Asemakaavan muutos koskee korttelin 35 tonttia 1 kaupunginosassa 2.

Asemakaava 455 ASEMAKAAVAN SELOSTUS Havainnekuva uudesta kaupungintalosta Rauhankadun suunnalta tarkasteltuna. Arkkitehtitoimisto JKMM Oy, 2009. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot PORVOO KAUPUNGINTALO 2. kaupunginosa, tontti 1 korttelissa 35 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos koskee korttelin 35 tonttia 1 kaupunginosassa 2. Empirekeskusta Raatihuoneenkatu, Piispankatu, Rauhankatu Asemakaavan vireille tulo: Kaupunginhallitus on päättänyt käynnistää kaavatyön xxxx.xxxxx xxxx. Asemakaavanmuutos on sisältynyt kaupunkikehityksen tehtäväalueella kaupunkisuunnittelun tulosyksikön (aik. kaupunkisuunnitteluosasto) työohjelmaan vuodesta 2011. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 14.10.2010. 1

Asemakaavan käsittely: Asemakaavaehdotus kaupunkikehityslautakunnassa..201_ Asemakaavaehdotus kaupunginhallituksessa..201_ Asemakaavan hyväksyminen: Kaupunginvaltuusto..201_ 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutos koskee Empirekeskustan korttelin 35 pohjoista tonttia 1. Suunnittelualue rajautuu Piispankatuun, Raatihuoneenkatuun, Rauhankatuun sekä eteläsivuiltaan naapuritontteihin (liite 1). 1.3 Asemakaavan tarkoitus Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on tutkia kaupungintalon ja tontilla sijaitsevien muiden rakennusten suojelua sekä kaupungin uuden virastotalon sijoittamista tontille. Asemakaava pohjautuu vuonna 2008 pidettyyn idea- ja suunnittelukilpailuun. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Asemakaavan tarkoitus... 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 2 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 3 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja... 3 lähdemateriaalista... 3 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaava... 4 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.1.2 Luonnonympäristö ja maisema... 4 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 Ympäröivä rakennuskanta... 8 3.1.4 Maanomistus... 8 3.1.5 Liikenne... 8 3.1.6 Tekninen huolto... 8 3.1.7 Palvelut... 8 3.1.8 Pohjavesi ja maaperä... 8 3.1.9 Häiriötekijät... 8 3.2 Suunnittelutilanne... 9 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 9 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 9 Maakuntakaava... 9 Yleiskaava... 9 Asemakaava... 9 Rakennusjärjestys... 9 Tonttijako ja rekisteri... 9 Pohjakartta... 9 Rakennuskiellot... 10 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 10 2

4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 10 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset... 10 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 10 4.3.1 Osalliset... 10 4.3.2 Vireilletulo... 10 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 10 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 10 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 10 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot... 10 4.5.1 Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen... 11 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 11 5.1 Kaavan rakenne... 11 5.1.1 Mitoitus... 12 5.1.2 Palvelut... 12 5.1.3 Pysäköinti... 12 5.1.4 Tonttijako... 12 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 12 Kaupunkikuva ja -rakenne... 12 Rakennussuojeluratkaisu... 12 5.3 Aluevaraukset... 12 5.3.1 Korttelialueet:... 12 5.4 Kaavan vaikutukset... 12 5.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen... 13 5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan ja rakennussuojeluarvoihin... 13 5.4.3 Taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset... 13 5.4.4 Vaikutukset alueen liikenneolosuhteisiin... 13 5.5 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin... 14 5.6 Ympäristön häiriötekijät... 14 5.7 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 14 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 14 6.1 Toteutuksen ohjaaminen... 15 Alueelle on laadittu asemakaavan selostukseen liitteenä (liite 7) oleva erillinen viitesuunnitelma, joka sidotaan noudatettaviksi kaavakartan määräyksellä.... 15 6.2 Toteuttamisen ajoitus... 15 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1. Alueen sijainti Liite 2. Ajantasa-asemakaava Liite 3. Ote asemakaavakartasta ja -määräyksistä Liite 4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 5. Yhteenveto lausunnoista ja huomautuksista Liite 6. Viitesuunnitelma 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - Kaupungintalokilpailun tilaohjelma - Kaupungintalokilpailun arvostelupöytäkirja - Voittaneen ehdotuksen Makasiini esittelymateriaali. - 2 TIIVISTELMÄ 3

