Aperehuruokinnan periaatteet

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Aperehuruokinnan periaatteet"

Marika Myllymäki
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa Aperehuruokinnan periaatteet Ihminen päättää appeen koostumuksen ja laadun Rehujen laatu! Appeen suunnittelu Appeen koostumus suunnitellaan karjan keskimääräisen päivätuotoksen mukaan Ape ei saa lajittua eikä mennä mössöksi

2 Ruokinnan onnistumisen seuranta Navetassa: Eläimet Olosuhteet Tuvassa: Raportit Talous Hyvä ruokinnan suunnittelu Ruokinta ja olosuhteet kulkevat käsi kädessä Tarkastelee kokonaisuuksia Säilörehun laatu ja koostumus tiedossa

3 Syöntiin vaikuttavat rehuannoksen ja eläimen ominaisuudet Säilörehun syönti-indeksi D-arvo Käymisaste Kuiva-ainepitoisuus Kuitupitoisuus Sato Kasvilaji Väkirehun syönti-indeksi Määrä Koostumus Valkuainen + HVO Rasva Kuitu Toteutuva rehujen syönti Eläimen ominaisuudet Koko Ikä Lypsykauden vaihe Tuotantokyky Terveys Muut tekijät Tarjolla olevan rehun määrä Syöntiaika ja -tila Lämpötila Ym. ym. Pötsin täyteys Kuiva-aineen syönti: Sonta on ruuansulatuksen peili Sonnan koostumus - sulatuksen taso Eläinten (peräpään) puhtaus Lantaluokitus Karkearehun kuidun määrä Väkirehu-%

4 Säilörehun kuiva-aine

5 Ruokinnan onnistumisen seuranta Ruokintapöydällä Aistinvarainen laatu Seoksen kuiva-aine Seoksen lajittuminen Seoksen määrä ja riittävyys, tähteiden määrä Eläinten käyttäytyminen rehun jaon jälkeen ja syömisen aikana Riskiajat - riskieläimet Siirtymäkausi Loppulypsykaudesta herumishuippuun Ensikot Vastapoikineet Korkeatuottoisetmatalatuottoiset Siirtymäkauden ruokinnan haasteet Lehmät umpeen ja poikimaan normaalikunnossa (noin 3,5) Ruokahalun säilyminen hyvänä herumiskaudelle Kuntoluokka yli 4 -> syönti vähenee ennen poikimista Lihava lehmä käyttää enemmän kudoksia maidontuotantoon

6 Loppulypsykausi Paras aika säätää kuntoluokka kohdalleen Valkuais- ja energiarehujen suhde tärkeä 1 kg rypsirouhetta -> 1 kg maitoa 1 kg viljaa -> 0,5 kg maitoa Ummessaolokausi Lihomisen estäminen Rajoitettu ruokinta Energiaväkevyyden rajoittaminen: eri karkearehu kuin lypsäville, oljen sekoittaminen säilörehuun Seosrehutiloilla ummessa olevat saatava eroon lypsävistä Lypsävien seoksen jätteitä ei umpilehmille!

7 Tunnutusruokinta Pötsipapillit + mikrobikanta Papillien kasvu vaatii energiaa Papillien kasvu kestää n. 2 vk Lypsävien seosta max 50 % Ei lypsävien sekaan ja seokselle ennen poikimista Herutuskausi Alkaa poikimisesta Haasteena kehon varastojen käytön rajoittaminen Seosrehu pitää rehuvalion koostumuksen tasalaatuisena Lypsävien seokselle siirtyminen heti poikimisen jälkeen Seoksen syönnin maksimointi Kuiva-aineen syönti määrää tuotoksen 95-prosenttisesti -> esteet pois Heinät ja oljet pois -> alentavat sulavuutta ja energian saantia Karkearehun kuitua 250 g/kg ka Ruokinnan onnistumisen seuranta - raportit Tuotosseurantatilojen raportit ja palvelut Kausiraportti, Vuosiraportti Maitoisa Lehmätaulu Karjakompassi- päivälaskelma, jaksolaskelma Valman raportit Lypsyrobotin raportit

8 Ruokinnan onnistumisen seuranta Maitomäärä Maidon koostumus: Rasvapitoisuus Väki-karkearehusuhde Valkuaispitoisuus Energian riittävyys, rehujen laatu Ureapitoisuus Lähde: Marketta Rinne, 2007

11 KarjaKompassi Karjakompassin ruokinnan ohjaus työkalut on kehitetty yhteistyössä suomalaisen kotieläintutkimuksen kanssa Karjallesi suunniteltu Lähtötietoina oman karjasi tuotos- ja terveystiedot sekä rehujen laatu ja määrä

14 Kiitos mielenkiinnosta!

Samankaltaiset tiedostot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi