi Viinijärven rannasta. Väliin jääviin laaksoihin asettuvat pellot ja tilakeskukset. Viljelymaisema on voimakkaasti taantunut ja kylämaisema muuttunut taajamatyyppiseksi. Sotkumassa on 1990-luvun perinnebiotooppi-inventoinnissa arvotettu useita maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita perinnebiotooppeja, jotka ovat myös menettäneet arvoa viimeisen kymmenen vuoden aikana. (Pohjois-Karjalan maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, päivitys 2012)

8 POLVIJÄRVEN KUNTA SOTKUMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN Maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajaus Rakennusinventointi Rakennusinventointi, joka kohdistui suunnittelualueeseen, on suoritettu vuonna 2001 Pohjois- Karjalan ympäristökeskuksen toimesta. Luettelossa kohteen nimen yhteydessä on luokka, joka määrittelee kohteen luettelointiperusteen. R = rakennushistoriallisesti arvokas kohde M = maisemallisesti arvokas kohde H = historiallisesti arvokas kohde Yleiskaavassa osoitetut rakennuskulttuurikohteet

SOTKUMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN POLVIJÄRVEN KUNTA 9 1. Haukanpesä kesämökki vuodelta 1960 rakennettu siirretyistä aitan hirsistä paikallisesti arvokas R 2. Kalliosuoja pihapiirin rakennukset rakennettu vuonna 1920 päärakennus toiminut kauppana, asuntona ja postina paikallisesti arvokas R 3. Kokkomäki asuinrakennus vuodelta 1953 talon runko Tuomaalan tilan aitan hirsistä paikallisesti arvokas R

10 POLVIJÄRVEN KUNTA SOTKUMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN 7. Inkala pihapiirin rakennukset 1800- luvulta yhtenäinen kokonaisuus paikallisesti arvokas R M 8. Verkkomäki kouluna vuosina 1957 71 toiminut toimintakeskus paikallisesti arvokas R

SOTKUMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN POLVIJÄRVEN KUNTA 11 10. Niemi aumakattoinen asuinrakennus vuodelta 1929 seudullisesti arvokas R M 11. Puronreuna asuinrakennukset vuodelta 1938 paikallisesti arvokas R M 12. Saharila asuinrakennus vuodelta 1911 yhtenäinen pihapiiri laajan peltoaukean laidalla maakunnallisesti arvokas R M

12 POLVIJÄRVEN KUNTA SOTKUMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN 14. Malani asuinrakennus vuodelta 1948 paikallisesti arvokas R 15. Mantila asuinrakennus ja aitta 1900-luvun vaihteesta peltojen ympäröimä yhtenäinen pihapiiri mäen päällä paikallisesti arvokas R M

SOTKUMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN POLVIJÄRVEN KUNTA 13 16. Tuomaala mansardikattoinen asuinrakennus vuodelta 1926 pihapiirin rakennukset 1880- luvulta ja 1900- luvun alusta seudullisesti arvokas R M 17. Heimola kaksikerroksinen loma-asunto vuodelta 1959 paikanpäällä rantahiekasta tehdyt tiilet Seudullisesti arvokas R

14 POLVIJÄRVEN KUNTA SOTKUMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN 18. Riutanmäki pihapiirin rakennukset 1940- luvulta paikallisesti arvokas R 19. Viitaranta päärakennuksen kerroksellisuus paikallisesti arvokas R M

SOTKUMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN POLVIJÄRVEN KUNTA 15 20. Malani Sotkuman Pyhän profeetta Elian tsasouna (rukoushuone) vuodelta 1914 (vihitty vuonna 1916) Maakunnallisesti arvokas R M 21. Kaurolahti asuinrakennus vuodelta 1908 seudullisesti arvokas R M Muinaismuistot Sotkuma on tunnettu kivikautisista löydöistään. Polvijärven Viinijärven ranta-alueille kunta tilasi Pohjois-Karjalan museolta inventointityön, joka suoritettiin kesällä 2002. Nyt yleiskaavatyön aikana tehtiin täydentävä muinaismuistoinventointi (Mikroliitti 2013). Kaavaalueella on Museoviraston muinaisjäännösrekisterin ja täydentävän inventoinnin mukaan seuraavat kohteet (kohdenumero viittaa kaavakartalle): Esihistorialliset kohteet: Polvijärvi Sotkuma Rukoushuone kivikautinen asuinpaikka, SM-alue Polvijärvi 14 Saarvalampi 607010026 kivikautinen asuinpaikka Polvijärvi 16 Välilampi S kivikautinen asuinpaikka, uusi kohde v. 2013 Polvijärvi 17 Harjutie S kivikautinen asuinpaikka, uusi kohde v. 2013 Polvijärvi 18 Harjutie W kivikautinen asuinpaikka, uusi kohde v. 2013 Polvijärvi 19 Murrinlahti 3 kivikautinen asuinpaikka, uusi kohde v. 2013 Polvijärvi 21 Murrinlahti 1 kivikautinen asuinpaikka

16 POLVIJÄRVEN KUNTA SOTKUMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN Historiallisen ajan kohteet: Polvijärvi 2 Sotkuma Iljala kolikkolöytöjä, merkittävä hopearaha-aarre, asuinpaikka Polvijärvi 10 Sotkuma Lamminniemi asuinpaikka Polvijärvi 11 Sotkuma Kylänlampi 1 asuinpaikka Polvijärvi 12 Sotkuma Kylänlampi 2 asuinpaikka Polvijärvi 13 Sotkuma Ortodoksikalmisto Polvijärvi 15 Tyttölampi 1000012387 työ- ja valmistuspaikat: kalastuspaikat Polvijärvi 20 Murrinlahti 2 historiallisen ajan hiilimiilu, uusi kohde v. 2013 Muinaismuistokohteet yleiskaava-alueella Museovirastolla ei ole tietoa vedenalaisista muinaisjäännöksistä kaava-alueella, eikä alueella ole tehty arkeologisia vedenalaisinventointeja. Vesialueen kaavana kaava voi tulla koskemaan vedenalaisia muinaisjäännöksiä. Vedenalaisia muinaisjäännöksiä ovat sellaiset hylyt ja hylyn osat, joiden voidaan olettaa olleen uponneena yli sadan vuoden ajan sekä muut Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta kertovat ihmisen tekemät vedenalaisrakenteet. Venevalkamien osalta kaava voi tulla koskemaan ennestään tuntemattomia vedenalaisia muinaisjäännöksiä, mikäli valkamien rakentamiseen liittyy vesistön pohjan muuttamista kuten ruoppaamista, muuta kaivamista, peittämistä tai laiturirakentamista. Mikäli rakennustöiden aikana löydetään vedenalaisia muinaisjäännöksiä, on niistä ilmoitettava välittömästi Museovirastoon, jotta kohteiden dokumentointi voidaan suunnitella.

SOTKUMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN POLVIJÄRVEN KUNTA 17 3 SOTKUMAN LUONTOARVOT Luontoselvityksen tarkoituksena on ollut selvittää kaava-alueelle sijoittuvat luonnonsuojelulain, metsälain tai vesilain tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt, uhanalaiset luontotyypit, huomionarvoisten lajien esiintymät sekä myös maisemallisesti arvokkaat kohteet. Sotkuman kylän luontoarvoja on selvitetty aikaisemmin Sotkuman järvien luontoselvityksessä v. 2002 (Maa ja Vesi Oy 2002), jonka selvitysalue kattaa valtaosaltaan käsillä olevan yleiskaava-alueen. Selvityksen tuloksia käytettiin myös käsillä olevan Sotkuman yleiskaavan luontoselvitysten pohjana. Aikaisemman selvityksen luontokohteita päivitettiin ja tarkennettiin. Lähtökohtaisesti aikaisemmat selviä luontoarvoja omaavat kohteet ovat pysyneet verrattain muuttumattomina kesällä 2012 tehtyjen tarkistusmaastokäyntien perusteella. Nyt tehdyissä maastotöissä käytiin läpi myös kaavaan tulleet kolme laajennusaluetta. Maastotyöt tehtiin 14. 16.8.2012 ja niistä vastasi FM Mika Welling Pöyry Finland Oy:stä. Aikaisemman luontoselvityksen lisäksi luontoselvityksessä on käytetty Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta 2012 saatuja tietoja alueen suojelukohteista ja suojeltavista lajeista. Luontokohteet on esitetty liitekartassa luontokohteina Lk1-Lk34. 3.1 Luonnon yleispiirteet Selvitysalue kuuluu kasvimaantieteellisesti Pohjois-Karjalan vaihettumisvyöhykkeeseen. Osa alueista kuuluu selvästi Järvi-Suomen tyyppiin, kun taas pienet lammet ja niiden suuntautuneisuus viittaavat Pohjanmaa-Kainuun keskiboreaaliseen vyöhykkeeseen. Luonnon kasvillisuudessa muutos on tuskin havaittavissa, mutta muutos tuoreista kangasmetsistä variksenmarjan yleisyyteen, on selvin merkki hiljalleen tapahtuvasta muutoksesta. Sotkuman kallioperä koostuu pääosin kiilleliuskeista, gneisseistä, graniiteista ja kvartsista. Maaperä on yleisesti moreenia, joskin järvien luoteisosassa esiintyy hiesu- ja savimaita. Kalliot muodostavat paikoin varsin näyttäviä luonnonmaantieteellisiä kiinnekohtia jyrkänteiden ja korkeuserojen muodossa, mm. Kuljunvaara ja Riutankalliot. Maalajeista vallitsevia ovat ranta-alueilla hiekka ja hiesu, joskin paikoin erityisesti pienillä järvillä ovat savi ja turvepeitteiset maat yleisiä. Sotkuman kylän poikki kulkee pitkä harjumuodostelma, mikä ilmenee kasvillisuudessa mäntyvaltaisuutena. Viinijärven itäosaa luonnehtivat varsin särkkäiset matalikot, joskin kiviä ja lohkareita on paikoin runsaastikin. Topografialtaan aluetta luonnehtivat huomattavat korkeuserot, johon viittaavat mm. järven syvimmän kohdan (54 metriä) sijainti erään korkeimman kohdan (Riutankalliot) läheisyydessä, aivan rannan tuntumassa. Toisaalta aluetta hallitsevat aavat näkymät maatalousalueiden ja rantojen tuntumassa. Suuri osa ranta-alueista on kuitenkin varsin loivaa.

18 POLVIJÄRVEN KUNTA SOTKUMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN Selvitysalueen metsät ovat pienipiirteisesti vaihtelevia yksityismaiden talousmetsiä, jotka ovat usein jääneet pieniksi saarekkeiksi viljaville maille raivattujen viljelysten väliin. Rantametsät ovat monesti tuoreen ja lehtomaisen kankaan sekametsiä tai kuusikoita, joiden aluskasvillisuus on rehevää. Karuimmilla kumpareilla ja kallioilla esiintyy myös männiköitä. Pääosin metsät ovat melko nuoria, mutta yksittäisiä isoja puita tavataan pihapiireissä ja peltojen reunoilla. Paikoin esiintyy lehtokasvillisuutta. Soita rantavyöhykkeillä esiintyy hyvin niukasti. Erityisesti Viinijärven pohjoisosassa esiintyy rantojen avoimia sara- ja ruoholuhtia ja pensaikkoisia pajuluhtia. Vain muutamin paikoin on rannan kuusikko soistunut pienialaiseksi kangas- tai metsäkortekorveksi. Kauempana rannasta sijaitsevat suot ovat enimmäkseen ojitettuja. Järvien ja lampien joukosta löytyy sekä kohtalaisen karuja pikkulampia että erittäin puhtaita järviä. Edellisiin kuuluvat mm. Pieni-Kiimalampi ja Sammakkolampi, jotka edustavat korte- tai korte-ruokotyypin vesiä. Niissä järviruoko ja järvikorte myötäilevät rantoja harvanpuoleisina kasvustoina ja kelluslehtisistä esiintyy siellä täällä ulpukkaa, lummetta, uistinvitaa, vesitatarta ja siimapalpakkoa. Sen sijaan Viinijärvessä veden puhtaus näkyy veden kirkkautena, hyvänä näkösyvyytenä ja pohjan niukkana humuspitoisuutena. Kaislaa ja järviruokoa kasvaa muiden järvien tapaan, mutta muu kuormitus ei heikennä vesien tilaa. Vesi- ja rantakasvillisuus on runsasta vain matalikoilla (särkillä). Jotkut lahdet Viinijärven pohjoisosassa ovat kuitenkin jo varsin matalia ja reheviä, esimerkiksi Kylänlampi. Ilmaversoiset järviruoko, -korte ja -kaisla sekä suursarat muodostavat rannoille yhtenäisiä kasvustoja ja vedenpintaa peittävät laajalti kelluslehtiset kuten ulpukka, lumme, uistinvita, siima- ja rantapalpakko ja pystykeiholehti. 3.2 Maiseman yleispiirteet Polvijärven ympäristö kuuluu Pohjois-Karjalan maisema-maakuntaan. Aluetta luonnehtivat pääosin melko loivat maastonmuodot, metsät sekä useat järvet, joskin harjut ja mäkimaastot ovat merkittävä piirre maisemassa laajemmassa maisemaperspektiivissä. Paikallisia huomionarvoisia perinnemaisemia alueella on neljä ja kulttuurimaisemapiirteitä tavataan ainakin Mantilan, Riihilahden ja Mansikkaniemen tilakokonaisuuksien ympärillä. Myös Kylänlammen ympäristön viljelyaukeat ovat hienot eteläisessä osassa Sotkuman kylää. Selvitysalueen vesistöt ovat osaksi pieniä ja loivarantaisia mutta myös jyrkkärantaisia lampia on muutama. Viinijärven ranta-alueille viljelysmaisemat ovat luonteenomaisia ja loivarantaisuus vallitseva piirre. Alueen rantamaiseman tila on suureksi osaksi riippuvainen maatalouden muutoksista. Viljelyn tehostuminen ja muuttuminen on vienyt maisemakuvasta mm. latoja, laidunniittyjä ja pellonpientareita. Rannat ovat paikoin pensoittuneet ja ennen avoimet näkymät umpeutuneet, kun laidunnus on vähentynyt. Vesien rehevöityminen on paikoin lisännyt kasvillisuutta.

SOTKUMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN POLVIJÄRVEN KUNTA 19 3.3 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit Kaava-alueelle sijoittuu seuraavia luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaita alueita: Maakunnallisesti arvokkaat harjualueet Iivanansärkkä ja Kiimavaara (Ha1, Ha3) Paikallisesti arvokas harjualue Lamminniemi (Ha2) Paikallisesti-seudullisesti arvokas kallioalue Kuljunvaara (Ka1) Maakunnallisesti arvokas maisema-alue Sotkuman maisema-alue (Ma6) Yksityinen luonnonsuojelualue Pitkäsenlahti (SL1) Mantilanniemessä valtiolle luonnonsuojelutarkoitukseen ostettu alue, jossa on vanhaa metsää ja lehtoa (SL2 ja SL3) Alueelle sijoittuu myös Iivanansärkän maa-ainesten ottoalue (MaO1). Alueelle sijoittuvia pohjavesialueita ovat: Sotkuman vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (0760704) Lamminniemen vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (0760706) Alueelle sijoittuvat huomionarvoisten lajien esiintymät on esitetty taulukossa 1. Lännenpykäsammaleen esiintymätieto on vanha ja epätarkka. Lajia on havaittu Ylä- ja Ala- Säyneisen alueelta (Pohjois-Karjalan ELY-keskus 24.8.2012). Taulukko 1. Kaava-alueelle sijoittuvat huomionarvoiset lajit. Dir. = luontodirektiivin liitteen II laji, Uhex = uhanalaisuusluokka v. 2010, RT = alueellisesti uhanalainen, vastuu = Suomen vastuulaji, rauh. = rauhoitettu koko maassa. Suomenkielinen nimi Tieteellinen nimi Dir. Uhex RT vastuu rauh. lännenpykäsammal Barbilophozia atlantica LC X ketonoidanlukko Botrychium lunaria NT X ahonoidanlukko Botrychium multifidum NT X X

20 POLVIJÄRVEN KUNTA SOTKUMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN Kuva 1. Sotkuman alueen uhanalaishavainnot (Pohjois-Karjalan ELY-keskus 26.11.2012). 3.4 Luontokohteet Seuraavassa on esitetty kaava-alueella sijaitsevien luontokohteiden kohdekuvaukset. Kohteiden sijainti on esitetty liitekartassa 1. Kohde Lk1: Ala-Säyneinen; Ruotavaaran puronotkelma. Kosteat alueet ovat monipuolisia kasvistollisesti, puron ympäristö voidaan luokitella metsätyypiltään tuoreeksi lehdoksi (OMaT). Metsätöitä on tehty alueella, joten metsäpuusto on tavanomaista ja nuorehkoa. Rannoilla metsät ovat vanhempia (70 90 v.). Kasvillisuuden puron ympäristössä muodostavat mm. metsämaitikka, kangasmaitikka, mustikka, puolukka, variksenmarja, sananjalka, heiniä, tuomi, pihlaja, haapa, pajuja, kanerva, suopursu, metsäkastikka, korpikastikka, tervaleppä, juolukka, saroja, kielo, lillukka, maitohorsma, järviruoko, jouhivihvilä, hiirenporras, isoalvejuuri, rohtotädyke, nurmitädyke ja rätvänä. Tuoreet lehdot on arvioitu Etelä-Suomessa vaarantuneeksi luontotyypiksi (VU). Kaavamerkintäsuositus: luo. Kohde Lk2: Ala-Säyneinen; OMaT-tyypin tuore lehtokuvio ja lähde rannassa. Kasvilajistoa: valkolehdokki, korpi-imarre, metsäimarre, kivikkoalvejuuri, hiirenporras, metsäkorte, pihlaja, isoja kuusia, heiniä oravanmarja, kielo, polkusara, lillukka, tervaleppää, mesiangervo, koiranputki, vuohenputki, kataja, vaivero, suopursu, sudenmarja, metsäruusu, korpipaatsama, maariankämmekköjä 2 kpl, metsäkurjenpolvi ja lehtisammaleita

SOTKUMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN POLVIJÄRVEN KUNTA 21 (ruusukesammal ym.). Kaivo alueella ei ilmeisesti ole missään vaiheessa haitannut suuremmin kohteen luonnontilaa. Lähde sijaitsee hiukan lähempänä rantaa kuin maastokartan perusteella voisi ensin kuvitella. Alueella on lisäksi muutamia puupökkelöitä. Paikallisesti arvokas vesilaki- ja metsälakikohde. Lähteiköt on arvioitu Etelä-Suomessa erittäin uhanalaiseksi (EN) luontotyypiksi. Tuoreet keskiravinteiset lehdot on arvioitu vaarantuneeksi (VU) luontotyypiksi (Raunio ym. 2008). Kaavamerkintäsuositus: luo. Kuva 2. Lähteen ympäristössä kasvavat mm. valkolehdokki ja sudenmarja. Kohde Lk3: Ala-Säyneinen; pohjoisranta. Harmaaleppä, tervaleppä, koivuja, pajukkoa, pihlaja, mänty, sananjalka, hiirenporras, metsäimarre, heinät, lehtokuusama, suokorte, suoputki, saraikkoa ja rehevää kasvillisuutta muutoinkin. Metsätyypiltään vallitsevana on tuore lehto (OMaT). Maisemallisesti arvokas rehevä rantaan rajoittuva metsänreuna. Tuoreet keskiravinteiset lehdot on arvioitu vaarantuneeksi (VU) luontotyypiksi. Kaavamerkintäsuositus: luo. Kohde Lk4: Ylä-Säyneinen; Kuljunvaaran ranta. Jyrkänteinen ympäristö, jossa rakentaminen on varsin rajoitettua jyrkän rinteen vuoksi. Kasvistollisesti avointa hakkuualuetta ylempänä. Ranta-alueella merkittävänä havaintona maariankämmekkää useita yksittäisiä havaintoja nuoressa metsikössä, jota muuten suopursu, juolukka ja varvikko luonnehtivat. Maaperä on kosteaa ja soistuvaa rannan tuntumassa, muutoin rinne on tuoretta kangasta ja paikoin OMT-tyypin lehtomaista kangasta. Kaavamerkintäsuositus: luo. Kohde LK5: Ylä-Säyneinen; harjudrumliini. Hieno drumliini, kasvillisuus on tavanomaista VT-tyypin kuivahkoa kangasta; mustikka, metsä- ja kangasmaitikka, heiniä, mäntyä ja paikoin myös lehtipuustoa kuten rauduskoivua ja pihlajaa. Maisemallinen kiinnekohta Ylä- ja Ala-Säyneisten välillä. Kaavamerkintäsuositus: luo.

22 POLVIJÄRVEN KUNTA SOTKUMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN Kuva 3. Rannasta katsottuna harjudrumliini kohoaa varsin edustavana. Kohde Lk6: Ala-Säyneinen; suo. Aluetta monipuolistaa pieni puuton suoalue, jonka kasvillisuus on varsin sammaleinen ja saraikkoinen. Ympäristön mäntykasvillisuus on pienelle suoympäristölle tyypillistä. Lajeina ovat mm. isokarpalo, sianpuolukka, variksenmarja, juolukka ja suopursu. Metsälain mukainen vähäpuustoinen suo. Kaavamerkintäsuositus: luo. Kohde Lk7: Paskalampi. Kasvillisuus: rohtotädyke, mesiangervo, heiniä, tesma, mänty, koivut, kuusi, harmaaleppä, ahomansikka, maitohorsma, nurmitädyke, kultapiisku, korpipaatsama, tupasvilla, vaivero, suopursu, mustikka, puolukka ja juolukka. Kissankäpälää tavataan runsaana lammelle johtavan tien päässä hiekkaisella kasvualustalla. Kivikkoinen eteläranta ja sammaleiset ja saraikkoiset ympäristöt. Pohjoisreunalla on kallioalue. Metsätyypiltään ympäristö on pääasiassa tuoretta kangasta. Puuston osalta länsireuna on koivuvaltaista nuorta metsää ja muualla on mäntyvaltaista puustoa. Alue on ojittamaton ja lampi suhteellisen luonnontilainen. Metsälain tarkoittama pienveden tärkeä elinympäristö. Kaavamerkintäsuositus: luo.

SOTKUMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN POLVIJÄRVEN KUNTA 23 Kuva 4. Paskalammen ympäristön luonnontilaista rämettä. Kohde Lk8: Ylä-Säyneinen: Verkkolammesta laskeva puro. Sanikkaisia - hiirenporras, kivikkoalvejuuri, sekä mm. kiiltopaju, koivuja, kuusi, mänty, rantakukka, suo-orvokki, metsäorvokki, siimapalpakko, solmuvihvilä, korpipaatsama, sammalet ovat runsaina esiintyviä. Puro on varsin hiekkapohjainen ja luonnontilainen yläosastaan. Alempana on myös sarakasvustoja lähellä rantaa. Laajemmalla alueella metsätyyppinä on tuore kangas. Puron alaosalla on ollut todennäköisesti pieni kalankasvatusaitaus. Puron yläosa on metsälain mukainen elinympäristö. Kaavamerkintäsuositus: luo. Kuva 5. Puron ympäristössä on hienoja ja edustavia sanikkaiskasvustoja. Kohde Lk9: Pieni-Kiimalampi ja Ylä-Säyneinen: suojuotti. Metsätien päässä kasvaa useita yksilöitä (noin 10 kpl) maariankämmekkää hiukan yllättävällä kasvupaikalla, tien pientareella. Yksilöiden levinneisyys jatkuu edelleen kohti suojuottia, joka laskeutuu lopuksi vielä Pieni-Kiimalampeen. Valtaosa suota ympäröivästä metsästä on tuoretta kangasta, paikoin lehtomaista kangasta. Suon ympäristön kasvillisuutta ovat mänty,

