H E I N O L A N k 7, - i PUN K I K i r j a n i 03-12- 2014 21.10.2014 Asianum ero Teh,äväiuukit s _ L 10.03_0/ Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu 1 131 Hämeenlinna hameenlinna.hao@oikeus.fi SAAPIINUT 22, 10. 2014 1.ämecnlmnan hal l i n t o - oikeus Valitus Päätös, josta valitetaan : ELY-keskus/Häme, Lunnonvarayksikkö, päätös 29.9.2014 dnro HAMELY/1278/2014, LUO/401A/2014 Valittaja : Itä-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys ry c/o Eva Varis Asiamies ja prosessiosoite : Matti Seppä, kiinteistöinsinööri (di) Consulting M Seppä Ky Savontie 13 A 1 18100 Heinola Vaatimus: ELY-keskuksen poikkeuslupapäätös on kumottava. Heinolan kaupunki on määrättävä maksamaan yhdistyksen oikeudenkäyntikulut, tällä hetkellä 500 euroa (alv 0%) kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä korkolain mukaisine viivästyskorkoineen. ELY-keskuksen poikkeamispäätöksen mukaiselle alueelle on määrättävä toimenpidekielto, kunnes valitus on ratkaistu ja päätös on lainvoimainen Perustelut: Toimenpidekielto on välttämätön, jotta Heinolan kaupunki ei ryhtyisi mihinkään valmistelevaan työhön ennen poikkeamispäätöksen lainvoimaisuutta. Valmistelevat työt voivat aiheuttaa liito-oravan elinpiirin tuhoamisen. Poikkeamispäätös Heinolan kaupungin hakemuksessa on synnytetty virheellisesti kuva, että tiukasti suojellun Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan heikentämiselle ja todennäköiselle hävittämiselle ei olisi olemassa vaihtoehtoja. Todellisuudessa vaihtoehtoja on. Hämeen ELY-keskus on lähtenyt tulkitsemaan lakia ja luontodirektiiviä siten, ettei vaihtoehtoja tarvitse noteerata, sen enempää kuin ammattilaisen laatimaa liito-oravaselvitystäkään. ELY-keskus on päätöksessään mukaillut Heinolan kaupungin näkemystä ja jättänyt kyseenalaistamatta vaihtoehdottomaksi väitetyn tilanteen.
Päätös ei ole yhdenmukainen, esimerkiksi Hämeen ELY-keskuksen Hausjärvellä tekemän rajauspäätöksen kanssa. Tuolloin Hämeen ELY-keskus lausui hallinto-oikeudelle; "Mikäli ELY-keskuksen päätöstä muutettaisiin yhtiön vaatimalla tavalla, avohakkuualueelle jäisi jäljelle noin hehtaarin laajuinen harvennettu metsikkö, josta johtaisi yksittäisten puiden muodostama käytävä kahteen suuntaan. Tällainen tilanne johtaisi todennäköisesti liito-oravan häviämiseen. Jäljelle jäävä alue olisi liian suppea, eristynytja turvaton. Liito-oravan viholliset pystyisivät löytämään ja pyydystämään sen tähänastista helpommin. Tehtyjen liito-oravapäätösten vaikutuksia tutkittaessa on todettu niiden mukaisten rajausten olevan liian pieniä. Lopputuloksena on siis ollut, että rajauspäätöksessä mainitut puut ovat säilyneet, mutta liito-orava hävinnyt. Riittäväksi alueen vähimmäiskooksi on todettu noin neljä hehtaaria. Valituksenalaisessa päätöksessä on päädytty juuri tähän suuruusluokkaan. Rajaukseen on otettu se alue, jolta jätöshavaintoja on tehty, ja jätetty riittävän leveä käytävä hakkaamattomalle alueelle. " Nyt ELY-keskus toimii aivan eri tavoin ja luo itse olosuhteet tiukasti suojellut lajin elinolosuhteiden häviämiselle kyseiseltä alueelta. Asemakaavan mukaisen tontin ja viereisen puistoalueen yhteenlaskettu pinta-ala on n. 3 ha. ELY-keskuksen olisi pitänyt kiinnittää erityistä huomiota liito-oravan lisääntymis-ja levähdyspaikan säästämiseen. Asiassa tulisi huomioida lisäksi seuraavat seikat 1) Heinolan kaupungin alueelta ei ole olemassa kattavaa tieteellistä selvitystä liito-oravan esiintymisestä