Raportti LIITE 67080500.BBJ 12.5.2009 Jyväskylän kaupunki Tapanilan tilan ranta-asemakaava Luontoselvitys
1 Yhteenveto Tämä luontoselvitys on tehty Jyväskylän kaupungin 87. kaupunginosassa (Pohjois- Korpilahti) sijaitsevalle Tapanilan tilan alueelle ranta-asemakaavaa varten. Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa lähtötietojen ja maastokäynnin perusteella alueen luonnonympäristön yleispiirteet ja mahdolliset luontoarvoiltaan merkittävät kohteet. Selvityksen teki FM biologi Soile Turkulainen Pöyry Environment Oy:stä. Selvitysalue sijaitsee Korpilahden alueen pohjoisosassa Saukkolassa. Siihen kuuluu Kuusjärven eteläpäähän rajoittuva alue, jonka pinta-ala on noin 0,5 km 2. Rantaviivaa alueella on noin 2 km. Selvitysalueella sijaitsee Tapanilan maatilan päärakennus, peltoja, metsää ja muutamia lomarakennuksia. Pääosa selvitysalueesta on luontoarvoiltaan melko tavanomaista peltoa tai hoidettua talousmetsää. Itäosan metsäalueen pohjoisosasta löytyi syksyllä 2008 ja keväällä 2009 liito-oravan papanoita haaparyhmän neljän kolohaavan alta, joten alueella on todennäköisesti liito-oravaesiintymä. Liito-orava kuuluu luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin ja sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on luonnonsuojelulain 49 :n perusteella kielletty. Haaparyhmä ja sen lähipuut tulee säilyttää ja ottaa huomioon alueen maankäytön suunnittelussa. Selvitysalueelta ei ole tiedossa erityisiä luontoarvoja eikä siellä todettu luonnonsuojelulain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä, vesilaissa mainittuja säilytettäviä kohteita eikä metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Liito-oravaa ja mahdollisia lepakoita lukuun ottamatta alueella ei todennäköisesti ole erityistä merkitystä uhanalaisille lajeille tai luonto- tai lintudirektiivilajeille. Lähin Natura-alue sijaitsee niin kaukana, että ranta-asemakaavalla ei alustavasti arvioiden ole sinne ulottuvia vaikutuksia. Selvityksen maastokäynti tehtiin myöhään syksyllä, mutta alueella ei kuitenkaan todettu sellaisia elinympäristöjä, joiden kasviston tai eläimistön tarkempi kartoittaminen sopivampaan vuodenaikaan olisi tarpeen lukuun ottamatta liito-oravaa, jota varten tehtiin erillinen maastokäynti keväällä 2009. Turussa 12.5.2009 Pöyry Environment Oy Soile Turkulainen projektipäällikkö Tommi Lievonen toimialapäällikkö Yhteystiedot: Pöyry Environment Oy Ilmarisenkatu 18, 20520 Turku Kotipaikka Helsinki Y-tunnus 0196118-8 puh: 010 33 310 fax: 010 33 31501 e-mail: etunimi.sukunimi@poyry.com
Sisältö 1 Yhteenveto 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot 1 3.2 Maastokartoitukset 2 3.3 Raportointi 2 4 LUONNONYMPÄRISTÖN YLEISPIIRTEET 2 4.1 Geologia, vesistöt ja pohjavesi 2 4.2 Kasvillisuus ja eläimistö 2 5 LUONTOARVOILTAAN MERKITTÄVÄT KOHTEET 3 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 Valokuvat: Soile Turkulainen 2008. Kannen kuva: Näkymä Tapanilan pihapiiristä kohti lounasta.
