Alaseminaari Myötätunto kuormittaa ja vahvistaa työntekijä ja työyhteisö vaikuttajina?



Samankaltaiset tiedostot
Myötätunto työssä voimavarojen ja kuormittumisen lähde Leena Nissinen Psykoterapeutti, työnohjaaja

(Työ)hyvinvoinnin perusteet

Myötätunto työssä: myötätunnon myönteinen vaikutus ja myötätuntouupumisen riski

OHJAUSAMMATTILAISEN MYÖTÄTUNTOUUPUMISEN VAARA JA ENNALTAEHKÄISY

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä

RAJANSA KAIKELLA Miten ehkäistä myötätuntouupumista Psykoterapeutti, työnohjaajaleena Nissinen

VIVA! taitoa ikääntyvien mielen hyvinvoinnin tukemiseen

Läsnäolo ja myötätunto voimavaraksi Viva -hankkeen päätösseminaari Mari Juote ja Leena Rasanen

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

Työnilo ja läsnäolon taito klo Henry ry, Tampere.

Tunneklinikka. Mika Peltola

Tunnetta ja älyä työpaikalle

Mitä sinulle tulee mieleen sanasta ARMOLLISUUS? Armollinen monikkovanhemmuus Taru Hallikainen

LUENTO 3. 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3

Valmentajan kehittyminen ja työhyvinvointi. PSYYKKISEN VALMENNUKSEN SEMINAARI Virpiniemi Terhi Mets Urheilupsykologi (PsL) Mindgame Oy

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

Rohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut.

Seksuaalirikosten ennaltaehkäisy Rikosseuraamuslaitoksessa , Mikko Ylipekka, psykologi Riihimäen vankila, STOP-ohjelma

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Asumissosiaalinen työote

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva

Millainen maailmani pitäisi olla?

Perheet, joissa vanhemmalla on tuen tarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä Sirpa Mäkinen, TAMK Kuvat:

TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN

Psyykkinen toimintakyky

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Ymmärrystä ihmisen käyttäytymiseen

Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

T:mi Oivallus, Maj-Lis Kartano, Museokatu 42 A Helsinki GSM:

M.Andersson

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Viisi tapaa tuoda mindfulness työpäivääsi

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

University of Tampere University of Jyväskylä

Perheet, joissa vanhemmalla on tuen tarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä

Pienmarkkinat Teema 1 JÄRJESTÖT toimivat monimuotoisena älykkäänä VERKOSTONA kumppaneiden kanssa POHJOIS-SAVOSSA

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3

Sisällys. OSA 1 Aloitetaan itsestämme. Salla-Maarit Volanen: Saatesanat...15 Aluksi Tietoisuustaitoihin tutustuminen...38

KRISTILLINEN KASVATUS

Kuvaus myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen polusta

Kirkon työnohjaajakoulutus. KIRKONπ KOULUTUS- KESKUS

VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS

Mindfulness ja työssä jaksaminen kokemuksellinen työpaja Minna Maksniemi

TERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA

Arvojen tunnistaminen

Ammatillinen osallisuus

Alueellinen koulutuspäivä Hyvinkään sairaala Lastenpsykiatrian yksikkö Ylilääkäri Eeva Huikko

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Itsemyötätunto S O N J A K U M L A N D E R

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Sinnikkyys. Teet paljon töitä saattaaksesi loppuun sen, minkä aloitit.

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Nuoret takuulla kuntoon

Asenne, motivaatio ja kompetenssi työnhaussa. Työnhakuveturi Seija Utriainen

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN

Sinustako työnohjaaja?

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä?

KEHON JA MIELEN HYVINVOINTIA - PALAUTUMINEN. Satu Nevalainen Työterveys Wellamo Johtava ylilääkäri

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku

OIVALLUS. arviointi- ja väittämäkortit.

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

LISÄEVÄITÄ YSTÄVÄTOIMINTAAN Ystävätoiminnan jatkokurssi

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu?

Voiko työturvallisuutta oppia? Sektorijohtaja, Tkt Heikki Lonka, FCG Planeko Oy

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön!

