Tarkkaavuuden pulmien vahvuusperustainen tukeminen Paimio-akatemia 11.1.2018 Erja Sandberg KT, EO HISTORIANI ADHD:N PARISSA Vanhemman kokemus ADHD:sta, oma vahvuuksilla kasvatettu nuori nuori nyt 16v. ja kokee ADHD:n yhdeksi vahvuudekseen. Laaja-alainen erityisopettaja, opetushallinnon ja rehtorinpätevyys, neuropsykiatrinen valmentaja sekä ratkaisukeskeinen työnohjaaja. Kandidaatin tutkielma ja pro gradu ADHD-oireisten lasten ja nuorten sisaruksista. (KK ja KM erityispedagogiikasta) Väitöskirja ADHD-oireisten henkilöiden monialaisesta tukemisesta opetus-, sosiaali- ja terveystoimen alaisista palveluissa. (KT erityispedagogiikasta) Työkokemusta jokaisella kouluasteella: varhaiskasvatus, perusopetus, toinen aste, aikuiskoulutus, korkeakoulutus, vapaa sivistystyö. Työkokemusta kuntoutustyössä, mm. lasten, nuorten ja perheiden sopeutumisvalmennuskurssien kurssinjohtajana. Asiantuntijaluennoitsija. Yliopisto-opettaja (HY). Tietokirjailija. USEIN KUULTUA JA LUULTUA.. ADHD = Käytöshäiriö (Conduct Disorder) -> ADHD Käytöshäiriö -> Ilman varhaisia tukitoimia jatkuvan negatiivisuuden kierteen kanssa eläessä voi henkilölle tulla LISÄKSI käytöshäiriö! ADHD-oireiset henkilöt suoriutuisivat tehtävistään kuten muutkin henkilöt, jos vain haluaisivat (ennen vrt. laiskat). -> Tarvitsevat konkreettisia toimintamalleja, miten tehtävät tehdään ADHD-oireiset henkilöt ovat älykkyydeltään heikompia (ennen vrt. tyhmät). -> Ei pidä paikkaansa! Moni ADHD-oireinen oppilas kaipaisi ns. ylöspäin eriyttämistä. -> Mahdollisuudet tukitoimien kanssa kouluttautua kuten muutkin, esim. yliopistoon. USEIN KUULTUA JA LUULTUA.. ADHD johtuu vain kasvatuksesta. -> ADHD-oireet ovat aina perimän ja ympäristötekijöiden summa! -> Oireita voi vahvistaa tai vähentää esim. koulussa ja kotona. Hyvin menestyneellä henkilöllä ei voi olla ADHD. ->Kognitiiviset taidot eivät ole yhteydessä ADHD:n kanssa. -> Ei pidä paikkaansa. Lahjakkuus voi kompensoida oireita. -> Henkilö voi myös olla opetellut toimivia opiskelukäytänteitä. KESKEISIMMÄT DIAGNOSOITAVAT OIREET ADHD:SSA Tarkkaavuuden puute vaikea keskittyä, haaveilee tai poukkoilee asiasta toiseen, Välttää ponnistusta vaativia tehtäviä, koska kokee ettei tarkkaavuus pysy aiheessa. Ylivilkkaus aina vauhdissa, aina äänessä, levoton ja hyörii jatkuvasti, oppilas hypistelee ja tunnustelee tavaroita, jalat tutisevat ja sormet napsuvat. Näkyy ja kuuluu. (Myös aliaktiivisuus!) Impulsiivisuus reagoi nopeasti eri ärsykkeisiin, puhuu ja toimii ajattelematta, ei noudata sääntöjä, ei malta odottaa vuoroaan ja tunteet voivat helposti käydä kuumiksi. Lisäksi oman itsesäätelyn ja toiminnanohjauksen hankaluudet, voi olla työmuistin heikkoutta, aistien herkkyyttä ja mahdollisia liitännäisoireita tai -sairauksia. Oireet vaihtelevat eri tilanteissa ja myös motivaation mukaan. Oppilaan päivittäistaitotaso ja tunne- elämän taso 1/3 alle kronologisen iän. Heikko itsetunto usealla jo nuorena. DIAGNOOSILLA VAI ILMAN? Keskittymisen ja toiminnanohjauksen pulmia on n. 20-25 % lapsista ja nuorista. Vrt. ADHD-diagnoosi on maailmanlaajuisesti n. 5% lapsista ja nuorista. Väite: Oppilas tarvitsee diagnoosin tukitoimia koulussa saadakseen. -> Ei tarvitse. Lainsäädännössä todetaan tukitoimia annettavan tuen tarpeen mukaan, ei diagnoosiperustaisesti. -> Opettajat toimivat pedagogisin perustein, lääketiede sairauksien luokitusjärjestelmäperustaisesti. -> Tuemme koulussa kaikkia tukea tarvitsevia ilman lääketieteellisiä termejä. 1
TARKKAAVAISUUS Kohdentaminen Kyky kiinnittää huomio olennaiseen Ohjeiden kuunteleminen ja niiden mukaan toimiminen, omien ajatusten häiritsemättömyys toimintaan Ylläpitäminen Kyky pysyä tarkkaavaisena tehtävässä riittävän kauan Onnistuu itseä kiinnostavissa asioissa, tehtävän vaikeutuessa ponnistelu vähenee Jakaminen Kyky tehdä/ huomioida kahta tai useampaa asiaa yhtäaikaisesti Kahden asian yhtäaikainen huomioon ottaminen, esim. kuunnella ja toimia Siirtäminen ja joustava vaihtaminen Kyky vaihtaa suoritustapaa; kyky löytää vaihtoehtoja Tehtävätyypin vaihtuminen, siirtyminen toimintatavasta toiseen Impulssien hallinta Kyky ehkäistä ensisijaisia ärsykereaktio -pyrkimyksiä Vuoron odottaminen, harkittu toimiminen (syyseuraus) MITEN TARKKAAVAISUUS LINKITTYY OMAN TOIMINNAN OHJAUKSEEN? Tarkkaavaisuutta tarvitaan kaikilla toiminnanohjauksen alueilla. Toiminnanohjauksen, etenkin käyttäytymisen ja reaktioiden säätelyn vaikeudet ovat tyypillisiä lapsille ja nuorille, joilla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö. Aivojen otsa- ja ohimolohkot ovat toiminnan johtajia, kapellimestari joka ohjaa aivojen muissa osissa sijaitsevia kielellisiä toimintoja ja muistitoimintoja. -> Nämä etuosan keskukset käsittelevät sitä tietoa mistä tulemme, mihin haluamme mennä ja miten ohjaamme itseämme kohti tavoitetta. Näitä aivojen viimeisenä kehittyviä (20-25v), sääteleviä järjestelmiä kutsutaan toiminnanohjausjärjestelmäksi. TARKKAAVUUDEN JA TOIMINNAN- OHJAUKSEN HÄIRIÖ? Toiminnanohjauksen puutteellisuutta pidetään myös aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) keskeisenä piirteenä. -> Tällöin aivoalueiden kehittyminen ei korjaa täysin säätelyjärjestelmää vaan tarkkaavuutta ja toiminnanohjausta täytyy tukea. Tarkkaavaisuushäiriöisen on vaikea 1) kohdistaa tarkkaavuuttaan olennaiseen ja 2) ylläpitää sitä kohteessa riittävän kauan. Myös toiminnan suunnittelu ja arvioiminen suhteessa tehtävien asettamiin vaatimuksiin on etenkin tehtävissä jotka edellyttävät ennakointia tai toiminnan joustavaa vaihtamista. POHDITTAVAKSI Lääketieteen valtateorian mukaan ADHD on oireyhtymä ja häiriö. Onko se? Voisiko ADHD olla myös vahvuus? Haluatko, että lapsesta tai nuoresta kehittyy heikolla vai vahvalla itsetunnolla varustettu aikuinen? Mitä voit tehdä sen eteen? Miten ympäristö kohtelee henkilöitä, jotka ajattelevat tai toimivat eri tavalla? Pakottaa muottiin? Antaa toimintavaihtoehtoja? Kuka määrittelee normaalin? INKLUUSION IHANNE Kouluissa suositaan inkluusiota eli lähikouluperiaatetta ja integrointia eli yhdistämistä yleisopetukseen -> Erityiskouluja ajettu alas, erityisluokkia, pienryhmiä