1 1 JOHDANTO Tämä luontoselvitys on tehty Jyväskylän kaupungin Pohjois-Korpilahden kaupunginosassa sijaitsevalle Tapanilan tilan alueelle ranta-asemakaavaa varten. Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa lähtötietojen ja maastokäynnin perusteella alueen luonnonympäristön yleispiirteet ja mahdolliset luontoarvoiltaan merkittävät kohteet. Selvityksen teki FM biologi Soile Turkulainen Pöyry Environment Oy:stä. 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS Selvitysalue sijaitsee Jyväskylän kaupungin Pohjois-Korpilahden kaupunginosassa, Saukkolassa. Siihen kuuluu Kuusjärven eteläpäähän rajoittuva alue, jonka pinta-ala on noin 0,5 km 2. Rantaviivaa alueella on noin 2 km. Selvitysalueella sijaitsee Tapanilan maatilan päärakennus, peltoja, metsää ja muutamia lomarakennuksia. Sen läpi kulkevat Kuusjärventien paikallistie ja sähkölinja sekä itäosassa tie loma-asunnoille ja rannassa ratsastukseen tarkoitettu tieura. Selvitysalueen sijainti ja aluerajaus. Karttaan merkitty uimaranta on poistunut käytöstä. Maanmittauslaitos 2008. Lupa nro 495/KP/04. 3 MENETELMÄT 3.1 Lähtötiedot Lähtötietojen perusteella selvitysalueella tai sen läheisyydessä ei ole Natura 2000- alueita, valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita tai muita valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaita luontokohteita. Lähin Natura-alue on Kuusjärven itäpuolella, noin 2 km selvitysalueelta koilliseen sijaitseva Kuusmäki-Tikkamäki- Kirkkokangas-Valkeavuori kokonaisuuden (FI0900111) osa-alue. Selvitysalueelle ei ole tiettävästi tehty aikaisemmin luontoselvityksiä. Ympäristöhallinnon Eliölajit-tietojärjestelmässä tai Keski-Suomen ympäristökeskuksen rekisterissä ei ole tietoja uhanalaisten lajien esiintymistä alueella (tarkistettu 30.9.2008).
2 3.2 Maastokartoitukset Selvitysalue kierrettiin kertaalleen läpi 10.10.2008 tehdyllä maastokäynnillä, jossa oli mukana alueen maanomistaja. Käynnillä tehtiin havaintoja luonnonympäristön yleispiirteistä ja pyrittiin kartoittamaan seuraavat maankäytön suunnittelussa huomioon otettavat luontokohteet: luonnonsuojelulain 29 :n suojellut luontotyypit vesilain 15a :n ja 17a :n luonnontilaisina säilytettävät kohteet metsälain 10 :n erityisen tärkeät elinympäristöt uhanalaisille lajeille (luonnonsuojeluasetuksen liite 4) sekä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeille (mm. liito-orava) ja lintudirektiivin liitteen I lajeille soveltuvat elinympäristöt muut luonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoiset kohteet Alueelle tehtiin erillinen liito-oravakartoitus 29.4.2009, jolloin lajin elinpiirin osoittavia ulostepapanoita etsittiin ruokailu- ja pesäpuiksi sopivien puiden alta. Lisäksi arvioitiin mahdollisia lajin liikkumisyhteyksiä sekä metsäalueiden soveltuvuutta liito-oravan elinympäristöksi. Lintuhavainnot kirjattiin ylös, mutta vuodenaika ei ollut sopiva varsinaisen kartoituksen tekemiseen. 3.3 Raportointi Selvitysalueen luonnonympäristön yleispiirteet on kuvattu luvussa 4. Luontoarvoiltaan merkittäviksi arvioidut kohteet on esitelty luvussa 5. 