KHO Powerpoint-pohja

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "30.08.13 KHO Powerpoint-pohja"

Maija-Liisa Tamminen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 1 KHO Powerpoint-pohja

2 KHO:n oikeuskäytännön viimeaikaisia suuntaviivoja ympäristöasioissa - näkökulmia luonnonarvoihin oikeussihteeri Arto Hietaniemi SYS-päivät Helsinki

3 Rakentamis- ja ympäristöasiat KHO:ssa Vireillä yhteensä asiaa* Keskimääräinen käsittelyaika 12,0 kk Rakentamisasioita 451 kappaletta Keskimääräinen käsittelyaika 13,0 kk Ympäristöasioita 388 kappaletta Keskimääräinen käsittelyaika 14,5 kk Vuosikirjaratkaisujen määrä yhteensä 137 * Tilanne

4 KHO 2013:15 Lepakkotalo Vuonna 1951 rakennettu rintamamiestalo, jossa pohjanlepakkoyhdyskunta. Vuonna 2003 asemakaavassa asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Tontille saisi rakentaa viisikerroksisen asuintalon (1 600 k-m 2 ). Tarkoituksena purkaa talo ja ottaa tontti asemakaavan mukaiseen käyttöön. Pohjanlepakko on LSL 49 :n 1 momentissa tarkoitettu luontodirektiivin liitteen IV (a) laji. Suomessa yleinen ja laajalle levinnyt. Haettiin LSL 49 :n 3 momentin mukaista lupaa poiketa pohjanlepakon lisääntymis- ja levähdyspaikan suojelusta. Luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohta:...jollei muuta tyydyttävää ratkaisua ole ja jollei poikkeus haittaa kyseisten lajien kantojen suotuisan suojelun tason säilyttämistä niiden luontaisella levinneisyysalueella...kansanterveyttä ja yleistä turvallisuutta koskevista tai muista erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä, mukaan lukien sosiaaliset ja taloudelliset syyt...

5 KHO 2013:15 Lepakkotalo ELY hylkäsi hakemuksen ja HAO valituksen. KHO oli samaa mieltä viitaten HAO:n perusteluissa esitettyyn: Kysymys ei ole kaupungin velvoittamisesta säilyttämään rakennus. Lisääntymis- ja levähdyspaikan suojelu on tarkoitettu toteutettavaksi tiukasti. Kanta, jonka mukaan ihmisen asumia rakennuksia tai rakennuksia, joissa on oleskellut ihmisiä, ei voitaisi pitää pohjanlepakon lisääntymispaikkoina, ei sovi yhteen kysymyksessä olevan sääntelyn tavoitteen eli pohjanlepakon ja muiden yhteisön tärkeinä pitämien lajien tiukan suojelun kanssa. Kun otetaan huomioon kunnan viranomaisen esittämät vaihtoehtoiset, rakennuksen käytön pohjanlepakoiden lisääntymispaikkana turvaavat ratkaisut, poikkeuksen myöntämiselle ei ole luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdassa ja luonnonsuojelulain 49 :n 3 momentissa tarkoitettua perustetta.

6 KHO 2013:74 Hämähäkki Kalliokiviaineksen louhintaa ja murskausta koskenut ympäristölupahakemus oli hylätty. Alueella oli vuonna 2009 tehdyn luontoselvityksen mukaan havaittu mm. Simitidion-sukuun kuuluva pallohämähäkkilaji, joka on todennäköisesti uusi laji tieteelle. Ympäristölautakunnan päätöksessä perusteena hylkäämiselle oli YSL 42 :n 1 momentin 2 kohtaa, jonka mukaan lupaa ei voida myöntää, jos toiminnasta aiheutuu merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. HAO hylkäsi toiminnanharjoittajan valituksen katsoen, että kysymyksessä oleva pieneliöiden yhteisö saattaa muodostaa sellaisen YSL 42 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun erityisen luonnonolosuhteen, jota toiminnan pölypäästöt saattavat vakavasti häiritä ja siten huonontaa alueen erityisiä luonnonolosuhteita.

7 KHO 2013:74 Hämähäkki KHO tuli samalle kannalle HAO:n ja ympäristölautakunnan kanssa. KHO:n mukaan asiassa oli pidettävä selvitettynä, että toiminnasta aiheutuvat pölypäästöt huonontavat hämähäkkieläinlajien elinolosuhteita louhinta- ja murskaushankkeen vaikutusalueella ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetuin tavoin. Tähän nähden ja kun otettiin huomioon myös ympäristönsuojelulain 5 :n 2 momentista ilmenevä varovaisuusperiaate, ainakaan tässä vaiheessa ei ollut edellytyksiä ympäristöluvan myöntämiseen. Luvan hakijan asiana on esittää riittävä selvitys siitä, että hankkeen pölypäästöistä ja mahdollisista muistakaan ympäristöä pilaavista päästöistä ei aiheudu hankkeen vaikutusalueella mainitun lain 42 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua luvan myöntämisen esteenä olevan seurauksen syntymisen vaaraa.

