Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. IIDESJÄRVEN PERHE Tampere PUISTOMALLEJA sähköposti

Transkriptio

1 Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. PALAUTE KOSKIEN PL 482 IIDESJÄRVEN PERHE Tampere PUISTOMALLEJA sähköposti Tampereen kaupunki kirjaamo Puutarhakatu 6 PL Tampere Asia Iidesjärven perhepuiston ideakilpailu/diaarinumero/tre 10245/ /2009 Alueen taustaa Suunnittelualue on tärkeä osa Tampereen viherverkossa. Suunnittelualueeseen rajautuu tunnettu lintujärvi Iidesjärvi, joka kuuluu myös osana valtakunnalliseen lintujensuojeluohjelmaan vuodesta 1982 lähtien. Iidesjärven itäpäässä on suojelualue yleiskaavassa 1998 SL-3 merkinnällä ja asemakaavalla suojeltu sekä länsipäässä SL-4 merkinnällinen suojelualue, joka on tarkoitus suojella joko asemakaavalla tai luonnonsuojelulainsäädännöllä. Vuonna 2006 tehdyn linnustoselvityksen mukaan järveltä tavattiin 57 vesilintuparia ja 12 muuta lajia. Iidesjärven vesilintujen parimäärät ovat vuodesta 1971 lähes puolittuneet. Lajisto on myös yksipuolistunut, kun tarkastellaan järven, sen rantojen ja rantaniittyjen linnustoa. Tämän valitettavan kehityksen ovat aiheuttaneet mm. asutuksen tuleminen lähemmäksi Iidesjärven rantoja, liikenteen lisääntyminen lähialueilla ja pienpetokannan kasvaminen. Iidesjärvi on kuitenkin edelleen merkittävä lintujärvi. Järvellä pesivällä naurulokkiyhdyskunnalla on myönteistä vaikutusta vesilintukannan säilymiseen järvellä, koska naurulokit antavat vesilinnuille turvaa petoja vastaan. Pedot tuhoavat lokkien ja vesilintujen pesiä sekä poikueita. Järvi ja sen rannat muodostavat suojelualueineen tärkeän kaupunkilaisten retkeily- ja virkistäytymiskohteen aivan keskustan tuntumassa. Alueella on mahdollisuus oppia tuntemaan luontoa ja luonnon monipuolisuutta. Alueen suunnittelussa on otettava nämä seikat huomioon. Alueelle tuotavien toimintojen on oltava sillä tavalla mitoitettuja ja rajattuja, että ne eivät enää kiihdytä sitä kehityssuuntaa, joka on merkinnyt järven ja sen ympäristön linnuston ja muiden luontoarvojen köyhtymistä. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmisen on jätettävä tilaa linnuille.

2 Alueen linnusto Linnustolle tärkeä alue sijoittuu itse järven lisäksi suunnittelualueella suunnittelulohkojen 2 (multakasat) ja 4(kuusiaita) väliin. Täällähän on havaittu esimerkiksi pussitiainen (rakensi pesää rantapajuun), mustapäätasku (viljelypalstojen rantaruovikossa) ja luhtakerttunen (säännöllisesti kuusiaidan W-puoleisessa pusikossa). Rytikerttunen on usein pitänyt reviiriään alueen rantaruovikoissa. Nykyisen matonpesupaikan rantaympäristössä on viihtynyt liejukana, toisinaan myös luhtahuitti ja luhtakana. Viljelypalsta-alue rantavyöhykkeineen tulisi säilyttää nykyisenkaltaisena. Pensaikkojen ja ruovikkojen sekä puuston suosiminen mahdollistaa sen, että alueella viihtyy muuttoaikaan keväällä ja syksyisin monipuolinen linnusto. Syksyisin tuollaisista paikoista tapaa mm. idästä saapuvia harvinaisuuksia, idän vihreitä. Järven rantametsistä on havaintoja valkoselkätikasta aivan viime vuosiltakin. Pirkanmaan toinen valkosiipitiira saalisteli järvellä muutamia vuosia sitten. Siellä on myös havaittu muutonaikaisella levähdyksellä jalohaikara ja mustatiiroja. Keväisin ja kesäaikaan järvellä käy kalassa kaulushaikara ja sääksi sekä kuikkia ja kaakkureita. Ruskosuohaukka ja nuolihaukka saalistelevat järven alueella. Loppuvuodesta järveltä tapaa säännöllisesti harvinaisen pikku-uikun. Iidesjärvellä pesii Pirkanmaalla harvinaisia pesiviä lajeja kuten lapasorsia ja heinätaveja. Varsinkin muuttoaikaan keväällä järveltä tapaa puna- ja