ja levähdysalueista Luontodirektiivin 4 artikla "1. Jokaisen jäsenvaltion on laadittava liitteessä III (1 vaihe) vahvistettujen perusteiden ja asianmukaisen tieteellisen tietämyksen perusteella luettelo alueista, josta ilmenee, mitä liitteen 1 luontotyyppejäja liitteen II luontaisia lajeja sen kansallisella alueella olevilla alueilla on. Laajoilla alueilla elävien eläinlajien osalta nämä alueet vastaavat näiden lajien luontaisella levinneisyysalueella paikkoja, joissa on niiden elämälle ja lisääntymiselle välttämättömät fyysiset tai biologiset tekijät. Laajoilla alueilla elävien vesieläinlajien osalta näitä alueita koskeva luettelo laaditaan ainoastaan, jos voidaan selvästi määrittää alue, jossa on niiden elämälle ja lisääntymiselle välttämättömät fyysiset ja biologiset tekijät. Jäsenvaltioiden on tarvittaessa ehdotettava tämän luettelon mukauttamista 11 artiklassa tarkoitetun seurannan tuloksiin." Direktiivin mukaista luetteloa ei ole laadittu Heinolan alueesta. On vain kokoelma erillisiä suppeita selvityksiä, jotka eivät täytä luontodirektiivin vaatimusta. 2) Kaupungin perusteet hakemuksessaan esittämille "uhanalaisen lajin elinpiiriin kajoamiselle" (=lainaus kaupungin hakemuksesta ) eivät ole riittäviä. Luontodirektiivin artiklan 16.1 c) -kohdan perusteella, jollei muuta tyydyttävää ratkaisua ole ja jollei poikkeus haittaa kyseisten lajien kantojen suotuisan suojelun tasonsäilyttämistä niiden luontaisella levinneisyysalueella, poikkeus voidaan myöntää 2
kansanterveyttä ja yleistä turvallisuutta koskevista tai muista erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä, mukaan lukien sosiaaliset ja taloudelliset syyt, sekä jos poikkeamisesta on ensisijaisen merkittävää hyötyä ympäristölle. Euroopan Unionin oikeuden tehokasta oikeussuojaa koskevien tavoitteiden mukaan poikkeamista ei tule myöntää, mikäli tyydyttävä vaihtoehto on olemassa. Turun HAO 00178/10/5402 Luontodirektiivi edellyttää poikkeuksen myöntämiseksi, ettei tyydyttävää tulosta ole mahdollista saavuttaa lisääntymis-ja levähdyspaikkaa heikentämättä. Ollakseen tyydyttävä, harkitun vaihtoehdon on oltava käytännössä toteuttamiskelpoinen. KHO:2013:15 oikeudellinen arviointi sekä Turun HAO 00178/10/5402 Ottaen huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö (esim. lintudirektiivin 79/409/EYT vastaavaa poikkeamisedellytystä koskeva tapaus C-10/96), vaihtoehtoista ratkaisua ei voida pitää epätyydyttävänä pelkästään siitä syystä, että se on hakijan kannalta epäkäytännöllisempi kuin suojelusta poikkeaminen tai pakottaa hakijan muuttamaan toimintaansa. Poikkeamispäätöksen kohteena olevan tontin osalta on olemassa muu tyydyttävä vaihtoehto ja jo pelkästään sen olemassa olon pitäisi estää liitooravan lisääntymis- ja levähdyspaikan heikentäminen tai hävittäminen. 3) LIITO-ORAVA SELVITYS (Enviro Oy) Karjalankadun länsipuolinen osa-alue on tulkittavissa lähes kokonaan liitooravan elinpiiriksi. Enviro Oy liito-oravaselvitys s. 3. Liito-oravaselvityksen mukaan rakentaminen selvityksen sivun 8 kartan rasteroimattomille alueille tulee todennäköisesti hävittämään tai heikentämään liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan. Koko tontti on merkitty liito-oravaselvityksessä rasteroimattomaksi eli siihen rakentaminen tulee liito-oravaselvityksen laatijan mukaan todennäköisesti hävittämään tai heikentämään liito-oravan lisääntymis-ja levähdyspaikan. Kaupungin esittämä kartta, josta käy ilmi yli 4000 m2 tilaohjelma, osoittaa että valtaosa metsästä joudutaan hävittämään nimenomaisesti tontin osalta, jossa puuston hävittämisestä on eniten vahinkoa. Muutaman puun säilyttäminen ei tule turvaamaan liito-oravan lisääntymis-ja levähdyspaikan säilymistä. ELY-keskuksen päätöksessä ei rajata kuin kolopuut ja risupesäpuut. Muilta osin ehdot ovat täysin ohjeelliset, eikä esimerkiksi ruokailupuita tai pesä- 3