yhä vähemmän. -> ADHD-oireisia oppilaita paljon integroitu isoon yleisopetuksen luokkiin. Tasa-arvoista esim. häiriöherkkyyden ja opetukseen keskittymisen kannalta? Impulsiivinen Vaikeuksia sosiaalisissa suhteissa Häiriköi Tarkkaamaton Käyttäytyy huonosti Levoton Missä vahvuudet? Oppimisen pulmia Toiminnanohjauksen ongelmia Heikko keskittymään ADHD-oireiset lapset ja nuoret nähdään usein vain ongelmallisina, ja heidän vahvuusalueensa sivuutetaan. Toivon että vahvuuteni olisi huomattu ja osattu auttaa adhd:n tuomissa vaikeuksissa 2
Kun siirryin yläasteelle pistin täysin ranttaliksi; häiriköin ja pinnasin minkä kerkesin. Alisuoriuduin siis pahasti, päästötodistuksen ka. oli 6,8. Kävin yläasteen jälkeen vielä 10-luokan, se sujui hyvin kannustavan ja vahvuuksia korostavan opettajan ansiosta, vaikka menin erään toisen oppilaan kanssa luokalle diagnoosilla näiden kanssa ei pärjää kukaan. Tämä opettaja todellakin teki kaikkensa että itsetuntomme kohenisi, löytäisimme itsemme ja oman uramme. NEGATIIVISEN VUOROVAIKUTUKSEN KEHÄ Lapsen vastareaktio/ on gelmakäyttäytym inen Aikuisen vastareaktio/ toimintavaati mukset Missä kohtaa lapselle/ nuorelle opetetaan uusi toimintamalli? Lapsen kyvyt ja taidot toimia Toimintaympäristön esioletukset/tulkinnat Kuka huomaa vahvuudet? Lapsen minäkuva vaurioituu Aikuisen negatiivinen palaute (Juho Honkasilta & Erja Sandberg, 2013) KOULU TOIMII PEDAGOGIIKALLA Koulu ei toimi lääketieteellisillä luokitteluilla, koulu toimii pedagogisin ratkaisuin. ADHD-diagnoosia ei tarvitse tukitoimia saadakseen. Lääketieteellisellä lausunnolla ei saa mitään lisää koulussa. Perusopetuslaissa todetaan esim.: Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. VOIMATYÖKALUT REPPUUN Koulun tehtävänä on opettaa taitoja. Mitä taitoja haluaisit opettaa lapselle, reppuun tulevaisuuden voimavaroiksi, voimatyökaluiksi? Kun lapsi, nuori tai aikuinen kohtaa vastoinkäymisiä, kuinka selviämme niistä yli? Resilienssi Sinnikkyys Itsesäätelykyky Hyvän huomaaminen Tunnetaidot Copyright Erja Sandberg KT, EO OPS 2016 KOROSTAA VAHVUUKSIA Ohjaa oppilaita löytämään omat vahvuutensa ja rakentamaan tulevaisuutta oppimisen keinoin. Yhteisö antaa sopivia haasteita ja tukee vahvuuksien löytämistä ja hyödyntämistä. Erityisen tärkeätä on rohkaista oppilaita tunnistamaan oma erityislaatunsa, omat vahvuutensa ja kehittymismahdollisuutensa sekä arvostamaan itseään. Koulutyön järjestämisessä otetaan huomioon kaikkien oppilaiden tarpeet, edellytykset ja vahvuudet. Huoltajien ja muiden tahojen kanssa tehtävä yhteistyö tukee tässä onnistumista. TARJOA ONNISTUMISIA Koulun ja kodin tulee tarjota myös onnistumisenkokemuksia. -> Vahvistaa lapsen tai nuoren itsetuntoa ja kuvaa itsestä. -> Rakennetaan vahva aikuinen! Vahvuustestit käyttöön (löytyy suomeksi www.viacharacter.org). Vahvuusperusteinen opetus ja ohjaus. Positiivinen palaute. Ei-kielen vähemmälle jättäminen. Mielenkiinnonkohteiden mukainen ohjaus elämässä eteenpäin. Copyright Erja Sandberg KT, EO 3
KRONOLOGINEN IKÄ EI KERRO KAIKKEA Oppilaan tietty ikä vuosina tai tietty luokka-aste ei kerro mitään toimintakyvystä tai taidoista oppitunneilla/koulupäivän aikana/arjessa. Kehityksillissä häiriöissä oppilas voi olla esim. muutaman vuoden ikätasoaan jäljessä tietyissä taidoissa. Tukitoimien tulee pohjata yksilöllisiin tuen tarpeisiin. Huom. Oppilas voi olla kognitiivisesti taitava, mutta silti tarvitsee tukea esimerkiksi tarkkaavuuteen tai toiminnanohjaukseen. -> Laaja-alaisen erityisopettajan työnkuva on laaja, tuetaan myös arjen taitoja, tuetaan myös eriyttämisellä alas- ja ylöspäin. Tuetaan siis myös lahjakkaita oppilaita, joilla on tarkkaavuuden pulmaa. ENNAKOINTI JA STRUKTUROINTI Selkeät toimintatavat ja rutiinit auttavat lasta ja nuorta. Opettaja suunnittelee oppitunnin kulkun, strukturoi aiheen, käytettävät materiaalit, ajankäytön, vaihtoehtoiset toimintatavat.. Koulupäivän ohjelma aina esille kirjallisesti ja/tai kuvin havainnollistamisen ja toiminnanohjauksen tueksi. -> Toteutuneet kohdat voi yliviivata tai poistaa koulupäivän aikana. Tehkää yhdessä luokan/ryhmän sopimukset (allekirjoittakaa ne yhdessä), tarvittaessa käykää läpi päivittäin Ennakoi tulevat tapahtumat, anna aikaa sopeutua: Lähdetään 15 minuutin päästä 10 minuutin 5 minuutin Tarkista onko ohjeistuksesi kuultu kuten sen tarkoitit: kertoisitko omin sanoin mitä tapahtuu 15 minuutin päästä? Opi ennakoimaan ongelmatilanteet. JOHDONMUKAISUUS Tarkkaavuuden pulmia omaavat lapset ja nuoret oireilevat enemmän epäjohdonmukaisesta opetuksesta ja kasvatuksesta. Koulun eri toimijoiden (opettajat, ohjaajat ym.) samanlainen toimintatapa -> Samat säännöt (myös rajat!). -> Johdonmukaiset, riittävät yksilölliset tukimuodot. -> Monenlaiset opetusmenetelmät kaikilla opettajilla tarjolla. -> Aistien huomioiminen niin opetuksessa kuin opetustilankin kannalta (esim. kuormittuneet aistit voivat häiritä, jopa estää oppimista!). Huom! Koulun tukena myös lapsen tai nuorten huoltajien (molemmilla samat!) tulee noudattaa johdonmukaista kasvatusta: Rajat, uusien toimintamallien opettaminen arkeen, positiivinen palaute ym. HUOMIO OHJEISTUKSEEN Kun tarkkaavaisena toimintaohjeiden kuunteleminen on hankalaa, tuki tarvitaan myös esimerkiksi tehtävän tai tilanteen ohjeistukseen. Ohjeista aina edestäpäin oppilasta. Tehokeinona oppilaan nimen sanominen alkuun tai vaikka olkapäästä koskettaminen. -> Tarkkaavaisuus valpastuu. Anna yksi toimintaohje kerrallaan (myös monivaiheisissa ohjeistuksissa). Varmista, että oppilas on ymmärtänyt ohjeen ja pystyy toimimaan sen mukaisesti (huomioi toiminnanohjaius). Uusi ohje vasta kun edellinen on tehty/työn osavaihe saatu valmiiksi. Anna ohjeet aina myös muutoin kuin suullisesti (esim. kuvat, kirjallisesti, näyttämällä). Ohjeistus on tehokkaampi kuin kielto, se kertoo lapselle/nuorelle mitä toivot hänen tekevän: kävele on tehokkaampi kuin älä juokse. EI-sana kärsii inflaation jo lapsena. VAIHTOEHTOJEN KARSIMINEN Jos on liikaa vaihtoehtoja, lapsi tai nuori helposti jumittuu valintaan eikä pääse alkuun itse tekemisessä. Opettaja, ohjaaja tai huoltaja tekee