Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto maria.hellamaki@valio.fi Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä Rehun laatuvaihtelut Viljat, ostoväkirehuseokset Vaihtelu pieni Analysointi vain kun aihetta olettaa että rehuerä poikkeaa tavallisesta Karkearehut, erityisesti säilörehu Vaihtelu suuri Analysointi ennen ruokintaa välttämätöntä 2 1
Säilörehun ruokintalaadun vaihtelun syitä Kasvilaji-, ja lajike-erot Maalaji- ja lohkoerot Viljelytekniikka, lannoitus Kasvuajan sääolot Korjuuaste Korjuukerta (kevät-, kesä- ja syyssato) Säilöntätekniikka (varastotyyppi, säilöntäaine) Säilöntäolosuhteet Säilönnän onnistuminen, vaihtelut rehusiilon sisällä Rehun syöttövaiheen laatumuutokset (lämpeneminen, homehtuminen) 3 Vaihtelun hallinta Ainoa keino säilörehun laadun vaihtelun hallintaan on systemaattinen ja toistettu näytteenotto ja analysointi Kuitenkin jokainen analyysitulos on aina vain arvio ja sisältää virhettä 4 2
Analyysitulosten vaihtelun pääsäännöt (1/2) 1. Kaikki analyysitulokset ovat arvioita Jos otetaan 1 kg:n näyte 500 tonnin rehuerästä, on äärimmäisen epätodennäköistä että kaksi näytettä tästä rehuerästä vastaa täysin toisiaan 2. Analyysitulosten vaihtelu on luonnollista ja sitä ei voi välttää Johtuu siitä että kaksi näytettä ovat kemiallisesti erilaisia 3. Myös analyysitulokseen sisältyy vaihtelua, joka muodostuu analyysimenetelmän ja työn systemaattisesta ja satunnaisesta virheestä. 5 Analyysitulosten vaihtelun pääsäännöt (2/2) 4. Toistot ovat ainoa tapa hallita vaihtelua Kerää useita osanäytteitä laboratorioon lähetettävään analyysinäytteeseen Ota useita analyysinäytteitä Rinnakkaiset analyysit laboratoriossa Toistettaessa virhe pienenee suhteessa 1/n 5. Edustava analyysinäyte on paras lähtökohta luotettavalle analyysitulokselle 6 3
Ota jokaisesta rehuerästä vähintään 8-10 osanäytettä jotta varmistat analyysinäytteen riittävän edustavuuden. Sekoita huolellisesti ja ota varsinainen näyte, joka lähetetään laboratorioon Näyte paaleista (valmis rehu) Näytteenotto Kairaa 5-10 paalista osanäyte (lieriösivulta, ei päädystä) Yhdistä osanäytteet ja sekoita; ota yhdistetystä näytteestä analyysinäyte Sisällytä näytteeseen kaikki se rehu joka syötetään Lähetä yksi näyte per lohko tai kasvilaji (-lajike) 8 4
Säilörehun raaka-ainenäyte Raaka-ainenäyte ennustaa valmiin säilörehun ruokintalaadun koostumuksen (mm. rv ja NDF) ja sulavuuden osalta luotettavasti, mikäli rehukäyminen onnistuu normaalisti Käymislaadun mittaamiseksi tarvitaan analyysinäyte valmiista rehusta ennen syöttöä Näytteenotto Lohkokohtainen näyte karholta keräten ennen korjuuta Kerätään osanäytteitä kuormista rehusiilolla Osanäytteet yhdistetään, sekoitetaan ja otetaan varsinainen analyysinäyte joka lähetetään laboratorioon Ota näyte lohkoittain taikka kasvilajeittain. 1-2 korjuupäivän näytteet voi yhdistää Pidä kirjaa niistä rehueristä joista raaka-ainenäyte otettu 9 Rehuanalyysin parametrit Koostumus ja rehuarvot Säilönnällinen laatu: säilörehu Mikrobiologinen laatu 10 5