tukkasotkaparvia, jouhisorsia ja harmaasorsia. Uiveloita ja mustakurkku-uikkuja voi keväisin lepäillä järvellä keräämässä voimia muuttoa varten. Moni alueella tavattava lintulaji sisältyy EU-lintudirektiivilajeihin. Kasvit ja hyönteiset Iidesjärven alueella esiintyy harvinaisia kasveja ja hyönteisiä. Kasvistoselvityksen mukaan (v. 1994) Iidesjärven alueelta löydettiin 271 eri kasvilajia. Maatalouskulttuuri on lyönyt leimansa alueen kasvistoon. Nykyinen taimistoalue on tuonut oman lisänsä lajistoon. Tehdyssä hyönteisselvityksessä (v. 2001) hyönteislajeja löytyi Iidesjärven alueelta Iidesjärven alue on maakunnallisesti merkittävä hyönteiskohde. Suunnittelualue ei ole kasviston ja hyönteisten kannalta Iidesjärven alueen kriittisin osa, mutta suunnittelussa on otettava huomioon toimenpiteiden vaikutukset suunnittelualueelle ja laajemmalti koko Iidesjärven alueeseen. Hyönteisten kannalta on puolestaan eduksi mm. säästää ruovikoita. Lepakot Suunnittelualueella nykyisen taimitarhan kohdalla on yksi Iidesjärven tärkeistä lepakkoalueista. Tämä tuli ilmi tehdyssä lepakkoselvityksessä (v. 2007). Lepakkojen elinmahdollisuuksien säilymiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Yleistä suunnitelmista Kaikenlaiset uima-allasrakennelmat, jotka ulottuvat pitkälle järveen, tai kiinteät/pysyvät rakennelmat rantavyöhykkeellä tai liian lähellä rantaa eivät tule kysymykseen. Kahviloita ja muita senkaltaisia oleskelutiloja ei pidä rakentaa liian lähelle ranta-aluetta. On muistettava, että järvellä

3 lentelee kesäaikaan mm. runsas naurulokkikanta. Kahvilat rantavyöhykkeellä ja runsas lokkilintukanta eivät sovi yhteen. Erilaisista järven ylittävistä kävelysiltasuunnitelmista on luovuttava. Suunnittelu on perustettava linnuston ja muun luonnon ehtoihin. Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ei myöskään hyväksy asuntojen rakentamista suunnittelualueelle tai muuallekaan Iidesjärven rannoille. Toimintojen laatu ja määrä on mitoitettava Iidesjärven ja sen ranta-alueiden luontoon. Suunnittelualueelle on turvattava riittävän laajat ja yhtenäiset alueet, joissa painotetaan linnustoa ja luontoa ja niiden säilymistä. Toiminta-alueet on sijoitettava etäälle rannasta eli lähinnä Nekalantien tuntumaan. Nämä alueet on myös eristettävä riittävästi muista rauhallisimmista ja luonnonmukaisista alueista. Järven molemmissa päissä olevat suojelualueet eivät riitä turvaamaan linnuston ja luonnon vaatimuksia. Suunnittelualueen toimintojen luonne ja laatu vaikuttavat välittömästi koko Iidesjärveen. Samaten veneilyn tai muunkaltaisen vesiliikenteen vilkastuminen järvellä merkitsee uhkaa linnustolle. Suunnittelualueen ranta-alueet on säilytettävä rauhallisina luonnonmukaisina ja luonnoltaan monimuotoisina alueina. Kosteikkoja ja rantaruovikoita sekä rantapensaikkoja tulee suosia.. Lisäksi nykyisen matonpesupaikan eteläpuoleisen alueen (joka sijaitsee ennen Nekalantietä) suunnitteluun on panostettava, jotta sen nykyisiä linnustollisia arvoja voitaisiin säilyttää. Kaatopaikan alue Maankaatopaikan alue muodostaa nykyisellään vaaratekijän, koska sen alueelta voi vesistöön ja ilmaan päästä myrkyllisiä aineita. Tästä syystä maankaatopaikan alueeseen on kiinnitettävä perusteellista huomiota, kun aluetta suunnitellaan ja sillä tehdään toimenpiteitä. Myrkkyjen pääseminen esimerkiksi Iidesjärveen on estettävä. Kommentteja ideakilpailun osanottotöihin Alleys in Wonderland. Työssä on huomioitu kiitettävästi rantavyöhykkeen tärkeys Iidesjärven luonnolle. Tätä korostaa erityisesti ruovikon jättäminen rantaveteen ja rannan puusto. Aktiviteettien sijoittaminen pois rannan välittömästä läheisyydestä