2.1 Kaavaprosessin vaiheet Tarve tarkastella asemakaavaa syntyi, kun kaupunki järjesti vuonna 2008 uuden virastotalon yleisen kaksivaiheisen idea- ja suunnittelukilpailun. Nykyisin virastotilat on hajasijoitettu useisiin rakennuksiin keskusta-alueella. Kilpailun avulla tutkittiin kuinka lisärakentamisen sijoittaminen on mahdollista kaupungintalon tontilla. Tavoitteena oli aikaansaada arkkitehtonisesti tasapainoinen, kaupungin yhdessä pisteessä sijaitseva virastotalokokonaisuus. Kilpailun ensimmäinen vaihe ratkaistiin 11.12.2008. Jatkokilpailu viiden parhaaksi arvioidun ehdotuksen kesken ratkaistiin 17.11.2009. Kilpailun voitti Arkkitehtitoimisto JKMM Oy ehdotuksellaan Makasiini. Voittaneessa työssä uusi nelikerroksinen virastotalo on sijoitettu poikittaisesti tontin eteläosaan. Vanha kaupungintalo on yhdistetty uudisrakennukseen korkealla, yksikerroksisella lasiaulalla. Palkintolautakunta suositteli uuden virastotalon toteutuksen suunnittelemista ja asemakaavan muuttamista voittaneen ehdotuksen pohjalta. Tontilla, osoitteessa Raatihuoneenkatu 15, sijaitsevan puurakennuksen suojelumahdollisuuksien selvittäminen edellyttää tutkimusta siitä, mihin rakennuksen voi Porvoossa siirtää. Asemakaavanmuutos on sisältynyt kaupunkisuunnitteluosaston työohjelmaan vuodesta 2011 lähtien 2.2 Asemakaava Torin eteläreunalla sijaitseva vuonna 1893 valmistunut kaupungintalo on yksi Porvoon tärkeimmistä ja rakennushistoriallisesti arvokkaimmista julkisista rakennuksista. Samalla tontilla sijaitsevat vuonna 1908 valmistunut myöhäisjugendia edustava yksikerroksinen puurakennus osoitteessa Piispankatu 15 ja siihen liittyvä ulkorakennus sekä pieni, vuonna 1928 rakennettu, uusklassistinen kivirakennus. Kaupungintalossa on kaupungin hallinnon toimitiloja. Piispankadun varrella olevan puutalon toimistokäyttö on lopetettu sisäilmaongelmien vuoksi. Kivitalossa on kaupungin sovittelutoimisto. Kaupungintalokilpailun ratkaisun myötä asemakaava muutetaan uutta ratkaisua vastaavaksi. Samalla suojellaan rakennushistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaat rakennukset. Tontin asemakaava mahdollistaa uudisrakennuksen rakentamisen vanhan kaupungintalon taakse. Uusi rakennus ulottuu Rauhankadulta Piispankadulle ja kytkeytyy vanhaan kaupungintaloon lasiaulalla. Kivirakennus ja kaupungintalo on suojeltu asemakaavassa ja puurakennus suojeltu siirrettävänä rakennuksena. Toteutuksen tulee noudattaa pääpiirteissään kilpailun voittanutta ehdotusta. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Uudisrakennusten toteuttaminen käynnistynee asemakaavan saatua lainvoiman, riippuen kaupungin taloudellisesta tilanteesta. Asemakaavan suojelumääräykset astuvat voimaan kaavan saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue käsittää tontin (35-1), joka rajautuu Raatihuoneenkatuun, Piispankatuun ja Rauhankatuun. Samassa korttelissa on tonteilla 3 ja 7 asuinkerrostalot, joiden maantasokerroksissa on liiketiloja. Suunnittelualue on kooltaan 7387 m 2. 3.1.2 Luonnonympäristö ja maisema Raatihuoneenkadun, Piispankadun ja Rauhankadun suunnassa sekä tontin keskellä on säilynyt kaupungintalon ympärille tehdyn puiston istutuksia, joista merkittävimpiä ovat vanhat puistolehmukset. Osa puista on kunnoltaan heikentyneitä. Pihassa on myös uudempia istutuksia, joita on tehty talon taakse järjestettyjen pysäköintipaikkojen ympärille. Pääsisäänkäynnin ympärillä on sirotuomipihlajat ja takaoven molemmilla puolilla yksirunkoisia orapihlajia. Tontin eteläosassa ja koilliskulmassa on todennäköisesti luonnonkylvöstä syntyneitä vaahteroita, joilla ei ole merkittävää asemaa kaupunkikuvassa. Piispankatu 15 ja sen yhteyteen kuuluvan piharakennuksen välissä on useita vanhoja 4

