Asemakaavan selostus 12.11.2013 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI 2474 RAITALAMMI

1 Asemakaavan selostus 12.11.2013 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI 2474 RAITALAMMI Asemakaava: 80.kaup.osa, korttelit 44 tontit 7-12, korttelit 45 ja 72-76 sekä virkistys-, suojaviher-, ja katualueet Päivi Saloranta, tilaajajohtaja, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Vireilletulo 08.06.2012 Yhdyskuntalautakunta 23.10.2012 Yhdyskuntalautakunta 11.06.2013 Yhdyskuntalautakunta 12.11.2013 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1. TUNNISTETIEDOT... 3 1.2. KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 3 1.3. KAAVAN TARKOITUS... 3 1.4. LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA... 4 2. TIIVISTELMÄ... 4 2.1. KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 4 2.2. ASEMAKAAVA... 4 3. LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1. ALUEEN YLEISKUVAUS... 5 3.2. LUONNONYMPÄRISTÖ... 6 3.3. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ... 6 3.4. MAANOMISTUS... 8 3.5. SUUNNITTELUTILANNE... 9 3.5.1. Valtakunnalliset, seudulliset ja muut alueelta laaditut suunnitelmat... 9 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 11 4.1. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE... 11 4.2. OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 11 4.2.1. Osalliset... 11 4.2.2. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 11 4.2.3. Viranomaisyhteistyö... 12 4.3. VALMISTELUVAIHEESSA SAATU PALAUTE... 12 4.4. KAAVAEHDOTUKSESTA SAATU PALAUTE... 17 4.5. ASEMAKAAVAN TAVOITTEET JA ETENEMINEN... 17 4.5.1. Lähtökohtatavoitteet... 17 4.5.2. Prosessin aikana syntyneet ja tarkentuneet tavoitteet... 17 4.5.3. Yleiskaavallinen tarkastelu... 17 4.6. ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 20 4.6.1. Laaditut luonnosvaihtoehdot... 20 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. 5.1. KAAVAN RAKENNE JA MITOITUS... 22 5.1.1. Korttelialueet... 22 5.1.2. Muut alueet... 22 5.2. NIMISTÖ... 23 5.3. KAAVAN VAIKUTUKSET... 23 5.3.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, yhdyskuntarakenteeseen ja luontoon... 23 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 24 Kaavan laatija: AIRIX Ympäristö Oy, PL 453, 33101 Tampere Esko Hyytinen, rakennusarkkitehti, YKS-373 Marjut Lund-Rahkola, arkkitehti SAFA, YKS-507

3 Asemakaavaselostus, joka koskee 29.10.2013 päivättyä asemakaavakarttaa, työnro 2474 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Kaavamuutos koskee korttelin 44 tontteja 5 ja 6, korttelin 45 tontteja 1-4 ja Rengon taajaman tiloja RNo 580:3:86, 575:7:119 ja 575:1:19 Asemankaavalla muodostetaan: Hämeenlinnan kaupunginosan 80 korttelin 44 tontit 7-12, sekä korttelit 45 ja 72-76 sekä virkistys-, suojaviher- ja katualueet. 1.2. Kaava-alueen sijainti Kohde sijaitsee Rengon kylässä, noin 17 km päässä Hämeenlinnan keskustasta. Alueen pinta-ala on noin 7 hehtaaria. Suunnittelualueena on kapea peltokaistale, joka jää taajamakeskittymän ja Topenontien väliin. Kartta 1. Suunnittelualueen sijainti 1.3. Kaavan tarkoitus Tarkoituksena on kaavoittaa uusi pientalovaltainen asuinalue Rengon keskustan tuntumaan. Alue tulee täydentämään taajamarakennetta ja tukemaan kirkonkylän palvelutarjontaa asukasmäärän lisääntymisellä.

4 1.4. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavakartan pienennös 2. Kaavamerkinnät ja määräykset 3. Poistuva asemakaava 4. Asemakaavan seurantalomake 5. Havainnepiirustukset a ja b 6. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7. Liikennelaskennan tulokset 8. Kartta liikennejärjestelyistä Erilliset liiteasiakirjat, joita säilytetään maankäytön suunnitteluyksikössä: 1. Arkeologinen selvitys 2. Maaperäkairauksen tulokset 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Kaavoituksen vireilletulosta ilmoitettiin lehtikuulutuksella 8.6.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli kommentoitavana 7.6.-29.6.2012. Vireillepanon yhteydessä saatiin suullisia mielipiteitä asukasilloissa, mutta varsinaisesti koskien osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ei saatu kommentteja. Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin 16.-30.1.2013, jolloin kaavaluonnos ja kaavan valmisteluaineisto olivat nähtävillä. Kaavaluonnosta kommentoivat Hämeen ELY- keskus ja Uudenmaan ELY- keskuksen kanssa, Museovirasto, Elenia Verkko Oy, Kanta-Hämeen pelastuslaitos sekä Hämeenlinnan kaupungin ympäristöasiantuntija. Näistä neljässä kommentissa/lausunnossa oli huomautettavaa. Museovirasto huomautti kaavamerkintä sm:n (muinaisjäännösalue) sisällöstä, Uudenmaan ELY liittyen alueen liikenneyhteyksiin ja mahdolliseen meluun, Elenia Verkko Oy huomautti kaavakartalta puuttuvista johdoista ja kaapeleista ja ympäristöasiantuntija hulevesistä sekä energiantuotannosta. Yhdyskuntalautakunta päätti asettaa kokouksessaan 11.6.2013 asemakaavaehdotuksen ja rakentamistapaohjeen julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Nähtävilläolo pidettiin 13.6. 7.8.2013. Kaavaehdotusta koskevia muistutuksia ei jätetty. Kaavaehdotuksesta pyydettiin viranomaislausunnot, niissä ei ollut huomautettavaa. Julkisen nähtävilläolon jälkeen asemakaavaehdotukseen lisättiin vielä jalankululle ja pyöräilylle varattu alueen osa suojaviheralueelle, osittain kulkemaan muinaisjäännösalueen kautta. Asiasta sovittiin Museoviraston kanssa (ks. kpl 4.4). Asemakaava viedään 12.11.2013 yhdyskuntalautakunnan kautta hyväksymiskäsittelyyn. Tavoitteena on asemakaavan hyväksyminen kaupunginvaltuustossa loppuvuodesta 2013. 2.2. Asemakaava Tarkoituksena on sijoittaa Raitalammin alueelle uusia pientalotontteja sekä katu- ja viheraluetta. Kaavalla osoitetaan erillispientalojen korttelialuetta AO, viheraluetta VL sekä suojaviheraluetta EV. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 7,3 hehtaaria. Rakennusoikeuden kokonaismääräksi tulee 10480 k-m2 ja tonttien määrä yhteensä 32 kappaletta. Niiden koko vaihtelee 1211-1974 m2 välillä keskiarvokoon ollessa 1370 m2.

5 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee peltoalueella, joka rajautuu koillisessa Topenontiehen (tie 2871) ja lounaassa pientaloalueeseen. Luoteessa alue rajautuu Kappelitiehen, joka on osa Hämeen härkätien valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Suunnittelualue etelästä Topenontie (mt 2871) on suunnittelualueen kohdalla suora ja siltä on hyvät näkymät joka suuntaan. Suunnittelualue jää kuvassa vasemmalle. Suunnittelualueen rajaus Rengon keskustassa noin 500 metrin päässä suunnittelualueelta on Hämeen härkätien Rengon kirkon valtakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa (RKY 2009). Alue on vanhaa kulttuuriympäristöä, jossa asutus on rakentunut vesien ja reittin varrelle. Suunnittelualueelta noin 600 m päähän Rengoraitin eteläpuolella on Renkajoki, johon suunnitelualueen puron vedet laskevat.