4 LUONNONYMPÄRISTÖN YLEISPIIRTEET 4.1 Geologia, vesistöt ja pohjavesi Selvitysalue sijoittuu mäkiseen moreenimaastoon. Mäkiahonvuoren rinne kaakkoisosassa ja Tapanilan pihapiirin takainen mäen rinne luoteisosassa kohoavat noin 20 metriä järven pinnasta (+100,3 mpy) eli tasoon +120 mpy. Mäkien lakialueet jäävät selvitysalueen ulkopuolelle. Kuusjärvi on vajaa 4 km pitkä, kapea järvi, jonka eteläosa liittyy järveen noin 20 metrin levyisen Mellansalmen kautta. Kuusjärvi laskee Myllyjokea pitkin etelään Muuratjärveen ja edelleen Päijänteeseen. Kuusjärven vedenlaatu oli vuosina 2000-2003 hyvä (Keski-Suomen ympäristökeskus 2006). Järveen eteläpäähän laskee peltojen läpi kolme ojauomaa, jotka saavat alkunsa selvitysalueen ulkopuolelta. Lisäksi Mäkiahonvuoren alarinteessä virtaa kaivettu uoma, joka on alun perin saanut alkunsa lähteestä, mutta jossa ei lähdettä ole enää havaittavissa. Selvitysalue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. 4.2 Kasvillisuus ja eläimistö Järvenlahden itäpuolinen metsäinen alue on pääosin nuorta tai varttuvaa taimikkoa. Rannassa on kaistale lehtomaista kuusivaltaista sekametsää. Järeitä haapoja kasvaa pohjoisosassa sekä Mellansalmen ja pellon välisellä rantakaistaleella. Länsiosassa on pellon yläreunassa varttunutta kuusikkoa ja pihapiirin pohjoispuolella ulottuu rantaan istutusmännikkö. Peltojen alapuolella rannassa on epäyhtenäinen puustoinen kaistale. Vesirajassa kasvaa vaihtelevan levyisenä kasvustona saroja ja avovedessä jonkin verran kelluslehtisiä. Alueen eläimistöön kuulunee metsä- ja kulttuurilajeja.
3 Selvitysalueen itäosan rantakasvillisuutta ja rantametsää. 5 LUONTOARVOILTAAN MERKITTÄVÄT KOHTEET Uhanalaiset lajit ja luonto- ja lintudirektiivilajit Liito-orava Liito-oravalle parhaiten soveltuvaa elinpiiriä ovat varttuneet kuusivaltaiset sekametsät, joissa lajin oleskelun paljastavat pesä- ja ruokailupuiden alta löytyvät ulostepapanat. Liito-oravat ovat paikkauskollisia eläimiä, jotka elävät koko aikuisikänsä samalla alueella. Tämä elinpiiri eli reviiri voi olla laaja ja liito-oravat liikkuvat vilkkaasti sen osasta toiseen. Naaraiden elinpiiri on keskimäärin noin 8 ha ja urosten 60 ha. Liito-oravan elintavoista johtuen on mahdollista, että reviirit voivat olla ajoittain tyhjillään. Selvitysalueella todettiin syksyllä 2008 yksi liito-oravaesiintymä. Muualla alueelle ei havaittu merkkejä liito-oravasta eikä sen ympäristöstä ole tiedossa aikaisempia havaintoja lajista. Liito-orava kuuluu luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin ja sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on luonnonsuojelulain 49 :n perusteella kielletty. Vuoden 2000 uhanalaistarkastelussa (Rassi ym.) liito-orava on arvioitu vaarantuneeksi lajiksi (VU). Kohde 1. Itäosan liito-oravaesiintymä Selvitysalueen itäosan pohjoisreunalla kasvaa neljä järeää haapaa, joiden alta löytyi syksyllä 2008 runsaasti liito-oravan papanoita. Keväällä 2009 tuoreita talvipapanoita oli runsaasti yhden haavan alla. Kaikissa haavoissa on yksi tai useampia koloja. Haaparyhmä sijaitsee rannan varttuneen kuusikkokaistaleen, rinteen taimikkoalueen ja peltoon rajoittuvan nuoren kuusikon rajalla. Sen itäpuolella on taimikon ylispuina harmaaleppiä, jotka soveltuvat liito-oravalle ruokailupuiksi. Keväällä 2009 papanoita löytyi lähimpien kuusten ja vesirajassa kasvavien haapojen alta. Mahdollisesti liito-oravat liikkuvat alueelle koillisen suunnasta, sillä selvitysalueen reunalta löytyi vähän papanoita. Suositus: Haaparyhmä tulee huomioida maankäytön suunnittelussa liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkana. Sen ympärille tulee jättää liito-oravien elinpiiriksi riittävän kokoinen metsäalue, jotta vältetään lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen. Säästettäviksi suositellaan lähimpiä järeitä kuusia sekä harmaaleppiä.
