Viljatutkimus 10/2007 Tutkimus toteutettiin sähköisenä web-kyselynä koko maassa 9.10-28.10.2007 välisenä aikana Farmit Website Oy:n toimesta yhteistyössä Innolink Research Oy:n kanssa. Toimeksiantaja oli Vilja-alan yhteistyöryhmä Tutkimukseen vastasi yli 700 henkilöä ja lopulliseen analyysiin hyväksyttiin 677 viljelijän vastaukset (ei viljelijät ja selkeästi puutteelliset vastaukset poistettiin) Tutkimuslomakkeeseen pääsi vastaamaan www.farmit.net internetportaalista sekä lisäksi noin 10 000 pää- ja sivutoimiselle viljelijälle lähetettiin henkilökohtainen sähköposti linkkeineen Tutkimustulokset julkaistiin 9.11 ja ne löytyvät internet-osoitteessa https://research.innolink.fi/analyysit/farmit/ olevasta raportointityökalusta, johon käyttäjätunnukset saa vilja-alan yhteistyöryhmän sihteeristöltä. Raportointityökalun rajausominaisuus mahdollistaa aineiston tarkastelun halutuilla taustamuuttujilla, esim. vain yli 75 ha:n tiloja koskien Raportointityökalusta löytyvät tutkimuslomake aineistokuvauksineen sekä kaikki tulokset pois lukien sadon kokonaismäärä ja myyntivolyymit. Niitä koskeva aineisto on painotettu Suomen maatilarakenteella 2004/05 ja erikseen raportoituna tässä power point -esityksessä
Johtopäätöksiä tutkimuksen perusteella Ohran ja kauran hehtaarisadot olivat oletettua parempia Öljykasvien hehtaarisadot jäivät heikoiksi, joskin rapsisadot tutkimustiloilla olivat keskimäärin neljänneksen korkeammat kuin rypsillä Sekä vilja- että öljykasvisadon laadussa on merkittäviä alueellisia ongelmia ja läheskään kaikki vilja ei täytä peruslaatutasoa Isoilla tiloilla saavutettiin selvästi parempia keskisatoja kuin pienillä tiloilla Isoilla tiloilla on muita enemmän kiinnostusta sopimuksellisesti sitoa hintaa etukäteen ja hallita riskejä Hintojen heilahtelujen lisääntyminen on lisännyt kiinnostusta markkinoiden seuraamiseen. Tämä lisää vaatimustasoa ostajan suuntaan, sillä häneltä edellytetään nykyistä parempaa ammattitaitoa, luotettavuutta ja näkemystä muuttuvissa tilanteissa Viljojen myyntiaikomukset painottuvat vuoden 2008 alkuun, mutta merkittävää myyntihalukkuutta on myös kuluvan vuoden alkusyksyllä Erityisesti öljykasveilla, ohralla ja myös vehnällä oli eniten hinnan nousuodotuksia Muita myyntiajankohtaan yleisesti vaikuttavia tekijöitä ovat: varastotilan puute, lastaus- ja kuljetusolosuhteet, rahan tarve ja verotus, perinne, omien töiden jaksottaminen sekä sopimukset ja ostajan tarpeet Hyvä hintakehitys ja kesantovelvoitteen poistuminen tulevat lisäämään vilja-alaa ensi vuonna, minkä lisäksi hehtaarisatoja pyritään yleisesti nostamaan. Yhdessä rakennekehityksen kanssa tämä tulee lisäämään normaalivuonna Suomen viljasatoa merkittävästi nykyisestä
Tärkeimmät myyntipäätösvaikutteet ja ostajien onnistuminen suhteessa asian merkitykseen (kuilu)
Oletteko kiinnostuneita sopimuksista, joissa hinta sovitaan etukäteen?