puiden ympäristöä ole rajattu mitenkään. ELY-keskuksen olisi tullut rajata rakentamisale ja puiden kaadot. Rajausten tekemättä jättäminen johtaa siihen, että kaupunki voi toimia haluamallaan tavalla. 4) Nykyisen Myllyojan koulun alue on pinta-alaltaan n. 2,2 ha. Liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkana oleva tontti on n. 1,8 ha + viereinen pienempi erillinen leikkialue. Uudisrakentaminen riittävässä laajuudessa edellyttää valtaosan tontin puustosta kaatamista. Oikeuskäytännön mukaan liito-oravan lisääntymisja levähdyspaikan myrskynkestävyyteen tulee kiinnittää huomiota, niitä ei raivata eikä maanpintaa saa käsitellä. Tämä ei ole mahdollista noin pienellä tontilla. Suunniteltu kahteen kerrokseen rakentaminen (vrt. Myllyojan koulun liikuntasalin korkeus) estää liito-oravan liikkumista. KHO:2014:13 ote perusteluista; Luonnonsuojelulain tarkoittama liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen tarkoittaa pesintään ja oleskeluun käytettävien puiden kaatamista. Hävittämiseen voidaan rinnastaa myös tilanne, jossa kaikki kulkuyhteydet lisääntymis- ja levähdyspaikkaan tuhotaan. Lisääntymis- ja levähdyspaikan heikentäminen tarkoittaa jonkin sellaisen toimenpiteen tekemistä, joka olennaisesti vaikeuttaa liito-oravien elämisen ja suojautumisen mahdollisuuksia kyseisellä paikalla. Tällaista heikentämistä voi olla esimerkiksi, että uudistushakkuussa kulkuyhteydet ruokailupuihin katkaistaan. Vastaavanlainen tilanne voi syntyä, jos on todennäköistä, että hakkuun jälkeen myrsky kaataisi lisääntymis- ja levähdyspaikan puut, tai jos alueen kaikki liito-oravan ruokailupuut kaadetaan. 5) Kaupungin hakemuksessa on ilmoitettu, että Myllyojan nykyiseltä koululta on nk. liito-oravatontille kolme kilometriä. Todellisuudessa välimatka on 1,7 kilometriä (rajasta rajaan). ELY-keskuksen päätös tarkoittaa, että vaihtoehto, joka on 1,8 kilometrin päässä ei ole tyydyttävä. Mikäli näin ajateltaisiin, ei tyydyttäviä vaihtoehtoja ole olemassakaan. 6) Kaupunki toteaa hakemuksessaan, että muita vaihtoehtoisia ratkaisuja on etsitty, mutta ne eivät ole olleet sopivia eivätkä edes todellisia vaihtoehtoja. Tämä väite on epätosi, sillä kaupungin tekninen toimi on kartoittanut keväällä 2014 muita vaihtoehtoja - kaupunginhallituksen toimeksiannosta. Vaihtoehtoja on löytynyt ja tekninen lautakunta on teknisen toimen johta- 4
jan esityksestä, esittänyt kaupunginhallitukselle, että koulu rakennetaan nykyiselle tontilleen (tekninen lautakunta 11.3.2014 38). Teknisen lautakunnan pöytäkirjassa mainitaan useita muitakin vaihtoehtoja. Koulun nykyinen tontti on todettu aiemmin tyydyttäväksi vaihtoehdoksi kaupungin omassa valmistelussa, välimatka liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkaan on alle kaksi kilometriä ja paikka on soveltunut koulunkäyntiin lähes 40 vuotta. Mikäli se ei ole tyydyttävä (ja toteuttamiskelpoinen, myös kaupungin teknisen toimen valmistelujen mukaan) vaihtoehto, niin mikä sitten on? Kyse on tiettyjen poliitikkojen vimmasta ajaa koulun rakentamista uudelle