+',% +) $! % D rvo & ' ( )! ( )%*!! "# ANALYYSITIEDOTE/ANALYSRAPPORT!" # $ % & & Hosk/tuottajano: 999 / 12345 Näytteenottopvm: 27.03.2009 Rehu: Nurmisäilörehu ALUELABORATORIO, SEINÄJOKI Säilöntätapa: OSMANKATU 2 Sato: 60320 SEINÄJOKI Säilöntäaine: 010 381 5085 Säilötyyppi: Näytenumero: 8340909999 Näytetunniste: Heikki Hevosmies 12345 Ypäjä REHUNÄYTTEEN ANALYSOINTITULOKSET ANALYYSI TULOS YKSIKKÖ TAVOITE SÄILÖNNÄLLINEN LAATU ph 3,88 alle 4,60 (ka 37,1%) Ammoniakkityppi 5 %/kok.n alle 7 Maito- ja muurahaishappo 46 g/kg ka 35-80 Haihtuvat rasvahapot 11 g/kg ka alle 20 Liukoinen typpi 62 %/kok.n alle 50 Sokeri 103 g/kg ka 50-150 KOOSTUMUS D-arvo 58 %/ka yli 68 Kuiva-aine 37,1 % Raakavalkuainen 4,9 %/ka 14-17 Solunseinäkuitu (NDF) 63,3 %/ka 50-60 REHUARVOT HEVOSILLE Ry-arvo 0,79 ry/kg ka Korvausluku 3,4 kg/ry OIV 68 g/kg ka PVT -65 g/kg ka SRV-arvo 13 g/kg ka ARVIO NÄYTTEEN SÄILÖNNÄLLISESTÄ LAADUSTA Arvosana Kiitettävä (9) Haihtuvat rasvahapot = etikka-, propioni- ja voihappo etikkahapoksi laskettuna. D-arvo = sulavan orgaanisen aineen osuus kuiva-aineessa. % 6
REHUNÄYTTEEN ANALYSOINTITULOKSET ANALYYSI TULOS YKSIKKÖ TAVOITE SÄILÖNNÄLLINEN LAATU ph 3,88 alle 4,60 (ka 37,1%) Ammoniakkityppi 5 %/kok.n alle 7 Maito- ja muurahaishappo 46 g/kg ka 35-80 Haihtuvat rasvahapot 11 g/kg ka alle 20 Liukoinen typpi 62 %/kok.n alle 50 Sokeri 103 g/kg ka 50-150 KOOSTUMUS D-arvo 58 %/ka yli 68 Kuiva-aine 37,1 % Raakavalkuainen 4,9 %/ka 14-17 Solunseinäkuitu (NDF) 63,3 %/ka 50-60 REHUARVOT HEVOSILLE Ry-arvo 0,79 ry/kg ka Korvausluku 3,4 kg/ry OIV 68 g/kg ka PVT -65 g/kg ka SRV-arvo 13 g/kg ka ARVIO NÄYTTEEN SÄILÖNNÄLLISESTÄ LAADUSTA Arvosana Kiitettävä (9) Haihtuvat rasvahapot = etikka-, propioni- ja voihappo etikkahapoksi laskettuna. D-arvo = sulavan orgaanisen aineen osuus kuiva-aineessa. % Rehun ph ph-luku kuvaa rehun nesteosan happamuutta käyminen tapahtuu vedessä happamuus on yleistä hygieenisyyttä kuvaava termi koska se on tärkein mikrobien kasvutekijä (A.I. Virtanen) tavoitearvo tuoreille esikuivaamattomille rehuille < 4, tyypillisesti 3,7-4,0 esikuivatulla rehulla ph riippuu kuiva-aineesta muita vaikuttavia tekijöitä ovat raaka-aine ja säilöntäaine sekä -tekniikka 7
$ -&+&. 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Eläimen terveyden kannalta haitallinen happamuusalue Hyvän rehun phalue Maitohappokäyminen Hengitys Valkuaisaineiden hajoaminen Voihappokäyminen 0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0 7.0 8.0 ph Säilörehun ph-arvon riippuvuus rehun kuivaainepitoisuudesta 5 4,8 4,6 4,4 4,2 Tavoite Nurmirehut 1997-2008 4 3,8 15 20 25 30 35 40 45 8
Maito- ja muurahaishappo g/kg kuiva-ainetta (ka) kuvaa käymisen voimakkuutta ja/tai säilöntäaineen määrää rehussa rehua säilöviä happoja tavoitearvo 40-100 g/kg ka, riippuu säilöntämenetelmästä (säilöntäaine, esikuivaus) ' # ( % ))* +,,- g/kg ka 60 50 40 30 20 10 10 20 30 40 50 60 Kuiva-aine, % Säilöntäaine Ilman Laimeat Vahvat Ympit 9
Haihtuvat rasvahapot eli VFA, yksikkö on g/kg ka kuvaavat seka- ja virhekäymisen (koli- ja voihappobakteerit) määrää VFA:t ovat etikka-, voi-, ja propionihappoa, pääosin etikkahappoa tavoitearvo <20 g/kg ka mitä korkeampi VFA sitä todennäköisemmin rehussa voihappoa ' #&. / % ))* +,,- g/kg ka 35 30 25 20 15 10 5 0 10 20 30 40 50 60 Kuiva-aine, % Säilöntäaine Ilman Laimeat Vahvat Ympit 10
Ammoniakkiluku % rehun kokonaistypestä (%/kok.n) kuvaa rehuvalkuaisen hajoamista (ammoniakkitypen osuus raakavalkuaisesta) tavoitearvo <5 % kokonaistypestä, yli 10 merkitsee jo varsin huonoa rehua kuiva-aine, esikuivaus, säilöntäaine vaikuttavat ' ))* +,,- % kok. N 10 9 8 7 6 5 4 3 2 10 20 30 40 50 60 Kuiva-aine, % Ilman Laimeat Vahvat Ympit 11
Liukoinen typpi % rehun kokonaistypestä (%/kok. N) kuvaa rehuvalkuaisen laatua, vesiliukoisen rv:n osuus kokonaistypestä tavoitearvo < 50 %, yli 70 % kuvaa jo huonoa rehua Sokeri g/kg kuiva-ainetta (ka) säilöttävän ruohon sokeripitoisuus ja säilöntätapa vaikuttavat ns. jäännössokerin määrään säilörehussa kuvaa lähinnä rehun stabiilisuutta alle 50 liian vähän, 50-150 riittävästi ja yli 150 g/kg ka runsaasti 12
Laatuarvosana (4-10) säilörehunäytteille joiden kuva-aine on < 40% yleisarvosana säilönnällisestä laadusta lasketaan kuiva-aineen, ph:n, haihtuvien rasvahappojen ja ammoniakkiluvun avulla kuvaa tuoreen rehun aiheuttamaa haju/ makuvirhetai itiöriskiä raakamaidolle 8-10 tavoite 6-7 epävakaa < 5 riski maidon laadulle Kuiva-aine (%) kuvaa kuinka paljon jää jäljelle, jos kaikki vesi poistetaan, rehukilo vesi = kuiva-aine laakasiilot ja aumat: tavoite 25...35 tornit: tavoite 30 40 pyöröpaalit: tavoite 35 45 säilörehun kuiva-aine vaikuttaa käymisasteeseen heinä ilmakuivaa, kuiva-aine n. 83 % 13
Raakavalkuainen yksikkö on % kuiva-aineessa (N 6,25) hevosille suositus 10-15 % vaikuttavat tekijät: nurmen korjuuaste, lannoitus, kasvilaji, satomäärä, sääolot nurmen N-lannoitus satotavoitteen mukaan, rv:n nosto lisäämällä typpilannoitusta ei kannata Sulava raakavalkuainen (SRV) tulostetaan vain hevosrehuille lasketaan sulavuuskertoimella rehun raakavalkuaispitoisuudesta käytetään märehtijöille määritettyjä sulavuuskertoimia ilmaisee sitä osaa valkuaisesta joka sulaa hevosen ruuansulatuskanavassa tavoite 80-90 g/kg ka valkuaisen sulavuus riippuu rehutyypistä 28 14
Kuitu eli neutraalidetergenttikuitu (NDF) yksikkö % rehun kuiva-aineessa sisältää rehun selluloosan, hemiselluloosan ja ligniinin vaikuttavat tekijät: nurmen korjuuaste, kasvilaji, säilöntä kuvaa rehun solunseinämäaineksen (=kuitu) määrää, mutta ei kuvaa kovin hyvin sulavuutta tyypillisesti nurmisäilörehussa 50-60 %, apilarehussa alempi kuidun avulla ei voi ennustaa sulavuutta eikä D-arvoa D-arvo eli sulavan orgaanisen aineen määrä rehun ka:ssa, yksikkö % kuvaa rehun sulavuutta märehtijöillä. Hevosilla sulavuus matalampi, ero huomioidaan ruokintasuositusten kautta paras korjuun ajoituksen kriteeri laskee 1. sadon aikana 0.5 yksikköä päivässä, apila hitaammin 2. sadon D-arvo alempi kuin 1. sadon, mutta laskee hitaammin vaikuttavat tekijät: rehun korjuuaste, kasvilaji, sääolot (lämpösumma, keskilämpötila) säilöntä vaikuttaa vähän, ellei säilöntälaatu hyvin huono > voidaan ennustaa raaka-ainenäytteestäkin tavoite: säilörehu yli 65 %, säilöheinä 67-70, kuiva heinä 60-65 15
Rehuarvo (www.mtt.fi/rehutaulukot) Rehuyksikköarvo (ry/kg ka) kuvaa yhden ilmakuivan ohrakilon tuotantovaikutusta, siis rehun energia-arvoa lasketaan säilörehulle: ry/kg ka = 0,16 D-arvo-% /11.7 säilörehun rehuyksikköarvon tulisi olla noin 0,9 ry/kg ka Energia muuntokelpoinen energia (ME)= 0,16 D-arvo-% yksikkö MJ/kg ka 31 Hevosrehujen koostumuksen keskiarvoja Satokausi Rehulaji Näytteitä kpl Kuivaaine, % Valkuainen, %/ka Kuitu (NDF), %/ka Sokeri, g/kg ka D-arvo, %/ka 2006 Heinä 491 82,9 8,8 62,3 123 62,2 Säilöheinä 197 69,7 10,8 59,0 115 64,1 2007 Heinä 668 83,0 8,7 61,4 133 60,6 Säilöheinä 510 64,5 10,1 58,9 123 63,2 2008 Heinä 1102 83,0 7,4 63,2 152 58,6 syksy 2008 Säilöheinä 1010 59,7 9,3 60,2 136 62,2 Säilörehu, hevosrehut 249 53,2 10,2 59,0 115 63,5 32 16
ARTTURI-nettipalvelu Korjuuaikatiedotus Rehuanalyysi Näytteenotto-ohjeet Rehuanalyysin tulkinta Analyysipaketit ja hinnasto Laskurit Uutuus kesällä 2009: Tilan räätälöity D-arvolaskuri Kirjasto 34 17