6 3.2. Luonnonympäristö Kaava-alue on peltomaata, jossa ei puita juuri kasva. Aluetta on tarkoitus viljellä vuoteen 2013 asti. Alueen kaakkoisosassa on oja, joka laskee Renkajokeen. Hulevedet laskevat tähän ojaan ja edelleen kohti Raitalammia. Ojan vesistä on olemassa vedenlaatutietoja. Alueella ei ole luonnontilaista ympäristöä. Rengon Tuikontieltä sekä kaavoitettavalta alueelta on otettu maaperänäytteitä mittapisteistä maaperäselvityksen yhteydessä (Insinööritoimisto Tähtiranta Oy 2013) ja niistä on määritetty rakeisuudet ja maalajit kuivaseulontana tai areometrikokeella. Suurin osa suunnittelualueen maaperästä on hiesua, jonka vedenläpäisevyysominaisuudet ovat huonot asteikolla hyvä/ huono/ lähes vettä läpäisemätön. Alue sijaitsee I-luokan pohjavesialueella, mikä tulee huomioida alueen suunnittelussa mm. rakennusten lämmitysmuotoihin liittyen. Alue ei kuitenkaan sijaitse pohjaveden muodostumisalueelle tai vedenhankinnan kannalta tärkeällä valuma-alueella. Yllä yleispiirteinen maaperäkarttaote. Kuva: GTK Oikealla ote pohjavesikartasta. Pohjavesialueen raja on kartassa katkoviivalla ja yhtenäisellä viivalla esitettynä on pohjaveden muodostumisala. Suunnittelualueen eteläreuna laskee ojaa kohti. Ojan varren kasvillisuus on rehevää. Ympäristön suojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualuetta rajaa sen koillispuolelta Topenontie (mt 2871), joka aiheuttaa liikenteen melua suunnittelualueelle. 3.3. Rakennettu ympäristö Suunnittelualue rajautuu Hämeen härkätien valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön kuuluvaan Kappelintiehen. Hämeen Härkätie on Turun ja Hämeen linnojen yhdystie ja tärkeä keskiakainen tieyhteys, joka kulkee Varsinais-Suomen ja Hämeen vanhimpien asutusalueiden ja kylien halki. Yksi poikkeus keskiajan tielinjaukseen on Rengossa RKY-alueeseen mukaan otettu ns. Rehbinderin oikaisu esi-

7 merkkinä tienrakentamisesta ja -linjauksesta 1800-luvun puolivälissä. Kappelintie on osa tätä Hämeen läänin kuvernöörinä 1841-1863 toimineen Carl Otto Rehbinderin mukaan nimettyä reittiä. Tiehen muutoksia tuli edelleen 1930-luvulla, jolloin sen mutkia oikaistiin ja mäkiä madallettiin. Arkeologiset löydöt Lähistöllä on tehty löytöjä nuorakeraamiselta ajalta, joten Museoviraston edellyttämänä Raitalammin alueelta tehtiin arkeologinen inventointi syksyllä 2012 Mikroliitti Oy:n toimesta. Kaava-alueen kaakkoisnurkasta, Topenontien vierestä löydettiin merkkejä mahdollisesta historiallisen ajan asuinpaikasta, jonka rautakautisuus on myös mahdollinen ajoitus. Alueelta on myös vuosina 2005-2006 tehty maakuntakaavaa varten selvitys, joka kuitenkaan asemakaavatasolla ollut riittävä. Kartalla mahdollinen asuinpaikka on merkitty punaisella värillä. (kartta Mikroliitti Oy) Lähiympäristö Suunnittelualue on rakentamaton. Viereisellä pientaloalueella on 1970 1980- luvuilla rakennettuja omakotitaloja ja rivitaloja, jotka ovat pääasiassa yksikerroksisia. Topenontien lounaispuoli on pientalovaltaista asuinaluetta, joka on rakentunut 1970- ja 1980- luvuilla. Topenontien koillispuoli on melko avointa peltoaluetta. Topenontien eteläpuolella sekä Kappelintien vierellä kulkevat lähimmät puhtaanveden putkistot, viemärilinjat puolestaan Ohrapolun ja Kappelintien varressa Ohrapolun lounaispuoleisia pientaloja. Rakennukset ovat pääosin yksikerroksisia tiiliverhoiltuja rakennuksia, joissa on erilaisia kattomuotoja satulakatoista aumakattoihin. Ohrapolun kääntöpaikka ja pieni puistikko, jossa puistomuuntamo. Kappelintien luoteispuolella on myöskin pientaloja sekä rivitaloja. Rivitalo Tuikontien varrelta.

8 Ilmakuva alueesta. Vasemmalle jää Rengon keskusta alue ja Raitalammi Ilmakuva alueesta lounaaseen Ilmakuva alueesta kaakkoa kohti Ilmakuva alueesta koilliseen/itään Liikenne Topenontie (mt 2871) kaava-alueen koillispuolella on luode-kaakko-suuntainen reitti, jota pääsee liittymään mm. 300 m päässä alueelta Turuntielle (vt 10). Lähialueen sisäisiä katuyhteyksiä ovat Kappelintie sekä kapeammat (8-10 m:n katutila) tonttikatutyyppiset Ohrapolku ja Tuikontie. Bussiliikenne Hämeenlinna-Renko-välillä kulkee Kappelintien kautta. Lähimmät bussipysäkit ovat Kappelintien lisäksi Topenontiellä muutaman kymmenen metrin päässä kaava-alueen rajasta. Palvelut Alueen palvelut, kuten pankki, posti, koulu, kirjasto, seurakuntakoti, apteekki sijaitsevat kirkonkylällä noin kilometrin päässä suunnittelualueesta. Kirkko ja hautausmaa sijaitsevat Kappelintien varrella. Tuikontiellä sijaitsee dementiakoti ja Rengonraitilla Raitaharjun palvelukoti. 3.4. Maanomistus Kaupunki omistaa kaava-alueen maat.

9 3.5. Suunnittelutilanne 3.5.1. Valtakunnalliset, seudulliset ja muut alueelta laaditut suunnitelmat Valtakunnalliset tavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on annettu 30.11.2000. Tavoitteet ovat tulleet voimaan 1.1.2002. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa linjataan maamme alueidenkäyttöä yhtenäisesti koko maata ajatellen. Tavoitteilla ohjataan valtakunnallisesti merkittävien alueidenkäytön seikkojen huomioimista ja toteutumista sekä autetaan saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain sekä alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet maakuntien ja kuntien kaavoituksessa. Tärkeimpiä tavoitteita ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys. Kaavoituksessa huomioitavia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitekokonaisuuksia ovat: Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita on tarkistettu loppuvuodesta 2008 ja ne tulivat voimaan 1.3.2009. Tarkistuksen pääteemana on ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Suurin osa tavoitteista kuitenkin säilyy ennallaan. Alueen viereinen Kappelintie on osa historiallista tielinjausta Hämeen härkätie, joka kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennetun kulttuuriympäristön kohteisiin (RKY 2009). Asemakaava Alueen luoteisosassa on voimassa 14.11.1985 hyväksytty asemakaava, muutoin alue on asemakaavoittamaton. Asemakaavassa alue on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO), jonka tehokkuudeksi on merkitty e=0.25. Alue rajautuu asemakaavoihin, jotka ovat hyväksytty vuosien 1977 1994 välillä. Lähiympäristö on pientaloaluetta (AO, AR, AP, AOR) sekä virkistysaluetta. Ote asemakaavayhdistelmästä Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa oikeusvaikutukseton, vuonna 1999 Rengon kunnanvaltuuston hyväksymä Rengon kirkonkylän osayleiskaava.

