VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2008 Kaupunginvaltuusto 11.5.2009
VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus 1 1.1.2 Vantaan kaupungin hallinto 3 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 7 1.1.4 Vantaan kaupungin toimintaympäristö ja talouden kehitys 8 1.1.5 Vantaan kaupungin henkilöstö 15 1.1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä 16 1.1.7 Ympäristötekijät 17 1.2 SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ 18 1.3 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 19 1.4 TOIMINNAN RAHOITUS 21 1.5 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT 22 1.6 KOKONAISTULOT JA -MENOT 25 1.7 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 26 1.7.1 Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt 26 1.7.2 Konsernin toiminnan ohjaus 27 1.7.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 28 1.7.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 29 1.7.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 31 1.8 TILINPÄÄTÖKSEN KESKEISET LIITETIEDOT 33 1.9 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY 34 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 35 2.1 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 35 2.2 MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 90 2.2.1 Käyttötalouden toteutuminen 90 2.2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 151 2.2.3 Investointien toteutuminen 154 2.2.4 Rahoitusosan toteutuminen 159 2.2.5 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 160 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 161 3.1 TULOSLASKELMA 161 3.2 RAHOITUSLASKELMA 162 3.3 TASE 163 3.4 KONSERNILASKELMAT 165 4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 169 4.1 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 169 4.1.1 Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 169 4.1.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 171 4.2 TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 172 4.3 TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 175 4.3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 175 4.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 180 4.4 VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 183
4.5 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 184 4.6 YMPÄRISTÖTILINPITOA KOSKEVAT LIITETIEDOT 185 5. ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET 188 5.1 LIIKELAITOSTEN ERILLISTILINPÄÄTÖKSET 188 5.1.1 Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos 188 5.1.2 Vantaan Työterveyshuolto 190 5.1.3 Vantaan Vesi 192 5.2 MUIDEN ERIYTETTYJEN YKSIKÖIDEN TILINPÄÄTÖKSET 194 6. LUETTELOT JA SELVITYKSET 198 6.1 KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT JA SELVITYS KIRJANPIDON SÄILYTYKSESTÄ 198 6.2 LUETTELO TOSITELAJEISTA 199 6.3 TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT 203 7. ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 205
1. Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin tilikauden tulos oli hieman yli kolme miljoonaa euroa vuonna 2008. Syksyllä alkanut yleismaailmallinen talouden heikkeneminen asettaa suuria haasteita vuoden 2009 taloudelle. Verotulojen kertymistä on seurattava tarkasti ja tehokkaasti sekä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin talouden tasapainottamiseksi. Marja-Vantaan alueen suunnittelu ja toteutus on talouden tasapainottamisen ohella kaupungin suurin haaste lähivuosille. Hankkeen toteuttamiseksi perustettiin vuonna 2007 projekti ja Marja-Vantaa - strategia laadittiin ja hyväksyttiin vuonna 2008. Alueen kokonaisvisiossa korostuvat mm. joukkoliikennekaupungin luonne sekä ekologisten ratkaisujen mahdollisuudet modernissa kaupunkisuunnittelussa. Kehäradan rahoituspäätökset on tehty ja aiesopimus valtion ja kaupungin välillä on hyväksytty. Myös kehäradan asemakaava ja ratasuunnitelma on hyväksytty. Projektin aikataulun mukaan tunnelilouhinnat alkavat keväällä 2009 ja liikennöinnin aloittamisen tavoitteena on kesä 2014. Kehä III:n keskiosan 1. rakennusvaiheen osalta kaupunki on ilmoittanut valtiolle valmiutensa hankkeen aikaistamiseen. Lisäksi maankäytön ja ympäristön toimiala on oikeutettu osallistumaan 1. vaiheen rakennussuunnittelun kustannuksiin 16 prosentin osuudella. Vantaan kilpailukykyohjelma on laadittu. Hitech -ohjelma päättyi vuoden 2008 lopussa. Ohjelmalle asetetut tavoitteet toteutuivat sekä projektien lukumäärän että talouden suhteen. Kansainvälistymiskeskusta on kehitetty osana Hitech -ohjelmaa. Kiinakeskuksen konseptin kehittäminen jatkuu. Tikkurilaa ja Jokiniemeä on markkinoitu yrityksille erinomaisena sijaintipaikkana. Hakkilan yritysalueen ja Koivukylän yrityspuiston kehittämistä on jatkettu. Vantaan pitkäaikaistyöttömien määrä on alentunut vuoteen 2007 verrattuna, mutta ei kuitenkaan yhtä paljon kuin pääkaupunkiseudulla keskimäärin. Toistuvaistyöttömyys sen sijaan on kasvanut. Vuoden lopussa käynnistettiin uusi, osittain ESR-rahoitteinen työllistämishanke Vantaan Tarmo, joka on tarkoitettu työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Perusopetuksen päättäneille pystyttiin tarjoamaan toisen asteen koulutuspaikka, ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutuspaikka, lisäopetus- tai työpajapaikka asetetun tavoitteen mukaisesti. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja lisättiin. Aikuiskoulutuksen strategia laadittiin ja keskeiset toiminnalliset painopisteet määriteltiin. Ylioppilaskirjoitusten tulokset keväällä 2008 olivat valtakunnan tasolla, samoin Opetushallituksen otantatutkimuksen tulokset B-ruotsissa ja matematiikassa. Sen sijaan perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetustuntien määrä ei ollut vertailukuntien keskitasolla ja oppilasta kohden käytetyt euromäärät olivat Kuusikko-kuntien alhaisimmat. Lastensuojelusuunnitelma laadittiin toimialojen yhteistyönä. Psyykkisesti oireilevien lasten ja nuorten perusopetus järjestettiin ja koulunkäyntiä tuettiin laadittujen toimintamallien mukaan. Oppilas- ja opiskelijahuollon kaupunkitasoiset linjaukset otettiin käyttöön määrärahojen puitteissa. Lastensuojelun avohuollon ydinprosessit on kuvattu. Tukea tarvitsevien lapsiperheiden ennaltaehkäisevät tukitoimet on määritelty lastensuojelusuunnitelmassa. Terveydenhuollossa pyrittiin varmistamaan vastaanotolle pääsy yhdenvertaisesti koko kaupungissa. Tavoite ei toteutunut täysin, vaikka lääkärien rekrytointitilanne on parantunut hieman koko Vantaalla. Väestövastuualueet on hoidettu 90-prosenttisesti. Päivystyksen vastaanotolle pääsy kahdessa tunnissa toteutui hoidon tarpeen arvioinnin mukaisissa luokissa. Erikoissairaanhoidon ylikäyttömaksuja maksettiin vain puolet vuoteen 2007 verrattuna. 1
Yli 75-vuotiaiden kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa asuvien osuus kasvoi vuoden aikana 0,1 prosenttiyksikköä ollen vuoden lopussa 91,2 prosenttia. Vanhusten palveluopas valmistui molemmilla kotimaisilla kielillä. Monikulttuurisuusohjelma uudistettiin ja laajennettiin kattavammaksi. Toimialat hakivat aktiivisesti kansainvälisiä kumppanuuksia ja rahoitusta. Seutuyhteistyön arviointi toteutettiin pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan hyväksymän arviointisuunnitelman mukaisesti. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta hyväksyi arviointiraportin ja se merkittiin tiedoksi kaupunginvaltuuston kokouksessa 10.6.2008. Työryhmätyöt valmistuivat aikataulussa. Liikenne- ja vesihuoltopalveluyhteistyön jatkovalmistelu on käynnissä. Toimialat lisäsivät palveluiden kehittämisyhteistyötä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Kaupunki on sitoutunut kestävän kehityksen vaalimiseen ja ympäristövastuun kantamiseen. Energiasäästösopimuksen edellyttämä energiasäästön tehostamisen toimintasuunnitelma vuosille 2008-2016 on laadittu. Hulevesiohjelman luonnos on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa lausunnolle lähetettäväksi. Tuottavuutta kasvatettiin kehittämällä palvelujen hankinnassa ja tuotannossa uusia, kokonaistaloudellisesti edullisia toimintamalleja. Sähköisen asioinnin mahdollisuuksia kartoitettiin ja lisättiin. Tyhjien tilojen realisointia tehostettiin. Tulos- ja kehityskeskustelujen määrä kasvoi vuoteen 2007 verrattuna. Sairauspoissaolot vähenivät hieman ja eläkkeelle siirtymisikä nousi noin 0,9 vuodella. Konsernirakenteen ja -hallinnon arviointi suoritettiin ja siihen liittyvät Lupo-toimikunnan esitykset hyväksyttiin. 2
1.1.2 Vantaan kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Suomen sosiaalidemokraattinen puolue Aittakallio Matti Ala-Nikkola Taina Grönfors Eija Jääskeläinen Markku J Karhunen Sanna Kiljunen Kimmo Koivula Hanna Kähärä Sirkka-Liisa Letto Pirkko Lindtman Antti Murto Marja-Leena Niemi-Saari Mari Poikolainen Mika Pokki Simo Puoskari Pentti Päivinen Tiina-Maaria Rannikko Ulla Sainio Jari Salminen Risto Uhlenius Osmo Viljamaa Seija Kansallinen kokoomus Heinimäki Heikki Hirvonen Reeta (KV 25.8.2008 7) Häkkinen Juha Karén Timo Lehmuskallio Paula Mäkinen Tapani Nevander Vesa Orpana Anitta Palo Markku Porthén Jari Puha Seija Sandell Per-Erik Suonperä Kaarina Tammi Tuija Tuuli Johanna Virkamäki Pekka (Kaupunginvaltuutetun tehtävän päättyminen KV 25.8.2008 7) Virta Raija Weckman Markku Zilliacus Kim Vihreä liitto Alén Sini Anttila Ulla Essak Batulo Kauppinen Sirpa Kojo Klaus Kokko Hannu Korhonen Leena Pajunen Sirpa Valtanen Hanna 3
Vasemmistoliitto Heinonen Ilmari Laakso Jaakko Pessi Mauri Saastamoinen Tuula Tyystjärvi Kati Väätäinen Eero Suomen keskusta Ansalehto-Salmi Irja Auvinen Timo Kiviranta Martti Ryhänen Riitta Sippola Matti Ruotsalainen kansanpuolue-svenska folkpartiet Härmälä Göran Karlsson Patrik Nurmivaara Astrid Suomen kristillisdemokraatit Hurri Maija Jääskeläinen Jouko Silventoinen Pekka Pro Vantaa Enden Päivi Laaksonen Ensio Kaupunginvaltuuston puheenjohtajat Puheenjohtaja Tapani Mäkinen (KOK) I varapuheenjohtaja Taina Ala-Nikkola (SDP) II varapuheenjohtaja Eero Väätäinen (VAS) 4
Kaupunginhallitus Suomen sosiaalidemokraattinen puolue Aittakallio Matti Grönfors Eija Jääskeläinen Markku J Lindtman Antti Päivinen Tiina-Maaria Kansallinen kokoomus Heinimäki Heikki Lehmuskallio Paula Suonperä Kaarina Weckman Markku Vihreä liitto Niskanen Petteri Karlsson Eva-Lisa Vasemmistoliitto Holopainen Matti Suomen keskusta Kuokkanen Marjut Ruotsalainen kansanpuolue-svenska folkpartiet Vääriskoski Maj-Britt Suomen kristillisdemokraatit Jääskeläinen Jouko Kaupunginhallituksen puheenjohtajat Puheenjohtaja Markku J Jääskeläinen (SDP) I varapuheenjohtaja Heikki Heinimäki (KOK) II varapuheenjohtaja Petteri Niskanen (VIHREÄT) Esittelijä Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Tilivelvolliset Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Apulaiskaupunginjohtaja Martti Lipponen Apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Jukka Peltomäki Apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth Toimialajohtaja vs. Timo Juurikkala Toimialajohtaja Mika Savolainen 5
Vantaan kaupungin organisaatio 2008 Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Ulkoinen tarkastus Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Keskusvaalilautakunta Konsernijaosto Apulaiskaupunginjohtaja Keskushallinto Aluetoimikunnat Svenska kommittén Toimialan johtaja Vapaa-aika ja asukaspalvelut Tilakeskuksen lautakunta Johtokunnat Liikelaitokset Hallitukset Yhtiöt Opetuslautakunta Ympäristölautakunta Asukaspalvelulautakunta Vapaa-ajanlautakunta Kiinteistöjaosto Tilapalvelujaosto Jaosto Johtokunnat Apulaiskaupunginjohtaja Toimialan johtaja Tilakeskus Sivistystoimi Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunkisuunn. lautakunta Jaosto Apulaiskaupunginjohtaja Sosiaali- ja terveystoimi Jaosto Jaosto Apulaiskaupunginjohtaja Maankäyttö ja ympäristö 6
1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Pankki- ja luottokriisi Yhdysvalloissa syveni kansainvälisen talouden taantumaksi Yhdysvalloissa, useimmissa euromaissa, Isossa-Britanniassa, Venäjällä ja Aasiassa. Euroalueen kokonaistuotanto kasvoi vain prosentilla vuonna 2008. Synkkenevää kehityskuvaa täydensivät eräiden pienten kansantalouksien ajautuminen kriisiin ja uutisoinnit Yhdysvalloissa ja Euroopassa suurten pankkien ja vakuutuslaitosten ja muun muassa autoteollisuuden pelastusoperaatiosta. Suomen talouden vauhti hidastui voimakkaasti vuoden 2008 aikana. Suomen keskeisten vientimaiden ajautuminen taantumaan painoi myös viennin jyrkkään alamäkeen syksyllä 2008. Tilastokeskuksen tietojen mukaan BKT laski rajusti vuoden viimeisellä neljänneksellä ja kasvu jäi koko vuonna 0,9 prosenttiin. Ansiotaso kohosi 5,3 prosenttia, palkkatulot kasvoivat 7,1 prosenttia ja kuluttajahinnat nousivat 4,1 prosenttia. Työllisyys parani ja työttömyys kääntyi vasta joulukuussa kasvuun lomautusten ja irtisanomisten lisääntyessä. Avoimet työpaikat olivat vähentyneet jo pitkin syksyä. Työttömyys oli 6,4 prosenttia vuonna 2008. Talouden taantuma kohdistuu voimakkaimmin vientiteollisuuteen ja rahoituskriisin kautta rakentamiseen. Kuntien vuosikate oli 2,34 miljardia euroa ja heikkeni vuonna 2008 hieman edellisvuodesta. Kuntien nettomenot kasvoivat 8,6 prosenttia ja verorahoitus yhteensä (verotulot ja valtionosuudet) kasvoi 8,4 prosenttia. Kunnat ja kuntayhtymät investoivat vuonna 2008 hieman edellisvuotta enemmän - nettoinvestoinnit kasvoivat noin 343 miljoonalla eurolla. Lainakanta kasvoi yli 700 ja nettovelka (lainakanta - kassavarat) 900 miljoonalla eurolla vuonna 2008. Vuonna 2008 peruspalvelujen hintaindeksin muutos oli 5 prosenttia. Maakunnittain paras vuosikate asukasta kohden oli Uudenmaan kunnissa, 563 euroa/ asukas, kun se koko maassa oli 364 euroa/ asukas vuonna 2008. Vuosikate oli edelleen vahvin yli 100 000 asukkaan kaupungeissa, 590 euroa/ asukas ja heikoin alle 2 000 asukkaan kunnissa, 150 euroa/ asukas. Lainakanta kasvoi eniten alle 2 000 asukkaan kunnissa ja vähiten 6 000-10 000 asukkaan kunnissa. Yli 100 000 asukkaan kaupungeissa velkaa oli keskimäärin 1 443 euroa/ asukas. Uudenmaan ja Helsingin seudun kehitys Uudenmaan väkiluku oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1 405 481 asukasta vuoden 2008 lopussa. Vuonna 2008 Uudenmaan väkiluku kasvoi yli 16 517 henkeä, eli 1,2 prosenttia. Helsingissä väkiluku kasvoi 5 758 hengellä, Espoossa 3 319 ja Vantaalla 2 880 hengellä. Suhteellisesti vauhdikkainta väestönkasvu oli Inkoossa, Kirkkonummella, Mäntsälässä ja Vihdissä, joissa kasvu oli yli kaksi prosenttia. Vielä alkusyksystä 2008 aluetalouden barometrit näyttivät suhteellisen myönteisiä kehitysnäkymiä Uudellamaalla ja Helsingin seudulla. Tilannetta kuvaa otsikointi "Uhkaako taantuma? - Seutukuntien näkymät vielä suotuisat" 28.8.2008 Työ- ja elinkeinoministeriön alueellisten kehitysnäkymien julkistamistilaisuudessa. Joulukuun 12. päivänä 2008 vastaavassa aluebarometrin julkistamistilaisuudessa tuli esille jo heikentyneet talousnäkymät erityisesti Helsingin metropolialueella, jossa kuntien velan ja työttömyyden ennakoitiin kasvavan. Kuluttajien osalta tapahtui luottamuksessa romahdus loppuvuonna 2008 Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin mukaan. Avoimien työpaikkojen määrä laski 1 754 työpaikalla vuoden 2008 aikana Uudenmaan TE-keskuksen alueella. Joulukuussa 2008 avoimia työpaikkoja oli yhteensä 9 367. Vastaavasti työttömien määrä TEkeskuksen alueella kasvoi 1 347 henkilöllä vuoden 2008 aikana. Joulukuussa 2008 työttömiä oli yhteensä 45 169 henkilöä ja työttömyysaste oli 5,5 prosenttia. Helsingin seudun kunnista Vantaan työttömyysaste 6,6 prosenttia oli Hyvinkään 7,1 prosentin jälkeen toiseksi korkein joulukuussa 2008. 7
1.1.4 Vantaan kaupungin toimintaympäristö ja talouden kehitys Väestö kasvoi edelleen ennustettua enemmän, noin 2 700 asukkaalla Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan Vantaan väkiluku oli 195 240 vuodenvaihteessa 2008/2009. Väestö kasvoi vuoden 2008 aikana peräti 2 700 henkilöllä huolimatta varsin pienestä asuntorakentamisesta. Väestönlisäys oli kolmantena vuonna peräkkäin suurempi kuin osattiin ennakoida. Näin suuria vuosittaisia väestönlisäyksiä Vantaalla on ollut tätä ennen 1970-luvulla. Keväällä 2008 tehdyssä väestöennusteessa vuodenvaihteen väkiluvuksi ennakoitiin 194 600. Maan sisäisessä muuttoliikkeessä Vantaan saaman muuttovoiton määrä pieneni 120 henkilöön. Kasvava siirtolaisuus sen sijaan lisäsi Vantaan asukasmäärää lähes 820 henkilöllä. Nettosiirtolaisuus ei ole Vantaalla ollut näin suurta kertaakaan aiemmin. Lähimmäksi päästiin vuonna 2007, jolloin nettosiirtolaisuus oli runsaat 740 henkilöä. Uusia vantaalaisia syntyi noin 2 760, mikä on peräti puolisentoista sataa enemmän kuin edellisenä vuonna ja lähes saman verran enemmän kuin mitä viime keväänä ennustettiin. Vantaalaisia kuoli vuoden 2008 aikana noin tuhat eli vajaa sata vähemmän kuin vuonna 2007, mutta puolisentoista sataa ennustettua vähemmän. Kun sekä ennustettu muuttovoitto että väestön luonnollinen kasvu olivat suurempia kuin ennustettiin, ennustevirhe kohosi poikkeuksellisen suureksi, noin 600 henkilöön. Espoossa maan sisäinen nettomuutto oli kolmantena vuotena peräjälkeen hieman tappiollista. Helsingissä taas kuuden tappiollisen vuoden jälkeen maan sisäinen nettomuutto kääntyi selvästi voitolliseksi. Nettosiirtolaisuus sen sijaan oli niin Espoossa kuin Helsingissäkin varsin suurta, Espoossa lähes 1 100 ja Helsingissä yli 3 200 henkilöä. Nettosiirtolaisuus kasvoi myös koko maassa ja oli noin 14 200 henkilöä. Tätä ennen nettosiirtolaisuus oli koko maassa likimain yhtä suurta vuonna 1991, jolloin päästiin yli 13 000 henkilöön. Kuvio Väestönmuutos 10 suurimmassa kaupungissa vuonna 2008, ennakkotieto Helsinki Espoo Vantaa Oulu Tampere Jyväskylä Lahti Kuopio Turku Pori -500 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 5 500 6 000 6 500 väestönmuutos, hlöä Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Kaikilla suuralueilla väki lisääntyi, suurin väestönlisäys jälleen Aviapoliksen ja Korson suuralueille Ennakkotiedon mukaan Aviapoliksen suuralueen väkiluku kasvoi vuoden 2008 aikana lähes tuhannella ja Korson suuralueen väkiluku vajaalla viidellä sadalla asukkaalla. Tikkurilassa ja Koivukylässä kasvua oli runsas kolme sataa ja Kivistössä vajaa kolme sataa. Myyrmäen kasvu jäi runsaaseen sataan ja Hakunilan vajaaseen sataan henkilöön. Huolimatta Aviapoliksen runsaasta väestönlisäyksestä, ennustetusta väkiluvun kasvusta jäätiin siellä kuitenkin kolmella sadalla. Tikkurilassa väkimäärä taas oli yli neljä sataa ennustettua suurempi. Kaiken kaikkiaan väestönkasvu sijoittui Vantaalla aiempaa enemmän vanhaan asuntokantaan. 8
Kaupunginosista suurinta väestönkasvu oli Tammistossa ja Pakkalassa, jotka ovat Aviapoliksen suuralueella. Myyrmäen suuralueella väestönkasvu tuli lähes kokonaan Myyrmäen kaupunginosaan ja Kivistön suuralueella Kivistön kaupunginosaan. Tikkurilan suuralueella väestö kasvoi yli sadalla Tikkurilan ja Jokiniemen kaupunginosissa, Koivukylässä Havukoskella. Korsossa väkiluku oli suurempi kuin vuotta aiemmin kaikissa kaupunginosissa Mataria lukuun ottamatta, suurinta kasvu oli Nikinmäessä. Hakunilan suuralueella väestönmuutokset suuntaan tai toiseen olivat eri kaupunginosissa vuoden 2008 aikana pieniä. Ennakkotietojen mukaan väkimäärä kasvoi kunnan palvelujen kannalta tärkeimmissä ikäryhmissä vaihtelevasti. Alle kouluikäisten määrä lisääntyi koko kaupungin tasolla noin 230 lapsella ennustettua enemmän. Kasvua tuli vuoden 2008 aikana kaikilla suuralueilla, eniten Aviapoliksessa. Aviapoliksessa ennustettu kasvu jäi kuitenkin puoleen ennustetusta. Muilla suuralueilla päivähoitoikäisten määrä oli ennustettua suurempi, eniten ennustevirhettä kertyi Koivukylässä ja Hakunilassa. Peruskouluikäisten määrä väheni koko kaupungissa ennusteen mukaisesti. Myyrmäessä, Tikkurilassa ja Hakunilassa heitä oli jonkin verran ennustettua enemmän, muilla alueilla ennustettua vähemmän, Aviapoliksessa ja Kivistössä heitä oli selvästi ennustettua vähemmän. Vanhuuseläkeikäisten määrä oli Aviapoliksen ja Korson suuralueilla ennustettua pienempi, muilla suuralueilla hieman suurempi. Tikkurilan suuralueella ennustevirhe oli määrällisesti suurin, noin 70 henkilöä (1,6 prosenttia). Viime vuoden keväällä tehdyn väestöennusteen mukaan Vantaan väkimäärä kasvaa vuoden 2009 aikana runsaalla kahdella tuhannella asukkaalla. Koska uusia asuntoja valmistui viime ja edellisvuonna selvästi ennustettua vähemmän eikä asuntoja alkaneenakaan vuonna valmistu edellisvuosia enempää, vaan vielä vähemmän, jäänee vuoden 2009 väestönkasvu pienemmäksi kuin viime vuosina. Uusi väestöennuste tehdään keväällä 2009. (Lähteet: Tilastokeskus ja Facta -kuntarekisteri) Työttömiä oli joulukuun lopussa 6 930 eli 150 enemmän kuin vuotta aiemmin: nuorten työttömien ja lomautettujen määrä nopeassa kasvussa Vantaan työttömyysaste oli vuodenvaihteessa 6,6 prosenttia, mikä oli Hyvinkään jälkeen toiseksi eniten Helsingin seutukunnassa. Koko Uudenmaan liiton alueella työttömyysaste oli 5,8 ja Uudenmaan TE-keskuksen alueella vielä alhaisempi, 5,5 prosenttia. Työttömiä oli Vantaalla nyt 150 enemmän kuin joulukuun lopulla 2007. Alhaisimmillaan työttömien määrä Vantaalla vuoden 2008 aikana oli syys - lokakuussa, jolloin heitä oli 6 070. Kuvio Työttömyysaste (%) Vantaalla kuukausittain vuodesta 2005 10,0 9,0 2005 2006 2007 2008 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 tammi huhti heinä loka tammi huhti heinä loka tammi huhti heinä loka tammi huhti heinä loka Työttömyysaste, % Pidempään kuin vuoden työttömänä olleita vantaalaisia oli vuoden 2008 joulukuun lopussa 1 660 henkilöä. Se on 240 vähemmän kuin vuotta aiemmin, mutta 60 enemmän kuin kuukautta aiemmin, jolloin määrä oli alimmillaan sitten vuoden 2002 maaliskuun. 9
Taloudellinen taantuma näkyi joulukuussa nuorten, alle 25-vuotiaiden työttömien määrän kasvuna: heitä oli lähes 120 eli viidennes enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös lomautettujen määrä alkoi kasvaa loppuvuodesta ja joulukuussa heitä oli jo yli 400, mikä oli 240 enemmän kuin vuotta aiemmin. Näin paljon lomautettuja on Vantaalla ollut viimeksi alkuvuodesta 2004. Kuvio Nuorten työttömien määrän muutos vuodesta 2000 kuukausittain 1 200 1 000 800 työttömiä 600 400 20-24-vuotiaat 200 0 15-19-vuotiaat 2000 2004 2008 Avoimia työpaikkoja Vantaalla oli viime vuodenvaihteessa 740 eli viitisen sataa vähemmän kuin edellisessä vuodenvaihteessa ja parisen sataa vähemmän kuin marraskuun 2008 lopussa. Enimmillään avoimien työpaikkojen määrä oli vuoden 2007 maaliskuussa, jolloin niitä oli peräti 2 400. Suuralueista työttömyys on vaikeinta Hakunilassa, jossa työttömyysaste oli 7,9 prosenttia vuodenvaihteessa. Alimmillaan työttömyys oli Aviapoliksen suuralueella, jossa se oli 4,0 prosenttia. Vuoden 2004 alkuvuodesta alkanut työttömyyden väheneminen alkoi hidastua kolme vuotta myöhemmin ja kääntyi lopulta nopeasti kasvuksi joulukuussa 2008. Asuntoja valmistui saman verran kuin vuosi sitten, valtion tukema ja vuokraasuntorakentaminen vähäistä. Valmistuvien asuntojen määrä vähenee edelleen Vantaalle valmistui vuoden 2007 aikana 1 404 uutta asuntoa. Vuotta aiemmin uusia asuntoja valmistui sama määrä ja kahta vuotta aiemmin pari sataa enemmän. Vantaan asuntostrategiassa asetetusta 2 000 asunnon vuositavoitteesta jäätiin jo neljännen kerran selvästi. Asuntorakentamisen painopiste, jos se lasketaan valmistuneiden asuntojen määrällä, oli vuonna 2008 kuten edellisenäkin vuonna Aviapoliksen, Myyrmäen ja Korson suuralueilla. 10
Kuvio Neljännesvuosittain myönnetty ja aloitettu asuinkerrosala, vuodet 2000-2008 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 k-m2 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 myönnetty aloitettu 0 2000 2002 2004 2006 2008 Valtion tuella (arava tai korkotuki) pystytettyjä vuokra-asuntoja vuonna 2008 valmistuneista asunnoista oli 71 ja vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja 83 kpl. Vuokra-asunnot rakennettiin Tammiston ja Myyrmäen kaupunginosiin. Kaupungin omia, VAV Asunnot Oy:n rakennuttamia, vuokra-asuntoja ei viime vuonna valmistunut. Asumisoikeusasuntojakaan ei Vantaalle ole rakennettu viime vuosina. Ilolassa kaksi vapaarahoitteista omistusasuntokohdetta, yhteensä 9 asuntoa, muutettiin jälkikäteen asuntojen jo valmistuttua huonon markkinatilanteen vuoksi asumisoikeusasunnoiksi. Pientalojen (omakoti-, pari- ja rivitalojen) osuus Vantaalle valmistuneista asunnoista oli 41 prosenttia. Omakotitaloja Vantaalle rakennettiin vuonna 2008 hieman vähemmän kuin viime vuosina keskimäärin. Uusien rivitaloasuntojen määrä väheni selvästi edellisiin vuosiin verrattuna, samoin kävi muiden erillisten pientalojen (pari- ja muut kytketyt pientalot) määrälle. Uusien kerrostaloasuntojen määrä sen sijaan oli nyt runsas kaksi sataa suurempi kuin edellisenä vuonna. Rakenteilla olleiden asuntojen ja niiden rakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien perusteella voidaan ennustaa, että vuoden 2009 aikana asuntoja valmistuu Vantaalle vielä viime vuotta vähemmän, noin 1 200 kpl. Pientaloasuntoja on aloitettu selvästi vähemmän kuin viime vuonna. Asuntorakentamisen painopiste on edelleen Aviapoliksen suuralueella. (Lähde: Rakennusvalvonnan tietojärjestelmä, tarkempia tietoja Rakentaminen Vantaalla 2008 ja Tilastokatsaus 5/2009) Muuta kuin asuinkerrosalaa valmistui ennätysmäärä Uusia työpaikkoja on Vantaalle syntynyt viime vuosina tasaista tahtia. Viimeisimmän virallisen tiedon mukaan työpaikkojen määrä kasvoi Vantaalla vuoden 2006 aikana noin 2 400 työpaikalla. Vuosittainen työpaikkalisäys on ollut vuotta 2005 lukuun ottamatta (jolloin Vantaan työpaikkamäärä väheni) selvästi suurempi verrattuna valmistuneisiin asuntoihin. Vuosien 2007 ja 2008 aikana Vantaan työpaikkamäärän arvioidaan kasvaneen neljällä viidellä tuhannella työpaikalla (Tilastokeskus: työvoimatutkimus) Vuoden 2008 aikana uutta muuta kuin asuinkerrosalaa valmistui Vantaalle 140 000 k-m 2 (48 prosenttia) enemmän kuin vuonna 2007 ja eniten koko 2000-luvulla. Kaksi kolmasosaa valmistuneesta kerrosalasta rakennettiin Aviapoliksen suuralueelle ja Tikkurilaan viidennes. Valmistuneesta kerrosalasta runsas neljä viidesosaa tehtiin uudisrakennuksiin ja vain viidennes olemassa olevien tilojen laajennuksiin. Yli puolet vuonna 2008 rakennetusta kerrosalasta tehtiin toimistoja liikerakennuksiin, viidesosa varastorakennuksiin ja kuudesosa teollisuusrakennuksiin. 11
Kuvio Neljännesvuosittain aloitettu kerrosala käyttötarkoituksen mukaan, vuodet 2000-2008 200 000 aloitettu kerrosala 175 000 150 000 125 000 100 000 75 000 Asuinrakennukset Muut kuin asuinrakennukset 50 000 25 000 0 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 2000 2002 2004 2006 2008 Kuluvana ja tulevana vuonna muun kuin asuntorakentamisenkin painopiste on edelleen Aviapoliksen suuralueella. Valmistuvan kerrosalan määrä on alkaneena vuonna pienempi kuin viime vuonna. Liikeja toimistorakennukset sekä liikenteen rakennukset nielevät suurimman osan valmistuvasta kerrosalasta. (Lähde: Rakennusvalvonnan tietojärjestelmä, tarkempia tietoja Rakentaminen Vantaalla 2008 ja Tilastokatsaus 5/2009) Verotulojen kehitys Kaupunki sai verotuloja yhteensä 754,6 miljoonaa euroa vuonna 2008. Verotulot kasvoivat 46,5 miljoonalla eurolla, eli kasvua 6,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Verotulot ylittivät alkuperäisen talousarvion noin 10,4 miljoonalla eurolla. Verotuloarviota korotettiin syksyllä 2008 yhteensä 8 miljoonalla eurolla, josta kunnallisveroa 4, yhteisöveroa 2,5 ja kiinteistöveroa 1,5 miljoonaa euroa. Joulukuussa kuntien jako-osuutta vuoden 2008 ennakoista korotettiin lähes