Jalostuspäivät, Mikkeli Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy

Transkriptio

1 Jalostuspäivät, Mikkeli Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy

2 Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on maatalous ja ympäristölaboratorioanalyysejä äi i l tuottava yritys Pääasiakaskuntana ovat maa ja metsätalousyrittäjät Yritys on perustettu 1952 Vuodesta 1992 lähtien yritys y on sijainnut Mikkelissä Graanin alueella Savolab Oy:n liiketoiminta liitettiin Viljavuuspalveluun vuonna Varkauden kaupungin elintarvikelaboratorio osaksi Viljavuuspalvelua Liikevaihto 3,5 milj. euroa (vuosi 2011) Henkilöstömäärä 37

3 Maanäytteet Hevostalouden palvelut perustutkimus + hivenravinnepaketti (tai Nurmipaketti), vähintään joka viides vuosi Lanta, virtsa ja puristenesteanalyysit jokaisena kasvukautena Kasvinäytteet ja kivennäisanalyysit tarkentavat kasvien ravinteiden saantia ja kasvukauden aikaisia toimenpiteitä Rehuanalyysit vilja, heinä ja säilörehunäytteet (myös mikrobiologinen laatu ja sokeri) Kaivovesinäytteet juomaveden laatu Salmonella näytteet

4 Maan viljavuustutkimus on kasvintuotannon perusta

5 kpl Happamuus (ph), Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arvel. korkea

6 Kalkituksen merkitys korostuu nurmirehun tuotannossa nurmi tarvitsee paljon kalkkia ja hyötyy siitä usein enemmän kuin viljat nurmien lannoitus kasvukauden aikana laskee peltojen ph:ta jopa yhden viljavuusluokan kolmen vuoden aikana kilo typpeä vaatii neutraloituakseen yli kaksi kiloa kalkkia, mikä vuositasolla merkitsee kg/ha kalkkipoistumaa kalkituksella on mahdollista parantaa nurmirehun kivennäiskoostumusta

7 Ravinteiden merkitys kasveille kasvi tarvitsee kasvaakseen kaikkiaan 16 eri ravinnetta, toinen ravinne ei voi korvata toista pääravinteiden (N, P ja K) ja sivuravinteiden (Ca, Mg, S) tarve kiloja/ha, j/ hivenravinteiden (Fe, Mn, Zn, Cu, B, Cl ja Mo) tarve grammoja/ha viljelykasvin sisällä hyvin liikkuville ravinteilla, kuten typellä, kaliumilla, fosforilla ja magnesiumilla puutosoireet ilmaantuvat tavallisesti vanhoihin, jo täyskasvuisiin lehtiin, koska nämä ravinteet tsiirtyvät hl helposti tikasvissa vanhoista lehdistä uusiin lehtiin huonosti kulkeutuvat ravinteet, kuten kalsium, boori, mangaani ja rauta ovat taas edellisen vastakohtia. Niiden puutosoireet näkyvät ensin uusimmissa lehdissä

8 Sinkki (Zn) sinkki vaikuttaa läheskaikkiin eläinten elintoimintoihin (mm. kasvuun ja lisääntymistoimintoihin) puutosoireita eläimillä ovat ruokahalun heikkeneminenja erilaiset ihovauriot. Sinkinpuute voi heikentää myös hedelmällisyyttä. viljoilla lehdet muuttuvat selkeässä sinkin puutteessa kellertäväksi (kloroottisiksi) ja lehtisuonten välillä lll esiintyy kll kellertäviä viiruja.

9 Kupari (Cu) eläimet tarvitsevat kuparia erilaisissa entsyymitoiminnoissa. Sillä on merkitystä myös hedelmällisyydelle, rehun sulatukselle ja pötsimikrobien toiminalle nurmirehujen kuparipitoisuus on meillä yleensä 4 8 mg/kg ka, kun hyvä pitoisuus rehussa olisi yli 10 mg/kg ka kuparin puutteessa uusien lehtien kärkien reunoissa esiintyy vaaleita tai kellertäviä laikkuja, joita ohralla ja kauralla kutsutaan keltakärkitaudiksi. Myöhemmin lehtien kärjet kiertyvät, surkastuvat ja taittuvat alas kuparin puute esiintyy kasveissa usein piilevänä ja alentaa rehukasvien satoa jo lievänä, ä vaikka oireita it ei näkyisikään ikää

