Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012 Pudasjärvi 1
Säilörehun korjuuaikastrategiat selvittelyn alla Suomi Ruotsi-maaottelu KARPE-hanke, MTT Maaninka ja MTT Ruukki: Taloudellisesti optimaalisin maito- tai naudanlihatilan säilörehun korjuuaikastrategia Peltokokeet 2009 2012 (Maaninka, Ruukki) Lypsylehmäkokeet 2009 2012 (Maaninka) Ohjeet lihanautatiloille 2012 (Ruukki) Talousoptimointimalli 2010 2012 SLU / Kjell Martinssonin tutkimusryhmä: Tulosten esittely SLU:n professori Kjell Martinssonin luvalla Tunnistetaan nurmentuotantosysteemit, joilla korkea sato ja hyvä ruokinnallinen laatu, nurmen hyvä talvehtiminen ja tuotannon hyvä kannattavuus Peltokokeet Röbäcksdalen 2006-2008 (Pohjois-Ruotsissa) ja Riddersberg 2007-2009 (Etelä-Ruotsissa) 13.1.2012 Pudasjärvi 2
Kasvustot ja korjuustrategiat: KARPE-hanke SLU Timotei nurminata -seos (Maaninka) ja timoteinurmi (Ruukki), N-tasot 100 + 100 (+30) Kolme niittoa Tavanomainen : nykyisen korjuuaikasuosituksen mukainen, 2 satoa Myöhästetty: myöhästetty 1. sadon niitto + 2. sato Erittäin myöhäinen: myöhäinen 1. sadon niitto + 2. sato Timotei nurminata puna-apila seos, N-tasot 50 + 50 (+50) Systeemi A: 2 satoa, joissa tavoitellaan korkeaa sulavuutta; toisen sadonkorjuun jälkeinen jälkikasvu jätetään korjaamatta Systeemi B: 3 satoa, joissa tavoitellaan korkeaa sulavuutta Systeemi C: 2 satoa, joissa melkolailla myöhäiset niittoajat 13.1.2012 Pudasjärvi 3
Kokeiden korjuuaikojen määrittelyt KARPE-hanke 1. sato: Artturin D-arvoennuste ja korjuuaikanäytteet, kasvustohavainnot, D-arvotavoiteet: Tavanomainen ja 3 niittoa noin 700 Myöhästetty 660 Erittäin myöhäinen 620 2. sato: noin 5 7 viikkoa 1. sadon niitosta (vaihtelua vuosien ja paikkojen välillä) 3. sato: syyskuun loppu tai lokakuun alku (niittoväli noin 10 vkoa) SLU 1. sato: korjuuaikanäytteet A, B; C:n korjuu noin viikko myöhemmin 2. sato B 5 viikkoa 1. sadosta A 6 viikkoa 1. sadosta C noin 6,5 viikkoa 1. sadosta 3. sato: B 6 viikkoa 2. sadosta 13.1.2012 Pudasjärvi 4
Satotulokset 2009-2010, KARPE (v. 2011 sadoista ei vielä kaikkia tuloksia) 14000 Kuiva-ainesato kg ka/ha 12000 10000 8000 6000 4000 2000 3. sato 2. sato 1. sato 0 2009 2010 2009 2010 2009 2010 2009 2010 2009 2010 2009 2010 2009 2010 2009 2010 RUU MAA RUU MAA RUU MAA RUU MAA Kolme niittoa Aikainen Myöhäistetty Erittäin myöhäinen 13.1.2012 Pudasjärvi 5
Satotulokset 2009-2010, KARPE (v. 2011 sadoista ei vielä kaikkia tuloksia) Koko kasvukausi (MJ/ha): Tavanomainen 94 476 Myöhästetty 105 505 Eritt. myöhäinen 114 860 Kolme niittoa 114 380 13.1.2012 Pudasjärvi 6
Satotulokset, SLU 16 000 14 000 Röbäcksdalen 16 000 14 000 Riddersberg Sato kg ka/ha 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 3. sato 2. sato 1. sato 0 2006 2007 2008 2006 2007 2008 2006 2007 2008 A (2 aik. niittoa) B (3 niittoa) C (2 myöh. niittoa) 0 2007 2008 2009 2007 2008 2009 2007 2008 2009 A (2 aik. niittoa) B (3 niittoa) C (2 myöh. niittoa) Paikkakuntien välillä suuremmat erot kuin Suomessa Kolmen niiton strategiat tuottaneet lähes aina suurimmat sadot 3. sadot korkeita puna-apila pitoisuudet suhteellisen korkeita 3. sadossa 13.1.2012 Pudasjärvi 7
Keskimääräiset satotulokset, SLU Röbäcksdalen (Pohjois-Ruotsi, rannikolla Uumajan lähellä) Sato kg kg/ha Sadon suhdeluku D-arvot (1., 2. ja 3. sato) A (2 aik. satoa) 7171 100 688, 644 53 B (3 satoa) 9110 127 700, 675, 650 69 C (2 myöh. satoa) 8815 123 675, 644 71 Riddersberg (Etelä-Ruotsi, ylänköaluetta) Sato kg kg/ha Sadon suhdeluku D-arvot (1., 2. ja 3. sato) A (2 aik. satoa) 10155 100 688, 663? B (3 satoa) 12873 127 694, 681, 594? C (2 myöh. satoa) 11232 111 631, 650? Mahdollinen lehmien lukumäärä/100 ha Mahdollinen lehmien lukumäärä/100 ha 13.1.2012 Pudasjärvi 8