8 KHO T 2753 Muurainsuo (ei julkaistu) Ympäristölupavirasto oli myöntänyt ympäristöluvan Muurainsuon turvetuotantoon. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen oli noin 63,5 hehtaaria. Kysymyksessä oli uusi tuotantoalue, joka hakemuksen mukaan oli metsäojitettua suoaluetta. Lähiympäristö oli metsätalouskäytössä. Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmän mukaan alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse yksityisiä tai yleisiä suojelualueita tai muitakaan rauhoituskohteita. Alueella mahdollisesti esiintyvien uhanalaisten kasvi- ja eläinlajien sekä luonto- ja lintudirektiivilajien esiintyminen tarkistettiin ympäristöhallinnon Eliölajit-tietojärjestelmästä. Kyseisestä järjestelmästä ei löytynyt tietoja uhanalaisista lajeista, jotka esiintyisivät Muurainsuon hankealueella tai sen läheisyydessä.

9 KHO T 2753 Muurainsuo (ei julkaistu) HAO ja KHO hylkäsivät ympäristönsuojelupiirin valituksen. Prosessin aikana toiminnanharjoittaja oli toimittanut korkeimmalle hallintooikeudelle lisäselvityksenä kasvillisuusselvityksen ja linnustoselvityksen Muurainsuon alueelta. KHO lausui, että hakemuksen täydennyksessä mainittuihin tietojärjestelmiin merkittyjä tietoja voidaan pitää osoituksena eliölajin mahdollisesta esiintymisestä tietyllä alueella. Tästä lähtökohdasta ei kuitenkaan voi tehdä sitä vastakohtaispäätelmää, että tietojen puuttumista mainituista järjestelmistä olisi pidettävä riittävänä selvityksenä arvioitaessa sitä, aiheutuuko luonnonsuojelusäännöksistä estettä tai rajoituksia haetulle ympäristöluvalle. Pelkästään se seikka, että alue on metsäojitettu, ei välttämättä merkitse, että alueella ei voisi esiintyä luonnonsuojelulailla suojeltuja eliölajeja.

10 KHO T 2753 Muurainsuo (ei julkaistu) KHO totesi seuraavaa: Nyt kysymyksessä olevassa asiassa X Oy on kuitenkin esittänyt korkeimmalle hallinto-oikeudelle Muurainsuon turvetuotantoaluetta koskevat kasvillisuusselvityksen ja linnustoselvityksen. Kun tämän lisäksi otetaan huomioon jo hakemuksessa alueen luonnonarvoista esitetyt seikat sekä se, että mainittujen selvitysten perusteella alueella ei todennäköisesti ole sellaisia luontoarvoja, joiden vuoksi luvan myöntäminen estyisi, voidaan nyt käsillä olevaa luontoselvitystä pitää kokonaisuutena arvioiden ympäristölupaharkinnan kannalta riittävänä. Tämän vuoksi ja kun lisäksi otetaan huomioon ympäristönsuojelulain 41 :n 3 momentti ja luonnonsuojelulain 49, Vaasan hallinto-oikeuden ja Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksiä ei ole syytä kumota sen vuoksi, että hakija ei ole liittänyt ympäristölupahakemukseen paikalla käyntiin perustuvaa luontoselvitystä hakemuksessa tarkoitetun alueen luonnonarvoista.

11 KHO T 2753 Muurainsuo (ei julkaistu) Vähemmistö olisi palauttanut asian käsiteltäväksi lupaviranomaiselle: Selvityksestä ei voida päätellä, että alueella ei voisi olla edelleen arvoa esimerkiksi hyönteisten ja hämähäkkieläinten kannalta. Suon luonnonolosuhteita koskevassa selvityksessä ei ole käsitelty miltään osin näitä eliöitä eikä alueelta ole myöskään tehty luontoselvityksiä koskevassa työryhmän muistiossa mainittua perhosselvitystä. Turvetuotannon ympäristölupaharkintaa varten vaadittavien selvitysten tarkkuutta arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon toiminnan yleinen luonne ja suoalueen sijainti. Esitettyjen selvitysten tai muutoin käytettävissä olevien tietojen perusteella ei voida luotettavasti arvioida, etteikö suoalueella olisi mahdollisesti luonnonsuojelulaissa tarkoitettuja suojeltuja eliöitä. Lupahakemus ei ole sisältänyt ympäristönsuojeluasetuksen 9 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuja tietoja toiminnan sijaintipaikasta ja sen ympäristöolosuhteista eikä siten riittäviä tietoja ympäristönsuojelulain 41 ja 42 :n mukaisen lupaharkinnan perusteeksi.

12 Lopuksi KHO:n lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi ympäristönsuojelulaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi: Hallituksen esityksen yleisperusteluissa on todettu (s. 52), että koska toiminta-alueen fyysisestä muuttamisesta aiheutuvia haittoja ei ole voitu ottaa lupamenettelyssä huomioon, on tämä johtanut selvitys- ja inventointikierteeseen sekä lupa- ja valitusprosessien merkittävään viivästymiseen sekä huonoon ennakoitavuuteen. Väite on vain osittain totta, koska lupaharkinnassa on tietysti voitu ottaa huomioon suoraan luonnonsuojelulaista tulevat rajoitukset luonnonarvojen huomioon ottamisen laajuudella ei ole ratkaisevaa merkitystä lupa- tai valitusprosessien kestoon. Hallituksen esityksen yleisperusteluista poiketen voidaan nähdä myös, että luonnonarvojen entistä laajempi huomioon ottaminen on omiaan lisäämään entistä perusteellisemmin laadittujen luonto- ja myös maisemaselvitysten tarvetta. Mikäli selvityksiä ei ole laadittu riittävällä tarkkuudella, voi tämä johtaa entistä raskaampaan selvitys- ja inventointikierteeseen.

Samankaltaiset tiedostot

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää