TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016



Samankaltaiset tiedostot
VÄINÖLÄN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 /

PORIN KOULUTOIMEN TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Kotiinpäin Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2011

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Hyvinvointikoulu Kiiminkijoen koulu

Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa

Lukuvuosisuunnitelmaa ohjaava säädöspohja ja lukuvuosisuunnitelman käsittely

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

Yhteiset työvälineemme. Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry

Nivelvaiheet. Johanna Wahlman Pontuksen päiväkotikoulu, Lappeenranta

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opetushenkilöstö Punkaharju

Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv

Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Keskustelutilaisuus: lasten ja perheiden tukeminen kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Johtaja Sirkka Jakonen

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

AJANKOHTAISTA OPETUSTOIMESTA JA OPISKELUHUOLLOSTA

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen Paasitorni

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Strategiakortit 2015

Kajaanin Mamsellin toimintastrategia

Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Laatu Keminmaan kunnan perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

Ohjaus ja konsultaatio osana osaamisen kehittämistä

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu

Oppilashuolto Huittisissa. Koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Pori Eija Mattila, Huittisten kaupunki

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Rakenteiden laatu. 1. Johtaminen. tavoite kriteeri arviointi (kyllä/ei) vahvuudet, kehittämistarpeet

Arkistot ja kouluopetus

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA

Perusopetuksen laadun huoltajakysely 2014

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Perusopetuksen laadun huoltajakysely Kasvatus- ja sivistystoimi Opetuspalvelut

Laatu perusopetuksessa

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Kehittämispäivä Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Yhteiset työvälineemme. opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

Koulun rooli verkostomaisessa yhteistyössä

Tuen kolmiportaisuus

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Yhteinen lapsi yhteiset käytännöt

Lapset puheeksi -menetelmä

HUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA

Erityispedagogiikka päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Varaslähtö työaikasuunnitteluun: rehtoreiden työaikakokeilun esimerkkinä Tampere

Alueellisen yhteistyön malli

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

Esiopetuksen työ- ja arviointisuunnitelmat Kasvatus- ja sivistysltk

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

Kiusaamisen vastainen toiminta Kasavuoren koulussa lukuvuonna

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? Sirkka Hulkkonen

NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO

Tarja Ängeslevä-Furst / Laaja-alainen erityisopettaja Paula Loukkola / Erityisluokanopettaja

KESKI-POHJANMAA. Piritta Pietilä-Litendahl ja Anne Saarela

Transkriptio:

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas tarvitsee toimiessaan tulevaisuudessa yhteisönsä aktiivisena ja vastuullisena jäsenenä. TAVOITETILA VUODELLE 2016 Tuorsniemen koulun pienehkö työyhteisö luo turvallisen oppimisympäristön ja mahdollistaa oppilaiden kasvun vastuullisiksi osallistujiksi. Oppilaiden yksilölliset oppimisedellytykset huomioidaan ja oppimistilanteet ovat vaihtelevia ja monipuolisia. Tukipalvelut edistävät kasvatustavoitteiden saavuttamista. Yhteistyö eri sidosryhmien kanssa toimii. Työhyvinvoinnista huolehditaan ja koko henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua koulun toiminnan suunnitteluun. Arviointi on suunnitelmallista ja sen pohjalta koulun toiminnalle asetetaan uusia tavoitteita. STRATEGISET PAINOPISTEET 2010-2016 hyvä oppiminen terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT 2016 Tuorsniemen koulu ajassa mukana VAIKUTTAVUUS 2. Hyvä oppiminen 7. Oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointi TALOUS 5. Tuottavuuden parantaminen PROSESSIT 1. Toimiva kouluverkko 4. Hyvät oppimisympäristöt OSAAMINEN 3. Ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö 6. Sidosryhmä-ja seutuyhteistyö 1

KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT 1 2 3 4 Toimiva kouluverkko Hyvä oppiminen Ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö Hyvät oppimisympäristöt TOIMENPITEET 1.1. 2.1. 2.2. 2.3. 3.1. 3.2. 4.1. 4.2. Yhtenäisen perusopetuksen edistäminen Opetussuunnitelman kehittäminen Arviointi Monipuoliset työmenetelmät Henkilöstön ammattitaidon vahvistaminen Työhyvinvointi Turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö Oppimisympäristöjen monipuolisuus ja viihtyvyys 5 Tuottavuuden parantaminen 5.1. 5.2. Investointitarpeen määrittely Opetustuntien riittävä määrä 6 Sidosryhmä- ja seutuyhteistyö 6.1. 6.2. Kodin ja koulun yhteistyö Koulu alueensa toimintakeskuksena 7 Oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointi 7.1. 7.2. Toimiva oppilashuolto Lasten ja nuorten hyvinvoinnin varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen 2

1. Toimiva kouluverkko 1.1. Yhtenäisen perusopetuksen edistäminen 1.1.1. 1.1.2. 1.1.3. Esi- ja alkuopetuksen välisen yhteistyön kehittäminen 1. tiedonsiisrtolomakkeet 2. vierailut 3. konsultointi tarvittaessa Yhteistyö yläkoulun kanssa: Vakiintunutta yhteistoimintaa pidetään yllä 1. kuraattorin opastus ja keskustelut yläkouluun siirtyvien kanssa 2. yläkoulun opinto-ohjaajan ja erityisopettajan käynnit koululla 3. yläkouluun siirtyvien oppilaiden tutustumiskäynnit 4. seurantaa ja vuoropuhelua yläkoulun puolelta myös meille päin Erityisopetuksen lainsäädännön tuomat muutokset koulun arkeen 1. huolehditaan henkilöstön riittävästä alan koulutuksesta 2. koulun sisäinen tiedonsiirto toimii 3. varhaiset tukitoimet - eriyttäminen ja tukiopetus 2. 2.1. Hyvä oppiminen Opetussuunnitelman kehittäminen 2.1.1. Kestävän kehityksen ohjelman laadinta 2.1.2 2.1.3. Tietotekniikan opetuskäytön lisääminen ja strategian päivittäminen Koulun omat painotukset 3

2.2. Arviointi 2.2.1. Koulun toiminnan itsearviointi 2.3. Monipuoliset työmenetelmät 2.2.2. 2.2.3. 2.2.4. 2.3.1. 2.3.2. 2.3.3. Oppimistulosten seuranta ja arviointi 1. Kumppanuuskoulut 2. Valtakunnalliset kokeet 3. Arviointikeskustelut; opettaja, oppilas,vanhemmat 4. Kirjallisesti tai suullisesti esim. jakson päättyessä; opettaja, oppilas, vanhemmat 5. Oppilaan itsearviointi Vanhemmille suunnatut arviointikyselyt 1. Säännöllisesti opetussuunnitelman mukaiset arviointikohteet 2. Ajoittaiset tarpeen mukaan esim. tapahtumat Alueellinen koulujen vertaisarviointi Eriyttäminen Koulun oman kerhotoiminnan Koko koulun yhteiset tempaukset ja tapahtumat 3. Ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö 3.1. Henkilöstön osaamisen 3.1.1. kohottaminen 3.1.2. 3.1.3. Oman henkilöstökoulutusjärjestelmän kehittäminen Perehdyttämisaineiston koonta ja pitäminen ajantasalla Oman tietotekniikkaosaamisen aktiivinen kehittäminen 4

3.2. Työhyvinvointi 3.2.1. 3.2.2. 3.2.3. 3.2.4. 3.2.5. Vuorovaikutteinen johtaminen Sännölliset kehittämiskeskustelut Varhaisen puuttumisen keskustelut käydään tarvittaessa Koulun työhyvinvointisuunnitelman toteuttaminen Henkilöstön yhteistilaisuudet 4. Hyvät oppimisympäristöt 4.1. Turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö 4.2. Oppimisympäristön monipuolisuus ja viihtyvyys 4.1.1. 4.1.2. 4.1.3. 4.1.4. Koulukuljetusten turvallisuuden Turvallisuussuunnitelman ajantasaisuus Koulun perusparannuksen loppuunsaattaminen Koulun piha-alueen kehittäminen 4.2.1. Kalustuksen parantaminen 4.2.2. Tietotekniikkalaitteistojen lisääminen ja parantaminen 5. Tuottavuuden parantaminen 5.1. Investointitarpeen määrittely 5.1.1. 5.1.2. Työympäristökortin ajantasaisuus Oma investoinisuunnitelma 5.2. Opetustuntien riittävä määrä 5.2.1. Tukiopetustunteja varataan riittävästi 5

6. Sidosryhmä- ja seutuyhteistyö 6.1. 6.2. 7.1. Kodin ja koulun yhteistyö 6.1.1. 6.1.2. Koulu alueensa toimintakeskuksena 6.1.3. 6.1.4. 6.2.1. 6.2.2. 6.2.3. 7. Oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointi Toimiva oppilashuolto 7.1.1. 7.1.2. 7.1.3. 7.1.4. Säännölliset vanhempainillat Yhteistyö vanhempainyhdistyksen kanssa Vanhempien tapaamiset Wilma-hallinto-ohjelman hyödyntäminen edelleen Koulun kerhotoiminnan lisääminen yhdessä 3.sektorin kanssa Yhteistyö koulun omien yhteistyökumppaneiden kanssa Alueellisen yhteistoiminnan jatkaminen Moniammatillisen oppilashuoltoryhmän säännöllinen toiminta Ennaltaehkäisevän työotteen lisääminen Kuraattorin käynnit koululla Oppilaiden vakiintunut osallisuustoiminta 7.2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen 7.2.1. 7.2.2. 7.2.3. 7.2.4. 7.2.5. kanssa 7.2.6. 7.2.7. Ennaltaehkäisevä työ painopisteenä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä Osallistuminen Kiva kouluhankkeeseen Hyvis-hankkeen edistäminen Koulun yhteishengen kehittäminen ja Yhteistyö kouluterveydenhoitajan Välkkäritoiminnan edelleenkehittäminen ja Koulun liikunnanedistämissuunnitelma 6