omenapuita. Kaupungintalon ja sen luoteispuolella olevan torin välissä on kolmirivinen lehmusistutus, joka liittyy kaupungintaloa varten 1800-luvun lopulla tehtyyn puistosuunnitelmaan. Korkeiksi kasvaneet lehmukset estävät paljolti kaupungintalon näkymisen torille. Katupinnat on asfaltoitu. Kaupungintalon ja Raatihuoneenkadun välillä on metalliputkista tehty aita. Kaupungintalon pihasuunnitelma vuodelta 1893. A. F. Rydberg 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kortteli kuuluu keskustan ruutukaava-alueeseen ns. empirekaupunginosaan, joka muodostettiin 1830- luvulla Engelin laatimalla asemakaavalla. Kaupungintalolle oli kuuden tontin korttelista varattu kaksi pohjoisinta tonttia. Loput neljä olivat tavallisia asuintalotontteja. Kaupungintalon erityisasema korosti sijainti torin ja puistoakselin varrella. Talo sijaitsi sille varatun tontin pohjoisreunan keskellä siten että rakennuksen ympärille jäi pieni puistikko. Tähän sommitelmaan liittyivät myös torin edustan lehmukset, jotka korostivat kaupungintaloa. Puita pidettiin matalina leikkaamalla. Kaupungintalon suunnitteli arkkitehti Carl Rupert Rosenberg. Talo valmistui vuonna 1893, vuosi arkkitehdin kuoleman jälkeen. Uusrenessanssityylisen talon ulkoseinät on maalattu kellertävää hiekkakiveä ja graniittia jäljitellen. Pääportaikko, yläkerran kokoussalit ja parvekehuone on koristeltu maalauksin. Alkuperäisiä majolikauuneja on säilynyt, vaikka taloon on myöhemmin rakennettu keskuslämmitys. Talossa on ollut monenlaisia toimintoja, muun muassa kaupungin palokunta ja poliisilaitos sekä maistraatti ja raastuvanoikeus. Vuonna 1996 valmistui laaja restaurointi ja korjaustyö, jonka myötä rakennus palautettiin kaupungin hallinnon käyttöön. Valtuustosali. Kuva vuodelta 2012 2. kerroksen alkuperäinen pohjapiirustus Carl Rupert Rosenberg. Piispankatu 15:ssä sijaitseva myöhäisjugend -tyylinen puurakennus rakennettiin alun perin asuinrakennukseksi vuonna 1908. Talon suunnitteli rakennusmestari Arthur Kullman, ja sitä laajennettiin rakennusmestari Johannes Kullmanin suunnitelmien mukaan vuonna 1911. Myöhemmin talo muutettiin kaupungin toimistotiloiksi, joiden käytöstä luovuttiin 2000-luvun alussa sisäilmaongelmien vuoksi. Ongelmat liittyvät todennäköisesti hirsitaloon tehtyihin epäonnistuneisiin rakenteellisiin ja ilmanvaihdollisiin korjauksiin. Rakennuksessa on säilynyt myöhäiselle jugendille tyypilliset piirteet, kuten ikkunoiden koko ja puitejaotus sekä listoitus. Pihan puolella on pitkänomainen ulkorakennus. 5