Transkriptio:

Valtakunnallinen väkivaltatyön seminaari 17.-18.9. Alaseminaari Myötätunto kuormittaa ja vahvistaa työntekijä ja työyhteisö vaikuttajina? Leena Nissinen Psykoterapeutti, työnohjaaja www.acoma.fi

Syvä lähde Brian Miller The Deep Well: A Practice Model for Reducing Compassion Fatigue by Effecting Clinician Experience of Providing Trauma Treatment. Lastensuojelun kongressi San Diegossa. traumatyön kielteisten vaikutusten vaientaminen on riskialtista myös positiiviset ilmiöt yhtä totta: emotionaalisesti vaativasta työstä voi nauttia, sillä on hyviä merkityksiä, työ on tärkeää myötätuntouupumuksen säätelyn interventioilla ei tule lisätä mielikuvaa ilmiöstä, joka on pelottava ja johon ei voi vaikuttaa usein MTUsta puhutaan filosofisesti, mutta vaikuttaminen on mahdollista käytännöllisillä toimilla ja taidoilla, joiden vaikutuksista on todistettua näyttöä 30.9. 2

Henkisen kuormituksen yhteydessä puhutaan suojautumisesta Miller: Psykologista suojaa ei tarvita. Aivan kuin työn vaikutukset olisivat kuin radioaktiivista säteilyä, joka on vaarallista ja jolta pitää suojautua tehokkaasti. Jos työ tuottaa raskaita reaktioita, se on tehty oikein. Tärkeää on, miten reaktioita säädellään niin, etteivät ne jää pysyviksi olotiloiksi ja aiheuta seurannaisongelmia yksilöissä ja yhteisöissä 30.9. 3

Viisivaiheinen vaikuttaminen Brian Miller The Deep Well 1. Kokemuspohjainen sitoutuminen 5. Parasympaattinen palautuminen 2. Märehtimisen hallinta 4. Emotionaalisen työtaakan vähentäminen 3. Tietoinen tarinan luominen 30.9. 4

1. Kokemuspohjainen sitoutuminen työntekijät, jotka kieltäytyvät interventioista, ovat suurimmassa vaarassa jos kiellät tunteiden olemassaolon, saat kokea ne ; on opittava metabolisoimaan tunteet = tunteiden tunteminen, merkitysten ajatteleminen ja pois luovuttaminen tärkeää on tunteiden tiedostaminen, normalisointi o työ on mitä se on, sen emotionaalinen vaativuus ei muutu työ on vastaanotettava sellaisenaan ja havainnoitava itseä ja yhteisöä tietoisesti, myötätuntoisena itseä ja työtovereita kohtaan 30.9. 5

Kokemuspohjaisessa sitoutumisessa keskeistä: TUNNUSTAMINEN TIEDOSTAMINEN NORMALISOINTI 30.9. 6

2. Märehtimisen hallinta normaali nisäkäs (eläimet) elää uhan ja jatkaa elämäänsä, mutta ei-normaali nisäkäs ihminen säilyttää tarinat mielessään tunteet tulevat, voimistuvat ja häviävät, mutta kokemusten ajatteleminen ei häviä tarinat jäävät mieleen, seuraavat kotiin märehtiminen toistaa kielteisiä tarinoita Tarinat sinänsä eivät uuvuta, vaan se että ne muistetaan. Sekä keho että mieli säilövät ja muistavat tarinoita. 30.9. 7

2. Märehtimisen hallinta jatk. mitä enemmän märehtimistä, sitä vähemmän luovaa ongelmanratkaisua märehtiminen perustuu tuomitsemiseen eliminoi tuomitseminen, vähennä abstraktia ajattelua ja lisää tehtäväkeskeistä ajattelua o jos huomaat märehtimistä, lopeta ajatusten harhailu; hallitsemattomilla ajatuksilla on taipumus pysähtyä negatiiviseen lisää tietoisesti ammatillisen osaamisen, myönteisesti tehtävien ja saavutusten ajattelua tietoisesta olemisesta ja ajattelusta seuraa ajatuksellinen järjestys ja kokemus työstä muuttuu sisäistä kokemusta voi säädellä ajattelutapojen hallinnalla 30.9. 8