tontille, luonnosta välittämättä. Tekninen toimi laitetaan hakemaan lupia ja keksimällä keksimään perusteet. Kaupunki perustelee muita vaihtoehtoja mahdottomiksi mm. sillä, että ne edellyttävät kaavamuutosta. Kaavamuutos ei voi olla luontodirektiivin edellyttämä peruste sille, ettei vaihtoehtoa katsottaisi tyydyttäväksi. Kaavamuutoksen kuluva aika voi aiheuttaa kaupungille viivästystä, mutta asiassa on huomioitava se, että koko projekti on toteutettu vuosia myöhässä kaupungin viivyteltyä vuosikaudet Myllyojan kouluratkaisua. Kaupunki on järjestänyt lapsille asianmukaiset väistötilat, eivätkä lapset joudu viettämään aikaa sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa. Myös poikkeamisluvan kohteena olevan alueen käyttäminen koulurakentamiseen edellyttää asemakaavan muuttamista (valitus Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa, asia 00148/14/2299). Ympäristöministeriön kirjeen liito-oravan huomioon ottamisesta kaavoituksessa (9.11.2005) mukaan kaavoissa poikkeamismahdollisuuden käyttäminen tulee vain harvoin kysymykseen, koska kaavoissa useimmiten on olemassa useampia vaihtoehtoja. Jos asemakaavassa on samassa kaupunginosassa alle kahden kilometrin päässä valmis koulutontti, niin sekö ei ole vaihtoehto? 7) Kaupunki väittää, että koulun ja päiväkodin sijoittaminen samalle tontille sekä terveen ja toimivan koulun ja päiväkodin tarjoaminen jalankulkuetäisyydellä kotoa, olisivat erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavia syitä myöntää poikkeuslupa. Kyse on tärkeistä asioista, mutta ne ovat saavutettavissa ilman poikkeuslupaa ja siitä syystä kaupungin hakemuksen peruste on virheellinen. Päiväkoti ja koulu ovat toteutettavissa nykyiselle tai vaihtoehtoiselle paikalle eli tyydyttävälle vaihtoehdolle. Sinilähteen lapset ovat kulkeneet vuosikymmenet jalan ja pyöräillen nykyiselle tontille, joka on jalankulkuetäisyydellä. 5
Enviro Oy:n tekemä liito-oravaselvitys on sivuutettu ja vaihtoehtoiset ratkaisut on jätetty huomiotta, löyhin perustein. ELY-keskuksen olisi pitänyt vähintäänkin rajata tontin kriittisimmän osat kokonaan Enviro Oy:n liito-oravaselvitystä hyödyntäen. LSY:n näkemyksen mukaan syy kaupungin "vimmaan" koulun siirtämisestä on se, että sillä pyritään vauhdittamaan Sinitaipaleen alueen rakentamista. Sinitaipaleen asemakaavaehdotus on ollut nähtävillä 29.8.-27.9.2014, ja siitä LSY on tehnyt muistutuksen 29.9.2014. Kaavaprosessi johtanee valitukseen. Kaupungin tavoitteellinen asioidenhoito johtaa siihen, että liito-orava menettää tonttinsa, Sinilähde menettää Sinitaipaleen ja Myllyoja koulunsa. Huomautamme myös, että kaupunginvaltuuston päätöksestä 20.1.2014 Myllyojan koulun rakentamiseksi on tehty kunnallisvalitus yksityishenkilön toimesta 5.2.2014 (hallinto-oikeuden asia 00148 /14/2299). Valituksen perusteina oli mm se, että päätöksen kohteena olevan alueen asemakaava on vanhentunut, eikä uuden koulun rakentaminen ole mahdollista ilman asemakaavallista tarkastelua, jolloin on otettava huomioon kaupungin asukasluvun romahdusmainen lasku. Itä-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys korostaa valituksen perusteena kestävää kehitystä ja luontodirektiivin velvoittavia määräyksiä. Heinolassa 21.10.2014 Itä-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys ry EVA VARIS Laati atti Seppä, kiinistöinsinööri yhteystiedot 1. sivulla Liitteet ELY:n päätös dnro HAMELY/1278/2014, LUO/401A/2014 Valtakirja Eva Varis, 20.10.2014 6