Piispankatu 15. Arthur Kullmanin piirustukset vuodelta 1908 ja Johannes Kullmanin laajennuspiirustus vuodelta 1911. Piispankatu 15. Julkisivu Piispankadulle ja pohjapiirustus, muutospiirustukset vuodelta 1994.Rakennuslupa 96-132.Porvoon kaupunki, Talo-osasto. Rauhankatu 20 sijaitsee pieni uusklassistinen kivirakennus, joka valmistui vuonna 1928 kaupungin käymäläksi. Myöhemmin rakennus on palvellut muun muassa matkailu- ja pysäköinninvalvontatoimistona. Rauhankatu 20. Vuonna 1928 rakennetun yleisen käymälän muutospiirustukset kaupungin matkailutoimistoksi ovat vuodelta 1974. Rauhankadun varrelta on purettu 1970 80 lukujen vaihteessa kaksi yksikerroksista puista asuinrakennusta, jotka oli rakennettu 1885. Näiden rakennusten ja Piispankatu 15 tontit on yhdistetty osaksi nykyistä kaupungintalon tonttia. Nykyinen tontti on siis kooltaan neljän tavanomaisen empirekaavan tontin kokoinen. Tontilla sijaitsee pieni punatiilinen (25m2) muuntamorakennus. 6

Kaupungintalon julkisivut: ylhäällä vasemmalla Raatihuonenkadulle, oikealla Piispankadulle, alhaalla vasemmalla Rauhankadulle ja alhaalla oikealla pihalle. Kaupungintalo koillisesta Rauhankadulta Raatihuoneenkadun suuntaan kuvattuna. Kuva vuodelta 2008. Kaupungintalo luoteesta Piispankadulta Raatihuoneenkadun suuntaan kuvattuna. Kuva vuodelta 2008. 7

Kaupungintalon pihanpuoleinen julkisivu ja punatiilinen muuntamo. Kuvat vuodelta 2012. Piispankatu 15 pihalta ja Rauhankatu 20. Kuvat vuodelta 2012. Ympäröivä rakennuskanta Samassa korttelissa on tonteilla 3 ja 7 asuinkerrostalot, joiden maantasokerroksissa on liiketiloja. Tontin 7 vaaleankeltaiseksi rapattu asuinrakennus on alunperin vuodelta 1901, Se on täydellisesti muutettu, laajennettu ja korotettu 1950-luvun puolivälissä. Rakennuksen Rauhankadun puoleinen, korotettu osa on nelikerroksinen ja Aleksanterinkadun puoleinen osa kolmikerroksinen. Tontilla 3 sijaitsevan punatiilisen rakennuksen paikalta on purettu vuonna 1902 rakennetut puurakennukset. Tilalle pystytettiin nykyinen nelikerroksinen, tiiliverhoiltu asuin- ja liiketalo vuonna 1960.Kilpailukorttelin läntisen naapurikorttelin 34 rakennuskanta on empirekaavaa uudempaa. Piispankadun varrella sijaitsevat vuonna 1953 rakennettu Linnankosken lukio ja sen vieressä vuodelta 1941 oleva nelikerroksinen asuinja liikerakennus, Piispankatu 22. Rauhankadun puoleisessa itäisessä naapurikorttelissa 36 ovat empireajan rakennukset vielä pääosin säilyneet. Ne on suojeltu asemakaavamerkinnällä sr. Korttelin kulmatontilla 1 sijaitsee uudempi nelikerroksinen, rapattu asuinliikerakennus. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualueen kiinteistöt ovat Porvoon kaupungin omistuksessa. 3.1.5 Liikenne Kaikki kaupungintalotonttia reunustavat kadut ovat molemminpuolisen ajoneuvoliikenteen käytössä. Jalkakäytävät ovat kahden ja puolen metrin levyiset, eikä alueella ole erillisiä pyöräteitä Pyöräily on sallittu Rauhankadun puoleisella jalkakäytävällä. Paikallisliikenteen pysäkki on aivan kaupungintalon edessä ja linja-autoasema torin vastakkaisella reunalla. Torilla on myös taksiasema ja yleisiä maksullisia pysäköintipaikkoja. 3.1.6 Tekninen huolto Alue on liitetty kunnallistekniikkaan. 3.1.7 Palvelut Keskustan kaupalliset ja julkiset palvelut ovat aivan alueen tuntumassa. Jokiranta, kauppatori, linjaautoasema ja sen pohjoispuoliset liikekorttelit ovat 100-200 metrin etäisyydellä. 3.1.8 Pohjavesi ja maaperä Alue ei ole pohjaveden muodostumisaluetta. Tontilla on orsivettä, joka samoin kuin pohjavesi, tulee huomioida rakennustyön aikana. Tontti ja sen ympäristö ovat pehmeikköaluetta, jossa on painuvia savikerroksia. Savikerroksen paksuus vaihtelee 1,1 7,6 metrin välillä. Maanpinta laskee alueella loivasti länteen vaihdellen itäreunalla tasolla +9,5 - +10,1 meren pinnan yläpuolella ja länsireunalla tasolla +9,1 - +9,4mpy. Tontien keskiosalla maan pinta on matalimmillaan tasolla noin + 8,6mpy. Tontista on laadittu rakennettavuusselvitys. (Asemakaavan taustaselvitykset) 3.1.9 Häiriötekijät Alueella on keskustasijainnille ominaisia liikenteen pöly- ja meluhaittoja. 8

