Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat

Transkriptio

1 Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat CHAMP, suomalaisten kuntien V työpaja, Lahti Olli Pekka Pietiläinen ja Jyri Seppälä, SYKE

2 Kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmät Alueelliset laskentamenetelmät Kasvener Hilma CEN primäärienergiatarkastelu Elinkaariset laskentamenetelmät ilmastodieetti.fi laskuri Kuhilas HS laskuri Sektorittaiset laskentamenetelmät HiMo2 loma asunnon käytön CO 2 päästöt HSL reittiopaslaskuri, Finnair laskuri

3 Peruskysymys: arvioidaanko vain välittömät (suorat) päästöt vai myös välilliset (epäsuorat) päästöt? Aluelaskureilla arvioidaan yleensä vain välittömät päästöt Ongelma: eri menetelmillä ajoittain hyvin erilaisia tuloksia, vaikka lähtötiedot samat, esimerkiksi YTV alueen CO 2 e päästöt/as/v (Lounasheimo 2009)

4 Kasvener ilmainen laskentaohjelma (Excel sovellus), runsaasti käyttökokemuksia noin 70 kuntaa laskenut CO 2, CH 4 ja N 2 0 päästönsä sisältää: energiasektori, teollisuusprosessit, maatalous, jätehuolto ei sisällä: epäsuorat päästöt, maankäyttö ja maankäytön muutokset (hiilinielut) tuotantoperusteinen ja kulutusperusteinen lähestymistapa Hilma menetelmä on mm. HSY:n ja Uudenmaan liiton käyttämä Kasvenerin päälle kehitelty laskentaversio

5 Kasvenerin, Hilman ja muiden aluelaskentamenetelmien erot johtuvat lähinnä seuraavista asioista, jotka on huomioitava Kasvener mallia kehitettäessä: sähkön ja lämmön erillistuotannon (ET) ja yhteistuotannon (YT) päästöjen jakautuminen (päästöjako) sekä laskennalliset hyötysuhteet (hyötysuhde) sähkön ja lämmön tuotannolle (Liikanen 1999, soveltaen) tuotantomuoto Päästöjako Hyötysuhde ET sähkö 100 %, lämpö 100 % sähkö40 %, lämpö 90 % YT/energiamenetelmä sähkö 26 %, lämpö 74 % sähkö86 %, lämpö 86 % YT/ hyödynjakomenetelmä sähkö 42 %, lämpö 58 % sähkö48 %, lämpö 111 % sähkön päästökertoimet Suomen sähköntuotannon ominaispäästökerroin vaihtelee, nykyisin n. 240 g/kwh sähkölämmityksen vakiopäästökerroin 400 g/kwh (YM), joka koostuu seuraavista: sähkölämmityksen perusteho (112 g/kwh) sähkölämmityksen väliteho (459 g/kwh) sähkölämmityksen huipputeho (869 g/kwh) lämmitystarvekorjaus häivytetään kylmien ja lämpimien vuosien erot todelliset päästötrendit esiin

6 Kasvener

7 Kasvener Kulutussähkö Teollisuus ja työkoneet Kaukolämmön yhteistuotanto Kaukolämmön erillistuotanto

8 Kasvener kehitystyö: uusi projekti alueellisten kasvihuonekaasujen päästöarviointimalli Tekijät: SYKE, Kuntaliitto, pääkaupunkiseudun kunnat, Ekokumppanit Oy, Motiva, HSY Rahoittajat: YM, Kuntaliitto, kunnat, SYKE Kesto: 02/ /2012 Kasvener mallin korvaava ilmainen kunta ja seututason kasvihuonekaasupäästöjen inventaariomalli Kehittämisessä painotetaan seuraavia ominaisuuksia: käyttöominaisuuksien parantaminen; ulkoasu, syöttötietojen laajuus, graafinen raportointi ja ohjeistus päästölaskentaosion jakaminen pienemmille kunnille soveltuvaan osaan (nettiversio) sekä laajaan suuremmille kunnille tarkoitettuun osaan (ladattava versio) kansallisessa laskennassa ja tilastointitavoissa tapahtuneiden muutosten päivitys lämmön ja sähkön yhteistuotanto: energiamenetelmästä hyödynjakomenetelmään kuntien laskentatietojen sähköinen tallennus mahdollista tilastointia varten ylläpito ja jatkuvuus maankäyttömuutosten vaikutukset, hiilinielut (erillinen hanke, liitetään myöhemmin Kasveneriin)

9 Aluelaskureiden perusongelmat Laskenta ei pidä sisällään välillisiä päästöjä eli alueen ulkopuolella tuotettujen tavaroiden ja palveluiden päästöjä, esimerkiksi elintarvikehankinnat kulutustavaroiden hankinta rakennusmateriaalien hankinta kotimaan matkailu ja mökkeily ulkomaan matkailu jne., jne., jne aluelaskureiden tuloksia ei voi/kannata käyttää kuntien paremmuuden vertailuun esim. v. 2000: Anjalankoski 56,4 t/as/v ja Kouvola 6,0 t/as/v (kuntaliitos)

10 Kuhilas kuntien hiilijalanjälkilaskuri koordinaattorina SYKE (Ari Nissinen), mukana YTV/HSY, Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, hankkeeseen palkataan projektikoordinaattori rahoitus TEM, SYKE ja em. kaupungit pilotointi: Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa kuntatason epäsuorien/välillisten päästöjen laskentamenetelmää ei ole ollut saatavilla Kuhilas paikkaamaan tilannetta Kuhilas mahdollistaa kuntien khk päästöjen kokonaisilmastovaikutuksen eli hiilijalanjäljen arvioinnin välillisiä päästöjä voidaan arvioida kansantalouden materiaalivirroista ja ympäristökuormituksista Envimat mallilla, tilastokeskuksen kulutustilastoilla, YTV:n liikenneselvityksillä, pääkaupunkiseudun ja valtakunnallisten rakentamis ja liikkumistilastojen avulla jne. Kuhilas = Kasvenerin polttoaineiden kulutus ja sähkönkulutus korjattuna LCA kertoimilla osa liikenteen päästöistä maatalouden päästöt + tavaroiden ja palveluiden LCA perusteiset päästöt + jotain

11 Hinkuillaan, kiitos!