Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry MUISTUTUS Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry 20.12.2012 Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Tampereen hyönteistutkijain seura ry Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ry Tampereen kaupunki / kirjaamo kirjaamo@tampere.fi Asia: TRE 1626/10.02.03/2010 Iidesjärven osayleiskaavaehdotus Kiitämme mahdollisuudesta antaa palautetta Iidesjärven osayleiskaavaehdotuksesta. Pidämme erittäin positiivisena sitä, että Iidesjärven suunnittelussa päädyttiin perhepuistovaihtoehtoon, kuten jo kaavaluonnoksista antamassamme palautteessa toivoimme. On hyvä uutinen, että Iidesjärvi rantoineen on lopulta päätymässä kokonaisuudessaan luonnonsuojelualueeksi, kuten luontojärjestöt ovat vuosia esittäneet. Kaavatyön edetessä on alueen luontoselvityksiä edelleen täydennetty ja päivitetty, mistä kiitos. Kaavaehdotuksesta on jätetty pois luonnoksissa esiintynyt kevyen liikenteen silta, jota pidimme luontoarvojen kannalta ongelmallisena. Tällä muistutuksella haluamme edelleen painottaa luontoarvojen ensisijaisuutta ja perhepuiston toimintojen suunnittelemista niiden ehdoilla. Iidesjärvestä on nyt oiva tilaisuus muodostaa monipuolinen ja kehittyvä luontokeidas keskustan tuntumaan. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena kaavana, joka ohjaa myöhempää asemakaavoitusta. Pidämme tärkeänä, että Iidesjärven käyttö suunnitellaan mahdollisimman yksityiskohtaisesti jo yleiskaavavaiheessa, jotta järven ja rantavyöhykkeen luontoarvot voidaan turvata. Iidesjärvi on tarkoitus suojella luonnonsuojelulain mukaisena alueena, jolle laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelma. Seuraavassa kaavaehdotuksesta esittämiämme huomioita voidaan hyödyntää myös hoito- ja käyttösuunnitelman laatimisessa. Toivomme, että perhepuistoa ja Iidesjärven luonnonsuojelualueen hoitoa ja käyttöä suunnitellaan avoimella ja osallistavalla menettelyllä ja luontojärjestöt otetaan mukaan suunnitteluun. Eri tahoilla oleva asiantuntemus yhdistämällä päästään parhaaseen lopputulokseen. Suunnittelun lisäksi alueen toteutus on tehtävä huolella ja pidettävä huoli siitä, että suunnitelmissa huomioidut luontoarvot säilyvät myös toteutusvaiheessa. Tiedon kulku ja yhteistyö ovat tässä keskeisessä osassa. 1
Huomioita kaavaehdotuksesta Ei pyörätietä Huringinpellon poikki Kiinnitimme kaavaehdotuksessa huomiota järven ympäri suunniteltuun pyörätiehen, joka jatkuisi itäpäässä Huringinpellon poikki. Pyörätien vetäminen pellon poikki ei ole perusteltua, ratkaisu on liian massiivinen. Tien eteläreunalla kulkee jo pyörätie. Nähdäksemme järven ja autotien välissä ei ole tilaa pyörätielle, sen kulkua on mietittävä uudelleen. Peltoa on suunniteltu hoidettavan avoimena peltona tai niittynä, ja sellaisena se on arvokas ympäristö monille eliölajeille. Pyörätie ei tässä paikassa sovi yhteen luontoarvojen kanssa, pellon poikki voitaisiin toteuttaa korkeintaan polkumainen reitti. Mikäli halutaan asfaltoitu pyörätie, se pitäisi sijoittaa pellon eteläreunaan erottamalla se Nekalantiestä, jolloin se palvelisi bussipysäkin käyttäjiä. Tien leveys tuolla kohtaa mahdollistaa tämän ratkaisun. Nykyisellään halutessaan lähteä lintutornilta bussilla kohti