24 POLVIJÄRVEN KUNTA SOTKUMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN koivut ja harmaaleppä pajukkoineen suojuotin kohdalla sarat, sammalet ja tupasvilla näkyvimpiä lajeja. Kaavamerkintäsuositus: luo. Kohde Lk10: Pieni-Kiimalampi; itärannan kallioalue. Lammen länsireuna on jokseenkin ojitettu, rannat yleisesti hetteiset sekä saraikkoiset ja ruovikkoiset. Ulpukka varsin yleinen kelluslehtinen kasvi. Lammen itärannan kallioselänne on hieno alue; puolukka, variksenmarja, kataja, kanerva, kalliolle tyypillisiä sammalia ja jäkäliä, kallioaluetta voisi luonnehtia metsälain mukaiseksi karukkokallioksi (CIT). Puusto on karuille ympäristöille tyypillisesti melko harvaa ja mäntyvoittoista. Metsälain mukainen kohde. Kaavamerkintäsuositus: luo. Kuva 6. Jyrkänne Pieni-Kiimalammessa laskeutuu suoraan lampeen. Kohde Lk11: Ylä-Säyneinen; suolampi. Pieni metsälain mukainen lampi. Kasvillisuus lammen rannan tuntumassa: runsaasti saroja (jokapaikansara, viiltosara, luhtasara), kortteita (järvikorte, suokorte), varpuja (mustikka, puolukka, kanerva, juolukka, suopursu), heiniä (valkopiirtoheinä, metsälauha, metsäkastikka, tupasvilla, tupasluikka), sammaleita (rahkasammalet, seinäsammal, metsäkerrossammal, isomyyränsammal), pyöreälehtikihokkia, leväkköä, mäntyä runsaasti, sekä lehtipuustoa, pääasiassa koivuja ja harmaaleppää. Lammen reunat lyhytkorsinevaa ja isovarpurämettä. Metsälain mukainen pienveden lähiympäristö. Kaavamerkintäsuositus: luo.

SOTKUMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN POLVIJÄRVEN KUNTA 25 Kuva 7. Vain pieni kannas erottaa nimeämättömän lammen Ylä-Säyneisestä. Kohde Lk12: Viitasaaren länsirannan pikkulahdet. Ranta-alueella on kaksi peräkkäistä lahdenpoukamaa, joista eteläisempi on kasvanut umpeen ja osin pengerrettykin tieyhteyden vuoksi. Lahdenpoukamat ovat kivikkoisia, luhtarantaisia ja melko matalia. Kasvillisuuden muodostavat pajut, koivut, harmaaleppä, tervaleppä, sekä aivan rantaviivan tuntumassa kasvavat korpikastikka, ratamosarpio, vehka, mesiangervo, rantakukka, järvikorte, järviruoko, viiltosara, pullosara ja jokapaikansara. Rantaa lukuun ottamatta metsä on tuoretta kangasta. Vedessä lajistona ovat ulpukka ja ahvenvita. Ranta-alueen puusto on tottunut vedenkorkeuden vaihteluihin. Rakentamattomiksi jätettäviä rantaalueita, muutoin ympäristön rakentamista voidaan täydentää vähäisesti. Luhtarannoista voi jatkossa kehittyä pienialaisia metsälain mukaisia kohteita. Kaavamerkintäsuositus: luo. Kohde Lk13: Viitalahti. Kuivahkon kankaan metsäkasvillisuutta: koivua, pajuja, taaempana nuorta kuusikkoa, saroja, järviruoko, harmaa- ja tervaleppä, kultapiisku, terttualpi, Viitalahti on keskeltä jopa 11 metriä syvä mutta lahden perukkaa kohden se madaltuu tasaisesti ja perukalla on paikoin kivikkoista. Aivan lahdenperukka on rakentamisen kannalta myös epäedullinen luhtarantakaistale. Luhtaranta on kasvistollisesti melko tavanomainen, mutta linnustollisen arvon ja maisemien vuoksi tulisi jättää rakentamattomaksi. Rannan luhta on kehittymässä metsälain mukaiseksi kohteeksi. Kaavamerkintäsuositus: luo.

26 POLVIJÄRVEN KUNTA SOTKUMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN Kuva 8. Vedenpinnan laskiessa kesällä tulee monin paikoin esille rantahietikoita, mm. Kukkarosaaressa. Kohde Lk14: Suvisniemen viereinen lahti. Järviruokoa kasvavan reunan takana on ensin lehtipuuvyöhyke, ja sen takan puusto on kookasta mäntymetsää. Kasvillisuudessa saroja, järviruokoa, metsäkastikkaa, ruokohelpeä ja mesiangervoa. Luhtarannat ovat hienot ja edustavat ja ne jatkuvat ekologisen nauhana kohti Pieni Mutalahtea. Luhtarannan tuntumassa metsäkasvillisuus on lehtomaista, muualla metsissä tuoretta kangasta. Linnustollista arvoa omaava lahdenperukka ja luhtaranta. Kaavamerkintäsuositus: luo. Kohde Lk15: Suvisniemen Mantilan kohta. Kaksi pientä lokkisaarta, joiden takana on matalikkoa. Matalikon kasvillisuutta ovat viiltosara, pullosara, jokapaikansara, metsäkastikka, harmaaleppä, hies- ja rauduskoivu, tervaleppä sekä rantakukka, suoputki, mesiangervo ja ojakärsämö. Taustalla kasvaa nuorehkoa mäntymetsää. Linnustollista arvoa omaava matalikko. Kaavamerkintäsuositus: luo. Kohde Lk16: Mantilanniemen itärannan saaret. Kohteessa on kaksi varsin pientä saarta melkein toisissaan kiinni. Saaria erottaa vain kapea ruovikkokaistale ranta-alueesta. Kasvillisuus: saroja, nuorta koivua, harmaaleppää, pajukkoa, taustametsä on varsin nuorta ja sekametsää, jossa havupuusto on huomattavaa paikoin. Tuoreen kankaan taustalla olevaa metsää on jossain määrin hakattu. Rannat ovat saarissa ja mantereen puolella pientä kivikkoa. Kasvistollisesti melko tavanomainen matalikko, joka tulisi säilyttää linnuston pesintäalueena. Kaavamerkintäsuositus: luo. Kohde Lk17: Röpötinsaari ja Lösönsaari. Saarten rantoja reunustavat lähes kauttaaltaan järviruokokasvustot. Molemmissa saarissa on runsaasti puustoa, mikä peittää osin rakennukset lännen suunnalta, mutta toisaalta ne näkyvät hyvin avoveden suuntaan. Saarten välinen alue on matalikkoa. Kasvilajit: nuottaruoho, viiltosara, pullosara, järviruoko, järvikaisla, mustuvapaju, kiiltopaju, raita, harmaaleppä, tervaleppä, saarten sisäosissa

SOTKUMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN POLVIJÄRVEN KUNTA 27 mäntyä ja kuusta hiukan, mutta saaret kasvavat suureksi osaksi lehtipuuta. Metsätyyppeinä ovat tuore ja lehtomainen kangas. Saarten keskiosissa varvut ja heinät ovat yleisiä. Saaret sijoittuvat maisemallisesti näkyvälle paikalle. Saarten rantavedessä kasvava nuottaruoho (Lobelia dortmanna) on Suomen vastuulaji, mikä tarkoittaa, että lajin seurantaa ja tutkimusta on tehostettava ja lajin elinympäristöt tulee ottaa maankäytön suunnittelussa huomioon. Kaavamerkintäsuositus: luo. Kohde Lk18: Pöhönlahden Riutankalliot. Kallion seinämillä kasvavat mm. sarjakeltano, rauduskoivu, kataja tavallisia karukkokallion jäkäliä, jäkäliä ja sammalia, puolukka. Jyrkänteen kallioympäristö on metsälain mukainen kalliokohde. Kallion lähistössä kasvillisuus on varsin niukkaa ja karua, lähinnä karukkokankaan metsäkasvillisuutta. Lähistöllä on myös jo asutusta ja loma-rakennuksia. Metsälain mukainen kohde. Kaavamerkintäsuositus: luo. Kuva 9. Riutankalliot ympäristöineen tunnetaan paikallisesti paitsi jyrkänteen mutta myös syvän lahden ansiosta. Kohde Lk19: Pienen Teponlahden edusta. Lahden edustalla on muutama lokkisaari. Rantakivikon välissä tuoreen kankaan kasvillisuus on varsin monimuotoista: jokapaikansara, viiltosara, pullosara, luhtasara, rantakukka, terttualpi, pajut ja tavanomaiset lehtipuut muodostavat heinien ja sammaleiden kanssa hienon mosaiikkirannan. Linnuston pesinnän kannalta huomionarvoisia luotoja. Kaavamerkintäsuositus: luo. Kohde Lk20: Pehkosenlahti. Lahti on runsaan vesikasvillisuuden peitossa: kurjenjalka, ratamosarpio, vehka, järvisätkin, ulpukka, saroja, järvikorte, järviruokoa, rantapalpakko, suokorte ja suoputki. Metsä on ympärillä koivuvaltaista ja rannasta etäämpänä muuttuu jo mänty- ja havupuuvaltaiseksi lehtomaiseksi kankaaksi; sanikkaisia, rantaminttu, piharatamo, huopaohdake, heinätähtimö, rohtotädyke, rönsyrölliä, karhunputki, koiranputki, vuohenputki, tesma, nurmilauha, käenkaali, jouhivihvilä ja sudenmarja. Linnustolle, erityisesti kahlaajille ja muille vesilinnuille, umpeutunut lahti saattaa olla jo liian rehevä.

28 POLVIJÄRVEN KUNTA SOTKUMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN Rehevä, linnuston pesinnän kannalta huomionarvoinen lahti. Kaavamerkintäsuositus: luo. Kuva 10. Matala Pehkosenlahti on kasvistollisesti rehevä ja siten myös ranta- ja vesilinnuston suosiossa. Kohde Lk21: Lapinsaaren lehtoalue. Erittäin rehevä sanikkaislehtoalue, jossa on osaltaan myös lehtokorpea. Kasvilajistoa ovat metsäimarre, korpi-imarre, korpialvejuuri, hiirenporras, ojasorsimo, tesma, metsälauha, rohtotädyke, nurmitädyke, koiranputki, vuohenputki, karhunputki, nokkonen, vadelma, käenkaali,. Puuston muodostavat harmaaleppä, tervaleppä, muutama suurempi mänty ja kuusi joukossa, lisäksi siellä täällä kasvavat pihlaja, hies- ja rauduskoivu. Alue on lehtomaista kangasta ja tuoretta lehtoa (OMaT). Lehto ja lehtokorpi ovat metsälain tarkoittamia elinympäristöjä. Tuoreet keskiravinteiset lehdot on arvioitu vaarantuneeksi (VU) luontotyypiksi, lehtokorvet on arvioitu erittäin uhanalaiseksi (EN) luontotyypiksi. Kaavamerkintäsuositus: luo. Kohde Lk22: Viinijärven itäosa: Sotkanluoto ja Jussinluoto matalikkoineen. Varsin erikoiset matalikot, jotka kattavat suuren osan keskeisestä osasta Lamminniemen eteläpuolen vesistä. Vettä on monin paikoin vain alle metrin verran ja kiviä on runsaasti pinnan alla. Virkistyksen kannalta alue muodostaa esteen veneilijöille, toisaalta linnuille puolestaan suojaisan ruokailu- ja levähdysalueen. Kohde ulottuu aina kukkosaareen saakka käsittäen lukuisia kareja, kivikkoja ja ruovikkoja (järviruoko on pääasiallinen laji). Kaavamerkintäsuositus: luo. Kohde Lk23: Lamminniemen eteläranta. Alue on täysin luhtarantaa, joka kasvaa varsin leveänä vyöhykkeenä ulpukka- ja järviruokokaistaleen takana. Sitten tulee pajukkovyöhyke, jossa on kenttäkerroksessa runsaasti koiranputkea, suoputkea ja karhunputkea. Seassa kasvavat myös sarat, kurjenjalka, mesiangervo, niittyheiniä sekä ylempänä kuivemmalla maalla enemmän varpuja (juolukka, suopursu, mustikka, kanerva ja puolukka). Paikoin rehevän lehtomaisen kankaan aluskasvillisuuden joukossa erottuvat mm. sudenmarja, rönsyleinikki, metsäkurjenpolvi, oravanmarja ja kielo. Puusto on melko ta-

SOTKUMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN POLVIJÄRVEN KUNTA 29 vanomainen erityismainintoina mm. pihlaja, tuomi, lehtokuusama ja pensaista metsäruusu. Metsälain mukainen laaja rantaluhta. Kaavamerkintäsuositus: luo. Kuva 11. Luhtarannat reunustavat koko Lamminniemen etelärantaa. Kohde Lk24: Kukkosaari. Varsin hieno saari, josta erottuu ruovikkoinen länsireuna. Luhtarantaa on erityisesti lännen puolella, mutta myös itäisellä rannalla. Kivikkoja on yleisesti, pääosin tuoretta kangasta. Leveäosmankäämiä varsin runsaasti länsiosan ruovikossa, lisäksi myös järviruokoa, kurjenjalkaa ja järvikortetta vähäisessä määrin. Kaavamerkintäsuositus: luo. Kohde Lk25: Jyrkänne Suuren Mutalahden länsirannalla. Kuivahko kangasmetsä vaihtuu alempana rinteessä tuoreeksi kankaaksi. Kasvillisuuden muodostavat: mustikka, puolukka, juolukka, kataja, rauduskoivu, männyt ovat ylispuina, kultapiisku, metsämaitikka, kangasmaitikka, rönsyrölli, kielo, haapa, terva- ja harmaaleppää rannassa. Maisemakuvaltaan avoin. Rantajyrkänne. Kaavamerkintäsuositus: luo. Kohde Lk26: Pieni Mutalahti. Alueella kasvaa mm. saroja, järvikortetta, kurjenjalkaa, järviruokoa, kastikoita ja muita heiniä rantatöyräillä. Vesipintaa koristavat runsaat ulpukan kukinnot ja muut vesikasvit kuten järvisätkin, vehka, pikkulimaska, ratamosarpio, siimapalpakko ja uistinvita. Ympärillä on varsin runsaasti maataloutta ja ympäristö on varsin hienoa kulttuurimaisema-aluetta kokonaisuutena. Jonkin verran hakkuita päätien läheisellä alueella. Rannoilla luhtaisia pusikoita, mutta näkyvyys lammelle on osaksi avoin. Paikallisesti hienoon kulttuurimaisemaan liittyvään lampiympäristöön ei tulisi rakentaa uutta asutusta. Lammen kasvillisuus on rehevää ja monipuolista. Metsälain mukaista rantaluhtaa on vesistöyhteyden tuntumassa eteläisellä rannalla. Kaavamerkintäsuositus: luo.

30 POLVIJÄRVEN KUNTA SOTKUMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN Kuva 12. Hiekkatieltä on oiva näkymä yli Pieni Mutalahden. Ympäristön kulttuuripiirteet ovat paikallisesti merkittäviä. Kohde Lk27: Pölylampi ja etelänpuoleinen suo. Varsin hieno lammenympäristö: mustikka, puolukka, juolukka, vaiveroa, kurjenjalka, viiltosara, jokapaikansara, luhtasara, pullosara, tupasvilla, suomuurain, isokarpalo, pyöreälehtikihokkia, sianpuolukkaa, sammalet ovat runsaita. Lammesta etelään sijaitsevalla suolla tavataan samoja kasvilajeja, mutta lisäksi myös metsäkortetta ja kyseessä oleva suo on puuton hieno metsälain mukainen kohde samoin kuin lampikin. Lammen ja suon ympäristö ovat ojittamattomia. Metsätyyppinä etäämpänä suosta ja lammesta ovat kuiva ja kuivahko kangas, paikoin variksenmarja on varsin runsas. Lampi ja sen ympäristö ovat metsälain mukaisia kohteita. Kaavamerkintäsuositus: luo. Kuvat 13 ja 14. Pölylammen ja sen eteläpuoleisen suon välissä kulkee pieni hiekkatie, muutoin harjuympäristön soistuneet kohteet ovat varsin luonnontilaiset. Kohde Lk28: Iso-Reuhkan kaakkoisrannan kalliot. Pitkä hieno kalliojakso ulottuu hiljalleen laskeutuen aina järven rantaan saakka. Kasvillisuuden muodostavat suohorsma, metsäkorte, rantakukka, polkusara, jänönsara, jokapaikansara, metsälauha sekä puustosta tavanomaiset lajistot (mänty, kuusi, koivut, lepät ja pajut). Kallioiden päällä kasvaa karukkokankaalle ominaisesti mm. palleroporonjäkälää, puikkotorvijäkälää, punareunatorvijäkälää, harmaaporonjäkälää, isohirvenjäkälää, kaarrekeltakarvetta ja keltakarttajäkälää. Sammallajisto on kuivuuteen sopeutunutta. Jyrkänteinen kalliojakso on metsälain mukainen kohde. Kaavamerkintäsuositus: luo.

SOTKUMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN POLVIJÄRVEN KUNTA 31 Kuva 15. Kallioalueet Iso-reuhkan etelärannalla ovat varsin laajat ja hienot. Kohde Lk29: Iso-Reuhkan itäranta. Vaaran alueella on harvennettua mäntyvaltaista VT-tyypin talousmetsää ja kasveina mm. kataja, kielo, heinät, metsäkastikka, kanerva, rönsyrölli, kevätpiippo, metsäimarre ja varpuja. Alueen maaperä on hiesuista soraa. Ranta-alueen lehtomaisilla kankailla on kangasmaitikkaa melko runsaasti. Noin 50 metriä rannasta lisääntyy kasvilajien määrä huomattavasti ja luonto on rehevä. Rannan kasvilajistoa: hieskoivua, kataja, harmaaleppä, tervaleppää, muutamia suuria haapoja, tuomi, rauduskoivua harvassa, suo-orvokki, pikkutalvikki, metsätähti, käenkaali, mustikka, puolukka, kultapiisku, lillukka, mesimarja, metsäimarre, metsäkurjenpolvi, koiranheinä, mäkikuisma, särmäkuisma, poimulehti, koiran- ja karhunputki, vadelma, sananjalka, hiirenporras, kivikkoalvejuuri, käenkaali, metsälauha, metsäkastikka ja metsäkorte. Aivan rantavyöhyke on melkoisen hienoa sanikkaislehtoa. Myöhemmin tavataan kuusikorpialue, jonka kasvillisuus muodostuu pukinparta, hiirenporras, lillukka, metsäkorte, suoorvokki, käenkaali, kurjenjalka, rantayrtti, ruokohelpi, korpikastikka, vuohenputki, metsälehväsammal, suurehkoja koivuja, tervaleppiä ja kuusia. Lisäksi mustikkaa ja puolukkaa on vain hyvin harvassa. Kallioilla ovat jäkälät ja sammalet lajeiltaan tavanomaisia. Vanhan lahoavan mökin ympäristön kalliot ovat melko tavalliset. Saniaislehto on metsälain tarkoittama luontokohde. Rehevät korvet on luokiteltu erittäin uhanalaisiksi (EN) luontotyypeiksi. Kaavamerkintäsuositus: luo. Kohde Lk30: Iso-Reuhkan Riihilahden ympäristö. Edustavaa viljelyaluetta ja perinnemaisemaa. Puroalue, joka kulkee metsikössä, on koivuvaltainen, mutta on seassa myös suuria haapoja ja lehtomaisen metsän aluskasvillisuudessa mm. metsäkastikka, raita, pihlaja, harmaaleppä, ketosilmäruoho, vadelma, metsäkorte, rätvänä, kevätpiippo, poimulehti, korpikastikka, ahomansikka, särmäkuisma ja alsikeapila. Monipuolinen linnusto. Kaavamerkintäsuositus: luo. Kohde Lk31: Maksinlampi. Tavallista kuivan kankaan lajistoa; palleroporonjäkälä, harmaaporonjäkälä, isohirvenjäkälä, mustikka, puolukka, suippotorvijäkälä, kanerva ja seinäsammalta tavataan ylärinteessä. Lähempänä lammenrantaa varvikko voimistuu ja kuivahkon kankaan lajistoon tulee lisää lajeja mm. juolukka, suopursu, suomuurain,