ESIVALINNAN jos on tarjolla paljon vaihtoehtoja tekemisessä (esim. materiaalit, tehtävät, pelit, leikit, välineet). -> Anna esimerkiksi kaksi vaihtoehtoa, joista oppilas saa valita -> Seuraavalla kerralla vaihtoehdot voivat olla erilaiset -> Samalla tuetaan oppilaan toiminnanohjausta. TOIMINNANOHJAUKSEN TUKEMINEN Oman toiminnan suunnittelu, aloitus ja eri välivaiheiden kautta toiminnan itsenäinen jatkaminen ja valmiiksisaattaminen on hankalaa. Kyse ei ole siitä, etteikö oppilas osaisi tehdä! Kun oman toiminnan ohjaaminen ei itsenäisesti onnistu, asioita on vaikeata aloittaa ja saada valmiiksi. -> Jatkuva epäonnistuminen nakertaa oppilaan itsetuntoa ja hän kokee itsensä huonoksi tai erilaiseksi. Oppilas tarvitsee siis aikuisen tukea itsenäiseen toimintaan jokaisella oppitunnilla...ja myös oppituntien välillä (siirtymät seuraavalle tunnille, välitunnille) ja oppituntien jälkeen (kotimatka). 4
OPETA TUNNETAITOJA OPETA SOSIAALISIA TAITOJA Itsesäätely on monesti hankalaa ja tunnesäätely sen myötä. Tunnetaidot kuuluvat säätelytaitoihin. Impulsiivinen oppilas saattaa toimia ensin impulssien ja emootioiden viemänä, ja pohtia vasta sitten mitä tuli tehtyä. Puutteellisilla tunnetaidoilla tulee myös helposti väärinkäsityksiä esimerkiksi sosiaalisissa tilanteissa ja se aiheuttaa ristiriitatilanteita. Monenlaisten tunteiden tunnistamista, omien tunnetilojen säätelyä ja tunteessa toimimista tulee harjoitella. Tulee opettaa myös havaitsemaan toisten henkilöiden tunnetiloja. Esim. Aggressiivisen käytöksen tai käytöshäiriön takana on yleensä puutteelliset tunnetaidot. Sosiaaliset taidot ovat täysin opeteltavia taitoja. Esimerkiksi aggressiivisuutta pidetään sosiaalisten taitojen vastakohtana. Jos lapsella tai nuorella ei ole taitoja toimia, hän valitsee helpon selviytymismallin, aggressiivisuuden. Sosiaaliset taidot peilautuvat sosiaalisiin suhteisiin, kaveritaitoihin. Sosiaaliset taidot ovat käytössä sosiaalisissa tilanteissa. Onkin tärkeätä auttaa ja opettaa toimintamalleja toisten kanssa toimimiseen erilaisissa tilanteissa. -> Oppilaalle hankalalta tuntuvilta ns. vapaissa tilanteissa esim. välitunnilla, pari- tai ryhmätöissä, kaverisuhteissa. HUOMIOI AISTIT Aistien herkkyys on hyvin yleistä kaikissa neurologispohjaisissa oireissa. -> Lisäominaisuus oppilaassa. Kuormittuvat aistit voivat estää oppimisen. Kuormittuvat aistit aiheuttavat oppilaalle levottomuutta luokassa. Huomio etenkin näköaistiin (valkoinen loisteputkivalo luokassa), tuntoaistiin (toisten oppilaiden kosketus) ja kuuloaistiin (yleinen häly luokassa). Mahdollista oppilaalle myös rauhallinen tila, jossa aistikuormaa voi purkaa koulupäivän aikana. KOULUN NIVELVAIHEIDEN SUUNNITTELU Esikoulu -> Alkuopetus Alakoulu -> Yläkoulu Yläkoulu -> Toinen aste Ajoissa keskustelutilaisuus, jossa suunnitellaan: a) Pedagogisten tietojen siirtyminen (tehdyt asiakirjat) b) Toimivien tukimuotojen siirtyminen c) check pointit tukitoimille, välitavoitteille yms. Etenkin luokaopettajajärjestelmästä aineenopettajajärjestelmään siirtyminen kipupiste! (toiminnanohjaus, itsenäinen siirtyminen) Peruskoulun jälkeinen tuki toisella asteella todella tärkeätä varmistaa! LIIKETTÄ OPETUKSEN VÄLIIN Auta lasta tai nuorta keskittymään: muista aivoperäinen tarve liikkua, tarve olla levoton. Tarkkaavuus säilyy max 15min (vrt. 45-90min oppitunnit). Salli motorinen liike, se nostaa aivojen aktivaatiotasoa (stressilelu hienomotoriikkaan, liikuntaa, taukojumppaa, talon ympärijuoksua, apuvälineiden käyttö: tasapainotyyny jne.) Pidä taukoja, aktivaatiotaso laskee nopeasti ja keskittyminen häiriintyy. Herättele ASENTEET Oppilas aistii nopeasti hyväksytkö hänet vai et. Oppilaan huoltajat aistivat kuinka suhtaudut ADHD-oireiseen oppilaaseen. Monet ADHD-oireiset henkilöt ovat poikkeuksellisen hyviä jollain sektorilla (matemaattiset taidot, luovuus, kielet tms.) -> Kannusta vahvuuksien suuntaan Anna positiivista palautetta -> Itsetunto vahvistuu, myönteinen minäkuva! Positiivinen pedagogiikka! Ks. artikkeli: Sandberg & Vuorinen. (2015). Kohti vahvuusperustaista opetusta positiivisen pedagogiikan keinoin. 5
14.1.18 OIREIDEN VAIHTELEVUUS Kouluajan toimilla ja opettajan ASENTEILLA on tutkitusti kauaskantoiset vaikutukset. -> Aikuisena muistetaan hyvin -> Koulu voi aloittaa negatiivisen kehityskulun, joka johtaa aikuisena syrjäytymiseen! -> Yhteiskunnallinen epäonnistuminen. Akateeminen julkaisu: Sandberg, E. & Harju-Luukkainen, H. (2017). "Opettajan asenne heijastui suoraan oppilaan koulumenestykseen" Riittämättömät tukitoimet koulussa ADHD-perheiden näkökulmasta viimeisten vuosien aikana. NMI-Bulletin 2/2017. Oireita lisäävät: suuri ryhmäkoko vapaamuotoinen tilanne ympäristön häiriötekijät monimutkaiset, pitkät ohjeet pitkäkestoinen, ponnistelua vaativa työskentely palaute vasta tekemisen päätyttyä toistuva, tylsäksi tai vaikeaksi koettu tekeminen useat yhtäaikaiset, huomiota vaativat asiat yleisesti koko ryhmälle annettu ohje odotus paikallaan pysymisestä fyysinen tai psyykkinen epämukavuus (väsymys, nälkä, jännitys) Oireita lievittävät: rauhallinen ympäristö pieni ryhmä, kahdenkeskisyys strukturoitu tilanne lyhyet, yksi vaihe kerrallaan annetut ohjeet lyhyisiin jaksoihin jakautuva tekeminen (10-15min) välitön, kannustava palaute mielenkiintoinen tekeminen, hyvä motivaatio työskentely yksi asia kerrallaan yksilölle suoraan suunnattu ohje mahdollisuus liikehtiä Apuvälineet, esim. kiilatyyny tuolilla, stressipallo, sinitarra, pieni lelu, painopeitto tai -liivi vireystilan säätelyä helpottavat olosuhteet turhat ärsykkeet pois ympäristöstä TIETOKIRJA HENKILÖN TUKEMISESTA TULOSSA 26.1.2018. LISÄLUKEMISTA Sisältää tarvittavat vahvuusperusteiset tukimuodot: Varhaiskasvatuksessa Peruskoulussa Toisella asteella Korkea-asteella Työelämässä Väitöstutkimukseni julkaistu toukokuussa 2016. Löytyy verkosta. Sisältää koulun siirtymävaiheiden huomioinnin. Tilaa VIP-hintaan 33e osoitteesta: https://www.ps-kustannus.fi/6892.html Soveltuu niin ammattilaisille kuin huoltajillekin. Erja.Sandberg@Helsinki.fi www.erjasandberg.eu/blog https://www.facebook.com/kterjasandberg/ 6