Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014"

Raili Hämäläinen
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

2 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ maidontuotannon alettua energiantarve nousee nopeasti MJ:een Poikimisen jälkeen lehmä ei pysty syömään energiantarvettaan vastaavaa energiamäärää Kudosmobilisaatio: energiaa puretaan lihas- ja rasvakudoksesta Seurauksena veren NEFA- ja ketoainepitoisuudet nousevat Liika ketoainepitoisuus haitallista ketoosi Maksan rasvoittuminen Metabolinen stressi = Lypsylehmän elimistössä vallitseva aineenvaihdunnallinen epätasapainotila

Kudosmobilisaatio: energiaa puretaan lihas- ja rasvakudoksesta Seurauksena veren NEFA- ja ketoainepitoisuudet nousevat Liika

3 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Negatiivinen energiatase Ketoosi, rasvamaksa Vastustuskyvyn heikkeneminen Kiiman kiertojen käynnistymisen viivästyminen Heikentynyt hedelmällisyys Ongelmia vain osalla lehmistä Korkeassa kuntoluokassa poikivat Korkeatuottoisimmat Lihoistaan lypsävät, kudosmobilisaatio geneettisesti säädeltyä Sairaat

Heikentynyt hedelmällisyys Ongelmia vain osalla lehmistä Korkeassa kuntoluokassa

4 Energiataseen hallinta Lisätään energian saantia Väkirehua Sulavaa säilörehua Kuidun saanti! Vähennetään energiantarvetta Rajoitetaan maitorasvan synteesiä Monityydyttymättömätrasvat (öljylisät, CLA) vähentävät maitorasvan synteesiä, Rajoitetaan maidontuotantoa Vähennetään valkuaisen saantia Lyhennetään umpikauden pituutta

Vähennetään energiantarvetta Rajoitetaan maitorasvan synteesiä

5 Ruokinnan valkuaispitoisuuden vaikutukset Valkuainen on tärkeä maito-ja valkuaistuotosta säätelevä tekijä lypsykauden alussa Lypsykauden alussa lehmien valkuaisen tarve korkea ja valkuaistase yleensä negatiivinen Valkuaisen saannin lisääminen lisää kuitenkin maito-, valkuais-ja rasvatuotosta Energiatase huononee entisestään

valkuaisen tarve korkea ja valkuaistase yleensä negatiivinen Valkuaisen saannin

6 Ruokinnan korkean valkuaispitoisuus heikentää energiatasetta ja hedelmällisyyttä 1) Lisää tuotosta, jolloin energiatase heikkenee entisestään Voimakkaasti negatiivinen energiatase siirtää kiimankiertojen käynnistymistä 2) Lisää ammoniakin määrää pötsissä Ammoniakin muuttaminen ureaksi vaatii energiaa Energiatase huononee 3) Lisää plasman ja maidon ureapitoisuutta Plasman/maidon korkean ureapitoisuuden ja heikentyneen hedelmällisyyden välillä on voimakas yhteys (Butler 1998; Westwoodet al., 1998; Wittwer et al., 1999)

Ammoniakin muuttaminen ureaksi vaatii energiaa Energiatase huononee 3) Lisää plasman ja maidon ureapitoisuutta Plasman/maidon korkean

7 Energiatasekoe MTT Maaningalla lokakuu 2013 huhtikuu lehmää, jotka siirtyivät heti poikimisen jälkeen koeruokinnoille: Kolme valkuaispitoisuudeltaan erilaista täysrehua: raakavalkuaista 15 %, 18 % tai 20 % Väkirehumäärät poikiessa ensikot3 kg, useamman kerran poikineet 4 kg nosto kahden viikon aikana 9 ja 13 kiloon Säilörehu vapaa (D-arvo 710 g/kg ka, rv g/kg ka) Verinäytteet -10, +7, +21, +42 ja +63 päivää poikimisesta NEFA- ja BHBA-pitoisuudet Hypoteesi: väkirehun valkuaispitoisuuden alentaminen alentaa tuotosta, mutta ei syöntiä energiatase paranee Parantunut hedelmällisyys kompensoi tuotosmenetyksiä