10 Ote osayleiskaavasta Maakuntakaava Hämeenlinna kuuluu Hämeen liiton alueeseen. Kanta-Hämeen maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.1.2004, valtioneuvosto on sen vahvistanut 28.9.2006 ja korkein hallinto-oikeus 28.12.2007. Suunnittelualue on osoitettu uudeksi rakennettavaksi tai tiivistettäväksi asuntovaltaiseksi alueeksi (Ar). Alue sijaitsee asuntovaltaisella taajamatoimintojen alueen keskellä(a). Topenontie on merkitty merkittäväksi yhteystieksi. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavaehdotus on ollut nähtävillä 16.1 17.2.2012. Vaihemaakuntakaavaehdotuksessa alueen viereen on osoitettu uutta rakennettavaa tai tiivistettävää asuinaluetta. Alue sivuaa Hämeen Härkätien valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä (ma, kohde 4). Ote maakuntakaavasta. Ote vaihemaakuntakaavasta Vaihemaakuntakaava Maakuntavaltuusto hyväksyi 11.6.2012 Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan. Valtuuston käsittelyn jälkeen 1. vaihemaakuntakaava saatetaan vahvistettavaksi ym-

päristöministeriöön. Rengon kirkonkylä on merkitty alakeskukseksi (ca), jolla osoitetaan kaupunkien alakeskusten ja kunnan palveluvarustukseltaan merkittävien osakeskusten sijainti. Kohdealueelle ei voi sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Topenontien pohjoispuolelle lähelle suunnittelualuetta on osoitettu merkintä Ar, rakennettava uusi tai rakennetta tiivistävä asuntovaltainen alue. Rakennusjärjestys Rengon alueella on käytössä Hämeenlinnan kaupungin uusi rakennusjärjestys, joka on tullut voimaan 24.1.2013. Kaupunginvaltuusto hyväksyi rakennusjärjestyksen 10.12.2012 ja sitä noudatetaan asemakaavaa toteutettaessa siltä osin kuin asemakaava ei toisin määrä. Pohjakartta Rasterimuotoinen pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista 23.12.1999 annetun asetuksen vaatimukset. 11 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Hankkeeseen on ryhdytty kaupungin aloitteesta, jonka taustalla on tarve uusista omakotitonteista. 4.2. Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1. Osalliset Osallisia ovat MRL 62 :n mukaan alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin asemakaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallisia ovat valtion ja kunnan viranomaistahot/ hallintokunnat, Hämeen Ely-keskus, Uudenmaan ELY-keskus, Hämeen liitto, Museovirasto, kaupungin yhdyskuntarakennepalvelut, paikkatieto ja kiinteistö, rakennusvalvonta ja ympäristö, Kanta-Hämeen pelastuslaitos, verkostojen haltijat: HS- Vesi Oy, Elenia Verkko Oy ja AinaCom Oy. Osallisia ovat myös kuntalaiset ja yhteisöt, maanomistajat ja -haltijat, naapurit, elinkeinonharjoittajat, yhteisöt ja muut vaikutuspiiriin kuuluvat tahot. Asemakaavasta päättää kaupunginvaltuusto. 4.2.2. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Tiedottaminen ja osallistuminen sekä kuuleminen hoidetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Kaavahankkeesta järjestettiin 13.6.2012 asukasilta, jossa esiteltiin laadittuja alustavia luonnosvaihtoehtoja ja tiedotettiin hankkeesta. Asukkaiden toiveesta uusi asukasilta järjestettiin 4.9.2012. Muistiot yleisötilaisuuksista on laitettu kaupungin internetsivuille osoitteeseen www. hameenlinna.fi / Kaavat. Kooste yleisötilaisuuksissa esiin nousseista kysymyksistä sekä vastineet niihin ovat kohdassa 4.3. Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin 16.1-30.1.2013 välisenä aikana, jolloin kaavaluonnos ja kaavan valmisteluaineisto olivat nähtävillä maankäytön palvelupisteessä ja Palvelupiste Kastellissa. Kuulemisesta ilmoitettiin lehtikuulutuksella Hä-

12 meen Sanomissa, Kaupunkiuutisissa ja naapurikirjeillä. Asiakirjojen ollessa nähtävänä ei kuitenkaan saatu mielipiteitä. Asemakaavaehdotus on ollut yhdyskuntalautakunnan käsittelyssä 11.6.2013, jonka jälkeen asemakaavaehdotus asetettiin julkisesti nähtäville ajalla 31.6. 7.8.2013. Ehdotuksen nähtävilläolo aikana osallisilla oli mahdollisuus jättää kaavaehdotuksesta kirjallinen muistutus. Muistutuksia ei jätetty. Kaava on tarkoitus saattaa yhdyskuntalautakunnan ja kaupunginhallituksen kautta kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2013 loppupuolella. 4.2.3. Viranomaisyhteistyö Hanketta koskeva viranomaisneuvottelu järjestettiin 16.5.2012. Museoviraston mukaan Hämeen Härkätie (nyk. Kappelintie) tulee huomioida suunnittelussa. Härkätien arvo tulisi säilyttää osoittamalla mieluiten vain yksi liittymä Kappelintieltä. Alueelle tulee myös teettää tarkempi arkeologinen inventointi. Uudenmaan ELY:n edustajat totesivat, että pohjavesialue ja sen suojelu tulee huomioida sekä suojaviheralueen riittävä leveys. Arvio, kuinka paljon melua/liikennettä Topenontiellä on, tulee perustella aineistossa. Hyvänä ratkaisuna pidetään, ettei Topenontielle lähtökohtaisesti tavoitella uutta liittymää ja tien varteen varataan suojaviheralue. Aineistossa on hyvä mainita myös olevat kevyen liikenteen väylät. Hulevesiä ei saa johtaa maantien varteen. Alustavia luonnosvaihtoehtoja ja mahdollisia kaavaratkaisuja käsiteltiin kaupungin sisäisessä työryhmässä 31.5.2012, 15.8.2012 ja 18.9.2012. Kokouksissa päädyttiin ratkaisuun, jossa katuyhteydet perustuvat mahdollisuuteen kiertää korttelit sekä Topenontien jatkumiseen Kappelintielle. Tonttien lukumääräksi esitettiin noin 30 kappaletta. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot ja kommentit viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta. Saatiin kuusi kommenttia/lausuntoa. Yhteenveto lausunnoista ja palautteen pohjalta asemakaavaan tehdyt muutokset on käsitelty kohdassa 4.3. Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunto Hämeen ELY- keskukselta ja Museovirastolta. Niissä ei ollut huomautettavaa. Kaavaehdotukseen lisätystä puistoreitistä neuvoteltiin vielä museoviraston kanssa (sähköposti 24.10.2013) 4.3. Valmisteluvaiheessa saatu palaute Mielipiteet Yleisötilaisuudet 13.6.2012 ja 4.9.2012.(kooste) - Vastustettiin uuden alueen tonttikadun liittämistä viereisen asuinalueen tonttikatuun, Tuikontiehen. Ehdotettiin uuden alueen liittymistä ainoastaan Kappelintielle. Tätä perusteltiin Tuikontien huonolla kunnolla, liikenteen lisääntymisellä, jalankulkijoiden (koululaiset ja palvelutalojen asukkaat) turvallisuuden vaarantumisella, vanhan alueen halutaan pysyvän rauhallisena. - Esitettiin uutta liittymää Topenontielle. - Asemakaavaan rajoittuvaan Ohrapolun korkeustasoon ja kuntoon toivottiin tarkistusta. - Uudelle alueelle ei haluttu päättyviä tonttikatuja. - Viheralueita pidettiin yleisesti tärkeänä. Viereisen viheralueen jatkumista uudelle alueelle pidettiin hyvänä asiana, puistoon esitettiin leikkipaikan sijoittamista. - Toivottiin lounaiskulmaan jätettäväksi viheraluetta ja sen kautta puistoväylän osoittamista Pääskysenpolulle. Väylä toimisi oikoreittinä koululle päin.