on myös linnuston kannalta edullista. Positiivista on myös rantavyöhykkeen vähäinen valaistus ja lintutorni, vaikka sen sijoittaminen kalastuslaiturin viereen onkin kyseenalaista. Ehdotuksen huonoimpina puolina voi pitää veden päälle sijoitettuja toimintoja, uima-allasta, vuokravenetoimintaa ja mm. nykyisen mattolaiturin kohdalle sijoitettua laituria. Vuokravenetoiminta kasvattaa kesäistä vesiliikennettä Iidesjärvellä vaarantaen näin lintujen pesimärauhan, koska veneliikennettä on lähes mahdoton rajoittaa. Nykyisen mattolaiturin alueella on useana kesänä havaittu mm. liejukana, joten mattolaiturin alue on syytä pitää entisellään. Taika. Kuten edellisessä ehdotuksessa, työssä on positiivista valaistuksen ja aktiviteettien sijoittaminen kauaksi rannasta. Kahvilatoiminnan tuominen vedenrajaan on katsottava negatiiviseksi ilmiöksi ehdotuksessa, samoin kuin 'ikuinen tuli'- maamerkki, koska ympärivuorokautista avotulta ei voida pitää lentävän eliöstön kannalta positiivisena. Nolla. Ehdotuksen kaltaisen puiston rakentaminen ja käyttö on huomattava rasite Iidesjärven ympäristölle. Puiston rakennusvaiheessa jouduttaisiin tekemään kalliita ja pitkäaikaisia maanmuokkausoperaatioita, jotka häiritsevät alueen eläimistöä. Ehdotuksessa tuodaan paljon toimintaa rantaviivan välittömään läheisyyteen ja veden päälle, mitkä vaarantavat mm. linnuston

4 pesimärauhan. Esimerkiksi Iidesjärven ylitse suunniteltu silta tuulipuistoineen ei sovellu lintujen suosimalle järvelle. Ranta-alueelle suunniteltu ravintola tanssiterasseineen pilaa järven luonnonrauhan ja on haitallinen mm. yölaulajalintujen kannalta. Pieni kosteikko kävelyreittien keskellä ei riitä korvaamaan ranta-alueiden menetettyä rauhaa. Ehdotuksessa nykyisen mattolaiturin alueelle kohdistuisi voimakkaita muutoksia, joita on syytä välttää aiemmin mainituista syistä. Ruovikon niittäminen edes talvisaikaan ei ole hyväksyttävää, koska monet lajit käyttävät talviaikana ruovikkoa yöpymiseen ja suojana petoja vastaan. Kutomo. Ehdotuksesta on vaikea löytää mitään positiivista. Voimakasta maanmuokkausta ja vedenpäälle rakentamista ei voida pitää edullisena Iidesjärven luonnon kannalta. Kuten edellä mainittiin, myös tässä ehdotuksessa esiintyvä venevuokraus uhkaa lintujen pesimärauhaa. Alueelle koristeeksi ja vuokrattavaksi / lainattavaksi sijoitettavat työkoneet eivät sovellu kyseiselle alueelle. Työkoneet saattavat näyttää mielenkiintoisilta niiden mielestä, jotka eivät joudu tekemisiin niiden kanssa, mutta useimmille niiden kanssa työskenteleville ne ovat maisemaa rumentava tekijä, "ruosteista romurautaa". Lisäksi työkoneiden säilytyspuisto alueella on myös ympäristö- ja turvallisuusriski, sillä käyttökuntoiset koneet saattavat vuotaa öljyä ja koneiden liikkuville osille pitäisi järjestää mekaaniset tuennat kaatumis- ja romahdusvaaran vuoksi. Lisäksi vuokrattavaksi aiottujen koneiden siirto vahingoittaisi puiston pintakerroksia joka siirrolla. Pisara. Ehdotuksessa on potentiaalia kehittää Iidesjärven ympäristöä Helsingin Vanhankaupunginlahden tai Espoon Laajalahden veroiseksi luontokohteeksi. Ehdotus ei vaadi laajamittaista / pitkäkestoista maanmuokkausta rakennusvaiheessa, eikä puiston käyttö aiheuta rasitetta vesialueen luonnolle. Ranta-alue on rauhoitettu kiitettävästi ja valaistus suunniteltu hyvin. Matonpesupaikan laiturin voisi korvata hieman kauemmaksi rannasta rakennettavalla lintutornilla, johon olisi pääsy myös pyörätuolilla. Tämä rauhoittaisi matonpesupaikan rannan ja samalla torni palvelisi myös näköalatasanteena. Pisara kehityskelpoisin malleista Kun tarkastellaan esitettyjä perhepuistomalleja, yksi malli nousee selkeästi esiin. Se on lähtökohdiltaan ekologinen malli, jossa pyritään parantamaan ympäristöä ja pitämään yllä alueen monipuolista luontoa. Pisara-suunnitelmassa suunnittelualue on taitavasti ja järkevästi jaettu selkeästi kahtia: aktiviteetit - rauhoittuminen. Aktiviteetit on sijoitettu Nekalantien varteen tai sen lähituntumaan alueen luoteisosaan.. Suunnitelmassa ei ole pyritty painottamaan liikaa erilaisia aktiviteettilajeja, vaan tilaa on jätetty myös luonnolle ja rauhallisuudelle. Puistotyypit on jaoteltu mielenkiintoisesti: tapahtumapuisto, metsäpuisto, elämyspuisto ja maaseutupuisto. Pisara-suunnitelmassa linnustollisesti arvokasta kohtaa esitetään aivan oikein lammaslaitumeksi ja niityksi. Elämyspuiston perenna- ja pensasistutukset lisäisivät alueen perhosmääriä ja pikkulintuja. Esimerkiksi syksyisin perenna- ja pensasistutukset olisivat lintujen (jopa harvinaisten lajien) ruokailu- ja lepäilypaikkoja muuttomatkalla. Alueelle sopisi hyvin toimintoja, joissa kaupunkilaisia (etenkin lapsia ja nuoria) opastetaan tuntemaan luontoa. Tulevaisuudessa tällainen luonnon ja sen mekanismien entistä parempi tuntemus on edellytys, jotta ihmisen onnellinen elämä kyetään turvaamaan. Samalla luonnossa liikkuminen kohentaa terveyttä ja antaa uusia voimia arkipäivän haasteista selviytymiselle. Eläminen sopusoinnussa rikkaan luonnon kanssa on vastaus tulevaisuuden haasteisiin. Pisara-suunnitelman pohjalta on mahdollista kehitellä luonnon kannalta tasapainoinen perhepuisto, jossa otetaan huomioon sekä aktiviteettien että luonnon monimuotoisuuden vaatimukset. Samalla

5 turvataan alueella riittävän laajat rauhallisuuden vyöhykkeet. Pisaraakin voi vielä monin tavoin muuttaa jatkokehittelyssä luonnon kannalta parempaan suuntaan, esim. joitakin rantakäytäviä voi muuttaa luontopoluiksi. Lopuksi Suunnittelualuetta on jatkossa kehitettävä ekologisen perhepuistomallin pohjalta. Alueelle on luotava sellainen viher- ja vapaa-ajanalue, jossa on aktiviteettien/tapahtumien osuus mitoitettu oikeassa suhteessa alueen ekologisiin arvoihin. Hyvällä ja ekologisella suunnittelulla alueen nykyistä luontoa voidaan jopa monipuolistaa. Vaarana on se, että tämäkin alue täytetään erilaisilla toiminnoilla ja pelikentillä sekä liian avonaisilla nurmikoilla ja tekonurmilla. Jos näin tapahtuu, alueen ekologiset arvot katoavat ja haitalliset vaikutukset ulottuvat Iidesjärven luontoon ja linnustoon. Vuosi 2010 on kansainvälinen luonnon monimuotoisuuden vuosi. Esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliitto korostaa, että juuri nyt pitää kohdistaa huomiota lähiluontoon ja sen monipuolisena säilyttämiseen. Tästä syystä on vedottava mm. kunnallisiin päättäjiin, että kunnissa tehtävät ratkaisut säilyttävät ja vahvistavat luonnon monipuolisuutta. Iidesjärvi on oivallinen lähiluontokohde aivan suuren kaupunkikeskustan kainalossa. Iidesjärvestä alueineen voidaan kehittää lähiluonnon monipuolinen keidas, joka tarjoaa ihmisille erilaisia aktiviteetteja. Samalla kuitenkin arvostetaan riittävästi alueen ekologisia arvoja. Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys toivoo, että kunnalliset päättäjät näkevät alueen nykyiset ympäristöarvot. Näin suunnittelualueen kehittämismalliksi otetaan sellainen suunnitelma, joka arvostaa rikasta ja monipuolista linnustoa ja muuta luontoa. Luonnonsuojelujärjestöt tekivät suojeluesityksen Iidesjärvestä. Suojeluesitys perusteluineen on luettavissa seuraavasta linkistä: Jukka T. Helin, puheenjohtaja Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Sanna Junttanen, sihteeri Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys ry.