13 kiloon Säilörehu vapaa (D-arvo 710 g/kg ka, rv 180-195 g/kg ka) Verinäytteet -10, +7, +21, +42 ja +63 päivää poikimisesta NEFA- ja BHBA-pitoisuudet

8 Tulokset: Syönneissä ei tilastollisesti merkitseviä eroja kg ka/pv Säilörehun syönti kg ka/pv Kokonaissyönti Tuotosviikko Tuotosviikko rv 15% rv 18% rv 20% Säilörehun syöntikyky alkoi nousta vasta kolmannen tuotosviikon jälkeen Maksimisyönti saavutettiin kahdeksan viikkoa poikimisesta

6 7 8 9 10 Tuotosviikko rv 15% rv 18% rv 20% Säilörehun syöntikyky alkoi nousta vasta

9 Tulokset: tuotos kg/pv Maitotuotos kg/pv EKM-tuotos rv 15% rv 18% rv 20% Tuotosviikko Tuotosviikko Väkirehu RV15% RV 18 % RV 20 % P-arvo Maito, kg/pv 35,5 37,2 38, Ekm, kg/pv 38,7 40,1 41,0 NS Rasva 4,87 4,79 4,66 NS Valkuainen 3,32 3,46 3, Urea 26,6 30,4 33,

Väkirehu RV15% RV 18 % RV 20 % P-arvo Maito, kg/pv 35,5 37,2 38,2 0.

10 Tulokset: energiatase MJ ME/pv Tuotosviikko rv 15% rv 18% rv 20% Maksimisyönti savutetaan -70 Energiatase negatiivisimmillaan EKM-tuotos alkaa laskea

-40-50 -60 Maksimisyönti savutetaan -70 Energiatase

11 Tulokset: Kudosvarastojen purkaminen Elopainot ja verianalyysit eivät tukeneet oletusta, että matalampi valkuaispitoisuus vähentää kudosmobilisaatiota kg 660 Elopainot mmol/l 1 NEFA 640 0, rv 15% rv 18% rv 20% 0,6 0,4 0, Tuotosviikko Päivää poikimisesta

Elopainot mmol/l 1 NEFA 640 0,8 620 600 580 rv 15% rv 18% rv 20% 0,6 0,4 0,2 560 1 2 3

12 Ketoainepitoisuudet kohonneet 2 BHBA 1,6 mmol/l 1,2 0,8 0,4 rv 15% rv 18% rv 20% Päivää poikimisesta 28 % koelehmistä piilevään ketoosiin viittaavia pitoisuuksia (BHBA>1,4 mmol/l) Kahdella lehmällä oli akuutti ketoosi (BHBA > 3 mmol/l)

28 % koelehmistä piilevään ketoosiin viittaavia pitoisuuksia (BHBA>1,4

13 Väkirehun valkuaispitoisuus ei vaikuttanut kiimankiertojen alkamiseen Näkyvä kiima, pv poikimisesta Väkirehu RV15% RV18% RV 20% 59,5 63,8 59,4 10 % lehmistä ei saatu tiineiksi, rehujen välillä ei ollut eroja

14 Yhteenveto Matalan valkuaistason väkirehuruokinnalla energiatase parani numeerisesti, mutta sillä ei saatu muita toivottuja vaikutuksia Aiemmissa tutkimuksissa ruokinnan valkuaispitoisuutta pienentämällä on pystytty parantamaan poikimisen jälkeistä energiatasetta sekä vähentämään kudosvarastojen purkamista Tässä tutkimuksessa säilörehun valkuaispitoisuus oli erittäin korkea Ruokinnan valkuaispitoisuus oli kohtuullisen korkea (17,2 %) myös matalimmalla rv-tasolla Helppoliukoisen valkuaisen saantia voidaan vähentää nurmen lannoitusta vähentämällä, mikäli peltopinta-ala antaa tähän mahdollisuuden Korkea valkuaisruokinta huonontaa typen hyväksikäyttöä ja lisää ympäristökuormitusta

valkuaispitoisuus oli erittäin korkea Ruokinnan valkuaispitoisuus oli kohtuullisen korkea (17,2 %) myös matalimmalla rv-tasolla Helppoliukoisen valkuaisen saantia voidaan

15 KIITOS

Samankaltaiset tiedostot

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden 6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei