KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA Esitys Joensuussa Frans Silvenius tutkija, MTT
Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Miten kehitetään ruokaketjun vastuullisuutta ja edistetään kuluttajien kestäviä kulutusvalintoja sekä hyvinvointia? Keskeiset tutkimusteemat/tavoitteet Ruokaketjun vastuullisuuden edistäminen Ruokaketjun ja elintarvikkeiden jalanjälkien pienentäminen Vastuullisempien kulutusvalintojen mahdollistaminen Kansanterveyden parantaminen www.mtt.fi/vastuullisuus
Tutkimusalueen tavoitteet Tuottaa yrityksille tietoa ja ratkaisuja koskien sitä, miten yritykset voivat vähentää ruokaketjun ja -valintojen yhteiskunnalle aiheuttamia haitallisia vaikutuksia, kuten ilmastovaikutuksia, rehevöitymistä sekä elintapasairauksia ja niiden hoitokustannuksia edistää kansanterveyttä, tuoteturvallisuutta, eläinten hyvinvointia ja ruokamarkkinoiden toimivuutta ja läpinäkyvyyttä kestävän liiketoiminnan edistäminen 10.2.2014 MTT Agrifood Research 3
Hyvä mittari: Tavoitteellinen, mitattava, mahdollisuus parantaa Olennainen, avoin ja läpinäkyvä Sidosryhmä- ja ketjulähtöinen Elinkaariarviointi toiminnan ja ketjun kehittäminen, ohjaaminen ja johtaminen, optimointi viestinnän pohjaksi Jätehuolto Kuluttaja Kauppa Kuljetus Energiantuotanto Elintarviketeollisuus Kotieläintuotanto Pakkausteollisuusketju Panosteollisuus Viljely Rehuteollisuus Lähde: MTT, Katajajuuri et al. 2008 4
Todellisen yksilöllisen kulutuksen ympäristövaikutusten jakaumat tarveryhmittäin Asuminen Ravinto Vapaaaika Hyvinvointi 24 % 39 % Alkutuotanto Teollisuus Kauppa Ravintolat Ostosmatkat Ruoan valm. ja säilytys Vaatetus Koulutus ja työ Muut Ilmastovaikutus Muut ympäristövaikutukset 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 % Lähde: Seppälä et al. 2009, 2011
Elinkaariarvioinnin toteuttaminen Ympäristökuormitukset (ilmastonmuutos ja rehevöityminen) lasketaan erilaisten päästökertoimien avulla materiaali- ja energiavirroista Kysyttävät asiat kysyttiin kyselykaavakkeella ja pidettiin Lync-palavereja Alkutuotannolle, leipomolle ja myllylle oli omat kyselykaavakkeensa Lisäksi huomioitiin logistiikka
Alkutuotanto Kysyttäviä asioita mm. sato, viljelypinta-ala, käytetyt lannoitteet tuotenimikkeittäin, kalkki, peltotyöt ja niiden polttoaineenkulutus, varastointienergian kulutus, maalaji, P-luku Energian kulutusmäärät vaikuttavat hiilidioksidipäästöihin, maalaji, käytetyt lannoitteet ja P- luku taas rehevöittäviin kuormituksiin. Lannoitustaso vaikutti dityppioksidipäästöihin, joka on merkittävä kasvihuonekaasu Dityppioksidipäästöt laskettiin kansallisella menetelmällä Rehevöittävien päästöjen laskentaan oli omat mallinsa
Jalostus Myllyn osalta kysyttiin viljan tarve jauhokiloa kohden ja kulutettu energia jauhokiloa kohden pääasiassa hiilidioksidipäästöjä Leipomon osalta raaka-aineiden tarve karjalanpiirakan määrää kohden sekä lämpö- ja sähköenergia Sähkön osalta käytettiin tuotantolaitoskohtaisia päästökertoimia
Ilmastovaikutus tuotteittain, kgco 2 - ekv/kg 1,4 1,2 Logistiikka, valmis tuote 1,0 Leipomo 0,8 Jalostus, muut raaka-aineet 0,6 Jalostus, Jorma-ohra 0,4 Logistiikka, muut raaka-aineet Logistiikka, Jorma-ohra/riisi 0,2 Alkutuotanto, Jorma-ohra/riisi 0,0 Jorma-ohra Riisi Alkutuotanto, muut raaka-aineet
Ilmastovaikutus komponenteittain, kgco 2 -ekv/kg 1,4 1,2 1 0,8 0,6 CH4 N2O CO2 0,4 0,2 0 ohrapiirakka riisipiirakka
Yhteenvetoa tuloksista - ilmastovaikutus Jalostuksen osuus ilmastovaikutuksesta noin puolet ja alkutuotannon noin puolet Riisin osalta metaanin osuus on suurempi kuin ohran, ohran osalta taas dityppioksidin osuus surempi Tulos riisipiirakkaan verrattuna ei täysin vertailukelpoinen, koska ei tietoa, miten dityppioksidi laskettu Logistiikan osuus voi korostua kotimaisessa lähiruoan kuljetuksessa ulkomaihin nähden, koska Suomi harvaanasuttu maa kuljetuserät pieniä Tässä tapauksessa logistiikan merkitys pieni johtuen lyhyistä kuljetusmatkoista
Rehevöittävät päästöt, gpo 4 -ekv/kg 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Ohrapiirakka Riisipiirakka Ruisleipä
Rehevöittävistä päästöistä Ohrapiirakan rehevöitävä päästö on suurempi kuin riisipiirakan Ero tulee pääasiassa minimihuuhtouman käytöstä viherlannoitusta mallinnettaessa sekä eroista satotasossa Rehevöittävät kuormitukset ovat paikallisia, joten paikallisten vesistöjen kantokyky on otettava huomioon tuloksia arvioitaessa
Johtopäätöksiä Erot tutkittavien vaihtoehtojen välillä pieniä Ilmastovaikutus ohrapiirakalla pienempi ja rehevöittävä kuoritus suurempi kuin riisipiirakalla Enemmän eroja vaihtoehtojen välille syntynee sosiaalisessa tarkastelussa
Muut tutkimukset Kaikkiin kohteisiin on jo lähetetty kyselykaavakkeet Ahvenpihvi laskettu melko pitkälle ja siinä kalastuksen polttoaineenkulutus varsin pieni Mansikkasose on myös laskettu melko pitkälle Lisää tuloksia odotettavissa myöhemmin keväällä
Frans Silvenius frans.silvenius@mtt.fi http://www.mtt.fi/asteri/frans_silvenius_cv_eng.pdf