10 Mangaani (Mn) mangaanin puute voi aiheuttaa eläimillä luuston kehityshäiriöitä, liikkumisongelmia ja hedelmällisyyshäiriöitä mangaanin puute ilmenee usein maassa, jonka ph on korkea (ph 6,5 tai yli) hyvä mangaanipitoisuus maassa on yli 75 mg/maalitrassa mangaaninpuute ilmenee kasvin nuorissa lehdissä pitkinä g p p ruskeina tai harmahtavina/keltaisina laikkuina. Jyvien ja röyhyjen muodostus jää heikoksi. Lievissä puutosoireissa kasvusto näyttää vain tavallista vaaleammalta

11 Viljavuustutkimuksien hivenravinnetulokset vuosina % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0% Mangaani Sinkki Kupari huono-välttävä tyydyttävä hyvä korkea-arv.korkea

12 Maatalouden ympäristötuen mukainen lantaanalyysi, jos levitysmäärä on yli 20 m³/v

13 Rehujen analysointi

14 Ruokinnallinen laatu = rehun koostumus, rehuarvot, sulavuus Hevosten laihtuminen Kasvun hidastuminen Suorituskyvyn heikkeneminen Ruoansulatuskanavan häiriöt > kaviokuume (sokeria tai valkuaistaliikaa) liikaa) > lannehalvaus > lihasjäykkyys > tammoilla maidontuotannon määrä

15 Viljavuuspalvelun rehutilasto MJ/kg ka SRV g kg/ka SOKERI g/kg ka min ka max min ka max min ka max Heinä 76 7,6 88 8,8 11, Tavoite >9, Säilörehu , Tavoite > Kaura 10 11,95 14, Rehut 12,1 94

16 Rehun hygieeninen laatu Pilaantunut, homeinen ja multainen rehu, sekä ulosteet ja ruokinta astioiden epäpuhtaus > ruoansulatushäiriöt > ripulia, ähkyä > allergiat > hengitystiesairaudet > kohtutulehdukset, varhaisluomiset

17 Seleenin merkitys Suomen maaperässä on vähän seleeniä ihmisille ja eläimille välttämätön hivenaine puute aiheuttaa eläimille mm. kuolleisuutta, lihasrappeumaa, sydänsairauksia ja heikkoa kasvua jo 1930 luvulla havaittiin Suomessa lihasrappeumaa kotieläimillä illä vuodesta 1969 lähtien lisättiin natriumseleniittiä rehuihin lannoitteisiin alettiin lisätä vuonna 1984 ensin 6 mg/ kg, 1998 määrä nostettiin 10 mg/kg g ja mg/kg

18 Seleeni ja mikrobiologinen laatu Seleeni min max Bakteerit, pmy Hiivat Homeet Heinä 0,1296 0,02 0, Hyvän arvo 0,5 8 milj. 0,1 7 milj. Nurmisäilö rehu 0,153 0,02 0, Hyvä arvo 0,31 0,1 10 milj. 0,09 1 milj. Kaura 0,04 0,02 0, Hyvä arvo 009 0,09 Alle 50 milj. Alle 05 0,5 milj.

19 Tiedätkö minkälaista rehua hevosellesi syötät? Hevosrehuanalyysissa selvitetään heinästä kuiva aine, raakavalkuainen, raakakuitu, rehuyksikköarvo, sulavaraakavalkuainen, Ca, P, K, Mg, Na, Cu, Zn, Fe sekä sokeri. erikseen tilattavassa mikrobiologisessa tutkimuksessa määritetään rehuista kokonaisbakteerit, hiivat ja homeet. rehunäytteiden ottaminen lähetettävän ttä ä näytteen ätt kk koko eri rehuilla: viljat 2 litraa heinä 0,3kg (n. puolimuovikassia) säilörehu 1 kg

20 Huippusuorituksiin tarvitaan hyvää rehua Hyvän rehun tekeminen on taito: Ajoitusta, tekniikkaa, säilöntää ja laaturiskien hallintaa!

21 Juomavesianalyysit ( 3 vuoden välein ) Hevosten juomaveden laatuvaatimus sama kuin ihmisten talousveden Hevonen juo keskimäärin litraa/päivä. Rasituksessa tarve kaksinkertaistuu Vedentarve, riippuu > rehun vesipitoisuudesta > > hevosen iästä > juomakerroista > > hikoilusta

22 Kiitos! Päivi Näkki Janne Mäkikalli