- Uuden alueen rakennusten esitettiin suuntautuvan siten, että päädyt ovat vastakkain suhteessa olemassa oleviin rakennuksiin - Toivottiin matalaa rakentamista sekä rauhallista, yhtenäistä väritystä. - Lähiympäristön liikenneongelmista nousivat esiin mm: o o o o o Nykyisten umpiperäisten katujen merkitsemistä liikennemerkillä toivottiin turhan liikenteen vähentämiseksi. Risteysten huonoon näkyvyyteen toivottiin parannusta. Tasa-arvoisten risteysten selkeyttämiseksi toivottiin kolmioita. Kevyen liikenteen reiteistä tuli ehdotuksia nykyisten katujen varteen. Kokonaistarkastelua alueen liikenteestä pidettiin tarpeellisena. 13 Palautteen huomioon ottaminen Lähinaapuruston vastustuksesta huolimatta, esitetään asemakaavaluonnoksessa uuden alueen läpi kulkeva tonttikatu yhdistyväksi kiinni Tuikontiehen. Rengon keskustan palveluihin suuntautuvalle liikenteelle halutaan osoittaa lyhin reitti olemassa olevan Tuikontien kautta. Näin ollen liikenteestä aiheutuva kuormitus ja häiriö kohdistuu mahdollisimman pienelle alueelle. Uudelta alueelta todennäköisesti eteläosan asukkaat (15 tonttia) käyttävät Tuikontietä reittinään taajaman keskustaan päin, pohjoisosan asukkaat käyttänevät Kappelintietä. Koko alueen tuottamaksi liikennemääräksi on arvioitu asutuksen osalta 118 ajoneuvoa vuorokaudessa, lisäksi tulee huolto- ja jakeluliikenteen tuottama liikennemäärä, joksi on arvioitu alle 15 ajoneuvoa vuorokaudessa. Näistä liikennemääristä puolet suuntautunee Tuikontien kautta. Jos tämä liikennemäärä (67 autoa) jaetaan tasan tunneille klo 6.00 22.00, siitä tulee 4 autoa tunnissa. Kaupungin yhdyskuntapalvelut on listannut Tuikontien parannettavaksi kaduksi, myös Ohrapolun kunto ja korkeusasema tarkistetaan alueen rakentamisen yhteydessä. Asemakaavaan jätetään lounaiskulmaan toivottu viheralue nykyisten rivitalojen sekä uusien tonttien väliin. Tähän osoitetaan Tuikontieltä puistoväylä, joka yhdistyy jo kaavoitettuun Pääskysenpolulle ja koululle päin johtavaan reittiin. Katujen yhteyteen rakennettavien jalankulkukäytävien rakentaminen on ongelmallista kapeiden katuvarauksien vuoksi, myös ojille ja lumelle täytyy jättää tilaa. Ehdotettu leikkikenttä on viety puistoalueiden hankelistalle, mutta kentän sijainnista Rengon tällä puolen taajamaa päätetään myöhemmin. Asukkaiden toivomukset umpiperäisten katujen välttämisestä, päärakennusten suuntautumisesta vanhaan alueeseen nähden ja rauhallisesta värityksestä on huomioitu. Toivottu matala, yksikerroksinen rakentaminen on osoitettu vanhan alueen puoleiselle sivulle, muutoin alueella voidaan rakentaa kahteen tasoon kerrosluvun II(3/4) tai II(4/5) mukaisesti. Topenontielle ei saada uutta liittymää. Liikenneturvallisuuden kannalta on parempi, että liittymiä on vähän. Liikennemäärät ovat vähäisiä ja ne hoituvat nykyisen Kappelintien liittymän kautta. Yleisötilaisuudessa esiin nousseet lähiympäristön liikenteelliset ongelmat on saatettu katu- ja liikennesuunnittelijoiden tietoon. Raitalammintien Kappelintie ja Tuikontien Rengonraitin risteyksissä on tehty liikennelaskentaa. Liikennemäärät eivät aiheuta ongelmaa alueella, vaikka uuden alueen taajamaan suuntautuva liikenne Tuikontietä käyttäisikin. Kaupunkiin päin menevä liikenne, joka kulkee Kappelintien kautta, ei häi-

14 ritse vanhaa asutusta. Esille nousseeseen yksittäisten kuskien häiritsevään liikennekäyttäytymiseen ei kaavoituksella ole keinoja. Laatimisvaiheen kuuleminen Laatimisvaiheen kuulemisen yhteydessä ei jätetty mielipiteitä. Lausunnot Elenia Oy Lausunnossa pyydetään merkitsemään alueen poikki kulkeva 20 kv:n ilmajohto johtokadulla asemakaavaan. Muistutetaan, että sähköturvallisuusvaatimukset kieltävät rakentamisen 5,22 m etäisyydellä laitimmaisista johdoista. Elenialla ei ollut muuta huomautettavaa. Vast. Johto kulkee lähivirkistysalueella, eikä linjaa ole välttämätöntä merkitä kaavaan. Verkkoyhtiö voi tehdä johtoja koskevat toimenpiteet myös ilman kaavamerkintää. Sähköturvallisuusvaatimukset täyttyvät suunniteltuihin rakennuksiin nähden. Kanta-Hämeen Pelastuslaitos Ei ollut huomautettavaa asemakaavasta. Kommentit Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Samalla ilmoitetaan, ettei kaavaehdotuksesta ole tarpeen pyytää ELY-keskuksen lausuntoa. Uudenmaan ELY-keskus Kommentissa pyydetään tarkentamaan nykytilanteen ja tulevan maankäytön tilanteen osalta onko tarvetta parantaa liikenneturvallisuutta Topenontien, Kappelintien, Kiusamäentien liittymässä. Pyydetään tutkimaan kanavoinnin tarve suhteessa liittymän liikennemääriin ja onnettomuustilanteeseen. Todetaan, ettei Kappelintien nykyinen liikennemäärä ole ELY:llä tiedossa. Mikäli tarve on olemassa, tulee kaupungin suunnitella tarvittavat toimenpiteet kaavoituksen yhteydessä. Lisäksi tulee arvioida tarvitaanko Kappelintiellä kevyen liikenteen väylää. Paljonko linja-autopysäkeillä on käyttöä nykyisin ja niiden tuleva käyttö kaava-alueen toteutumisen myötä. Edellyttääkö tilanne, että nopeusrajoitusta pitää muuttaa liittymässä ja pitääkö rakentaa keskisaarekkeellinen suojatie. Linja-autopysäkit, nykyiset kevyen liikenteen väylät mm. lähimmälle koululle ja keskustaan ja tulevaisuuden kevyen liikenteen tarpeet olisi hyvä esittää liitemateriaaleissa ja varata tarvittaville toimenpiteille riittävät tilat kaava-alueella. Liikennemelun osalta tulee huolehtia, että meluarvot asuinalueen ulkoalueilla ja sisätiloissa eivät ylity. Kaavoituksen yhteydessä on harkittava onko tarpeen tehdä tarkennettu meluselvitys alueelta. Vast. Topenontien liikennemäärä on v. 2010 laaditun liikenneviraston liikennemääräkartan mukaan 1200 ajoneuvoa / vrk. Topenontiellä sallittu nopeus on 60 km/h ja Kappelintiellä sallittu nopeus on 40 km/h. Kappelintien liikennemäärästä ei ole tehty laskentaa.