3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on tullut voimaan 30.11.2000 ja sen tarkistus 3.3.2009. Asemakaavan muutosta valmisteltaessa huomioon otettavat ja edistettävät tavoitteet liittyvät eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen ja elinympäristön laatuun sekä kulttuuriperintöön. Tavoitteiden mukaan olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja. Henkilöautoliikenteen tarpeen tulee olla mahdollisimman vähäinen. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan ja edistetään. Keskusta-aluetta kehitetään mm. monipuolisena palvelujen ja asumisen alueena. Olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä edistetään ja luodaan edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilymistä edistetään. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit, kuten tässä erityisesti Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY, otetaan huomioon suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaava Itä-Uudenmaan maakuntavaltuuston 12.11.2007 hyväksymässä ja ympäristöministeriön 15.2.2010 vahvistamassa Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavassa alue on keskustatoimintojen aluetta (C). Alue on merkitty myös kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi, valtakunnallisesti merkittäväksi alueeksi (ma/v). Yleiskaava Keskeisten alueiden osayleiskaavassa (hyväksytty 15.12.2004) alue on keskustatoimintojen aluetta (C). Alue on osoitettu alueeksi, jolla on säilytettäviä ympäristöarvoja. Ote keskeisten alueiden osalyleiskaavasta ja alueen sijainti. n. 1:20 000 Asemakaava Tonttia 35 1 koskeva asemakaava on hyväksytty 17.2.1970. Asemakaavassa alueella on hallinto- ja virastorakennusten korttelialue. Tontin eteläosassa on kunnallisteknillisten rakennusten ja laitosten korttelialue, jolle saa rakentaa korkeintaan 500 autoa varten ns. autonsäilytysrakennuksen, sekä rakennuksen huoltoon tai hoitoon tarvittavia tiloja. Mitään tontilla olevista rakennuksista ei ole esitetty suojeltavaksi. Pysäköintilaitoksen rakennusala on sijoitettu osittain tontin eteläosassa olevien Piispankadun ja Rauhankadun varressa olevien rakennusten päälle. Rakennusjärjestys Porvoon kaupungin rakennusjärjestys on kaupunginvaltuuston hyväksymä 12.12.2007 143. Rakennusjärjestys tuli voimaan 20.2.2008. Tonttijako ja rekisteri Alue kuuluu Porvoon kaupungin ylläpitämään kiinteistörekisteriin. Alueella on tonttijako. Pohjakartta Suunnittelualueen pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen (1284/99) mukainen. Kiinteistö- ja mittausosasto ylläpitää pohjakartan tietoaineistoa. 9

Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavanmuutostarve on tullut ilmi kaupungin päätettyä sijoittaa tontille uuden virastotalon. Voimassaoleva asemakaavan ei mahdollista virastotalon toteuttamista. Lisäksi alueen rakennusten suojelukysymys oli tarpeen tutkia. 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavatyön suunnittelu on aloitettu virastotalokilpailun ratkettua vuonna 2009. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 14.10.2010. Tontin 35-1 asemakaavanmuutos on sisältynyt kaupunkisuunnitteluosaston työohjelmaan vuodesta 2010. Hankkeesta on tiedotettu viimeksi kaavoituskatsauksen yhteydessä 19.4.2011. Asemakaavahanke sisältyy kaupunkisuunnitteluosaston vuoden 2012 työohjelmaan. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osalliset on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelman (liite 4) kohdassa 6. Suunnittelualue on kokonaan kaupungin omistuksessa. 4.3.2 Vireilletulo Kaavan vireilletulosta on tiedotettu kaavoituskatsauksen yhteydessä xx. - xx.x.20xx. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistuminen on toteutettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman (liite 4) mukaisesti. Kaavahanke perustuu kaupungintalosta pidetyn arkkitehtikilpailun voittajatyöhön. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavamuutos sijaitsee kaupunkirakenteessa keskeisesti ja sen vaikutukset ovat merkittävät. Asemakaavahanke edellyttää viranomaisneuvottelua. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 14.10.2010. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty..2012. Lausunnoissa esille tulleet seikat on kuvattu kohdassa 4.5.1. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on mahdollistaa uuden kaupungin virastot yhdistävän talon rakentaminen tontille 35 1. Samalla halutaan suojella rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävät rakennukset. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Asemakaava perustuu yleisen kaksivaiheisen arkkitehtuurikilpailun voittajatyöhön. Kilpailussa tuli laajasti ilmi annetun tilaohjelman mukaiset tontinkäyttöön liittyvät vaihtoehdot. Kilpailun ensimmäiseen vaiheeseen jätettiin 93 hyväksyttyä ehdotusta. Ehdotuksia arvioitiin kaupunkikuvallisen kokonaisuuden, arkkitehtonisen ratkaisun ja rakennustaiteellisen laadun, ratkaisun tavoitteidenmukaisuuden ja toimivuuden, taloudellisen kokonaisratkaisun ja elinkaarikustannusten sekä hankkeen ympäristövaikutusten ja rakentamisen kestävyyden kriteerein. Ensimmäisen vaiheen perusteella valittiin jatkoon viisi ehdotusta, joista kahdessa oli säilytetty myös Piispankatu 15 sijaitseva puurakennus. Kilpailun toisessa vaiheessa osoittautui etteivät ko. rakennuksen säilyttäneet ehdotukset täyttäneet kilpailussa annettua tilaohjelmaa. Ehdotuksissa ei myöskään osoitettu rakennukselle luontevaa käyttöä, jonka avulla sisätiloja olisi mahdollista ennallistaa. 10

Palkintolautakunta suositteli rakennuksen siirtämistä sopivaan paikkaan, jossa sille voidaan löytää alkuperäistä käyttöä lähempänä oleva toiminta ja päätyä tilojen palauttavaan ja ennallistavaan korjaustapaan. Voittajaksi valittiin arkkitehtitoimisto JKMM oy:n ehdotus Makasiini, johon asemakaavaratkaisu perustuu. 4.5.1 Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos ovat olleet MRL 62 ja MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä xx.xx.20xx - xx.xx.20xx. Samanaikaisesti pyydettiin viranomaisosallisilta alustavat lausunnot.. (Täydennetään virallisen nähtävilläolon jälkeen. Asemakaavan muutosehdotus on ollut MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävänä _._. - _._.2011. Pyydetyt lausunnot on saatu. Kaavasta jätettiin muistutusta.) 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaava-alueen tontin käyttötarkoitus on hallinto- ja virastorakennusten korttelialue. Uudisrakennus on sijoitettu tontin eteläosaan, siten että sen julkisivut ulottuvat Piispankadulta Rauhankadulle. Uuden talon pääsisäänkäynti tulee olemaan Rauhankadun puoleiselta piha-alueelta. Pysäköinti sijoitetaan pääosin kellarikerrokseen. Ajoyhteys on Rauhankadun puolelta. Kaupungintalo on suojeltu historiallisin ja kaupunkikuvallisin perustein. Suojeltuja ovat myös talon välittömässä ympäristössä olevat katulinjojen suuntaiset lehmusrivit. Vanhan kaupungintalon päädyt ja katujen varret on pidettävä puistomaisesti istutettuina. Rauhankatu 20 on suojeltu historiallisin ja kaupunkikuvallisin perustein. Piispankatu 15 on suojeltu, mutta rakennuksen voi siirtää muualle Porvoon kaupunkikeskustan alueelle. Siirtämisestä on tehtävä hyväksyttävä selvitys ennen kuin virastotalolle voidaan myöntää rakennuslupaa. Rakennusoikeuden määrä kasvaa alueella verrattuna voimassaolevaan asemakaavaan. Perustelu on tontin käyttötarkoituksen muutos ja kaupunkikuvallinen kehittäminen. 11