4 Ilmakuva selvitysalueesta. Kuvaan on merkitty haaparyhmän sijainti sekä vuoden 2002 jälkeen hakattu alue. Maanmittauslaitos 2008. Lupa nro 495/KP/04. Liito-oravan papanahavainnot keväällä 2009. Todennäköinen pesäpuu on merkitty punaisella kolmiolla.
5 Haaparyhmä ja liito-oravan papanoita yhden kolohaavan alla. Muut lajit Alueella ei tehty syksyllä 2008 havaintoja muista uhanalaisista lajeista. Kolopuut ja rakennukset ovat mahdollisia lepakoiden pesäpaikkoja. Lajit kuuluvat liito-oravan tavoin luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin. 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Pääosa selvitysalueesta on luontoarvoiltaan melko tavanomaista peltoa tai hoidettua talousmetsää. Luonnon monimuotoisuutta alueella lisäävät sen rajoittuminen rantaan, haapojen esiintyminen metsäalueella sekä osaltaan myös peltojen luomuviljely ja niiden käyttäminen hevosten laitumina. Itäosan metsäalueen pohjoisosasta löytyi syksyllä 2008 ja keväällä 2009 liito-oravan papanoita haaparyhmän neljän kolohaavan alta. Haaparyhmä ja sen lähipuut tulee säilyttää ja ottaa huomioon alueen maankäytön suunnittelussa. Ohjeina voidaan käyttää maaja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön ohjetta Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen määrittäminen ja turvaaminen metsien käytössä (30.6.2004) ja ympäristöministeriön ohjetta Liito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa (9.11.2005). Selvitysalueelta ei ole tiedossa erityisiä luontoarvoja eikä siellä todettu luonnonsuojelulain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä, vesilaissa mainittuja säilytettäviä kohteita eikä metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Liito-oravaa ja mahdollisia lepakoita lukuun ottamatta alueella ei todennäköisesti ole erityistä merkitystä uhanalaisille lajeille tai luonto- tai lintudirektiivilajeille. Lähin Natura-alue sijaitsee niin kaukana, että ranta-asemakaavalla ei alustavasti arvioiden ole sinne ulottuvia vaikutuksia. Selvityksen maastokäynti tehtiin myöhään syksyllä, mutta alueella ei kuitenkaan todettu sellaisia elinympäristöjä, joiden kasviston tai eläimistön tarkempi kartoittaminen sopivampaan vuodenaikaan olisi tarpeen lukuun ottamatta liito-oravaa, jonka esiintymä tulee tarvittaessa rajata tarkemmin keväällä.
6 LÄHTEET: Ekholm, M. 1993: Suomen vesistöalueet. 166 s. Vesi- ja ympäristöhallitus. Helsinki. Geologian tutkimuskeskus 2007: Geokartta-palvelu. http://geokartta.gtk.fi/ Keski-Suomen ympäristökeskus 2006: Vesistöjen käyttökelpoisuusluokitus 2000-2003. http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=15709&lan=fi Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. ja Mannerkoski, I. (toim.) 2000: Suomen lajien uhanalaisuus 2000. 432 s. Ympäristöministeriö. Helsinki. Suomen ympäristökeskus 2008: Hertta-järjestelmän tiedot luontokohteista ja uhanalaisista lajeista. Uusitalo, A. 2007: Kylien kaunokit ja soiden sarat. Keski-Suomen uhanalaiset kasvit. 202 s. Keski-Suomen ympäristökeskus. Ympäristöministeriö 2005: Liito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa. Kirje 9.11.2005. Yhteydenotot: Keski-Suomen ympäristökeskus, luonto ja kulttuuriympäristöt osasto.