Maidontuotantotulokset, KARPE -Vaikutus valkuaisruokintaan - 35 30 30.1 28.2 31.8 32.9 29.6 29.7 35 30 30.2 31.2 32.5 30.3 30.5 31.5 25 25 EKM kg 20 15 10 D650 D690 EKM, kg 20 15 10 D620 D640 5 5 0 RV15 RV18 RV21 0 RV15 RV18 RV21 Hyvin sulavalla säilörehulla saadaan väkirehun valkuaiselle vastetta Säilörehun matalaa D-arvoa ei voida kompensoida väkirehun raakavalkuaispitoisuutta nostamalla Kun väkirehun MÄÄRÄ lisääntyy niin samalla valkuaisen saanti lisääntyy Väkirehussa vakio raakavalkuaispitoisuus, helpottaa ruokinnansuunnittelua 13.1.2012 Pudasjärvi 9
Maidontuotantotulokset, KARPE -Vaikutus väkirehuruokintaan - EKM, kg/pv 45.0 40.0 35.0 30.0 25.0 20.0 15.0 10.0 5.0 0.0 38.6 38.3 36.8 36.4 37.0 35.1 34.5 32.6 30.0 9 12 15 Väkirehutaso, kg/pv D620 D670 D720 Säilörehun D-arvon vaikutus maidontuotantoon: 0,51 kg EKM/10 g D/kg ka D670 alapuolella tuotos putoaa nopeammin (ks. seuraava dia) Alle 12 kg väkirehutasolla kilo väkirehua tuottaa 0,6 kg EKM Yli 12 kg väkirehutasolla tuotosvaste enää ka. 0,3 kg EKM/kg vr Heikosti sulava säilörehu hyötyy väkirehusta sulavaa säilörehua enemmän, koska energiasta on optimiin nähden puutetta (ks. seuraava dia) 13.1.2012 Pudasjärvi 10
Maidontuotantotulokset, KARPE -Vaikutus väkirehuruokintaan - EKM kg/pv 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Väkirehua kg ka/pv ekm D720 D72 ekm D670 D67 ekm D620 D62 D620 säilörehulla ei pääse 10 000 kg/v keskituotokseen! korkea väkirehutaso 13-15 kg/pv tuo terveysriskejä: sorkkaongelmat (havaittu jo 3 kk koejakson aikana), hapanpötsi, juoksutusmahaongelmat, dieetin matala NDF-pitoisuus D670 säilörehulla 10 000 kg/v mahdollista Korkeammat tuotostasot vaativat hyvin sulavan (>D690) säilörehun! 13.1.2012 Pudasjärvi 11
Optimoidut ruokinnat / 40 kg/pv maitoa, SLU Rehulaji A (2 aik. satoa) B (3 satoa) Säilörehu (kg ka) 12,6 12,6 11,3 Ohra, kg 9,3 10,2 5,6 Valkuaistiiviste, kg 4,4 3,5 9,2 Väkirehutaso, kg 13,7 13,7 14,8 Väkirehu-% (noin) 48,7 48,6 53,7 C (2 myöh. satoa) 13.1.2012 Pudasjärvi 12
Rehukustannus maidontuotannossa, SLU 70 60 Rehukustannus, SEK/pv 50 40 30 20 10 System A System B System C 0 20kg 30kg 40kg 50kg EKM kg/pv Kahden myöhäisen korjuun systeemissä noin 10 SEK/pv/lehmä (noin 1 /pv) korkeampi rehukustannus Systeemi A:n ja B:n välillä ei ollut eroa B:llä korkeampi sr-tuotantokustannus, mutta matalampi väkirehukustannus 13.1.2012 Pudasjärvi 13
Johtopäätökset: satotaso ja viljelytekniikka KARPE-hanke Kun D-arvo pienenee 10 g/kg ka, sadonlisät ovat karkeasti 1. sadossa 400 kg ka/ha ja 3200 MJ/ha, jälkisadoissa 200 kg ka/ha ja 1500 MJ/ha. Korkeimmat sadot erittäin myöhäisen korjuun (Maaninka) tai kolmen niiton strategialla (Ruukki) Myöhästyttämällä ensimmäistä niittoa pienennetään jälkisadon määrää ja parannetaan sen laatua Timotei parhaimmillaan kahden niiton strategiassa, eloperäisillä mailla aikaiset korjuut vähentävät kasvitautiriskiä SLU Kolmen niiton systeemillä (B) saatiin korkeimmat sadot, mutta mahdollisesti heikennettiin nurmen kasvukykyä (jälkivaikutukset) Säilörehujen hygieenisissä laaduissa ei ollut (kuloheinän aiheuttamia) eroja Puna-apilapitoisuus oli korkeampi systeemi A:ssa (2 aikaista satoa) 13.1.2012 Pudasjärvi 14
Johtopäätökset: ruokinta, tuotos ja talous KARPE-hanke Kun D-arvo pienenee 10 g/kg ka, pienenee maitotuotos 0,51 kg EKM/pv Aikaisilla niitoilla hyvin sulavaa säilörehua: ruokinnan suunnittelu helppoa, syönti ja dieetin NDF-saanti korkea, paras maitotuotostaso Tilatason taloudelliset erot eri korjuustrategioiden välillä pieniä D-arvotavoite ja korjuuaika voi joustaa, ratkaisevia tekijöitä Pellon riittävyys, lannanlevitysalan tarve, koneketjut/yhteistyö, SÄÄ! Maitotuotostavoite, ruokintaosaaminen, riskinottohalu SLU Rehukustannus alhaisin aikaisen säilörehunkorjuun systeemeissä (A, B) Kolmen niiton systeemissä (B) yhdistyivät matala rehukustannus, korkea rehulaatu ja korkea maitotuotostaso Ei ilmeisesti vertailtu korjuustrategioita tilatasolla? 13.1.2012 Pudasjärvi 15