Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Transkriptio

1 Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten arviointi -tiimi

2 Mitä pyrittiin selvittämään? 1) Mikä osuus alueen alkutuotannosta myös jalostetaan/kulutetaan maakunnassa? 2) Mikä on maakunnassa tuotetun ruoan (paikallisen ruoan) käyttöosuus alueen julkiskeittiösektorilla? 3) Mikä on alueellisen ruokaketjun nykyinen vaikutus maakunnan elinkeinoelämään työpaikoissa ja euroissa mitaten? 4) Kuinka erilaiset tulevaisuuden toimintakentän muutokset heijastuvat maakunnan ruoantuotannon aluetaloudelliseen vaikuttavuuteen?

3 Selvitysten tärkeimmät tietolähteet ja työvälineet Elintarvikkeita jalostaville yrityksille lähetetty e-lomakekysely Kyselyllä selvitettiin muun muassa alkutuotannon jalostus- ja kulutusosuudet Maakunnan hankintarenkaille ja -yksiköille lähetetty e- lomakekysely Kyselyllä selvitettiin muun muassa paikallisen ruoan käyttöosuus alueen julkiskeittiösektorilla RegFin-laskentamalli, missä perusaineistona tilastokeskuksen kansan- ja aluetilinpidon tiedot RegFin-aluemallilla laskettiin ruokaketjujen osien nykyiset ja tulevaisuuden vaikutukset

4 Paikallisten alkutuotannon raakaaineiden käyttö elintarvikeyrityksissä Maakunnasta riippuen elintarvikeyritykset ostivat keskimäärin prosenttia alkutuotannon raaka-aineista omasta maakunnasta. Paikallisten raaka-aineiden käyttö on suurinta Varsinais-Suomessa. Muun Suomen osuus vaihteli 35 ja 70 prosentin välillä. Ulkomailta ostetaan 5 25 prosenttia alkutuotannon raaka-aineista. Keski-Suomessa ulkomaisten raaka-aineiden osuus on pienin

5 Paikallisten elintarvikkeiden käyttö julkiskeittiösektorilla Kanta-Häme Päijät-Häme Keski-Suomi Oma maakunta Muu Suomi Ulkomaat Varsinais-Suomi 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Julkiskeittiösektorilla oman maakunnan tuotteita käytetään eniten Varsinais-Suomessa ja Kanta-Hämeessä. Keski-Suomessa julkiskeittiöt käyttävät kuitenkin pääsääntöisesti kotimaisia elintarvikkeita, kun muissa maakunnissa ulkomaisten elintarvikkeiden osuus on prosenttia. Suurin ulkomaisten elintarvikkeiden osuus on Kanta-Hämeessä

6 Ruokaketjun eri osien nykyiset vaikutukset maakuntien talouteen BKT % -yksikköä Kanta-Häme Päijät-Häme Keski-Suomi Varsinais-Suomi Alkutuotanto 4,1 2,3 3,2 5,7 Elintarviketeollisuus 12,2 13,2 5,4 9,7 Ravitsemistoiminta 2,5 3,2 4,7 6,1 BKT milj. euroa Kanta-Häme Päijät-Häme Keski-Suomi Varsinais-Suomi Alkutuotanto 223,3 142,5 260,5 842,6 Elintarviketeollisuus 666,7 824,5 438, ,3 Ravitsemistoiminta 137,1 196,0 384,9 904,4 Ruokaketjun eri osilla on selkeä vaikutus maakuntien BKT:hen, kun otetaan huomioon myös kerroinvaikutukset. Mallin luonteen vuoksi ruokaketjun eri osien vaikutuksia ei kuitenkaan voi laskea yhteen, koska se johtaisi kaksoislaskentaan. Suhteessa aluetalouden kokoon alkutuotannolla ja ravitsemistoiminnalla on suurin merkitys Varsinais-Suomessa. Elintarviketeollisuudella on suurin merkitys Päijät-Hämeessä

7 Ruokaketjun eri osien nykyiset vaikutukset maakuntien työllisyyteen Työllisyys % -yksikköä Kanta-Häme Päijät-Häme Keski-Suomi Varsinais-Suomi Alkutuotanto 4,4 2,7 3,7 4,7 Elintarviketeollisuus 7,5 6,0 3,8 5,5 Ravitsemistoiminta 2,9 3,2 4,1 4,6 Työllisyys htv Kanta-Häme Päijät-Häme Keski-Suomi Varsinais-Suomi Alkutuotanto Elintarviketeollisuus Ravitsemistoiminta Ruokaketjun eri osilla on selkeä vaikutus maakuntien työllisyyteen, kun otetaan huomioon myös kerroinvaikutukset. Mallin luonteen vuoksi ruokaketjun eri osien vaikutuksia ei kuitenkaan voi laskea yhteen, koska se johtaisi kaksoislaskentaan. Suhteessa työllisten määrään alkutuotannolla ja ravitsemistoiminnalla on suurin merkitys Varsinais-Suomessa. Elintarviketeollisuudella on suurin merkitys työllisyyteen Kanta-Hämeessä

8 Elintarviketeollisuuden yritysten arviot tulevaisuudesta Liikevaihdon arvioitiin kasvavan maakunnasta riippuen keskimäärin prosenttia vuosien 2012 ja 2020 välillä Arviot liikevaihdon kehittymisestä vaihtelivat paljon toimialoittain: Kanta-Hämeessä 0 ja 50 prosentin välillä Päijät-Hämeessä -20 ja 50 prosentin välillä Keski-Suomessa 0 ja 50 prosentin välillä Varsinais-Suomessa 10 ja 80 prosentin välillä Arvioitu liikevaihdon kehitys keskimäärin elintarviketeollisuusyrityksissä Kanta- Häme % Päijät- Häme % Keski- Suomi % Varsinais- Suomi %

9 Arvioiden mukaisen tulevaisuuden vaikutukset talouteen ja työllisyyteen Maakunta BKT-vaikutuksen muutos nykytilanteeseen nähden (milj. euroa) Työllisyysvaikutuksen muutos nykytilanteeseen nähden (htv) Kanta-Häme Päijät-Häme Keski-Suomi Varsinais-Suomi Yhteensä Jos elintarviketeollisuuden yritysten kasvuarviot toteutuvat, voisi elintarviketeollisuuden vaikutus maakuntien BKT:hen nousta yhteensä yli 4 miljardiin euroon, mikä on 689 miljoonaa euroa enemmän kuin nykytilanteessa. Vaikutus työllisyyteen voisi nousta yli , mikä on yli henkilötyövuotta enemmän kuin nykytilanteessa. Suurin kasvu yritysten arvioiden mukaan tapahtuisi Varsinais-Suomessa

10 Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä Paikallista ruoantuotantoa kannattaa ylläpitää ja kehittää, koska se lisää oleellisesti maakunnan taloudellista kasvua ja työllisyyttä Elintarvikeyritysten alkutuotannon raaka-aineostojen osuus omasta maakunnasta voi kasvaa, jos paikallinen alkutuotanto voi monipuolistaa ja lisätä tuotantoaan Paikallisten elintarvikkeiden käyttöosuus alueen julkiskeittiösektorilla on osassa maakunnista vielä alhainen, mutta sitä voitaisiin nostaa julkisten hankintojen säätelystä huolimatta Ruokaketjun vaikutus maakuntien taloudelliseen kasvuun ja työllisyyteen on merkittävä Elintarvikealan yritysten tulevaisuuden odotukset ovat myönteisiä ja toteutuessaan johtaisivat merkittävään taloudelliseen ja työllisyyden kasvuun maakunnissa

11 Professori Hannu Törmä, , Projektisuunnittelija Susanna Määttä, ,