3. Tietoinen tarinan luominen minkälaista tarinaa kerromme työstä? intensiivinen, emotionaalisesti haastava työ tarvitsee tietoisesti tuotettuja, koostavia tarinoita = mihin kokemukset liittyvät, mitä ne merkitsevät, mistä kertovat, mikä on kokonaistarina ja tarinan kuulemisen hyöty asiakkaan tarinat on muistettava, se on perustehtävä, mutta työntekijä voi muuttaa tarinan ajattelemisen ja kertomisen tapaa Huom! Sijaisresilienssi ja asiakkaalta oppiminen 30.9. 9

3. Tietoinen tarinan luominen jatk. o kohtuuttomat tarinat työntekijät tarvitsevat a) intensiivistä sitoutumista; sano itsellesi: ammatillinen tietotaitoni on riittävää, pystyn ja kykenen ; tiedosta, mikä työssä on mahdollista ja mikä ei = realismi ja riittävyys b) kyynisyyden välttämistä, vaikka sitä olisi ympärillä paljon, muista: emotionaalisesti raskasta työtä arvostetaan se on merkittävää, mitä teet! c) hyvin tehdyn työn ja työnilon tunnistamista työn katselemista myönteisistä näkökulmista, mikä muuntaa emotionaalisen stressin kestettäväksi o kun työssä on vahvoja tilanteita: a) reflektio; puhu merkityksistä, b) käytä työnohjausta, c) puhu työpaikalla toistuvasti henkisestä kuormittumisesta ja sijaiskestävyydestä 30.9. 10

4. Emotionaalisen työtaakan vähentäminen Muista empatian ja myötätuntoisuuden hyvät vaikutukset! Mistä emotionaalinen työtaakka tulee: asiakassuhteesta sekä työyhteisön ilmapiiristä asiakkaan/keskustelukumppanin käytös, tarinat, maneerit ja toimintatavat tunkeutuvat työntekijän emotionaalisen kokemisen alueelle syntyy tulkintoja ja epäedullisia selviytymispyrkimyksiä Asiakas/keskustelukumppani: loukkaa, halveksuu, vähättelee, kontrolloi, ottaa työntekijän hallintaansa, ihailee ja hylkää Työntekijä: tuntee itsensä mitättömäksi, epäonnistuneeksi, osaamattomaksi, surkeaksi, ihailluksi ja petetyksi 30.9. 11

4. Emotionaalisen työtaakan vähentäminen jatk. Tutki omaa traumahistoriaa ja sen vaikutusta vuorovaikutukseen; o Ole itsetutkiskelussa armollinen ja myötätuntoinen itseäsi kohtaan! Pyydä ja anna palautetta Muista työn vaikuttavuus Älä kiellä työn sisällön emotionaalista intensiteettiä Vähennä märehtimistä Harjaannu uudenlaisten tarinoiden kertojana Pidä yllä ammatillisuutta, tue yhteisöllisyyttä 30.9. 12

Luo työhösi: hyvä emotionaalinen tila o o o o o o 5. Parasympaattinen palautuminen kun olo on kiihtynyt, tarvitaan aktiivista fyysistä toimintaa maaduttaminen: seiso tukevasti alustalla, nosta kumaraan mennyt ryhti suoraksi ja hengitä toteuta 10 minuutin hengähdyksiä asiakkaiden/tilanteiden välillä luo liikettä työpäivään esim. venyttely, käy lounaalla ulkona, hae valoa ja auringonpaistetta tauoilla pysähdy joka päivä 20 min hiljaisuuteen vältä eristäytymistä muista hyvät ihmissuhteesi keskinäinen tuki: tukekaa toisianne pitämään yllä järkevää työtahtia (esim. haastavien asiakkaiden tai tehtävien määrä/päivä!) keskustelkaa kuormittumisesta ja voimaantumisesta työssä ammatillisesti, sallivasti ja avaramielisesti 30.9. 13

0-SEKTORI MIELEN JA KEHON TASAPAINOTTAJA Atte Varis (psykologi, SPR, Diacor) Oma henkilökohtainen tila, jossa ei vaatimuksia Ei velvoitetta tehdä työtä, harrastaa, virkistäytyä, uusiutua Ei vaatimusta olla ahkera, fiksu, jaksava, tukeva Tyhjää olemista omalle itselle omien tarpeiden kuuntelua ja toimimista niiden hyväksi 30.9. 14