keskustaa, joutuu joko kiertämään polkua pitkin pellon poikki tai ylittämään kahdesti Nekalantien, jos ei halua kävellä Nekalantien pientareella. VU-alue pois Perhepuisto on kaavaehdotuksessa merkitty VLK-4-alueena, mutta sen sisällä on VU-merkintä, mikä tarkoittaa urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta. Kuitenkin jo VLK-4-merkintä mahdollistaa urheilu- ja virkistystoimintaa palvelevien rakennusten, rakennelmien, laitteiden ja kenttien rakentamisen. VU-alue rajoittuu järven rantaruovikon reunaan ja siihen on perhepuistosuunnitelmassa ajateltu sijoitettavaksi pelikenttiä. VU-alue tulisi merkityssä kohdassa aivan liian lähelle linturikasta järven rantaa. Lisäksi se turmelisi nykyisen taimitarhan dendrologisia arvoja. Esitämme VU-merkinnän poistamista kaavasta. Taimitarha muodostaisi oivan pohjan opetus- ja puulajipuistolle, missä myös monet lintulajit viihtyvät. Säästettäisiin aikaa ja rahaa, mikäli taimitarha päätettäisiin säilyttää ja sitä kehittää osana perhepuistoa. Samaan yhteyteen voisi kehittää perhospuutarhan. Pelialueita ja avointa maastoa voisi suunnitella ensisijaisesti nykyisten ja purettavien talojen (atomikylä) alueelle. Lisäksi kaatopaikan alue kunnostettuna tarjoaa noille toiminnoille hyvän alueen. Näin ei tuhota luontoarvoja, vaan pelikenttien ym. vastaavien avoimien ja intensiivisessä käytössä olevien alueiden perustaminen onnistuu luontoarvoiltaan vaatimattomammille paikoille. Polut merkittävä polkuina Järven pohjois- ja itärannoilla kulkevia polkuja on tarkoitus käsitellä tarkemmin hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnan yhteydessä. Huomautamme tässä yhteydessä, ettei kapean rantaalueen joka kohtaan ole nähdäksemme tarkoituksenmukaista koettaa sovittaa polkuja tai pitkospuita. Toivomme jo tässä vaiheessa kaavaan merkintää, että polut todella toteutuvat polkuina, eivätkä leveinä väylinä. Polut ja kulkuväylät on suunniteltava siten, että ne eivät tule liian lähelle rantaa sellaisilla paikoilla, joissa on kahlaajalietettä tai muutoin häiriöistä kärsivä pesimälinnusto. Levähtäville ja pesiville kahlaajille on pyrittävä turvaamaan pesimärauha. Ahdeyökkösen esiintymäalueen rajaus puutteellinen Kaavan luoteisosan radanvarressa on Pirkanmaan ELY-keskuksen maastoon rajaama erityisesti suojeltavan lajin esiintymäalue. Ahdeyökkösen esiintymän rajaus on todellisuudessa laajempi kuin miten se on piirretty kaavaehdotukseen. Kaavaehdotuksen s-1-alue on siis siltä osin vajavainen, ja
se tulisi korjata kattamaan koko esiintymäalueen. Luontoarvot jatkosuunnittelun pohjaksi Iidesjärvi tunnetaan erityisesti lintujärvenä, mutta alue on arvokas myös muulta lajistoltaan. Hoitoja käyttösuunnitelmassa joudutaankin sovittamaan yhteen useiden eri lajien tarpeet. Luontoharrastajat ovat tutkineet Iidesjärven lajistoa vuosia, ja paikalta tunnetaankin muun muassa poikkeuksellisen runsas hyönteislajisto. Iidesjärven kasvillisuutta on kartoitettu ja tutkittu jo 1930- luvulta lähtien, ja kasvillisuuden muutoksista onkin kertynyt poikkeuksellinen pitkä seurantaaineisto. Kasvillisuuden muutoksista on raportoitu muun muassa Pertti Rannan väitöskirjaan sisältyvässä artikkelissa (2012). Rannan mukaan Iidesjärven kasvillisuus voi elpyä, mikäli vedenlaatua onnistutaan parantamaan, ja hän korostaa suojaviheralueen merkitystä varsinaisen suojeltavan järven ja sen rantavyöhykkeen lisäksi. Iidesjärvellä on melko paljon lajeja, joille se on Pirkanmaan ainoa tunnettu esiintymäpaikka. Näiden lisäksi paikalta löytyy uhanalaista lajistoa. Kesällä 2011 Iidesjärveltä löytyi täplälampikorento, joka on luontodirektiivin IV(a) -liitteen tiukkaa suojelua edellyttävä laji. Lokakuussa 2011 ympäristösuunnittelija Lasse Kosonen löysi Iidesjärveltä koivun rungolta harvinaisen kotelosienen, joka sai alustavasti nimen vitinuppinen. Nämä jäävuoren huippuna toimivat statuslajit kertovat osaltaan järven monipuolisista luontoarvoista. Rantavyöhykkeen lisäksi lajeja on paljon itäpään vanhoilla pelloilla ja laitumilla. Painotamme, ettei perhepuiston "toiminnallisesta alueesta" tehdä liian intensiivistä, liian laajalle alueelle ulottuvaa eikä luonnoltaan liian köyhää. Laaja nurmikenttä ja muutama puu ja pensas eivät ole monimuotoista luontoa, jota Iidesjärven lajisto tarvitsee. Alueen hoidossa ja ryteikköjen raivauksissa on lähdettävä luonnon monimuotoisuuden vaatimuksista. Iidesjärvestä voidaan tehdä hieno luontoretki- ja valistuskohde, jossa näytetään esimerkein ryteikköjen merkitys monimuotoiselle lajistolle ja valistetaan liiallisen siistimisen haitallisuudesta. Rakennettavan lintutornin sijoituspaikkaa on mietittävä tarkoin, niin että torni on linnuston tarkkailun kannalta parhaalla paikalla mutta siten, ettei liikenteestä tornille kuljettaessa aiheudu tarpeetonta häiriötä linnuille ja muille luontoarvoille. Lintujen pesimäolosuhteiden parantaminen Avoimien niittyjen ja kosteikkojen lintu- ja kasvilajeja on uhanalaistunut umpeenkasvun myötä. Iidesjärven itäpää tarjoaisi mahdollisuuden paikan kehittämiseen kahlaajia ja vesilintuja silmällä pitäen siten, että pyrittäisiin palauttamaan ja avaamaan rannan lietteitä. Itäpäästä löytynyt täplälampikorento ja muu rantaluhdan lajisto asettavat kuitenkin rajoituksia voimaperäisimmille luonnonhoitotöille. Linnustonhoidolliset toimenpiteet tuleekin toteuttaa niin, etteivät korennon elinolosuhteet heikenny. Iidesjärven etelärannalla, kuusiaidan ja viljelypalstojen tuntumassa, on hieno linturikas alue. Nykyiset viljelypalstat sekä niiden ja kuusiaidan välinen alue tulee säilyttää luonnonmukaisina "hallitussa hoidossa tai hoitamattomuudessa". Puisto-osaston taimialueen ja kaatopaikan välinen "ryteikkö" on ollut viime vuosina loistavaa yölaulaja-aluetta. Iidesjärven rannoilla on säilytettävä paikoin riittävän tiheää kasvistoa ja niin sanottua risukkoakin, vaikka se olisikin jonkin verran suojelualueen rajojen ulkopuolella. 3
Iidesjärven linnuston monipuolistamiseksi järvelle voidaan tehdä tekosaarekkeita lintujen pesimäalustoiksi. Lisäksi Iidesjärven alueelle voidaan asettaa tekopesiä esimerkiksi vesilinnuille. Saarekkeistaminen on noussut esille etupäässä siksi, että tänä päivänä petopaineen (mukaan lukien kissat) ja ranta-alueiden umpeutumisen seurauksena monet lajit, naurulokki mukaan lukien, vähenevät perinteisillä lintujärvillämme ja lopulta katoavat niiltä. Lokinpoikasia verottaa myös Nekalantien läheisyys. Iidesjärven ranta-asukkaat valittavat toisinaan naurulokkien haitoista, niiden melu- ja ulostepäästöistä. Saarekkeistaminen toimisi ratkaisuna myös tähän koettuun naurulokkiongelmaan. Tekosaari (tai saaret) voisi hyvinkin houkutella naurulokit pois rannoilta saareen pesimään. Saaren tulisi olla riittävän suuri, jotta naurulokkiyhteisö mahtuisi pesimään siellä. Myös kalatiirat saattaisivat alkaa pesiä tekosaaressa. Ketut ja supikoirat tuskin uskaltaisivat uida saareen tekemään pesätuhoja. Tekosaarien rakentaminen edellyttäisi, että järvellä ei juurikaan liikuttaisi. Tässä kohdin luonnon monimuotoisuuden vaatimukset ovat osin ristiriidassa perhepuistoon suunniteltujen toimintojen kanssa. Perhepuistomallissa Iidesjärven vesialueen on ajateltu olevan aktiivisessa veneilykäytössä. Liiallinen liikkuminen ja liikkumismahdollisuudet järven rannoilla vaikuttavat myös häiritsevästi lepäilevään ja pesivään linnustoon. Tämä liiallisen häirinnän ehkäiseminen on otettava huomioon jo alusta asti suunnitelmia laadittaessa. Tekosaarekkeiden paikkaa on mietittävä tarkoin siten, ettei niitä sijoiteta rauhattomille alueille. Liikenteen melun vähentäminen Osayleiskaavaehdotuksesta järjestetyssä tilaisuudessa nousi esiin Iidesjärven ympäristön ongelmina myös melu ja vilkas läpikulkuliikenne. Nämä ovat ongelmallisia paitsi ihmisasukkaiden, myös järven luontoarvojen kannalta. Valtioneuvoston päätöksen mukainen melutason päiväajan ohjearvo on luonnonsuojelualueilla 45 desibeliä, ja asumiseen ja virkistykseen tarkoitetuilla alueilla 55 desibeliä. Tampereen kaupungin vuoden 2011 yhteismelukartan mukaan melutasot ylittävät koko Iidesjärven suunnittelualueella 50, ja paikoin jopa 60 desibeliä. Tampereen kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman mukaan Nekalantie on määritelty jo vuonna 1994 ensimmäisen prioriteettiluokan melusuojauskohteeksi. Meluntorjunnan tarve tulee entisestään kasvamaan suunnittelualueella perhepuiston ja luonnonsuojelualueen myötä. Näemme, että meluntorjuntatoimet olisi taloudelliselta ja käytännölliseltä kannalta järkevää huomioida tämän kaavoitusprosessin yhteydessä. Alueella on mahdollista käyttää useita erilaisia meluntorjuntakeinoja. Ensisijaisena keinona olisi syytä selvittää mahdollisuus ajonopeuksien laskemiseen Iidesrannassa ja Nekalantiellä. Iidesrannan 40 kilometrin tuntinopeusrajoitusta voisi laajentaa rantavyöhykkeen lähellä kulkevalle osuudelle (välille Järvensivun ala-aste - Turjankatu). Nekalantiellä ajonopeuksia voisi hillitä ajorataa kaventamalla. Tällöin kaventamisesta vapautuvaan Iidesjärven puoleiseen reunaan (siis nykyiselle tielinjalle) mahtuu asfaltoitu kevyen liikenteen väylä. Myös paikoittainen tien pinnan tason laskeminen ja erilaiset hiljaiset päällysteet ovat yksi mahdollisuus vähentää melua. Meluesteiden käyttö voi tulla myös kyseeseen, jos ne saadaan sijoiteltua alueen maisema- ja luontoarvoihin sopivalla tavalla. Tampereella 20.12.2012
Timo Tamminen, puheenjohtaja Anni Kytömäki, aluesihteeri Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Jere Nieminen, puheenjohtaja Mervi Myyrä, sihteeri Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry Jukka T. Helin, puheenjohtaja Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Tero Piirainen, puheenjohtaja Tampereen hyönteistutkijain seura ry Matti Kääntönen, puheenjohtaja Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ry 5