Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

Transkriptio

1 Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa Tuija Huhtamäki Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus Tampere

2 Esityksen sisältö Miten biologia selittää ympäristövaikutuksia? Miten ruokinnalla voidaan vaikuttaa? KarjaKompassi mitä kertoo ympäristövaikutuksista? Tunnuslukuja

3 Ympäristövaikutusten suuruus Lypsylehmä tuottaa vuodessa noin: 135 kiloa typpeä (puolet virtsassa) Rinnastetaan lannoitusvaikutukseltaan väkilannoitetyppeen = 68 kiloa Lannan typen haihtuminen vähentää 22 kiloa fosforia (pääosin sonnassa) 85 % lannoitusvaikutukseltaan väkilannoitefosforiin = 19 kiloa 100 kiloa kaliumia = 100 kiloa. Laidunnus vaikuttaa varastoitavan lannan määrään

4

5 Valkuais- ja energiaruokinnan erottaminen on vaikeaa Pötsin mikrobivalkuaisen tuotannon edellytys on, että pötsimikrobit saavat energiaa pötsissä fermentoituvasta orgaanisesta aineesta Esim. säilörehun valkuaisarvo (OIV-arvo) on sitä parempi, mitä parempi sen energia-arvo (sulavuus, D-arvo) on Lisäksi pötsimikrobeilla on oltava riittävästi ammoniakkia aminohappojen rakennusaineeksi Mikrobit voivat myös hyötyä hyvälaatuisesta valkuaisesta käyttämällä suoraan rehun sisältämiä aminohappoja

6 Pötsin haihtuvat rasvahapot Pitoisuus pötsissä mmol/litra Etikkahappo 65 % Propionihappo 18 % Voihappo 12 % Muut (isovoi-, valeriaana-, isoval.- ja kapronihappo, maitohappo) Propionihapon osuuden lisääminen eduksi Lisää märehtijän glukoosin saantia Vähentää metaanin tuotantoa ja energiatappioita Ruokinnalla voidaan vaikuttaa VFA-suhteisiin: Kuitu lisää etikkahappoa Tärkkelys lisää propioni- ja/tai voihappoa Sokerit lisäävät voihappoa Pitkälle käynyt säilörehu lisää propionihappoa, mutta ei suositeltava keino

7 Lähde: S.Tauriainen

8 Ruokinnallisia keinoja 1/3 Valkuaisruokinta Määrä: Ylimäärä ammoniakista maksaan ja ureaksi. -> Vie energiaa + valkuaisen hyväksikäyttö huononee. Laatu: Valkuaisen pötsihajoavuudella on merkitystä -> Rypsin valkuainen ctr säilörehun valkuainen Energiaruokinta Määrä: suhde dieetin valkuaispitoisuuteen ja tarpeeseen Laatu: väkirehu/karkearehu-suhde, hiilihydraattien laatu Vaikutukset pötsikäymiseen ratkaisevat hyväksikäytön Väkirehuruokinnan lisäys lisää fosforin eritystä sontaan

9 Uusikämppä ym Ruokinnallisia keinoja 2/3 Fosforin hyväksikäyttö maidontuotantoon heikkeni, kun rehuannoksen fosforipitoisuus lisääntyi eläimen fosforin saanti suhteessa tarpeeseen nousi. Fosforin saanti rehuista lisääntyi, kun: väkirehun raakavalkuaispitoisuus nousi kuiva-aineen syönti lisääntyi Ruokinnan väkirehun osuus kasvoi Dieetin fosforipitoisuus nousi enemmän sontaan. v laskettiin fosforisuositusta 4,5 3,5 g/kg ka rehussa. Säilörehu + vilja + rypsirouhe riittävät -> lypsylehmille ei fosforia sisältäviä kivennäisrehuja Luusto fosforin varastona

10 Ruokinnallisia keinoja 3/3 Ruokinnan toteutus ja säilörehun tekovaiheet Hävikki-% (Tarkkuus, säilönnällinen laatu) Puristeneste Mitä muuta keksi lisää..

11 Mikä on sopiva säilörehun valkuaispitoisuus? g kuiva-ainekilossa riittää hyvin säilörehun valkuaistasoksi vanhempi lehtori Seija Jaakkola, HY Perustelut: Pötsin mikrobien kapasiteetti rajallinen, toki riippuu energian määrästä. Säilörehun valkuainen nopeasti pötsissä hajoavaa.