prosenttiyksiköllä, jonka ansiosta korotettukin kunnallisveroarvio ylittyi lähes 8 miljoonalla eurolla. Loppuvuoden yhteisöverotilitykset kunnille romahtivat siten, että Vantaalla koko vuoden tilityksissä jäätiin alle alkuperäisen talousarvion. Kunnallisveroja kaupunki sai yhteensä 644,4 miljoonaa euroa vuonna 2008, eli kasvua edellisvuodesta 7,5 prosenttia. Talousarviovuodelta kunnallisveroa kertyi 588,9 miljoonaa euroa, eli kasvua 7,7 prosenttia edellisvuoden vastaaviin tilityksiin verrattuna. Vantaan jako-osuus kunnallisverosta verovuonna 2007 oli 0,0427213 ja verovuoden 2008 ennakoista 0,0429038 - kaupungin jako-osuus kasvoi hieman. Vuoden 2008 ennakoiden kuntien jako-osuus tammikuussa oli 0,5711 ja marraskuussa 0,5797. Joulukuun tilityksessä tehty oikaisu lisäsi kaupungin verotilityksiä 10,1 miljoonaa euroa. Vantaalta perittiin ns. maksuunpanotilityksenä marraskuussa -49,6 miljoonaa euroa kuntalaisille palautettavia veroja ja verovuoden 2007 tilityksiä kertyi yhteensä 34,1 miljoonaa euroa. Verovuodelta 2006 kaupunki sai verotilityksiä yhteensä 20 miljoonaa euroa sisältäen lähinnä kuntalaisten maksamia lisäveroja. Ansiotuloja eläketulovähennysten korotus hidasti hieman kunnallisveron kasvua vuonna 2008. Yhteisöverotuloja kaupunki sai 58,8 miljoonaa euroa vuonna 2008, eli laskua edellisvuodesta 0,5 prosenttia. Talousarviovuoden tilityksiä oli 41,1 miljoonaa euroa ja vuodelta 2007 tilityksiä kertyi 16,6 miljoonaa euroa. Yritykset ovat maksaneet myös etukäteen vuoden 2009 yhteisöveroja 3,1 miljoonaa euroa. Vantaan jako-osuus kuntien vuoden 2008 yhteisöverosta oli 0,03803 - vuoden 2007 osuus oli 0,04072. Kuntaryhmän jako-osuus oli 22,03 prosenttia vuonna 2008. Yhteisöveron kertymät koko maassa hidastuivat syksyn aikana ja lähes romahtivat loppuvuodesta talouden taantuman myötä. Vantaan jako-osuuden pienentyminen yhdessä valtakunnallisen kehityksen kanssa veivät yhteisöverot laskuun edellisvuoteen verrattuna. 12
Kiinteistöveroja Vantaalle kertyi yhteensä 51,3 miljoonaa euroa vuonna 2008, eli kasvua edellisvuoteen 3,8 prosenttia. Kiinteistöveroa maksuunpantiin 51,7 miljoonaa euroa vuonna 2008, josta noin 40,3 miljoonaa euroa kertyy yleisestä (rakennus ja maapohja) kiinteistöverosta ja 10,1 miljoonaa euroa vakituisista asuinrakennuksista. Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti oli 2,50 ja sen laskennallinen verovaikutus noin miljoona euroa. Vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti alennettiin 0,30:aan ja tämä vähensi kiinteistöveron tuottoa noin 3,5 miljoonaa euroa. Kiinteistöveron kasvu perustui pääosaltaan kiinteistöjen ja rakennusten määrän kasvuun ja verohallinnon päättämään tonttien verotusarvojen korotukseen. Kaupungin verotulot vuonna 2008 1000 euroa Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Verotulot 744 200 8 000 752 200 754 578 2 378 Kunnan tulovero 632 500 4 000 636 500 644 407 7 907 Osuus yhteisöveron tuotosta 61 500 2 500 64 000 58 830-5 170 Kiinteistövero 50 200 1 500 51 700 51 339-361 Muut verotulot (koiravero) 2 2 Koiravero on vuodelta 2007 kertyneitä maksuja. Valtionosuuksien kehitys Vantaan kaupunki sai käyttötalouden valtionosuuksia yhteensä 106,1 miljoonaa euroa vuonna 2008. Valtionosuudet kasvoivat edellisvuodesta 10,5 miljoonaa euroa. Talousarvio alittui 0,4 miljoonalla eurolla. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus oli Vantaalla -53,3 miljoonaa euroa vuonna 2008. Tasaus jaetaan yleisen (6 prosenttia), opetus- ja kulttuuritoimen (37 prosenttia) ja sosiaali- ja terveydenhuollon (57 prosenttia) valtionosuuksiin. Vuonna 2008 tasausrajana oli 91,86 prosenttia kuntien laskennallisesta verotulosta euroa/ asukas ja tasausvähennys oli 37 prosenttia tasausrajan ylityksestä. Vuoden 2008 valtionosuuksia korotti täysimääräinen 5,2 prosentin indeksitarkistus. Työmarkkinatukiuudistus, Kunta It-hanke ja viranomaisverkko vähensivät vanhojen valtionosuusleikkausten lisäksi yleistä valtionosuutta. Yleistä valtionosuutta kertyi Vantaalle tasaus huomioiden 0,2 miljoonaa euroa vuonna 2008. Vuonna 2007 kaupunki sai yleistä valtionosuutta 0,6 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia kaupungille kertyi yhteensä 39 miljoonaa euroa, kun huomioidaan Opetusministeriön viimeisin vuotta 2008 koskeva päätös (OPM 11.12.2008). Päätökseen sisältyvä kaupungin valtionosuuksia vähentävä oikaisu on 636 278 euroa ja se peritään kaupungilta 26.2.2009, mutta kirjataan vakiintuneen tavan mukaan vuoden 2008 tilinpäätökseen. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet vähenivät 1,6 miljoonalla eurolla edellisvuodesta - perusopetuksessa oppilasmäärä pieneni yli neljällä sadalla oppilaalla. Lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa oppilasmäärät hieman kasvoivat. Valtionosuusprosentti opetus- ja kulttuuritoimessa laski 3,41 prosenttiyksiköllä vuonna 2008 edellisvuodesta ja oli 41,89 prosenttia. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia kaupunki sai vuonna 2008 yhteensä 67 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet kasvoivat 12,6 miljoonalla eurolla edellisvuoteen verrattuna. Väestönmuutos, indeksitarkistus, vuoden 2008 kustannustenjaon tarkistus, verovähennysten kompensaatio ja valtionosuus kunnalliseen palkkaratkaisuun sekä muut palvelutehtävien lisäykset kasvattivat valtionosuuksia. Asiakasmaksu-uudistuksen lisätulot valtio vähensi kuntien valtionosuuksista. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosentti laski 1,14 prosenttiyksiköllä edellisvuoteen verrattuna ja oli 32,74 prosenttia vuonna 2008. 13
Kaupungin käyttötalouden valtionosuudet vuonna 2008 1000 euroa Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Valtionosuudet 106 500 106 110-390 Yleinen valtionosuus 200 154-46 Opetus- ja kulttuuritoimen 38 500 38 989 489 Sosiaali- ja terveydenhuollon 67 800 66 967-833 OPM 22.12.2008 mukainen oikaisu -636 278 euroa peritään 26.2.2009 Vuoden 2008 talousarvion toteutuminen ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2008 talousarvion 12.11.2007 voimassa olevan organisaatiorakenteen mukaisesti, koska valtuusto ei ollut käsitellyt kaikkia uudistetun hallinto-organisaation edellyttämiä johtosääntömuutoksia. Lopullisesti valtuusto hyväksyi talousarvion 17.12.2007. Kaupunginhallitus merkitsi toimialojen vuoden 2008 talousarvion käyttösuunnitelmat tiedoksi. Toimialat raportoivat ensimmäisessä neljännesvuosikatsauksessaan näkemyksensä käyttösuunnitelmiensa toteutumisesta. Kaupunginhallitus ja -valtuusto käsittelivät strategiaseminaarissaan 14.5.2008 tulevan suunnitelmakauden tavoitteita ottaen huomioon toimialojen näkemykset määrärahojen riittävyydestä. Kaupunginvaltuusto kävi talousarvion ja -suunnitelman lähetekeskustelun, jossa linjattiin talousarviolle asetettavia tavoitteita. Kaupunginhallitus päätti 19.5.2008 pyytää kesäkuun kokoukseen selvitykset talouden tasapainoon liittyvistä toimenpiteistä. Kaupunginhallitus päätti 16.6.2008 merkitä saadut selvitykset tiedoksi ja antaa toimialojen tehtäväksi tarkistaa menojensa ja tulojensa toteutumisarviot puolen vuoden toteutumatietojen perusteella ja tehdä välttämättömäksi todetut muutosehdotuksensa lautakuntien käsiteltäväksi niin, että ne voidaan esittää kaupunginhallituksen käsiteltäväksi vuoden 2008 syyskuun aikana. Samalla kaupunginhallitus ilmaisi huolensa kaupungin talouden kehityksestä ja edellytti toimialoilta pikaisia talouden tervehdyttämistoimia vuoden 2009 talousarviovalmistelu huomioiden. Tarvittaessa kaupunginhallitus laatii talouden tervehdyttämisohjelman. Kaupunginhallitus päätti 16.6.2008 antaa kehyksen vuoden 2009 talousarvion ja taloussuunnitelman 2009-2011 laadinnassa. Kaupunginhallitus ja -valtuusto käsittelivät strategiaseminaarissaan 21. - 22.8.2008 suunnitelmakaudelle asetettavia tavoitteita. Kaupunginhallitus teki 6.10.2008 ehdotuksensa kaupunginvaltuustolle muutoksista vuoden 2008 talousarvion käyttötalousmenoihin sekä käsitteli 20.10.2008 kaupunginjohtajan katsauksen talouden kehitysnäkymistä ja kaupungin taloudesta. Kaupunginjohtaja ilmoitti, että kaupunginhallitukselle valmistellaan 3.11.2008 pidettävään kokoukseen kaupunginjohtajan tarkistettu talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitys 2009-2011, jossa otetaan huomioon hidastunut talouskasvu ja sen edellyttämät muutokset käyttötalous- ja investointimenoihin. Kaupunginjohtajan johdolla pidetyissä ns. navigointitilaisuuksissa on käyty keskustelut toimialojen kanssa talousarvion ja taloussuunnitelman eri käsittelyvaiheissa talousarvion laadinnan perusteista toiminnallista tavoitteista, talouden tasapainottamisesta ja talousarvion ja -suunnitelman täytäntöönpanosta. Kaupunginhallitus ja -valtuusto joutuivat käsittelemään talousarviomuutoksia vuoden aikana. Merkittävimmät muutokset investointimäärärahoihin aiheutti Kehäradan rakentamiseen valmistautuminen, maan hankinta ja kunnallistekniikan rakentaminen. Kaupunginvaltuuston hyväksymät korotetut määrärahat ylittyivät merkittävimmin sivistystoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimialoilla. Arvioitua suuremmat toimintatulot kattoivat määrärahojen ylitykset niin, että tilikauden tulos muodostui noin 3,2 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. 14