Perushintalaatuisen sadon osuus, % viljelykasvin sadosta (ei vastattu = ei viljele)
Sadon käyttö/myyntikohteet, milj. kg Varastossa kyselyhetkellä milj. kg,myydään teollisuudelle milj. kg,myydään viljaliikkeelle milj. kg,myydään toiselle tilalle milj. kg,käytetään itse tai varastoidaan 1.8.08 jälkeen milj. kg Syysvehnä 124,8 61,2 57,1 1,4 5,4 Kevätvehnä 610,5 178,9 321,7 35,4 74,5 Ruis 73,9 40,6 26,6 3,6 6,4 Mallasohra 441,9 200,2 209,4 2,2 30,0 Muu ohra 1293,6 209,6 564,0 238,0 282,0 Kaura 1078,0 160,6 541,2 167,1 208,1 Puidusta viljasadosta, yhteensä milj. kg 3622,8 851,0 1720,0 447,7 606,3 Rypsi 94,4 43,3 46,6 1,9 2,5 Rapsi 14,9 4,9 9,9 0,0 0,1 Puidusta öljykasvisadosta, yhteensä milj. kg 109,3 48,2 56,6 1,9 2,7
Sadon käyttö/myyntikohteet, % puidusta kokonaissadosta Varastossa kyselyhetkellä %,myydään teollisuudelle %,myydään viljaliikkeelle %,myydään toiselle %,käytetään itse tai varastoidaan 1.8.08 % Syysvehnä 81,67 49,0 45,7 1,1 4,3 Kevätvehnä 87,91 29,3 52,7 5,8 12,2 Ruis 88,16 54,9 36,0 4,9 8,6 Mallasohra 89,47 45,3 47,4 0,5 6,8 Muu ohra 80,78 16,2 43,6 18,4 21,8 Kaura 78,26 14,9 50,2 15,5 19,3 Rypsi 92,15 45,9 49,4 2,0 2,7 Rapsi 86,18 32,7 66,5 0,0 0,9
Myyntiajankohta teollisuudelle, % sadosta 1.10-30.11.07 1.12-31.12.07 1.1-28.2.08 1.3-31.5.08 1.6-31.7.08 Syysvehnä* 15,3 8,0 44,0 18,4 14,3 Kevätvehnä 12,6 15,4 37,5 25,7 8,8 Ruis* 16,5 42,0 16,3 5,9 19,3 Mallasohra 22,2 14,4 31,2 28,4 3,7 Muu ohra 38,3 10,1 31,5 14,8 5,3 Kaura 31,6 19,3 33,1 14,1 2,0 Rypsi* 29,8 22,5 24,8 19,1 3,9 Rapsi* 34,1 28,5 5,6 7,6 24,2 * pieni (n)
Myyntiajankohta viljaliikkeille, % sadosta 1.10-30.11.07 1.12-31.12.07 1.1-28.2.08 1.3-31.5.08 1.6-31.7.08 Syysvehnä* 15,6 5,7 45,0 28,9 4,2 Kevätvehnä 28,8 18,3 30,6 15,7 6,5 Ruis* 19,0 21,7 7,5 29,6 22,2 Mallasohra 17,8 19,0 42,8 16,4 4,0 Muu ohra 20,8 14,5 40,3 20,3 4,0 Kaura 20,5 24,5 34,2 17,6 3,1 Rypsi* 33,1 20,7 24,0 15,9 6,2 Rapsi* 27,5 16,9 45,1 0,0 10,4 * pieni (n)
Myyntiajankohtaan vaikuttavia tekijöitä SYYSVEHNÄ: hintanäkemys, varastotilan puute, rahantarve, verotus, perinne, lastaus- ja kuljetusolosuhteet, siementuotantosopimus, sopimuslisä KEVÄTVEHNÄ: hintanäkemys, varastotilan puute, rahantarve, verotus, perinne, lastaus- ja kuljetusolosuhteet, siementuotantosopimus, sopimuslisä, kausiporrastus, yhteismyynti, siilojärjestys, heikoin laatu ensin RUIS: hintanäkemys, varastotilan puute, rahantarve, verotus, lastaus- ja kuljetusolosuhteet, siementuotantosopimus, siilojärjestys, heikoin laatu ensin, oma aika/töiden tasaaminen, edellyttää myyntikunnostuksen MALLASOHRA: hintanäkemys, ostajan ehdot, varastotilan puute, rahantarve, verotus, lastaus- ja kuljetusolosuhteet, sopimus, siilojärjestys, heikoin laatu ensin, lajittelutarve, perinne, yhteismyynti, sataman lastausaika, lainan lyhennykset MUU OHRA: hintanäkemys, varastotilan puute, rahantarve, verotus, perinne, lastaus- ja kuljetusolosuhteet, siementuotantosopimus, sopimukset, heikon laadun vuoksi odotetaan laatuvaatimusten laskevan niukkuustilanteessa, takuuhintasopimus, oman työn jaksottaminen, paluukuormien hyödyntäminen (rehut)
Myyntiajankohtaan vaikuttavia tekijöitä KAURA: hintanäkemys, varastotilan puute, rahantarve, verotus, perinne, lastaus- ja kuljetusolosuhteet, siementuotantosopimus, sopimukset/ostajan tarve, oman käytön tarpeet tiedettävä ensin (kotoinen rehukäyttö), laatu, yhteistyö/-myynti, lainojen lyhennykset, siilojärjestys, oman työn jaksottaminen, paluukuormien hyödyntäminen (lannoitteet) RYPSI: sopimus, verotus, hintanäkemys, siementuotantosopimus, varastotilanne, lastaus- ja kuljetusolosuhteet, kosteuden lisääntyminen varastoidessa, siilojärjestys, kuljetukset, pieni määrä, huono laatu/lajitteluaikataulu, valkuaisrehun tarve RAPSI: hintanäkemys, kunnostus/lajittelutarve, varastotilanne
Hintaodotukset
Miten hintojen nousu vaikuttaa tänä ja ensi vuonna?