12 ProAgrian asiantuntijoiden käytössä nykyaikainen työkalu KARJAKOMPASSI

13 Uusin tietämys työkaluissa Rehuille käytetään vain uuden rehuarvojärjestelmän mukaisia energiaja valkuaisarvoja (MTT 2010) Mukana mm. tutkimuksissa todennettu rypsin hyvä OIV-arvo Energian saanti korjataan todelliseksi -> vertailtavuus paranee Syönnin ennustaminen Ruokintataso eli voimakkuus, rehuannoksen koostumus Esim. väkirehun lisääminen korkeilla väkirehumäärillä ei lisää lehmän energian saantia yhtä paljon kuin jos väkirehumäärät ovat alhaisia jne. Ennustaa optimoidulla rehustuksella toteutuvaa ruokintaa energian, valkuaisen ja rehuannoksen koostumuksen perusteella Tuotosvasteet Hyöty: Suomalaisen kotieläintutkimuksen tulokset tilojen ja lehmien käyttöön

14 Karjallesi suunniteltu Lähtötietoina tilan tuotos- ja terveystiedot sekä rehujen laatu ja määrä Sekä aiempi rehustus että tuotokset vaikuttavat. Hyöty: Ruokintaopillisesti oikea suunnittelun perusta

15 Tavoitteiden mukaisesti optimointiperuste Erilaiset ruokinnan optimointiperusteet ja toteutustavat

16 Optimoinnin ja suunnittelun hyödyt Rehubudjetit viljelyn ja hankinnan tueksi Kotoisten rehujen kohdentaminen oikeille eläinryhmille Hiehot, ummessaolevat, lypsävät Rehujen oikea ja tavoitteen mukainen täydentäminen Valkuainen, energia, kivennäiset Tuottojen ennustaminen

17 Optimointiharjoitus KK:lla Tilalla 128 lehmää, yhden kuukauden jakso Säilörehu hyvää: D-arvo 690, rv. 160 g/ka ka Rehuiksi halutaan: Ohra-kaura 50:50 seos max 8 kg/pv Rypsiä Kalsiumkivennäinen Täysrehu tarjolle Tulos seur. dia

18 Eri vaihtoehtoja Maitotrehukust. Min. N-ylij. g/maitokg Min P-ylij. g/maito-kg Säilörehua Kg ka/le/pv 11,37 7,93 7,69 Viljaa, kg ka /pv 3,44+3,44 3,44 + 3,44 Ohra 2,0 Rypsiä kg ka/pv 2,44 0,30 2,87 Kivennäistä 0,46 0,05 Täysrehua - 3,30 5,52 Väkirehu-% OIV g/kg ka 97,6 92, Syönti, kg ka/pv 21,16 18,4 17,80 Maitoa, kg/le 29,8 26,70 28,87 Valk- % 3,36 3,28 3,22 Rasva-% 4,20 4,17 3,98 Maitot-rehuk. Eur/le/pv (kk) 11,34 (42 036) 9,60 (35 712) 9,90 (36 828) Maitot-rehukust. Snt/l 41,8 39,41 37,51

19 Johtopäätöksiä optimoinnista Yksinomaan joko typpi- tai fosfori päästöjen perusteella optimointi on mahdollista, mutta nykyisillä hintasuhteilla ei järkevää. Koska monet maitotuotosta nostavat, taloudellisesti perustellut ruokinnalliset tekijät lisäsivät myös sonnan fosforipitoisuutta, on ruokintamenetelmillä vaikea vähentää sonnan fosforipitoisuutta ilman maitotuotoksen laskua Otettava huomioon myös eläimen kestävyys Epätasapaino sairastuttaa Uudistus-%:n kasvaessa typen ja fosforin hyväksikäyttö huononevat

20 Millä tasolla mennään? TYPEN JA FOSFORIN HYVÄKSIKÄYTTÖ SUOMESSA

21 Typen, fosforin ja energian hyväksikäyttö-%, v Alle 6000 kg kg kg kg Yli kg ka Typpi (N) , ,5 Fosfori (P) ,5 27,2 OIV g/valk-g 1,74 1,65 1,61 1,57 1,42 1,6 ME MJ/kg EKM 5,97 5,76 5,7 5,63 5,36 5,7 Sekä typen että fosforin hyväksikäyttö on parantunut vuodesta 2011 noin 2 %-yksiköllä.

22 Millä tasolla Suomessa ollaan? Mediaani Lähde: ProAgria Tilakunto, v yhteenveto

23 Keskimääräinen rehustus lypsävillä tuotosluokittain Keski-tuotos Alle Yli Keskim. Meijeriin kg/pv 18,9 22,9 26,1 28,5 30,6 26,1 MJ/kg ka (korj) 11,1 10,9 10,9 10,9 11,0 10,9 OIV g/kgka Raakavalk, g/kg ka Syönti, kg ka/pv Väkirehu-% ka:sta Väkirehua, kgka 6,7 8,7 9,6 10,1 10,6 9,4

24 Take home message Tasapainoinen ruokinta energian ja valkuaisen suhteen varmistavat myös hyvän typen ja fosforin hyväksikäytön. Optimointi pelkästään typen tai fosforin hyväksikäytön kannalta ei ole taloudellisesti mielekästä eikä kaikissa tilanteissa edistä eläimen kestävyyttä. Laskentaperusteissa oltava tarkkana eläintä, tuotoskiloja vai hehtaaria kohti. Mikä kaikki sisällytetään (maitotuotos, uudistus, ummessaolo jne.)

25 Lisää luettavaa: Jaana Uusi-Kämppä, Markku Yli-Halla ja Kaarina Grék (toim.) 2003: Lypsykarjataloudesta tulevan ympäristökuormituksen vähentäminen. Maa- ja elintarviketalous 25.