32 POLVIJÄRVEN KUNTA SOTKUMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN isokarpalo, variksenmarja, sianpuolukka, vaivero, tupasvilla, pyöreälehtikihokki, rahkasammalia ja karhunsammal. Lammella saroja on runsaasti. Maksinlampi sekä sen viereinen puuton pieni suo ovat metsälain mukaisia kohteita. Kaavamerkintäsuositus: luo. Kuva 16. Maksinlampi ja sen viereinen suoalue ovat luonnontilaisia harjualueella sijaitsevia kohteita. Kohde Lk32: Sammakkolampi. Sammakkolammen ympäristön suot ovat ojittamattomat. Ja kun lammen reunoilla kasvillisuus on saanut varttua rauhassa, on muodostunut luonnontilainen lampi rehevine sammalreunoineen. Lampeen päätyy myös pitkä kosteikkojen jakso, joka alkaa jo Pieni-Kiimalammesta pohjoisesta päin. Kuivahkolla kankaalla metsäkasvillisuuden muodostavat mm. viiltosara, jokapaikansara, suoputki, isokarpalo, pyöreälehtikihokki, sianpuolukka sekä sammaleista esim. ruskorahkasammal, pallorahkasammal, karhunsammal, jokasuonrahkasammal, korpikarhunsammal ja seinäsammal. Hiukan ylempänä yleistyvät juolukka, puolukka, mustikka ja suopursu. Maantien läheltä puustoa on jonkin verran hakattu, mutta muutoin metsät ovat hyvässä tai kohtalaisessa kunnossa. Mänty on valtapuulaji. Metsälain mukainen ojittamaton suoreunainen ja luonnontilainen lampi. Kaavamerkintäsuositus: luo. Kohde Lk33: Kiimalammen pohjoisranta. Lammen pohjoisosasta laskee puro Pieni- Kiimalampeen. Tie kulkee välittömästi alueen halki pirstoen puron ympäristöä. Kasvillisuus on puron ja pienen suvantolammen ympäristössä rikasta, joskin esimerkiksi puustoltaan melko nuorta. Metsäkasvillisuus vaihtuu verraten nopeasti VT-tyypistä MT- tai VMT-tyypiksi. Kaavamerkintäsuositus: luo.

SOTKUMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN POLVIJÄRVEN KUNTA 33 Kohde Lk34: Mansikkamäen laaja tila. Pellot ovat edelleen viljelyksessä tai ainakin heinällä. Savisilta pelloilta purkautuu pieni puro, jonka varrella tavataan mm. nokkonen, pihlaja, hieskoivu, rauduskoivu, ojakellukka, hiirenvirna, metsävirna, päivänkakkara, voikukka, kaitapalpakko, suoputki, vadelma, metsäkurjenpolvi, rätvänä, järviruoko, järvikorte. Lammakosta laskevan puron ympäristössä kasvillisuuden muodostavat puolestaan saroja, harmaaleppä, pajuja, rauduskoivuja, heiniä, maitohorsma, sanikkaisia, nokkonen, särmäkuisma, kastikkaa, kumina, ojakärsämö, siankärsämö ja leskenlehti. Muutoin metsät ovat suhteellisen laajoilta alueilta MT-tyyppiä alkujaan ja laidunnuksen myötä alueen heinikot ovat yleistyneet. Kierrettäessä järven pohjoisrannalle havaitaan tilalla (10:27 maastokartan mukaan) yli viisi metsälaidunaluetta, joissa karja on jatkuvasti käynyt. Muutamat näkyvät kartallakin; neliskanttinen peltoalue ja siitä hiukan lounaaseen oleva niitty. Lisäksi laidunnusta on harjoitettu Jänissaaren vastaisella rannalla ja siitä länteenkin päin. Kasvillisuus on alueella varsin vaihtelevaa kosteusoloista riippuen. Puusto on kuitenkin nuorta (10 25 -vuotiasta) kuusikkoa, koivikkoa ja sekapuustoa. Paikoin kivikoiden ympäristöjä oli syöty puhtaaksi heinästä ja ruohosta. Edustavimpia kasveja ovat mm. tuoksusimake, ruusuruoho, tesma, timotei, nurmipuntarpää, metsälauha ja niittynurmikka, rannoilla lisäksi rönsyleinikki, saroja, pajuja, korpikastikka, tervaleppä, tupasvilla, raate, vehka, kurjenjalka ja suoputki. Rannoilla kasvaa yleisesti mesiangervoa, järviruokoa ja järvikortetta. Paloniemen rannat ovat luhtaiset ja siellä kasvaa mm. pieni leveäosmankäämikasvusto sekä rantaminttu, terttualpi ja rantakukka. Kuvat 17, 18, 19 ja 20. Kuvasarjasta käy ilmi vaihtelevat ja moniulotteiset metsälaidunalueet Iso-Reuhkan pohjoisosassa. Useimmat metsälaitumista ovat laajentumassa ja jotkut siis varsin uusia. Osa on vanhoja laitumia. Monimuotoisia metsälaitumia ja luonnonketoja. Kaavamerkintäsuositus: luo.