Nurmen säilöntä ja laatu. Tero Jokelainen Säilörehuasiantuntija Osuuskunta Itämaito

Transkriptio

1 Nurmen säilöntä ja laatu Tero Jokelainen Säilörehuasiantuntija Osuuskunta Itämaito

2 Huonolaatuinen säilörehu voi huonontaa maidon jalostuskelpoisuutta Valio Oy

3 Säilörehun itiötuloksen tulkinta kun tuotetaan juustolamaitoa <10 MPN/g Erinomainen <100 MPN/g Hyvä <1000 MPN/g Tyydyttävä <10000 MPN/g Välttävä < MPN/g Huono > MPN/g Syöttökelvoton Hyväkään lypsyhygienia ei aina takaa maitoa jossa alle 1000 MPN/L Valio Oy

4 VHBI:t lisääntyy matkalla ruokintapöydälle Kohde TilaArtturi-tilat alhainen maidon VHBI TilaArtturi-tilat korkea maidon VHBI Raaka-aine <300 Siilo/auma/paali Siilon/auman ydin Siilon/auman pinta Täyttöpöytä/välivarasto 700 Rehuvaunu/ ruokkija Ruokintapöytä Maito

5 Voihappobakteeri-itiöt Itiöt eivät tule navettailmasta maitoon Ne tulevat rehun mukana navettaan -> lantaan -> vetimen iholle -> maitoon Itiöt kulkeutuvat ruuansulatuskanavan läpi tuhoutumatta ja rikastuvat lantaan Nurmen puhtaus ja säilönnän onnistuminen estää lisääntymisen = Hygieenisyys + Hapettomuus + Happamuus Niiden määrä lisääntyy matkalla siilosta ruokintapöydälle, koska hapen vaikutuksesta bakteerit itiöityvät Huonosti säilynyt säilörehu on erityinen riski Valio Oy

6 Riski epäonnistua, % Säilöntäaineen oikealla käytöllä voit vaikuttaa säilönnän onnistumiseen! Älä ota turhia riskejä! < Rehun kuiva-aine, % Ilman Hapot Biologiset Biologiset sopivat esikuivatun rehun säilöntään Valio Oy

7 Rehukäymisen vaikutus maidontuotantoon Käyminen lisääntyy Syönti vähenee Huonompi OIV-arvo Hieman vähemmän maitoa Pitoisuudet laskee Säilöntätappiot lisääntyy! Käymislaatu huomioidaan syönti-indeksin laskennassa Valio Oy

8 Pilaantunut säilörehu voi huonontaa maidon aistinvaraista laatua Virhekäyneen säilörehun haihtuvat yhdisteet voivat joutua maitoon Lehmän ruoansulatuksen kautta Keuhkojen kautta Suoraan lypsykoneen kautta (mm.- voihappo) Joskus rehun laatu on niin huono että maidontuotanto rehulla on mahdotonta Valio Oy

9 Säilöntälaadun merkitys taloudellisesti Huono vs hyvä säilörehu Käymislaadun vaikutus säilörehun syönti-indeksiin Hyvä: Huono: kokonaishapot 80 g/kg ka 130 g/kg ka NH3-N 50 g/kg N 100 g/kg N D-arvo Syönti-indeksi indeksipistettä = 1 kg ka/pv vähemmän säilörehun syöntiä kg/pv vähemmän maitoa Saman tuotoksen saamiseksi huonolla rehulla + 2 kg/pv väkirehua KÄYMISLAADULTAAN HEIKKO REHU AIHEUTTAA LISÄKSI RISKIN MAIDON HYGIEENISELLE LAADULLE PAHIMMASSA TAPAUKSESSA MAKUVIRHEET, JOLLOIN MAITO HYLKYYN 9

10 Säilöntätappiot nostavat ruokintakustannusta Sato 6000 kg ka/ha, 15 % tappio = 900 kg ka/ha Rehun tuotantokustannus nousee noin 3 c/kg ka Lehmä käyttää noin 4000 kg ka/v 4000 * 0.03 = 120 /lehmä Lihanauta käyttää noin 2000 kg ka/v 2000 * 0.03 = 60 /lihanauta/v 20 % 30% 40% Tuotantokustan nuksen nousu % Säilörehun kustannus c/kg ka ,27 0,32 0,37 10 Tiina Sirkjärvi, hävikkiraportti 2012