Sen sijaan laskentaa tehtiin asukkaiden ongelmallisissa koetuissa risteyksissä yhden päivän aikana: Kappelintien ja Raitalammin risteyksessä sekä Rengontien ja Tuikontien risteyksessä. Kappelintien liikennemäärä vilkkaimman aamupäivän tuntina oli hieman alle 40 ajoneuvoa /h ja vilkkaimman iltapäivätunnin aikana noin 70 ajoneuvoa /h. Laskennan tulokset on esitetty selostuksen liitteessä 5. Asemakaava-alueen läheisten linja-autopysäkkien nykyinen käyttö on vähäistä. Kappelintien pysäkillä on 20-25 kyytiinnousua / päivä, poistujia on suunnilleen saman verran. Topenontien pysäkiltä on 15 20 nousua / päivä, poistujia myös suunnilleen sama määrä. Poliisin tietoon ei ole tullut yhtään liikenneonnettomuutta vuosina 2007-2011 Topenontien, Kappelintien ja Kiusamäentien nelihaaraliittymässä. Myöskään kaavaalueen vaikutusalueella olevilla Tuikontiellä ja Raitalammintiellä ei ole tapahtunut yhtään tilastoitua onnettomuutta. Lähin onnettomuus on tapahtunut Tähkäpolun, Metsäpeuranpolun ja Kappelintien risteyksessä. Kyseessä oli omaisuusvahinkoon johtanut yksittäisonnettomuus. Raitalammin uuden asemakaava-alueen liikennetuotosta on laskettu selostuksen osiossa 5.3. Kaavan vaikutukset, Liikenne. Alueen tuottama liikennemäärä on asutuksen osalta n. 130 ajoneuvoa vuorokaudessa. Lasketun liikennetuotoksen perusteella joukkoliikenteellä tehtävien matkojen osuus on vain 2 %, joka tarkoittaa n. 5 matkaa bussilla / päivä. Topenontien Kappelintien kohdan pysäkille, Topenon suuntaan on suunniteltu parannuksia. Ekoliidun toimenpideohjelman mukaan (v.2011) tälle kohtaa on tarpeen rakentaa bussipysäkin levike ja asentaa katos. Lisäksi toimenpideohjelmassa on keskisaarekkeellisen suojatien rakentaminen Topenontielle. Nopeusrajoitukseen ei ole esitetty muutosta. Kappelintielle ei katualueen kapeuden vuoksi ole mahdollista rakentaa kevyen liikenteen väylää. Alueen tonttikaduilla ei käytetä erillisiä kevyen liikenteen väyliä. Huomioiden nykyiset liikennemäärät, uuden alueen liikennetuotos ja onnettomuustilastot, ei Topenontien, Kappelintien ja Kiusamäentie nelihaaraliittymässä ole tarvetta kanavointiin. Uuden asuinalueen tuottama lisä joukkoliikenteen pysäkkien käyttöön on vähäinen eikä se sinällään aiheuta tarvetta keskisaarekkeellisen suojatien rakentamiseen Topenontielle. Kuitenkin sen rakentaminen parantaa erityisesti Mankelinmäen suunnan lasten koulutien turvallisuutta. Asemakaava-alueen lähistön liikenneympäristön nykytilanne ja tulevaisuuden toimenpiteet on esitetty liitteessä 6. Liikenteestä aiheutuvaa melua on arvioitu kaavoitusprosessin aikana. Ulkomelun ohjearvot eivät yleensä ylity, jos liikennettä on alle tuhat ajoneuvoa vuorokaudessa. Koska nopeudet Topenontiellä ovat alhaiset ja etäisyys ajoradan reunasta tontin reunaan on 25-30 m, on arvioitu, ettei liikennemelusta ole alueelle haittaa. Rakennusten sijoittamisella ja suojaviheralueella voidaan vähentää Topenontien liikenteen aiheuttamaa häiriötä. Uudenmaan ELY-keskuksen toimittaman liikennemelukartan mukainen teoreettinen melualue on yhteneväinen asemakaavassa osoitetun suojaviheralueen rajauksen kanssa. Kappelintien ja Ruispolun väliin jäävät tontit on jätetty hieman suuremmiksi, jolloin niihin on helpompi rakentaa suojaisaa piha-aluetta. 15 Museovirasto Museovirasto esittää muinaisjäännöstä (sm) koskevaan asemakaavamääräykseen lisäystä: Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on kuultava Museovirastoa. Vast. Määräystä on täsmennetty Museoviraston toivomalla tavalla.

16 Ympäristöasiantuntija Heli Jutila Kommentissa todetaan asemakaava-alueen sijoittuvan ensimmäisen luokan pohjavesialueelle, mutta ei kuitenkaan pohjaveden muodostumisalueelle. Pohjavesialue on tyypiltään ympäristöstään vettä keräävä. Pohjavesialue luokitellaan riskialueeksi. Pohjavesialueesta on kaavassa asianmukainen rajaus ja määräys. Pohjaveden muodostumista turvattaisiin tonteilta muodostuvien hulevesien imeyttämisellä biosuodinratkaisua käyttäen, kuitenkaan riskiä aiheuttamatta. Todetaan, että hulevesien hallintaa tulee täsmentää jatkovalmistelussa. Peltoalueen luontoarvot ovat vähäiset. Eteläosan puro on asianmukaisesti osoitettu viheralueena. Purolla on merkitystä myös hulevesien johtokohteena. Kaava-alueen energian tuotantoa tulisi miettiä jatkotyössä uusiutuvan energian kannalta. Todetaan pohjavesialueen estävän maalämpökaivojen toteutuksen sekä pintakeräysjärjestelmille tonttien olevan liian pieniä. Tulisi miettiä mitä mahdollisuuksia uusiutuvan energian käyttöön antavat talousrakennukset, paikallinen aluelämpökeskus sekä aurinkopaneeleiden ja kerääjien hyödyntäminen. Vast. Pintavesien imeytysmahdollisuuksia on mietitty kaavaprosessin aikana. Lähtökohtana on ollut Hämeenlinnan kaupungin hulevesistrategian mukaisesti, että ensisijaisesti hulevedet käsitellään siellä missä ne ovat syntyneet. Hämeen ELY-keskuksen kanta kuitenkin on ollut Raitalammin tapauksessa, että piha- tai katualueen hulevesiä ei pidä imeyttää pohjavesialueella, koska niiden puhtautta ei käytännössä pystytä varmistamaan. Kielteistä kantaa perustellaan pohjavesimuodostuman ympäristöstään vettä keräävän luonteella. Suunnittelualueelta voi kulkeutua pohjavettä myös Isomäen pohjavedenottamolle, jolle matkaa on n. 300 m. Asemakaavaluonnoksessa määrättiin, että kattovedet on imeytettävä tontilla. Kattovedet ovat laadultaan puhtaita, eikä niistä ole vaaraa pohjavedelle. Määräys otettiin kuitenkin otettu pois, koska maaperänäytteiden perusteella alueen vedenläpäisevyys todettiin huonoksi. Alueen hulevesien johtaminen sekä katualueen kuivatus perustuu rakennettaviin painanteisiin sekä rakennettavaan sadevesiviemäriin. Katualueelle sijoitetaan sadevesiviemäri, johon kerätään tonttien hulevedet sekä salaojavedet. Hulevedet johdetaan suunnittelualueen eteläpuoliseen, luontaisesti vesiä kokoavaan puroon. Hulevesien käsittelyratkaisut huomioidaan katualueiden yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Rengonraitin varressa olevaan hakevoimalan yrittäjään on oltu yhteydessä. Kaikki laitoksen kapasiteetti on tällä hetkellä käytössä. Voimalan tehokkuuden nostamiseen olisi tarvetta läheistä koulua varten. Lisäksi voimalalla lämmitetään kahta rivitaloa, päiväkotia sekä vanhainkotia. Koska alueelle maalämmön hyödyntäminen ei ole mahdollista, eikä läheisen hakevoimalaitokselta saatava lämpö ole todennäköinen, uusiutuvan energian hyödyntämisen vaihtoehdot omakotitaloissa ovat pellettilämmitys, puulämmitys, lämpöpumput sekä aurinkolämmitys. Tonteilla on osoitettu reilusti rakennusoikeutta talousrakennuksille mikä mahdollistaa puun ja pelletin varastoinnin. Aurinkolämmön hyödyntämistä ajatellen melkein kaikilla tonteilla päärakennusten harjansuunnat on osoitettu siten, että katon lappeet suuntaavat kaakkoon. Epäkeskeinen harja mahdollistaa myös jyrkät lappeet (1:2). Talousrakennusten hyödyntäminen aurinkoenergian keruuseen täytyy tutkia tapauskohtaisesti.

17 4.4. Kaavaehdotuksesta saatu palaute Muistutukset Asemakaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. Lausunnot Hämeen ELY-keskus Ei katsonut tarpeelliseksi antaa lausuntoa kaavaehdotuksesta. Museovirasto Ei ollut huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Annetun lausunnon jälkeen ehdotuskarttaan on lisätty ohjeellinen jalankululle ja pyöräilylle varattu alueen osa (pp) asemakaavan suojaviheralueelle (EV), Topenontien varteen. Puistokäytävä kulkee osittain muinaisjäännösalueeksi merkityllä alueella (sm-1). Muutoksesta on sovittu Museoviraston kanssa (sähköposti 24.10.2013) 4.5. Asemakaavan tavoitteet ja eteneminen 4.5.1. Lähtökohtatavoitteet Tavoitteena on osoittaa alueelle tontteja pientaloja varten sekä huomioida alueen liikenne-, luonto- ja maaperätekijät. 4.5.2. Prosessin aikana syntyneet ja tarkentuneet tavoitteet Kaavaprosessin aikana liittymän sijoituskohta ja tonttien sijainti suunnittelualueella tarkentuivat. Myös muinaisjäännösinventoinnin tulokset vaikuttivat kaavan ratkaisuun. Yhdyskuntalautakunnalta tulleen suullisen palautteen perusteella lisättiin suunnittelualueen puistoreitistöä. 4.5.3. Yleiskaavallinen tarkastelu Alueella on vuonna 1999 voimaan tullut oikeusvaikutukseton Rengon kirkonkylän osayleiskaavaa, joten hanketta on verrattava maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksiin. Arviointi suoritetaan käymällä läpi maankäyttö- ja rakennuslaissa esitetyt yleiskaavan sisältövaatimukset ja arvioimalla niiden toteutuminen suunnittelualueella (MRL 39, 2. momentti kohdat 1-9). MRL 39.2 kohta 1: Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; Alue liittyy kiinteästi Rengon kirkonkylän taajamaan ja voi hyödyntää lähellä olevia palveluita ja rakenteita. Myös kulkuyhteydet esimerkiksi Hämeenlinnan suuntaan on hyvät Topenontien viereisen sijainnin ansiosta. MRL 39.2 kohta 2: Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; Suunnitelma edistää olemassa olevien teknisten verkostojen hyväksikäyttöä sijoittumalla valmiiksi rakennettuun ympäristöön, johon mm. johtoliittymät ovat helposti ratkaistavissa. Osa alueeseen liittyvistä teistä on varsin kapeita, jolloin esimerkiksi lapset saattavat kokea turvattomuutta koulumatkalla, mutta toisaalta myös liikennemäärät ovat vähäisiä ja vaihtoehtoinen reitti jalankulkijoille kohti koulua on kaavassa esitetty.

18 MRL 39.2 kohta 3: Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; Suunnittelualueella ei ole sijoitettu palveluita, mutta Rengon kirkonkylän palvelut ovat kävelymatkan päässä. Hämeenlinnan kaupunkikeskustan laajempi palvelutarjonta on puolestaan saavutettavissa julkista liikennettä hyödyntäen. Suunnittelualueelle on sijoitettu myös viheraluetta, joka mahdollistaa esimerkiksi leikkipuiston rakentamisen. MRL 39.2 kohta 4: Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; Alue liittyy olemassa olevaan katuverkkoon ja kunnallistekniseen verkostoon. Asemakaavaratkaisu perustuu kierrettävyyteen, mikä helpottaa esimerkiksi jakelu- ja jäteautojen liikkumista alueella. Alue on kevyen liikenteen tavoitettavissa sisäistä katuverkkoa pitkin. Topenontien varren puistoreitin toimivuus edellyttää myös asemakaavan ulkopuolella yhteyden rakentamista kiinni Rengonraitin risteykseen. Liikennemäärät ja pysäköintipaikkojen tarve korttelissa kasvavat asuntojen määrän lisääntyessä. Liikennemäärä on laskennallisesti arvioiden noin yksi ajoneuvo uutta asukasta kohden vuorokaudessa. Alueen lähellä sijaitsee hakelämpökeskus, jonka mahdollisuudet tuottaa kaukolämpöä myös uudelle asuinalueelle ovat rajalliset. Asunnoilla ei pohjavesialueen vuoksi ole mahdollisuutta hyödyntää maalämpöä, mutta niiden suuntaus tonteilla on pyritty huomioimaan siten, että aurinkopaneeleiden sijoittaminen katoille olisi mahdollista. MRL 39.2 kohta 5: Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; Tavoitteena on viihtyisä asuinalue, joka olisi omaleimainen, mutta luonteva osa Rengon kirkonkylää. Tonttimaat ovat pääosin tasaisia maastonmuodoiltaan, mikä mahdollistaa eri tyyppisiä ratkaisuja rakennussuunnittelussa ja siten edistää esimerkiksi esteettömyyden toteutumista. Toisaalta toteutuminen pientaloalueena kohdistaa rakennukset lähinnä perheasumiseen. Liikenneturvallisuutta on pyritty huomioimaan osoittamalla kaavaan mahdollisuuden rakentaa uusi kevyen liikenteen yhteys ojan yli Pääskysenpolulle, jolloin syntyisi oikoreitti koulun suuntaan. MRL 39.2 kohta 6: Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; Hankkeen vaikutukset elinkeinoelämään eivät Hämeenlinnan kaupungin laajuisesti ole merkittävät, sillä alueelle osoitetaan pientalotontteja. Rengon kirkonkylän alueella puolestaan kasvavalla asukasmäärällä on potentiaalia lisätä alueen palvelujen kannattavuutta. MRL 39.2 kohta 7: Ympäristöhaittojen vähentäminen; Topenontien liikennemäärä on v. 2010 laaditun liikenneviraston liikennemääräkartan mukaan 1200 ajoneuvoa / vrk. Topenontiellä sallittu nopeus on 60 km / h. Ulkomelun ohjearvot eivät yleensä ylity, jos liikennettä on alle tuhat ajoneuvoa vuorokaudessa. Koska nopeudet Topenontiellä ovat alhaiset ja etäisyys ajoradan reunasta tontin reunaan on 25-30 m, on arvioitu, ettei liikennemelusta ole alueelle haittaa. Kappelintien

ja Ruispolun väliin jäävät tontit on jätetty hieman suuremmiksi, jolloin niihin on helpompi rakentaa suojaisaa piha-aluetta. Myös suojaviheralue Topenontien vierellä lisää etäisyyttä melun suunnasta. Lisäksi rakennusmassojen on tarkoitus suojata pihoja liikennemelulta. 19 MRL 39.2 kohta 8: Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; Suunnittelualue on nykyisellään kapeahko kaistale peltoa, joka kolmelta sivulta on asumisen rajaamaa ja yhdeltä tien. Uudet rakennukset täydentävät taajamarakennetta sekä maisemaa Rengon kirkokylän kokonaisuutta ajatellen luontevasti, jättäen laajat, maisemallisesti arvokkaat peltoalueet vapaaksi samoin kuin arvokkaat rakennetut ympäristöt. Luonnontilaista aluetta suunnittelualueella ei ole, eikä erityisiä luontoarvoja. Ojan lähelle on osoitettu viheraluetta. Alueelta löytynyt muinaisjäännös huomioidaan kaavassa. MRL 39.2 kohta 9:Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys; Alueelle osoitetaan viheralueet, jotka jatkavat olemassa olevia puistoja. Johtopäätökset Asemakaavan muutos muuttaa olemassa olevaa tilannetta, täydentäen ja eheyttäen taajamarakennetta. Kaavalla mahdollistetaan uusien pientalojen rakentaminen Rengon taajamaan. Rakennusten sopivuutta ja sijoittumista maisemaan, sekä alueen taajamakuvan säilymistä ja eheyttämistä tuetaan asemakaavamääräyksin. Asemakaavassa voidaan toteuttaa maankäyttö- ja rakennuslaissa yleiskaavalle asetetut sisältövaatimukset.

20 4.6. Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.6.1. Laaditut luonnosvaihtoehdot Alustavissa luonnoksissa tutkittiin rakentamisen määrää, liittymien määrää sekä sijaintia ja erityyppisiä sisäisiä katujärjestelyjä.näistä vaihtoehto B valittiin jatkokehitttelyyn siten, että Kappelintielle osoitetaan vain yksi liittymä.

21 Viranomaisilta ja kaupungilta saadun palautteen perusteella laadittiin kaksi uutta alustavaa suunnitelmaa, joissa huomioitiin yhden liittymän sijoittaminen Kappelintielle sekä alueen sisäinen kiertomahdollisuus. Vaihtoehdot esiteltiin myös asukastilaisuudessa. Asukastilaisuuden jälkeen tutkittiin vaihtoehtoa, jossa uusilta tonteilta on katuyhteys ainoastaan Kappelintielle asukkaiden toiveiden mukaisesti ja Tuikontielle puolestaan on pelkkä kevyenliikenteen väylä. Kaupungin eri toimialoilta saadun palautteen pohjalta ryhdyttiin kuitenkin viemään eteenpäin ratkaisua, joka perustuu kiertomahdollisuuksiin molemmissa päädyissä kaava-aluetta.

22 5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus Kaavalla osoitetaan korttelialueita erillispientaloille AO, viheralueille VL, suojaviheralueelle EV sekä katualueelle. Uudet asuintontit sijoittuvat Tuikontien jatkeeksi sekä Ohrapolun varrelle. Asemakaava-alueen rajauksessa on mukana osa Kappelintietä. Näin voidaan korvata voimassa oleva asemakaava kokonaisuudessaan uudella. Korttelialueita on yhteensä 4,38 ha, eli 60 % koko alueesta. Kortteleita ympäröiviä virkistysalueita on 1,19 ha (16 %) ja suojaviheralueita on 0,77 ha (11 %). Kaduille on varattu 1 ha (13,6 %). Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 7,3274 hehtaaria. Rakennusoikeuden kokonaismääräksi tulee 10 480 k-m2. Tontteja alueelle osoitetaan 32. Korttelitehokkuudeksi muodostuu 0,24 ja aluetehokkuudeksi 0,14. Maankäyttö jakaantuu käyttötarkoitusten mukaan seuraavasti: (tarkemmin kts. liite 3) pinta-ala(ha) rak.oikeus tehokkuus AO 4,38 10480 0,24 VL 1,19 EV 0,77 katua 1,00 yhteensä 7,33 ha 10480 k-m2 0,14 5.1.1 Korttelialueet Erillistalojen korttelialueeksi AO on osoitettu alueen uudet tontit, joiden koko vaihtelee 1211-1974 m² välillä. Yhteenlaskettu rakennusoikeus on 10480 k-m². Kerrosluku vaihtelee I kerroksesta II(4/5):saan. Tonteille, joilla on sallittu I kerros, on osoitettu rakennusoikeutta 300 k-m² ja tonteille, joilla on sallittu II(3/4), II(4/5) tai 1/2 r II on 340 k-m². Tonteilla on esitetty asuinrakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. Julkisivumateriaaleista ja muista tontteja koskevista ohjeista on tarkemmin rakennustapaohjeissa. Kortteliin on osoitettu myös koko kaava-aluetta koskevia yleisiä määräyksiä. Rakennettaessa on tontilla osoitettava vähintään kaksi autopaikkaa kutakin asuinhuoneistoa kohti. Asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään kaksi kolmasosaa rakennusoikeudesta. Tontille saa rakentaa enintään kolme talousrakennusta ja niiden yhteenlaskettu kerrosala katoksineen saa olla enintään 120 m². Talousrakennuksen enimmäiskoko on 100 k-m². Jos autosuojaan ajetaan suoraan kadulta, on suojan ja kadun väliin jätettävä 6 metriä. Puisto- ja suojaviheralueeseen rajoittuvalle tontin rajalle on istutettava pensasaita vähintään 60 cm rajan sisäpuolelle. Korttelissa 76 kellaritilojen viemäröinti on hoidettava kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjavesien suojelemiseen, eikä sinne saa sijoittaa pohjaveden puhtautta vaarantavaa toimintaa. Lämpökaivojen ja lämmönkeruuputkistojen asentaminen asemakaava- alueella on kielletty. 5.1.2 Muut alueet Lähivirkistysalueeksi VL on osoitettu suunnittelualueen etelä- sekä keskiosa. Lähivirkistysalueelle on osoitettu ohjeellinen ala jalankululle ja pyöräilylle. Suojaviheralueeksi EV on osoitettu kaistale Topenontien varresta. Suunnittelualueen kaakkoiskulmaan on osoitettu alue muinaismuistolailla rauhoitetulle kiinteälle mui