5.1.1 Mitoitus Tontin pinta-ala on 7476 m 2. Rakennusoikeutta yhteensä 12 575 k-m 2. Rakennusoikeudesta 11200 k-m 2 on uudisrakennusten rakennusoikeutta ja 1375 k-m 2 kohdistuu paikalla säilytettäviin rakennuksiin. Kun oletetaan toteutuksen vastaavan asemakaavanmuutoksen pohjana olevaa tontinkäyttösuunnitelmaa, tulisi alueelle todennäköisimmin toteutumaan: - noin 11 400 k-m 2 hallinto- ja virastorakennustilaa. - sekä noin 1100 k-m 2 muuta palvelu- ja liiketilaa. 5.1.2 Palvelut Liike- ja toimistotilan määrä suunnittelualueella lisääntyy verrattuna nykyiseen tilanteeseen. 5.1.3 Pysäköinti Alueen toteutus on keskustamaisen tehokas. Korttelialueen autopaikat on sijoitettu pääosin alueelle uuden rakennuksen alle toteutettavaan pysäköintikellariin. Asemakaavassa on otettu huomioon myös asiakkaiden ja työntekijöiden polkupyöräpysäköinnin tarpeet määrittelemällä pysäköintinormi polkupyörille. Alueella käytetyt pysäköintinormit: - liike- ja toimistotila yleensä: 1 ap / 90 k-m 2 - polkupyöräpaikkoja 1ppp / 90 k-m 2 Normeissa on otettu huomioon keskustasijainti ja hyvät julkisen liikenteen yhteydet alueelle. 5.1.4 Tonttijako Asemakaavanmuutos ei vaikuta tonttijakoon. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaupunkikuva ja -rakenne Alueen rakennussuunnittelussa ympäristön laadulle asetetaan sijainnin takia korkeat kaupunkikuvalliset vaatimukset. Rakennusten ja muun rakennetun ympäristön laatutaso, toimivuus ja viihtyisyys pyritään turvaamaan asemakaavaratkaisuilla, viitesuunnitelmalla sekä viranomaisyhteistyön avulla. Viitesuunnitelma sitoutetaan noudatettavaksi kaavamääräyksellä. Keskeisimmät kaupunkikuvalliset tavoitteet keskittyvät alueen liittymiseen ympäröivään olemassa olevaan rakennuskantaan. Ympäröivä rakennuskanta on kirjavaa ja mittakaava vaihtelee voimakkaasti. Julkisten ulkotilojen laatutaso on tärkeää jalankulkuympäristön kehittämisen kannalta. Rakennussuojeluratkaisu Asemakaavassa on suojeltu sr-1 merkinnällä kaupungintalo. Suojelu kattaa myös kaupungintalon arvokkaimmat sisätilat ja kiinteän sisustuksen osat. Sr-2 merkinnällä on suojeltu Rauhankatu 20. Sr-3 merkinnällä, joka mahdollistaa rakennuksen siirtämisen on suojeltu Piispankatu 15. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet: Asemakaava-alueella käytetyt aluevarausmerkinnät on esitetty asemakaavakartassa (liite 3). YH Hallinto- ja virastorakennusten korttelialue. Tontille saa lisäksi sijoittaa liike- ja palvelutilaa enintään 1500km². Autopaikkavaatimus 1ap / 90km² julkisen palvelun ja hallinnon tilaa, Autopaikat tulee rakentaa maanalaisina. Liikuntarajoitteisille varatut pysäköintipaikat voidaan osoittaa sisäänkäyntipihalle. 5.4 Kaavan vaikutukset Kaavoituksen keskeisimmät vaikutukset arvioidaan nykytilanteeseen verrattuna. Vaikutuksista ei tehdä erillisiä selvityksiä vaan ne arvioidaan kaavamuutoksen laatimisen yhteydessä osana kaavaprosessia. 12