11 Laadun näkee myös käytännössä

12 Taulukko 7. Arvioita säilörehun kuiva-ainehävikistä (todennäköisesti % kokonaissadon kuiva-aineesta, ei mainintaa) siilon täytön, varastoinnin ja ruokinnan aikana eri varastointimuodoissa. (Mukailtu lähteestä Holmes ja Muck 2000). Varastotyyppi Kuivaaine (g/kg) Täyttö Puristeneste Kaasumaiset tappiot Pintatappio Ruokinta Yhteensä Tavanomainen tornisiilo Kaasutiivis tornisiilo Peitelty salvotai laakasiilo * * * Peitelty auma * * * Säilörehutuubi Rehupaalit *Ruokintahävikki on 3 5 % hyvillä toimintatavoilla betonialustalla. Käytä 4 6 % asfaltilla, 6 8 % sepelillä ja 8 20 % maa-alustalla hyvällä rintauksella. Huonommalla rintauksella lisää 7 % ylimääräistä hävikkiä.

13 Niittokorkeus sopivaksi Hävikin välttämiskeinot: Pelto Liian lyhyt sänki voi lisätä myöhempiä tappioita (mullan mukana tulleiden mikrobien toiminta vaikuttaa käymiseen ja jälkilämpenemiseen) Niittomurskaus: Nopea kuivaaminen vähentää hengitystappioita Niittomurskaimen säätö: Ei voimakasta murskausta varsinkaan apilalla, säätö lähemmäs lievää Esikuivaus % kuiva-ainepitoisuus Vältä ohuita karhoja, ei ylitäysiä kuormia Pöyhintä lisää varisemistappioita

14 Säilörehun ruokintalaadun vaihtelun syitä Kasvilaji-, ja lajike-erot Maalaji- ja lohkoerot Viljelytekniikka, lannoitus Kasvuajan sääolot Korjuuaste Korjuukerta (kevät-, kesä- ja syyssato) Säilöntätekniikka (varastotyyppi, säilöntäaine) Säilöntäolosuhteet (tiivistys, peittäminen) Säilönnän onnistuminen, vaihtelut rehusiilon sisällä Rehun syöttövaiheen laatumuutokset (lämpeneminen, homehtuminen Valio Oy

15 Hyvä säilörehu Suurin syöntiin ja maitotuotokseen vaikuttava tekijä Lisää maitotuotosta Ei ylimääräisiä tappioita = kaikki tuotettu rehu syödään Hukkarehu on kallista kompostia Hyvä säilörehun syönti Pienempi täydennysrehun tarve Hyvä maidon laatu ja pitoisuudet maidon koostumus rasva ja valkuainen sitä parempi mitä korkeampi D-arvo Alentaa rehun ja maidon tuotantokustannuksia

16 Säilörehun ruokintalaatua voi hallita vain säännöllisellä näytteenotolla ja analysoinnilla Sisällytä näytteeseen kaikki se rehu joka on menossa syöttöön Syötöstä poiseroteltavaa rehua ei näytteeseen Ota satunnaisesti 8-10 osanäytettä, sekoita huolellisesti ja ota tästä varsinainen analyysinäyte joka lähetetään laboratorioon Pyri välttämään sitä, että lehdet ja korret lajittuvat sekoitettaessa Jos kyseessä suuri rehuerä, ota näyte 1-2 kuukauden välein Näytteeseen 1-2 kk:n syöttöä vastaava rehuerä 50 lehmän karjassa 1 karkearehunäyte per kk Suunnittelussa voi käyttää: Viimeisintä tulosta Usean tuloksen keskiarvoa Valio Oy

17 Tiedä mitä syötät!! Säilörehun laatu vaikuttaa Täydennysrehun määrään ja laatuun Maidon laatuun Eläinten terveyteen Maitotuotokseen Maidontuotannon kustannuksiin Miksi kolmannes tiloista jättää säilörehunäytteet ottamatta?

18 Valio Oy