naisjäännökselle. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty ja aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on kuultava Museovirastoa. Suojaviheralueelle on merkitty myös ohjeellinen jalankululle ja pyöräilylle varattu alueen osa. 5.2 Nimistö Kaavalla osoitetaan jatke Tuikontielle sekä uusi katu Viljapolku, joka nimenä on samanhenkinen ympäristön katujen kanssa. 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, yhdyskuntarakenteeseen ja luontoon Vaikutukset ihmisten elinympäristöön ja asumiseen Alueelle osoitetaan 32 uutta pientalotonttia. Alue sijaitsee joukkoliikennereitin varrella lähellä Rengon kirkonkylän palveluja (koulu, päiväkoti, kauppa), joten voidaan olettaa sen houkuttelevan erityisesti lapsiperheitä. Alueelle tulee sen kokonaisuudessaan toteutuessa arviolta 112 (mikäli yhteen talouteen muuttaa keskimäärin 3,5 henkilöä) uutta asukasta. Maasto on alueella melko tasaista, joten tontit on kahta eteläisintä rinnetonttia lukuunottamatta mahdollista rakentaa esteettömiksi ja eri väestöryhmille sopiviksi. Kyläkuvaan Raitalammin alueelta tehtiin arkeologinen inventointi syksyllä 2012 Mikroliitti Oy:n toimesta. Kaava-alueen kaakkoisnurkasta, Topenontien vierestä löydettiin merkkejä mahdollisesta historiallisen ajan asuinpaikasta, joka rajattiin kaavaan sm-merkinnällä. Suunnittelualue rajautuu RKY-alueella sijaitsevaan Kappelintiehen. Kaavamääräyksin ja rakennustapaohjein on pyritty ohjaamaan rakentamista alueen maisemaan sopivaksi. Suunnittelualueen yleisilme muuttuu rakentamattomasta pellosta taajamatyyppiseksi, melko tiiviiksi pientaloalueeksi. Yhdyskuntatalouteen Uutta kunnossa pidettävää katua alueelle tulee kaavan mukaan 761 m ja ohjeellista kevyenliikenteen reittiä noin 90 m. Vesi- ja viemäriverkot löytyvät suunnittelualueen vierestä. Lähellä sijaitsevalla hakevoimalaitoksella ei tällä hetkellä ole resursseja toimittaa uusille omakotitaloille kaukolämpöä. Kaavan rakenne ja katualueen leveys mahdollistavat kuitenkin kaukolämmön rakentamisen, mikäli toimintaa laajennetaan ennen kuin rakentaminen käynnistyy Raitalammilla. Luontoon ja maisemaan Suunnittelualueella eteläosan ojan/puron varsi on jätetty lähivirkistysalueeksi. Mikäli kaavassa esitetty kevyen liikenteen yhteys toteutuu, on hyvin todennäköistä, että ylityksen vuoksi ojaan täytyy sijoittaa siltarumpu. Alue on pohjavesialuetta. Rakentamisella on hieman vähentävää vaikutusta pohjaveden muodostumisen määrään, sillä katto- ja teiden hulevedet johdetaan sadevesiputkeen. Maaperä alueella on todettu huonosti vettä läpäiseväksi, jolloin vesien johtaminen eteläosassa virtaavaan ojaan on varmin ratkaisu vesien käsittelyyn. Pohjavesialueen vuoksi myöskään maalämmön hyödyntäminen ei ole mahdollista. Suunnitelman toteutuessa taajamarakenteeseen jäänyt peltokaista muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Viheralueeksi on jätetty ojan varren lisäksi suunnittelualueen kes- 23

24 kiosassa olevien putki- ja sähkölinjojen väliin sijoittuva kapeahko kiilamainen alue. Topenontien reuna on jätetty suojaviheralueeksi. Liikenteeseen Nykyiset liikennemäärät Topenontiellä, Kappelintiellä ja Raitalammintiellä ovat vähäisiä. Uuden kaava-alueen tuottama lisä liikennemääriin eivät ole merkittäviä. Raitalammin uudisalueen liikennetuotos on laskettu oletuksella, että jokaista alueen 32 pientaloa kohden tulee 3,5 asukasta eli yhteensä 112 asukasta. Liikennemäärän arviointi maankäytön suunnittelussa -oppaan mukaan alueen jokainen asukas tekee 2,16 kotiperäistä matkaa (asumisen matkatuotosluvut 45 000-80 000 asukkaan kaupunkiseudulla, mukaan lukien Hämeenlinna). Alueen (ulkopuolinen taajama) sijainnin perusteella kulkutapa on seuraavanlainen: henkilöautolla tehdään 63% matkoista, jalan 21%, polkupyörällä 12% ja joukkoliikenteellä 2%. Automatkoja kertyy 1,36 automatkaa asukasta kohti. Vierailumatkat lisäävät määrää 22%:lla, jolloin automatkoja syntyy yhteensä 1,66 asukasta kohti. Auton keskikuormitus on 1,58 henkilöä, jolloin ajoneuvoiksi muutettuna liikennemäärä on 1,05 ajoneuvoa/vrk/asukas. Alueen tuottama liikennemäärä on asutuksen osalta 118 ajoneuvoa vuorokaudessa. Asutuksen tuottaman liikenteen lisäksi alueelle suuntautuu huolto- ja jakeluliikennettä, jota on kuitenkin arviolta alle 15 ajoneuvoa vuorokaudessa. Hyvin todennäköisesti alueen ajot kohdistuvat Hämeenlinnan ja/tai Rengon kirkonkylän suuntaan. Voidaan olettaa, että kasvava asukasmäärä tukee myös joukkoliikenteen palveluja alueella. Kaavan toteutuessa Kappelintielle rakennetaan yksi uusi liittymä. Uudet korttelialueet sijoittuvat alueella Tuikontien jatkeen, Ohrapolun ja yhden uuden kiertolenkin varrelle. Katuverkoston lisäksi tutkitaan mahdollisuutta rakentaa kevyen liikenteen yhteys Pääskysenpolulle suunnittelualueen kaakkoiskulmassa. Palveluihin Kaavalla ei osoiteta uusia palveluita. Alue tukeutuu Rengon kirkonkylän ja Hämeenlinnan palveluihin. Rengon kirkonkylässä on mm. koulu ja päiväkoti vajaan kilometrin päässä suunnittelualueesta. Kaavamuutoksen myötä alueen asukasluku kasvaa ja palveluille tulee enemmän käyttäjiä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaava ja asemakaavan muutos tulee voimaan, kun lainvoimainen hyväksymispäätös kuulutetaan. Pelto on vuokrattuna vielä vuoden 2013. Toteuttaminen voidaan aloittaa tämän jälkeen. Tampereella 2.4.2013 Esko Hyytinen rakennusarkkitehti, YKS-373 Marjut Lund-Rahkola Arkkitehti Safa, YKS-507 Hämeenlinnassa 6.11.2013 Päivi Saloranta, tilaajajohtaja

25 ASEMAKAAVAKARTAN PIENENNÖS LIITE 1

26 LIITE 2

27

28

LIITE 3 29

30 LIITE 4

31

32 LIITE 5 a HAVAINNEKUVA 2.4.2013

33 3D-HAVAINNEKUVA LIITE 5 b LIITE 6

34 LIITE 6