5.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutos vaikuttaa myönteisesti yhdyskuntarakenteeseen täydentämällä kaupunkirakenteessa keskeisesti sijaitsevaa korttelia. Kaavamuutoksen toteutuminen vahvistaa keskustan asemaa monipuolisena liike- ja palvelurakentamisen alueena. 5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan ja rakennussuojeluarvoihin Uudisrakennus jättää kaupungintalolle riittävästi tilaa ja muodostaa yhtenäisen taustan vanhalle rakennukselle torin puolelta tarkasteltuna. Uudisrakennus eheyttää Rauhankadun puoleista katutilaa muodostamalla katuun välittömästi liittyvän julkisivun paikalta jo aiemmin purettujen rakennusten paikalle. Rakennuksen liittyy korkeusasemansa puolesta korttelin asuin- ja liikekerrostaloihin. Suojelu tukee tontilla sijaitsevien historiallisesti arvokkaiden rakennusten säilymistä, paitsi Piispankatu 15 osalta, jonka siirtäminen hävittää keskustasta yhden kaupunkikuvaan jo sadan vuoden ajan kuuluneista rakennuksista. Rakennuksen säilyminen Porvoossa on kuitenkin pyritty turvaamaan siirtämisen mahdollistavalla suojelumääräyksellä. Tavoitteena on löytää rakennukselle sopiva paikka Porvoon keskusta-alueelta. 5.4.3 Taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset Uudet yhdessä toimipisteessä sijaitsevat tilat luovat edellytykset taloudellisesti tehokkaammalle toiminnalle ja keskitetylle asiakaspalvelulle. Nykyiset hajallaan olevat, osittain heikosti toimivat tilat voidaan myydä paremmin sopivaan käyttöön. 5.4.4 Vaikutukset alueen liikenneolosuhteisiin Asemakaavanmuutoksella ei ole kovin suurta vaikutusta keskusta-alueen liikenneolosuhteisiin verrattuna nykytilanteeseen. Tonttiliikenne kasvaa lisääntyneen palvelutarjonnan myötä. Alueen keskeinen sijainti tekee kohteen helposti julkisilla kulkuneuvoilla saavutettavaksi. 13

Liikennemäärät Porvoon keskustassa. Kuntatekniikka, kuntatekniikan suunnittelu ja ELY. Siniset luvut vuosilta 2010 ja 2011. Muut 2000-luvulta. 5.5 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Kaava on pääosin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen ja niiden toteutumista tukeva. Kaava hyödyntää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttää kaupunkirakennetta hyödyntämällä keskusta-alueen rakentamatonta tilaa ja tuomalla palveluja keskusta-alueelle. Museoviraston laatimassa Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY inventoinnissa, joka on otettu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen, on kohde Empire-Porvoon puutalokorttelit ja julkiset rakennukset. Kaava-alue sisältyy inventointikohteeseen. Suojelumääräykset tukevat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista, paitsi Piispankatu 15 osalta, jonka purkaminen hävittää korttelin vanhaa rakennuskantaa ja -perintöä. Toisaalta esitetyn viitesuunnitelman voi katsoa eheyttävän kaupunkitilaa ja esitetyn toteutuksen tukevan laadukkaan kaupunkiympäristön syntymistä. 5.6 Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualue sijaitsee kaupunkikeskustassa vilkkaasti liikennöityjen katujen reunustamana. Liikenneolosuhteista ja lyhyistä kortteliväleistä johtuen käytetyt ajonopeudet ovat alhaiset. Suunnittelualueelle sijoittuu toimisto- ja liiketiloja. Uudisrakennusten suunnittelussa on otettava huomioon riittävä ääneneristävyys ja muiden liikenteellisten haittojen torjuminen. Ympäristön häiriötekijöiden huomioon ottaminen suunnittelussa on pyritty varmistamaan asemakaavamääräyksillä. 5.7 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät on selitetty asemakaavakartassa (liite 3). 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 14

6.1 Toteutuksen ohjaaminen Alueelle on laadittu asemakaavan selostukseen liitteenä (liite 7) oleva erillinen viitesuunnitelma, joka sidotaan noudatettaviksi kaavakartan määräyksellä. 6.2 Toteuttamisen ajoitus Asemakaavamuutoksen toteutuminen on kiinni kaupungin päätöksestä ja taloudellisesta tilanteesta. Porvoossa xx.xx.2012 Eero Löytönen kaupunkisuunnittelupäällikkö Emilia Saatsi asemakaava-arkkitehti 15